TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 2 MERIKARVIAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 JOHDANTO Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon koko kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain 117 :n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi muodostuu vuoden 2019 talousarviosta.
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 3 TALOUSSUUNNITELMAN RAKENTUMINEN Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tämän hetken tiedon mukaan tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Uudistus on siis lykkääntynyt jo kahdella vuodella. Tulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät muun muassa kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Maakunnat vastaavat 1.1.2021 alkaen: sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Merikarvian kunnan vuoden vuosia 2020-2021 koskeva suunnitelmakauden ennuste perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin eri vuosina tehtyjen uudistusten vaikutuksista. Vuoden 2020 valtionosuuslaskelmien lähtökohtana on vuonna 2015 voimaan tullut Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Ennusteessa pudotus on suhteutettu vuoden 2019 ennakoituun valtionosuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna (2021) kunnilta tulee poistumaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoitusvastuu. Tällä on merkittävä vaikutus kuntien talouteen: yhtäältä toimintakulut pienenevät rahoitusvastuun poistuessa, mutta toisaalta myös valtionosuudet pienentyvät radikaalisti sote-valtionosuuksien poistuessa kunnan saamasta valtionosuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu osuus (karkeasti noin 2/3) valtionosuusjärjestelmän perusteena olevista laskennallisista kustannuksista siirretään maakuntien rahoitukseen. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Valtionosuuden lopulliseen summaan vaikuttavat muutosta hillitsemään asetettavat muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Muutosrajoitin koskee pelkästään siirtyvien tulojen ja menojen tasapainoa. Jos siirtyvät tulot ovat menoja suuremmat, tästä erotuksesta kunnalle korvataan 60 %. Vastaavasti jos siirtyvät tulot ovat siirtyviä menoja pienemmät, kunnan valtionosuuksia pienennetään 60 %:lla erotuksella. Siirtymätasauksessa puolestaan lasketaan ennen ja jälkeen uudistuksen vuosikatteen ja poistojen erotusta. Tasauksessa otetaan huomioon kaikkien tekijöiden muutos ja se rajataan 100 euroon asukasta kohti viidessä vuodessa. Poistuvien tulojen ja menojen erotus on toistaiseksi hyvin vaikeasti ennustettavissa. Merikarvian kunnan kohdalla menetys viimeisimmän (16.5.2018) ennusteen mukaan näyttäisi olevan noin 9 160 000 euroa vuoden 2019 tasosta. Toisin sanoen Merikarvian kunta saisi vuonna 2021 valtinosuuksia noin 2 302 000 euroa. Muutosrajoitin ja siirtymätasaus on tehty sen takia, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelkän siirron vaikutus ja toisaalta siksi, että siirtymätasauksen muutos kunnittain ei ole niin suuri, kun valtionosuuksissa tasoitetaan erikseen siirtyvien tulojen ja menojen erotusta. Joka tapauksessa vuoden 2020 talousarvio on syytä laatia siten, että kunnan talous olisi tasapainossa, koska uudistuksella pidetään yllä uudistusta edeltävän vuoden taso laskennallisesti useita vuosia eteenpäin.
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 4 Uudistuksen taloudellisten vaikutusten tosiasiallisen toteutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Muutos lasketaan kahden vuoden keskiarvona vuosien 2019 ja 2020 lopullisten tilinpäätösten perusteella. Vuoden 2021 alussa tehdään ennakollisena valtionosuuspäätös vuoden 2019 lopullisten tietojen ja vuoden 2020 arvioidun tilanteen mukaisena. Tilanne oikaistaan lopulliseksi vuoden 2022 alusta lähtien. Verotulojen osalta suunnitelmavuosien laskelma lähtee ajatuksesta, jossa Suomi on positiivisessa kasvun tilassa. Kuntaliiton ennusteen mukaisesti kunnan verotulojen ajatellaan kasvavan vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin 1,7 % (n. 170 000 ). Verotuloihin on lisätty vuodesta 2019 alkaen yhden (1) prosenttiyksikön korotus kunnallisveroprosenttiin. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kuntien veroprosenttia on tarkoitus alentaa lailla kaikissa kunnissa samalla tavoin, jotta kokonaisveroaste tai työn verotus ei kiristyisi uudistuksen vuoksi. Uudistuksen voimaantulovuonna jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia alennetaan 11,58 prosenttiyksiköllä vuoden 2020 tasosta. Vuoden 2021 veroprosenttien yhtäläisen alentamisen lisäksi vuosille 2022 ja 2023 on tarkoitus säätää veronkorotuksia koskevasta korotuskatosta, jolla rajoitetaan uudistuksesta johtuvia, verotuksen kiristymiseen liittyviä muutospaineita. Korotuskatto toteutettaisiin niin, että vuosien 2022 ja 2023 aikana kunta saisi nostaa tuloveroprosenttiaan korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Viimeisten (16.5.2018) arviolaskelmien mukaan kunnan verotulot olisivat vuonna 2021 noin 5 833 000 euroa. (v. 2020 n. 10 373 000 ). Edellä mainittuihin laskelmiin perustuva taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Laskelmissa on pyritty huomioimaan myös yksittäisiä tulo- ja menokertymiin vaikuttavia tekijöitä. Nykyisen ennusteen kaltaiset menetykset vuosina 2019-2021 olisivat merkittäviä ja uhkaisivat Merikarvian kunnan kykyä selvitä. Asia vaatiikin toimenpiteitä jo vuoden 2019 talousarviota laadittaessa.
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 5 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019-2021 Ulkoiset tulot ja menot (x1000) TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 + muut ENN 2018 Muutos edelliseen (%) TA 2019 Muutotos- Muu- edelliseen 2019 - arvio (%) 2020 TS 2020 Muutosarvio 2020-2021 TS 2021 Myyntituotot 1 785 1 947 1 892 2 016 1 928-4,4 2 012 4,4 1,0 2 032 0,5 2 042 Maksutuotot 249 324 552 277 307 10,8 281-8,5 2,5 288 1,5 292 Tuet ja avustukset 246 221 271 301 377 25,2 251-33,4 0,0 251 0,0 251 Vuokratuotot 1 027 957 981 1 328 1 279-3,7 1 139-10,9 0,5 1 145 0,5 1 150 Muut tuotot 223 265 81 172 125-27,3 77-38,4 5,0 81 0,0 81 TOIMINTATUOTOT 3 530 3 714 3 777 4 094 4 016-1,9 3 760 3 797 3 817 Henkilöstökulut 6 859 6 764 6 519 7 124 6 786-4,7 7 041 3,8-1,5 6 935-1,5 6 831 Henkilöstökorvaukset -44-61 -62 0-51 0,0 0-100,0 0,0 0 0,0 0 Asiakaspalvelujen ostot 12 793 12 838 13 668 14 152 13 807-2,4 14 286 3,5 2,0 14 572 100 Muiden palvelujen ostot 1 990 1 844 2 086 2 064 2 049-0,7 1 852-9,6-1,0 1 833-0,5 1 824 Aineet ja tarvikkeet 1 466 1 536 1 636 1 467 1 596 8,8 1 452-9,0-1,0 1 437-0,5 1 430 Avustukset 534 582 555 533 518-2,8 473-8,7-1,0 468 0,0 468 Muut kulut 499 411 385 361 394 9,1 191-51,5-1,0 189-1,0 187 TOIMINTAKULUT 24 141 23 975 24 849 25 701 25 099-2,3 25 295 25 435 10 841 TOIMINTAKATE -20 611-20 261-21 072-21 607-21 083-2,4-21 535-21 639-7 025 Verotulot 10 052 9 100 9 756 9 690 9 298-4,0 10 200 9,7 1,7 10 373 5 883 Valtionosuudet 12 560 12 486 12 279 11 781 11 780 0,0 11 465-2,7-5,9 10 789 2 302 Korkotuotot 16 11 6 10 3-70,0 6 100,0 0,0 6 0,0 6 Muut rahoitustuotot 73 24 72 19 30 57,9 70 133,3 0,0 70 0,0 70 Korkokulut 14 6 5 6 8 33,3 10 25,0 0,0 10 0,0 10 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE 2 076 1 354 1 036-113 20-117,7 196-411 1 226 Poistot 1 137 1 174 1 154 1 315 1 286-2,2 1 366 6,2 0,0 1 366 0,0 1 366 Satunnaiset erät TULOS 939 180-118 -1 428-1 266-11,3-1 170-1 777-140 Kumulatiivinen yli-/alijäämä 7536 6 270 5 100 3 323 3 184
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 6 Seuraavassa on esitetty graafisesti eri tunnuslukujen kehitystä Merikarvian kunnassa vuosina 2015-2021
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 7 KUNTALAIN MUKAINEN KRIISIKUNTAMENETTELY Vuonna 2017 on tullut voimaan uuden kuntalain mukainen arviointimenettely. Keskeisin muutos aiempaan on se, että kriteereissä on siirrytty konsernitason tietoihin. Uuden lain mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Lisäksi alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Samalla taloussuunnitelmassa on osoitettava yksilöityjä toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Kriisikuntakriteerit vuodesta 2017 alkaen: Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 000 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa. TAI kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyy kahdessa tilinpäätöksessä peräkkäin: o Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 8 o o o Kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohden ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (v. 2017 6 299 ) Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon (v. 2019 19,88 %) Kriisikuntakriteerien mukainen arviointimenettely ei tule uhkaamaan Merikarvian kuntaa suunnitelmavuosien aikana. Huolena on kuitenkin talouden kehittyminen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2020-luvulla. SUUNNITELMAKAUDELLA KERTYVÄN ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Vuosina 2019-2021 investointien nettoarvoksi on arvioitu noin 1 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, jolla pyritään seuraamaan poistojen tasoa. Investointeihin saatetaan joutua ottamaan kassan riittävyyden turvaamiseksi puskurilainaa, joka puolestaan lisää korkomenoja ja pidemmällä aikavälillä myös lyhennysten määrää. Taloussuunnitelmakaudella 2019 2021 kertyvän alijäämän kattaminen edellyttää joko menojen kasvun hillintää sopeuttamalla palvelurakenteita tai tulojen kasvattamista esimerkiksi korottamalla veroja ja maksuja sekä myymällä omaisuutta. Todennäköisesti talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia edellä mainittuja keinoja. Taloussuunnitelman mukaisia alijäämiä voidaan kattaa purkamalla aikaisempien vuosien ylijäämiä. INVESTOINTIOHJELMA 2019-2021 Investoinneilla pyritään edistämään elinvoimaisuutta. Vuosittaiset investoinnit mitoitetaan kestävään, poistoihin sidottuun tasoon eli 1-1,2 miljoonaan euroon vuodessa. Investointiohjelma vuosille 2019-2021 on esitetty seuraavalla sivulla.
TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 9 INVESTOINTIOHJELMA 2019-2021 TALOUSARVIO 2019 SUUNNITELMAVUOSI 2020 SUUNNITELMAVUOSI 2021 YHTEENSÄ 2019-2021 KP INVESTOINTIHANKE MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO 9111 ICT-hankinnat, virasto 25 000 25 000 10 000 10 000 10 000 10 000 45 000 0 45 000 Kunnan internet-sivujen uusiminen 15 000 15 000 0 0 0 15 000 0 15 000 Digiloikka III 20 000 20 000 0 0 0 20 000 0 20 000 Jukola, karavaanialue,huoltorakennus 2018 30000 30 000 0 0 30 000 0 30 000 9311 ATK-hankinnat, lukio läppärit 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 75 000 0 75 000 9418 Krookanlahden kehittäminen 0 20 000 20 000 20 000 20 000 40 000 0 40 000 Kaava-alueen vesi- ja 9661 viemärijohtojen saneeraus ja rakentaminen; muovikaivot 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 90 000 0 90 000 9445 Joen tulvapengerjärjestelyt 240000 100000 140 000 0 0 240 000 100 000 140 000 9446 Kräni - Alakylä viemäröinti 35 000 35 000 135 000 135 000 0 170 000 0 170 000 Vesitornin veden vaihtosyst, 20 000 20 000 0 0 20 000 0 20 000 9564 Kauppasatamalaiturin kunnostus 0 0 200 000 200 000 0 200 000 0 200 000 Kaavateiden asfaltointien korjauksia 9566 Merimiehentie 40 000 40 000 30 000 30 000 30 000 30 000 100 000 0 100 000 9821 Maa-alueet, tontit, kiinteistöt 20 000 20 000 50 000 50 000 50 000 50 000 120 000 0 120 000 Tuorilantien kiinteistön ja Messinkimäen lämmitysjärjestelmä 15 000 15 000 0 0 0 15 000 0 15 000 Päiväkodin Norkoolin wc ja lattia 35 000 35 000 0 0 35 000 0 35 000 Kiilarinne, terveysasema, laboratoriotilat, suunnittelu Varautuminen, aggregaatit, vaihtokytkimet Kevytväylän jatko 400 m Tuorilassa Siikaisten suuntaan, suunn. 0 28 000 28 000 0 28 000 0 28 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 45 000 0 45 000 0 5 500 5 500 70 000 70 000 75 500 0 75 500 Meritien valaistus, 1800 metriä 21 000 21 000 0 0 21 000 0 21 000 Kräsouran laituri, nuotiopaikka, huussi ja ruoppaus 30 000 15000 15 000 40 000 40 000 0 70 000 15 000 55 000 Pohjoinen rantatie kevytväylä 0 0 90 000 90 000 90 000 90 000 180 000 180 000 Viemäri, pohjoinen rantatie 0 0 0 0 0 0 0 Kevytväylä Satamatielle, Kauppatie - Meritie 0 100 000 100 000 0 100 000 0 100 000 Kuvaskangas vesilaitos 5 000 5 000 200 000 200 000 10 000 10 000 215 000 10 000 215 000 Sahan vaakan ohituskaistan asfaltointi 12 000 12 000 0 0 12 000 0 12 000 Keittiön koneet, koulu, Norkooli 35 000 35 000 0 0 35 000 0 35 000 Hissin modernisointi 50 000 50 000 0 0 50 000 0 50 000 Kampalaituri, Krookka, korvausinvestointi Puhdistamon lietteen käsittelypiste, suunnittelu 60 000 60 000 0 0 60 000 0 60 000 5 000 5 000 200 000 200 000 0 205 000 0 205 000 Päiväkodin tilaratkaisu 20 000 20 000 0 0 20 000 0 20 000 Tuorilan teollisuusalueen kuivatus 35 000 35 000 0 0 35 000 0 35 000 Tekonurmi ja aita 130 000 50 000 80 000 0 130 000 80 000 Tuorilantien kiinteistö 50 000 50 000 0 50 000 50 000 Yhteensä 1 018 000 165 000 853 000 1 178 500 0 1 178 500 350 000 0 350 000 2 546 500 125 000 2 381 500