TERVETULOA MAL ESITTELYTILAISUUTEEN!

Transkriptio

1 TERVETULOA MAL ESITTELYTILAISUUTEEN!

2 Ohjelma 14 Tilaisuuden avaus MAL 2019: lähtökohdat MAL 2019:n keskeinen sisältö Yhteiskeskustelu Keskustelua teemoittain Tilaisuus päättyy #MAL2019

3 MAL lähtökohdat Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL

4 MAL 2019 mikä se on? Maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelma vuosille Lähtökohta kuntien ja valtion MAL-sopimukselle Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio

5 Helsingin seutu varautuu väestönkasvuun Nyt asukasta työpaikkaa

6 Seutu on yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus Kauniainen 79 Pornainen 75 Tuusula Kerava Sipoo Kirkkonummi Järvenpää Nurmijärvi Vihti Osuus muussa kuin kotikunnassaan työssä käyvistä % Mäntsälä 61 Vantaa 55 Espoo 50 Hyvinkää 45 Helsinki

7 Kuinka paljon pitäisi panostaa eri kulkumuotoihin? enemmän 65 % 47 % 37 % 26 % vähemmän 1 % 4 % 2 % 15 % Lähde: MAL-barometri 2018, N=2802

8 Miten suunnittelu on organisoitu? Kunnat HSL Valtio

9 Miten suunnittelu on organisoitu? Kunnat osallistuvat liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja vastaavat yhteistyössä maankäytön ja asumisen suunnittelusta HSL vastaa lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja vaikutusten arvioinnista Valtio Osallistuu suunnitteluun, erityisesti liikennejärjestelmätyön ja MALprojektiryhmän kautta

10 Valmistelu perustuu monipuoliseen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa

11 Valmistelu perustuu monipuoliseen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa Lausuntokierrokset Muut kokoukset ja työpajat Kyselytutkimukset Kokoukset Seminaarit Verkkosivut, Twitter #MAL2019 MAL-uutiskirje Tiedotteet

12 MAL suunnitelman valmistelu 3 x Suunnitelman 1. versio Suunnitelman 2. versio Suunnitelmaluonnos Lausuntojen käsittely ja suunnitelman viimeistely 12/2017 3/2018 6/2018 9/ /2018 3/2019

13 MAL suunnitelman valmistelu 3 x Suunnitelman 1. versio Suunnitelman 2. versio Suunnitelmaluonnos Lausuntoaika: Lausuntojen käsittely ja suunnitelman viimeistely 12/2017 3/2018 6/2018 9/ /2018 3/2019

14

15 Mikä kiinnostaa sinua eniten MAL luonnoksessa?

16 Kysymyksiä maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja päästövähennyksistä

17 MAL 2019:n keskeinen sisältö

18 Sisältö 1. Visio, tavoitteet ja mittarit 2. Kärkikeinot 3. Vaikutusten arviointi

19 1. Visio, tavoitteet ja mittarit 19

20 MAL visio Vetovoimainen metropolialue Monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kestävä liikenne Tiivis ydinalue Omailmeisten keskusten verkosto Luonnonläheisyys

21 MAL tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

22 MAL päämittarit tavoitetasoineen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset Alueiden erot pienenevät väliset erot ja pienenevät sosiaalinen ja eriytyminen sosiaalinen ei eriytyminen kasva ei kasva Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus tehokkuus Asuntotuotannotuotannon Asunto- kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien Kestävien kulkutapojen osuus osuus Väestö Väestö sijoittuminen sijoittuminen kestävän kestävän liikkumisen liikkumisen vyöhykkeillä vyöhykkeillä Tavoite -50 % Tavoite +10 % Tavoite Tavoite > 1,0 1,0 Tavoite Tavoite % Tavoite % Tavoite Tavoite %

23 23 2. Kärkikeinot

24 Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin sekä ajoneuvokantaa uudistaen Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille asuntoa vuodessa Investoinnit : joukkoliikenne 1,8Mrd pyöräliikenne 0,3Mrd tieliikenne 0,3Mrd Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 %

25 Maankäyttö Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola, Vantaa

26 Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

27 Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty Kuntien aineistojen pohjalta Yhteismitallisesti samoilla kriteereillä: mm. saavutettavuus ja riittävää intensiteetti. Kahteen tasoon: nykyiseen infraan tukeutuvat ja joukkoliikenneinvestointeja edellyttävät.

28

29 Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu osan matkastaan jalan. Helsingin seutu tiivistyy Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä. Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa, houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.

30 Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja liikenneinvestoinnit 30 Edellytyksenä kasvulle ovat oikea-aikaiset liikenneinvestoinnit. Niillä generoidaan uutta maankäyttöä, ohjataan täydennysrakentamista ja varmistetaan kasautumisetujen saavuttaminen.

31 Samaan aikaan lausunnoilla MAL suunnitelma Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi) Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta Ei juridista sitovuutta Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia Helsingin seudun vaihemaakuntakaava Pitkä aikatähtäin (2050) Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla

32 Asuminen Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki

33 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta

34 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vuosittain uutta asuntoa, joista pitkäaikaisesti kohtuuhintaista asumista - PKS 30 % - KUUMA 20 %

35 Asuntorakentamisen mahdollistava ennuste Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä uutta asuntoa Valmistunut Ennuste Tavoite KA( ) KA( ) Yht Espoo Espoo Helsinki Helsinki Kauniainen Kauniainen Vantaa Vantaa Pk-seutu Pk-seutu Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kirkkonummi Kirkkonummi Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Vihti Vihti Kuuma-kunnat Kuuma-kunnat Helsingin seutu Helsingin seutu

36 Edistetään asuntotuotannon monipuolisuuttaa ja vahvistetaan elinympäristön laatua Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma ja asuntojen huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!) Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen konseptit (esim. pientalotuotannon uudenlaiset konseptit, yhteisölliset kerrostaloasumisen konseptit jne.)

37 Vahvistetaan elinympäristön laatua Keskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun heikompien alueiden vahvistaminen MAL-keinoja: Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen Liikenneyhteyksien parantaminen Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä huolehtiminen Osallisuuden vahvistaminen Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma yhdessä sovittaville alueille Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille

38 Huolehditaan asuntokannan laadusta Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan vetovoimaisuuden ylläpitäminen Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta Valtio tukee mm. avustuksin peruskorjauksia, hissien rakentamista ja energiasaneerauksia

39 Olemassa olevan kannan energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion avustuksin Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta Uudistuotannon energiatehokkuus varmistetaan lainsäädännöllä Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja (esim. puun käyttöä rakentamisessa)

40 Kysymyksiä maankäytön ja asumisen osalta

41 Liikenne Liikennesuunnittelija Heikki Palomäki, HSL

42 Tehot irti nykysysteemistä Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin

43 Tehot irti nykysysteemistä Pasila Riihimäki, 2. vaihe Espoon kaupunkirata Leppävaara Espoo Helsinki Pasila ja rautatiejärjestelmän kehittäminen liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus lähijunien varikot ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä -> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen Metron kapasiteetin varmistaminen kääntöraide Matinkylässä automatisointi KUHA-hankkeet Investointikustannukset n M

44 Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Esimerkkejä Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi aloitetaan: Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan Viikin-Malmin pikaraitiotie Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä Bussien runkoyhteydet koko seudulle Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Investointikustannukset n M

45 Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Autoliikenteelle kilpailukykyinen seudullinen pyöräliikenteen pääverkko (yht. 900 km) Pilotti: pyöräilyn ketterien kokeilujen nelivuotinen ohjelma Edistetään sähköpyörien yleistymistä Kaupunkipyöräjärjestelmien laajentaminen seudulla Kustannukset n. 300 M

46 Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Päätieverkon ja logistiikan toimintavarmuuden vahvistaminen, esim. Logistiikan poikittaisyhteyksien kehittäminen valtateiden 3 ja 4 välillä (1.vaiheessa Järvenpää kt 45) Kehä III parantaminen ja lisäkaistat Vt4 Raskaan liikenteen palvelualueet ja niiden vastuunjakomalli Pääväylien liikenteenhallinta

47 2030 mennessä aloitettavat liikennehankkeet 1/4 Jatkuvat kehittämisohjelmat Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA) Pyöräliikenteen pääverkko Helsingin raitioliikenteen kehittämisohjelma Helsingin seudun pääväylien liikenteenhallinta Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Meluntorjunnan toimenpidepaketti Raskaan liikenteen palvelualueet 300 M (30 M /vuosi) 200 M * 60 M 20 M 80 M * 67 M * 20 M * Voivat toteutua osittain tai kokonaan KUHA-kokonaisuudessa

48 2030 mennessä aloitettavat liikennehankkeet 2/4 Raskas raideliikenne Rautatieliikenteen toimintamallit ja pienet infratoimet Pisararadan liikennöintisuunnitelman ja ratasuunnitelman tarkistus Metron kapasiteetin varmistaminen Metron kääntöraide Matinkylässä Metron automatisointi Espoon kaupunkirata Leppävaara-Espoo Pasila - Riihimäki kapasiteetin parantaminen 2. vaihe Lähijunaliikenteen seisontavarikot (Päärata ja Rantarata) Vyöhykeliikenteen kalustoratkaisut (LVM) Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmä ERTMS taso 2 Valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen 100 M M 230 M 273 M 50 M

49 2030 mennessä aloitettavat liikennehankkeet 3/4 Pikaraitiotieverkon kehittäminen Mellunmäki Tikkurila Aviapolis Lentoasema Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan Viikin-Malmin pikaraitiotie Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle Matinkylä Suurpelto Kera Leppävaara 260 M 48 M 200 M 25 M 182 M Liittymät, jotka edellytyksenä maankäytön kehittymiselle Malmin lentokenttäalueen yhteydet (Tattarisilta, Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymäalue) Kuninkaantammen eritasoliittymä ja Hämeenlinnanväylän lisäkaistat Kehä I Maarinsolmu ja Hagalundin tunneli 93 M 45 M 46 M Yht. 715 M Lisäksi pienempiä liittymiä KUHAhankkeina Yht. 184 M + Hagalundin tunneli

50 2030 mennessä aloitettavat liikennehankkeet 4/4 Tieverkon kehittäminen Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet 1. vaihe Järvenpää-kt M Kehä IV tason yhteyden (mt 152) suunnitteluvalmiutta edistetään Kehä III Välillä Askisto-Pakkala 40 M Vt 4 (Lahdenväylä) lisäkaistat Kehä III-Koivukylänväylä 15 M lisäkaistat Koivukylänväylä-Kulomäentie 18 M Yht. 113 M

51 2030 jälkeen Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan edelleen siten, että Helsingin seutu on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä Varmistetaan, että seudun asuntotuotanto on riittävää kasvavan väestön tarpeisiin ja mahdollistaa laadukkaan asumisen kaikille väestöryhmille. Uusi maankäyttö sijoitetaan ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille ja niiden täydentymisalueille. Liikennejärjestelmää kehitetään kestäviin kulkumuotoihin pohjautuvaksi

52 2030 jälkeen tunnistettuja liikennehankkeita Kerava Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja liikennetarkastelu vielä käynnissä] Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten täyttyessä Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla Itämetro Mellunmäki-Majvik Lentorata Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea ratayhteys) Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä) Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain)

53 Päästöjen vähentäminen Ryhmäpäällikkö Aarno Kononen 53

54 Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta

55 Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun liikennejärjestelmään Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet ja sitoutuvat niihin Hankintatuet, latauspisteiden rakentaminen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta

56 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvu >2/ % Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -33% Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen teknologian investointituki Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen

57 Tiemaksujen toteutuspolku Käynnistetään seudullisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi järjestelmä, jonka vaikutukset ovat riittävät päästöjen ja ruuhkien vähentämiseksi mutta maksut eivät ole tienkäyttäjille kohtuuttomat. tuotot maksujen haittoja kompensoiviin toimenpiteisiin (esim. joukkoliikenteen hinnan alentaminen) Käynnistetään lainsäädännön muuttaminen mahdollistamaan tiemaksujen käyttöön ottaminen kaupunkiseuduilla Tuotot seudulle Valtion muu liikennerahoitus seudulle ei vähene

58 2017 Tie- ja katuverkon ruuhkautumista hallitaan tiemaksuilla Luonnos 2030, tienkäyttömaksut Luonnos 2030, ei tienkäyttömaksuja Aamuhuipputunnin ruuhkautuminen

59 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu % Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen <1/3

60 Liikennejärjestelmän rahoituspohja Kokonaisrahoituspohja perustuu: rahoituksen jakaumatoteumiin, pitkän aikavälin makrotaloudellisiin oletuksiin ja liikennemallista saatuihin tietoihin 2020-luvun laskennallisista tuloennusteista muodostetaan kokonaisrahoituksen määrä Kokonaisrahoitus ~19 mrd. Hyödynnetään edelleen investointiraamin muodostuksessa

61 Kysymyksiä liikenteestä ja päästövähennyksistä

62 3. Vaikutusten arviointi Projektipäällikkö Tuire Valkonen, HSL

63

64 Vähäpäästöinen Houkutteleva Elinvoimainen Hyvinvoiva Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Resurssitehokkuus Terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus

65 Vähäpäästöinen Houkutteleva Elinvoimainen Hyvinvoiva Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Resurssitehokkuus Yhdyskuntarakenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Kasautuminen Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Maisema ja rakennettuympäristö Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Terveys ja turvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Liikenneturvallisuus Vesistöt Palvelutarjonta Elinympäristö ja viihtyisyys Sopeutuminen Liikkumismahdollisuudet Terveyshyödyt ja hyvinvointi Lähisaavutettavuus Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus

66 Vaikutusten arviointi on olennainen osa suunnittelua 3x suunnittelu Mallinnus vaikutusten arviointi

67 Vaikutusten arviointi on olennainen osa suunnittelua 3x suunnittelu vaikutusten arviointi Mallinnus Ve 0 vertailuvaihtoehto Ve 1 suunnitelmaversio Ve 2 suunnitelmaversio Ve 3 MAL luonnos

68 MAL päämittarit tavoitetasoineen Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Tavoite 90% Luonnos 94 %

69 MAL päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen osuus Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0-33%) Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Tavoite 90% Luonnos 94 % Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %) Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %)

70 Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti

71 1000t CO2-ekv Liikenteen -päästövähennystavoite saavutetaan % Tieliikenteen CO2-päästöt -33% -35% -44% -50% Tavoite -50% ve ve ve ve3 Tavoite Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä saadaan leikattua puolet pois, jos luonnoksessa esitetyt keinot otetaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön. Kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on esitetty tavoitteeksi vähintään täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä. Tämä on otettu MAL työssä lähtökohdaksi. MAL työssä on oletettu, että 20% seudun autoista on sähköautoja vuonna Sähköauton päästöksi laskettu 15 g CO2 / ajon.km.

72 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Tapahtunut kehitys % 2030 Tavoite -50%

73 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Tapahtunut kehitys 2015 Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä -19% Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -33% 2030 Tavoite -50%

74 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Tapahtunut kehitys 2015 Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä -19% Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -33% MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t 16 Tavoite -50%

75 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu % Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen

76 Nykyisen rakenteen ja liikennejärjestelmän tehokas käyttö tukee luontoalueiden säilymistä

77 Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita

78 Enemmän työvoimaa lähempänä työpaikkoja Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat: o Työvoiman saavutettavuus paranee o Liikkumisen edellytykset eri kulkumuodoilla paranevat o Henkilöautolla liikkuminen sujuvoituu ja matka-aikojen ennakoitavuus paranee o Kuljetusten toimintavarmuus paranee ja matka-ajat lyhenevät Asukkaat ja työpaikat vuonna 2030

79 Tieverkon ruuhkautuminen vähenee merkittävästi Tieliikenteen ruuhkaisuus jää alle nykyisen ruuhkautumistason Vertailuvaihtoehto Ve Luonnos 2030 Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen/aamuhuipputunti

80 Suunnitellusta asuntotuotannosta 94 % kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Esitetyt vyöhykkeet ovat perusteltuja, kun niille on tavoitteena sijoittaa seudullisesti merkittävä asuinrakentaminen koko suunnittelukaudella. Vyöhykkeiden sisällä maankäyttö tulee suunnata kestävillä kulkumuodoilla hyvin saavutettaville alueille, joissa maankäytön potentiaalia ei vielä täysin hyödynnetty. Väljästi rakennettuihin keskuksiin ja asemanseutuihin tulee kiinnittää huomioita. Laajennusvyöhykkeissä on maankäytön kehitys liitettävä selkeästi joukkoliikenteen kehittämiseen.

81 Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden

82 Kokonaisuutena liikennehankeohjelma on yhteiskuntataloudellisesti tehokas o o o Laskennallisesti aika- ja kustannussäästöt sekä julkistalouden tulot ovat selvästi suurempia kuin investointikustannukset. Tämä johtuu etenkin tiemaksuista, lipputuloista ja pysäköintimaksuista, mutta myös tehokkaiden investointien valinnasta. Liikennehankkeiden kustannusten nousu ja niiden viivästyminen heikentää H/K suhdetta ja yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus kuvaa luonnoksen tuottamien liikennehankkeiden hyötyjen ja siihen käytettävien resurssien välistä suhdetta eli kokonaiskannattavuutta

83 Seudun elinvoimaisuus hyötyy alueellisesta kasautumisesta Uusien asukkaiden sijoittuminen raideliikenteen piiriin 2030 Kasautuminen kuvaavaa osaltaan seudun talouden kehittymismahdollisuuksia ja tehokkuutta. Mitä voimakkaammin seutu kasvaa, sitä tärkeämpää on luonnoksen keinojen ja toimenpiteiden edistäminen ja asuntotuotannon toteuttaminen suunnitellusti. Liikennehankeohjelman toteutuminen kokonaisuudessaan tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, mutta hyötyjen suuruus riippuu milloin hankkeet toteutuvat.

84 Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

85 Seudullinen saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä 2030 Raiteiden varteen sijoittuu 70 % uusista asukkaista o o o o Asuntotarjonta kasvaa hyvissä sijainneissa Asunnontuotannon korkea taso ja alueellisesti oikein kohdennettu asuntotuotanto varmistavat kohtuuhintaisuuden ja erilaisiin asumisen tarpeisiin vastaamisen Tiivistäminen luo edellytyksiä palvelujen kehittämiselle ja joukkoliikenteelle 90 % väestöstä sijoittuu kestävän liikkumisen kannalta kohtuullisen hyville alueille vuonna 2030

86 ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve ve3 Kestävien kulkutapojenosuus kasvaa koko seudulla, erityisen voimakkaasti uusissa raidekäytävissä 100% 90% Helsingin seutu Kantakaupunki Muu pääkaupunkiseutu Kehyskunnat 80% 70% 60% 70% 63% 65% 58% 57% 57% 59% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Helsingin seutu - Kantakaupunki - Muu PKS - Kehyskunnat Joukkoliikenne Pyöräliikenne Jalankulku Tavoite

87 MAL päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen osuus Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0-33%) Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Tavoite 90% Luonnos 94 % Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %) Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %)

88 Tutustu karttasovellukseen!

89 Kysymyksiä vaikutusten arvioinnista

90