TYRNÄVÄN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMA

TYRNÄVÄN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 TALOUSARVIO 2019

2 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 TALOUSARVIO 2019 Kunnanjohtajan katsaus 3 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne 7 Tyrnävän visio 9 Tyrnävän kuntastrategia 9 Tyrnävän kunnan strategiset valinnat 11 Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö 12 Hyvinvointia koulutuksella 12 Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä 13 Terveellinen ja turvallinen lähiruoka 14 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus 15 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito 16 Taloussuunnitelman yleiset perusteet ja kehittymisnäkymät 16 Konsernitavoitteet 21 Väestön kehitys 23 Palvelusuunnitelmat osastoittain 25 Hallinto- ja kehittämisosasto 26 Sosiaali- ja terveysosasto 41 Sivistys- ja hyvinvointiosasto 53 Ympäristöosasto 74 Talousarvion erityisperustelut 85 Verotulot 85 Valtionosuudet 86 Henkilöstö ja palkkaus 88 Lainanottovaltuutus ja hankintavaltuudet 88 Sisäiset erät 88 Kustannuslaskennalliset erät ja poistot 89 Talousarvion sitovuus 89 Poikkeusolojen suunnitelmat 90 Tuloslaskelma 91 Rahoituslaskelma 92 Talousarvion yhdistelmä toimintamenot ja tulot 93 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto 94 Bruttomenojen osuus 95 Nettomenojen kasvut 96 Investointiosa 98 Talousarviokaava

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Talouden kehitys Suomen talouden noususuhdanne jatkuu, vaikka kasvun ennustetaankin hidastuvan tänä vuonna 2,6 prosenttiin ja vuonna 2019 jopa 1,7 prosenttiin. Maailmantalouden kasvun hidastuminen vähentää vientikysyntää. Rakentamisen vauhti hidastuu myös, koska rakentamisessa kapasiteetti alkaa olla täyskäytössä. Viimeaikainen hyvä talouskasvu on lisännyt työvoiman kysyntää voimakkaasti ja kaikilla päätoimialoilla odotetaan työllisyyden kasvavan edelleen myös ensi vuonna. Työllisyyden kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa suhteessa tuotannon kasvuun. Näin ei voi pitkään jatkua, sillä normaalisti työllisyys kasvaa tuotantoa hitaammin, koska työn tuottavuus paranee. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7 prosenttiin vuonna 2019. Maailmantalouden ylle nousseet riskit voivat kuitenkin päättää noususuhdanteen. Erityisesti euroalueen maiden viennin kasvu euroalueen ulkopuolelle on hidastunut. Tänä vuonna euron arvo suhteessa dollariin on heikentynyt, mikä tukee vientiä loppuvuonna. Viennin kasvua rajoittaa kuitenkin se, että euroalueen suurimman vientimaan Saksan tuotanto on jo selvästi potentiaalisen tuotannon yläpuolella ja kapasiteetin puute rajoittaa kasvua. Sote- ja maakuntauudistus Näillä näkymin Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulo lykkääntyy vuoteen 2021. Uudistuksen oli tarkoitus tulla eduskunnan päätettäväksi kesä-heinäkuussa 2018, mutta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmoitti, että se ei saa mietintöään valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Lopulta sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietintöluonnokset 7.11.2018. Seuraavaksi mietintöluonnokset menevät perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee asiaa toistamiseen. Tämän jälkeen mietinnöt etenevät eduskunnan päätettäväksi. Alkuperäisessä aikataulussa maakuntien piti aloittaa vuoden 2020 alussa. Myös valinnanvapaus lykkääntyy niin, että laaja valinnanvapaus sotekeskuksineen otettaisiin käyttöön vuonna 2023. Vaalit Vuonna 2019 on mahdollisesti kolmet vaalit. Eduskuntavaalit pidetään 14.4.2018 ja Europarlamenttivaalit 26.5.2018. Maakuntavaalien tarkkaa päivää ei ole vielä tiedossa. Todennäköisesti maakuntavaalit pidetään syys-lokakuussa 2019.

4 Vuoden 2019 talousarvio Tyrnävän kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma toteuttavat kunnan strategiaa. Linjauksissa näkyy vahvasti vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito sekä avoin ja kuuleva vuorovaikutus. Tyrnävän kunnan vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu nivelvaiheeseen, jossa useat muutosprosessit ovat kesken tai valmistelussa. Niillä tavoitellaan kunnan strategian tehokasta toimeenpanoa ja tuottavuuden parantamista. Talouden pitkän aikavälin hallinnan kannalta keskeistä on velkaantumisen suunnan kääntäminen, tulovirran lisääminen ja oman toiminnan sopeuttaminen. Tyrnävän kunnan kahden edellisen vuoden tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä. Vuodelta 2016 alijäämää kertyi 620 839 euroa ja vuodelta 2017 281 834 euroa. Vuodesta 2018 tulee myös alijäämäinen. 31.10.2018 tilanteen perusteella vuoden 2018 alijäämäksi ennustetaan kertyvän 2,4 2,5 miljoonaa euroa. Tyrnävän kunnan taseessa on edellisten tilikausien kertynyttä ylijäämää vajaat 4,1 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopun tilanteessa. Jos vuoden 2018 ennuste alijäämästä toteutuu, kunnan ylijäämää on vuoden 2018 jälkeen enää noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarviossa verotulojen ennustetaan olevan yhteensä 20 220 000 euroa ja valtionosuuksien 18 300 000 euroa. Vuosikate on 2 012 135 euroa ja toimintakate 36 207 865 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 3 625 euroa. Talousarvioon pääseminen edellyttää vielä noin 500 000 euron verran menopuolen supistamista tai vastaavasti saman verran tulopuolen lisäämistä tai näiden kombinaatiota. Investointiohjelma Tyrnävän kunnan investointiohjelma on ollut vuosia raskas suhteessa vuosikatteeseen ja tällöin se on pitänyt rahoittaa lainarahalla. Investointiohjelmassa edellisten vuosien menot (alv 0%) olivat: 2015 3 020 570 2016 8 630 500 2017 10 013 000 2018 3 082 500 Vuoden 2019 investointien kokonaismäärä on 2 606 000 euroa (alv 0%). Vuoden 2019 investointiohjelman suurimmat kohteet ovat: Kirkkomännikön koulun saneeraus tai uudisrakentaminen (432 000 euroa), Haurukylän teollisuusalueen infran rakentaminen (400 000 euroa), kunnantalon piha ja pysäköintialueen kunnostaminen (240 000 euroa), maan ja kiinteistöjen hankinta (200 000 euroa), Lakeuden laajakaistahanke (200 000 euroa) sekä katuverkoston korjaustyöt (168 000 euroa).

5 Osa näistä investoinneista jatkuu myös vuodelle 2020. Mm. Kirkkomännikön koulun saneeraukselle/uudisrakentamiselle on vuodelle 2020 suunniteltu 600 000 euron satsaus. Investointiohjelmassa on myös useita pienempiä hankkeita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kunnan lainakanta Voimakas investoiminen on lisännyt kunnan lainakantaa. Edellisten vuosien lainamäärä per asukas oli seuraava: 2012 2 741 /asukas 2013 2 787 /asukas 2014 2 511 /asukas 2015 2 342 /asukas 2016 3 409 /asukas 2017 4 510 /asukas 2018 4 790 /asukas Vuodelle 2019 ennustetaan lainamäärän olevan 4 869 euroa/asukas. Riskit Riskienhallinta on olennainen osa johtamista. Tyrnävän kunnassa tehdään systemaattista riskienhallintaa, jonka avulla kunnan uhkana olevat riskit saadaan saman tavoitteellisen suunnittelun piiriin kuin kunnan muutkin toiminnat. Kunnan toimintaan liittyy mm. liike- ja vahinkoriskejä. Liikeriskit vaikuttavat toteutuessaan kunnan itsenäisyyteen, talouteen, imagoon, palvelujen laatuun, työvoiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksistä. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnan riskit. Tällaiset riskit saattavat toteutuessaan aiheuttaa kunnalle merkittävää taloudellista vahinkoa ja korvaamattomia henkilövahinkoja sekä häiritä toimintaa tuntuvasti. Riskien hallintaan kuuluu mm. jatkuva talouden seuranta ja siihen liittyvien riskien minimointi ja ennakointi. Kunnassa toteutetaan myös yksikkökohtaista riskienhallintaa, johon olennaisesti kuuluu mm. turvallisuuskävelyt. Turvallisuuskävelyjen perusteella ennaltaehkäistään erityisesti henkilö- ja omaisuusriskien realisoituminen. Tyrnävän kunta on ottanut riskienhallinnan osaksi toimintojaan. Tavoitteena on ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, resurssien keskittämisellä, tiedolla johtamisella ja sisäisillä vastuukysymyksillä suojautua riskien realisoitumiselta. Vuoden 2019 keskeisimmät riskit ovat talouteen ja toimintaan liittyviä. Samanaikaisesti meidän on lisättävä tulovirtaa lisäämällä yritystoimintaa ja uusien asukkaiden määrää sekä pienennettävä menoja. Näissä asioissa

6 meidän on onnistuttava. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että omaa toimintaa ei sopeuteta palvelujen laadun kustannuksella. Vuoden 2019 aikana kunnassa otetaan käyttöön kattava vuosikelloon pohjautuva toimintamalli, jolloin jokainen keskeinen toiminnan osa-alue suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan systemaattisesti. Tällöin myös riskien toteutuminen minimoidaan. Tulevaisuus Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että negatiivinen talouskehitys on kääntymässä. Kunnan työttömyysaste on laskenut koko ajan ollen syyskuun lopussa 7,2%. Vastaava luku oli vuosi sitten 8,7%. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut laskuaan ollen syyskuun lopussa 50 henkilöä. Vastaava luku oli vuosi sitten 77 henkilöä. Myös tunne siitä, että Tyrnävällä puhalletaan yhteen hiileen, on vahva. Se, jos mikä luo uskoa ja luottamusta, että kaikki kääntyy vielä hyvin. Ensi vuonna tehostamme kunnan vetovoimaa panostamalla elinvoiman kasvuun, liikunta- ja virkistyspaikkoihin sekä turvalliseen, siistiin ja viihtyisään ympäristöön. Myös uusien asukkaiden ja yritysten houkutteleminen kuntaan on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden painopisteistä. Rakennetaan Tyrnävästä turvallinen, viihtyisä ja hyvinvoiva kunta yhdessä! Tyrnävällä 16.11.2018 Vesa Anttila Kunnanjohtaja

7 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Talousarvio on valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ohjausväline, toisaalta kunnan kokonaistalouden suunnitelma. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio tulisi laatia niin, että se ohjaa ja kannustaa tulokselliseen toimintatapaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion ja suunnitelman rakenne palvelee kolmea tehtävää: palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevien tavoitteiden asettaminen sekä niiden edellyttämä menojen ja tulojen budjetointi tehdään käyttö- ja investointiosissa. Toiminnan ja investointien pääomarahoitus ja siihen liittyvät korvaukset osoitetaan tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa. Talousarvioasetelman osat ja rakenne Käyttötalousosa ja tuloslaskelmaosa Investointiosa ja rahoitusosa Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.

8 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille. Talousarviovuoden osalta tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia; suunnitelmavuosien osalta ohjeellisia Talousarviovuoden 2019 osalta talousarvion tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2021 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehdittäne hyväksyä vuoden 2018 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi Kuntaliitto on suositellut nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat laativat taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Suunnitelmavuosien osalta määrärahat ovat ohjeellisia.

9 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 TYRNÄVÄN VISIO LAATUMUKULOITA PELLOILLA JA PIRTEISSÄ TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Kuntastrategia on strategia, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista, ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö on kunnan vahva kehittämiskohde. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laajaalaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 Kunnan voimassaoleva strategia on määritelty vuonna 2015 ja uudistustyö aloitetaan vuoden 2019 aikana. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätökseen ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Erityisesti hyvinvointikertomuksen pohjalta on noussut koulutuksen merkitys hyvinvoinnin ja tasa-arvon tuojana. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä. Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdes-

11 sä turvallisuuspäällikön, johtoryhmän, pelastuslaitoksen, poliisin ja muiden viranomaisten edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. TYRNÄVÄN KUNNAN STRATEGISET VALINNAT Kuntastrategiatyö käynnistettiin vuonna 2014 kunnan kotisivuilla ja Facebookissa haastamalla kuntalaiset ideoineen osallistumaan prosessiin. Strategian laatimiseksi järjestettiin seminaarit kunnanvaltuustossa, lautakunnissa ja henkilökunnan ja yrittäjien kanssa. Kuulammen koulun oppilaat osallistuivat strategian laadintaan kunnanjohtajan kuntatietoopetuksen pohjalta. Myös alakoululaisilla on ollut mahdollisuus osallistua ainekirjoituksen ja piirrosten avulla. Osallistuminen oli kaikilla foorumeilla hyvää ja innostunutta. Yhteistyön tuloksena saatiin Tyrnävän kunnan strategiset valinnat: - HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA - MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ - VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO - AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS - OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ - TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA. Vuoden 2019 painopistealueina ovat erityisesti vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito sekä avoin ja kuuleva vuorovaikutus. Tyrnävän kunnan uuden kuntastrategian päivitystyö aloitetaan vuoden 2019 aikana. TYRNÄVÄN ARVOPERUSTA - Rohkeus ja ennakkoluulottomuus - Reiluus, reippaus ja rehellisyys - Terve ylpeys ja luja tahto - Vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

12 STRATEGISET VALINNAT OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Tyrnäväläiseksi kantavaksi voimaksi on tunnistettu kunnan ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema sekä kerroksellisen ja laadukkaan rakennetun ympäristön arvostaminen, samoin kuin hyvä ja ennakkoluuloton päätöksenteko ja suoraviivainen toiminta. Tavoitteet Hallittu väestönkasvu, jäntevä maapolitiikka, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet, alueiden omaleimaisuus, rakennetun ympäristön laatu, paikallisten erityispiirteiden ylläpito ja säilyttäminen, hyvinvointia tukeva elinvoimainen ympäristö. Toimenpiteet: - Kaava-alueiden suunnitelmallisuus; mittarina väestönkasvutavoite 2-3 %/vuosi, palveluiden riittävyys - Suunnitelmallinen maanhankinta; mittarina hankitut maa-alueet/ tonttivaranto - Kaavoilla ohjattu maankäyttö; asutuksen ja yritystoiminnan sijoittuminen - Laadukas ympäristö, teemalliset kaava-alueet; mittarina tonttien menekki - Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan jatkuva kehittäminen; mittarina viihtyisyys, laatu, ansiokas julkinen arkkitehtuuri ja -taide - Kotiseutu- ja kulttuurityö sekä lakeusmaisemaa ylläpitävä maatalous; mittarina lakeusalueen säilyminen - Luovien alojen huomioiminen sekä eri sektorien järjestämä kulttuuritoiminta; mittarina luovien alojen työpaikat ja yritykset, kulttuuritapahtumien määrä ja laatu. HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA Tyrnävällä on poikkeuksellinen ikärakenne. Lähes 50 prosenttia kuntalaisista on alle 29-vuotiaita, 17 prosenttia 0-6 vuotiaita. Palvelujen kehittämistä on tehty aidosti hallintokuntien rajat ylittävällä tavalla, mutta ikärakenne aiheuttaa haasteita investointien osalta.

13 Tavoitteet - Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut - Koulutustason nosto - Toisen asteen koulutus - Työttömyyden taittaminen - Hyvinvointijohtaminen - Koulutus tasa-arvon tuottajana - Omavastuu - Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä. Toimenpiteet - Prosessit kuntoon, sujuviksi ja joustaviksi; mittarina saavutettavuus (jonot), laatu - Palvelujen oikea-aikaisuus; mittarina jonot, kustannuskehitys - Kuntalaisten hoitaminen asianmukaisessa paikassa; mittarina erikoissairaanhoidon ja muiden palvelujen määrä, ennaltaehkäisy - Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään; mittarina sijoittuminen jatkokoulutukseen - Aktiivinen vaikuttaminen, etäopiskelumahdollisuuden kehittäminen ja omien painopisteiden hyödyntäminen; mittarina kouluttautumismahdollisuus kunnassa (taso) - Yrittäjyyskasvatus; mittarina yritysluokan toiminta - Keskitytään vaikuttaviin toimenpiteisiin ja joustavaan yhteistyöhön; mittarina hyvinvointikertomuksen tunnusluvut, varhemaksut - Lisätään kuntalaisten tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioista; mittarina hyvinvointikertomuksen tunnusluvut - Monipuolinen ja helposti saavutettava kulttuuritarjonta; mittarina tilaisuuksien määrä ja osallistujamäärät. MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Vahva alkutuotanto: - 154 aktiivitilaa, peltoa viljelyksessä 11 300 ha, maitoa tuotetaan 5,1 milj. litraa, perunatiloja 43, karjatiloja 21. - High Grade-alue Korkealuokkaisen siemenperunan tuotantoalueiksi on Euroopassa nimetty viisi aluetta: Skotlanti, Irlanti, alue Pohjois-Saksassa, Azorit sekä Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostama alue.

14 Tulossa on laaja ja mielenkiintoinen hevostalousalue, joka tukee sekä bioenergia- että hyvinvointiteemaa. Tavoitteet - Monipuoliset palvelut - Yritysten määrän nosto ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - Työllisyyden parantaminen - Ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan - Elinvoiman lisääminen - Yrittäjäyhteistyö Toimenpiteet Avataan palvelujärjestelmää ennakkoluulottomasti, kumppanuus- ja yhteiskehittämismallit; mittarina palveluja ostetaan 30 %/tuotetaan 70 % - Hankkeet osana kehitystyötä; mittarina hankkeiden määrä, vaikuttavuus, onnistuminen, saatu rahoitus - Yritystonttien kaavoitus - Uudet, vahvuuksia tukevat avaukset: biotalous, hevostalous; mittarina yritysten kunto ja määrä, perustetut yritykset - Kuntakuvan kirkastaminen ja elinvoiman lisääminen; mittarina työpaikkojen määrä - Markkinointi, näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen; mittarina, kuntakuva (kysely kerran valtuustokaudessa) - Aktiivinen yhteistyö (elinkeinoryhmä); mittarina yhteistyön sujuvuus ja vaikuttavuus (kyselyt) - Yhteistapahtumat; mittarina tapahtumien määrä ja laatu. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Tavoitteet: - Lähiruokatuotannon ja -myynnin nosto - Kunnan profilointi alkutuotantoon ja lähiruokaan - Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Toimenpiteet: - Markkinointi; mittarina tuotannon ja tuottavuuden kasvu - Verkostojen luominen; mittarina työpaikkojen lisäys - Hankkeen kautta kehittäminen; mittarina myyntipiste (pisteitä) - Kunnan oma ruokahuolto esikuvaksi ja osaksi lähiruokaprofiilia; mittarina onnistunut hanketoiminta

15 - Koulutus ko. teemaan liittyen; mittarina 2. asteen koulutuksessa teema otettu huomioon - Selvitetään erilaisia bioenergiamahdollisuuksia kuntaan; mittarina liikkeelle lähteneet alan yritykset ja hankkeet. AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Tavoitteet: - Kuntalaisten osallistuminen - Vuorovaikutteiset toimintatavat - Saumaton hallintokuntien yhteistyö - Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä - Laadukas johtaminen - Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta - Hyvä työnantajakuva. Toimenpiteet: - Omavastuun kehittäminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa (3. sektori); mittarina yhteistyön määrä ja vaikuttavuus - Kehitetään vuorovaikutteisia ja osallistumaan kannustavia malleja, hyödynnetään SOMEa; mittarina osallistumisaktiivisuus - Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen - Joustavat ja yhdessä tekemistä kannustavat toimintamallit ja tahtotila - Rohkaistaan kehittämistyöhön ja ketteriin toimintamalleihin; mittarina uudet toimintamallit sekä kokeilujen määrä ja onnistuminen - Hallittu riskinotto hyväksyttäväksi - Kuntatyöntekijöiden vastuuttaminen, osallistaminen ja kuuleminen; mittarina työhyvinvointi ja -tyytyväisyys, sairauspoissaolojen väheneminen, myönteinen ilmapiiri, hyvät toimintatavat - Ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka; mittarina työntekijöiden pysyvyys ja hakijamäärät, sujuvat ja hyvät palvelut.

16 VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Tavoitteet: - Vaikuttavat, oikein kohdistetut palvelut - Tasapainoinen käyttötalous - Hallitut investoinnit - Hankinnat kehittämisen välineenä. Toimenpiteet: - Vaikuttavuuden arviointi, prosessien kehittäminen ja resurssien suuntaaminen, ennaltaehkäisy; mittarina käyttötalouden ja hyvinvoinnin kehittyminen - Tarkka taloudenpito; mittarina tasapainoinen tilinpäätös, menojen kasvu leikkaaminen, ennakoitavuus, talousarvion ja ennusteiden pitävyys - Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen - Sitoutuminen tavoitteisiin - Energiankulutuksen hillitseminen - Järkevä ja harkittu lainan otto - Kiinteistöjen kokonaisvaltainen käyttösuunnitelma; mittarina kiinteistökartoituksen ja sen toimenpiteiden eteneminen - Investointien tarkka hallinta: mittarina investointiohjelma - Hankintaosaamisen kehittäminen; mittarina hankintojen taloudellisuus. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Kuntalain mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 kuitenkin niin, että merkittävää osaa laista on sovellettu 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalaissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluna.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvä maakuntauudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan eduskunnassa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät tehtävät siirretään perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle ja valtion rahoitusvastuulle. Uudistus muuttaisi toteutuessaan kuntien asemaa merkittävästi. Tavoitteena aluehallinnon uudistamisessa on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä valtion, alueiden ja kuntien välillä. Kuntatalousohjelma: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kuntatalousohjelmassa, joka laaditaan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Yleinen talouden kehitys Maailmantalouden kasvua on ylläpitänyt erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu on vahvistunut. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime aikoina. Maailmantalouden kasvun hidastuminen vähentää vientikysyntää. Euroalueen talous on ollut vahvaa. Maailmantalouden ylle nousseet riskit voivat kuitenkin päättää noususuhdanteen. Erityisesti euroalueen maiden viennin kasvu euroalueen ulkopuolelle on hidastunut. Suomen talouden noususuhdanne jatkuu, vaikka kasvun ennustetaankin hidastuvan vuonna 2018 2,6 prosenttiin ja vuonna 2019 jopa 1,7 prosenttiin. Työttömyys on laskenut euroalueella alhaisimmalle tasolleen tällä vuosikymmenellä. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2019. Viennin kasvua rajoittaa kuitenkin se, että euroalueella tuotannon kapasiteetin puute rajoittaa kasvua. Rakentamisen vauhti hidastuu myös, koska rakentamisessa kapasiteetti alkaa olla täyskäytössä. Työllisyyden kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa suhteessa tuotannon kasvuun, joten myös työllisyyden kasvu hidastuu. Työllisyystilanne kuitenkin kohenee edelleen ja työttömyysaste laskee 7 prosenttiin ensi vuonna. Maailmantalouden ylle nousseet riskit voivat päättää noususuhdanteen. Suurin uhka on kauppasota. Suomen talouden tuotanto on ollut viimeiset kaksi vuotta positiivisessa kasvussa neljän negatiivisen kasvun vuoden jälkeen. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä. Työttömyysaste oli vuonna 2016 8,8 %, vuonna 2017 on 8,3 % ja vuonna 2018 sen arvioidaan olevan 7,5 % ja vuonna 2019 7 %.

18 Kuntien talous Kuntatalouden kehitysarvio on muotoutumassa kuluvana vuonna odotettua heikommaksi poikkeuksellisen suurten ennakonpalautusten vuoksi. Niiden ja muiden kunnallisveroja heikentävien oikaisujen vuoksi tuoreimmat veroennusteet tippuvat kuluvana vuonna 1,2 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kunnallisverotilitykset ovat noin 600 milj. euroa heikommat kuin mitä kevään kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Heikosta tulopohjasta huolimatta menot kuitenkin kasvavat. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun ja ostomenojen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset sekä kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu lisää kuntien kustannuksia. Kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan kuitenkin hieman paranevan vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018. Lähivuosina kuntatalouden menopaineet jatkuvat kiivaina. Henkilöstömenojen ja palvelutarpeen kasvun ohella kustannuksia nostavat erikoissairaanhoidon kustannukset sekä useat investointi- ja peruskorjaustarpeet. Korkeasta investointitasosta huolimatta kuntien velkaantumisen ennakoidaan kasvavan seuraavien vuosien aikana kohtuullisen maltillisesti. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien väliset erot kasvavat lähivuosina. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu, että vuosina 2019 ja 2020 suurimpien kuntien talous on merkittävästi ylijäämäinen ja mahdollisuudet jopa veronalennuksiin ovat olemassa talouden ja työllisyyden kehittyessä suotuisasti. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat kuitenkin merkittävinä myös ensi vuonna. Kuntatalousohjelman mukaan valtionavut vähenevät 3 prosenttia vuodesta 2018. Leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti pienten kuntien taloudenpitoa, mutta tulopohjan vaimeus näkyy alijäämän kasvuna myös useiden suurten kaupunkien taloudessa. Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut alijäämäistä. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää ja sinne on saatu kerättyä erittäin tarpeellinen noin neljän miljoonan euron ylijäämäpuskuri. Vuodelle 2018 ennustettava huomattava alijäämä pienentää ylijäämäpuskuria. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta ja sitoutumista kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Se edellyttää myös kattavaa talousosaamisen lisäämistä ja haastaa raportoinnin, jonka on oltava reaaliaikaista ja helposti omaksuttavaa.

19 Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden ennakkoluulotonta tarkastelua, suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa sekä eri investointimallien tarkastelua. Suurimman haasteen Tyrnävän kunnan taloudelle tuo kuitenkin viimevuosina tapahtunut negatiivinen meno/tulo kehitys. Kaikilta osin ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa kustannusten suhteen. Valtionosuuden leikkaukset ovat aiheuttaneet Tyrnävän kunnalle myös huomattavaa tulopuolen heikentymistä. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa tasapainoisen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa ja toimintaa tulee sopeuttaa vuonna 2019 noin 500 000 euron verran. TULOVEROPROSENTIN KEHITYS 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tyrnävä 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,00 Pohjois-Pohjanmaa 19,84 20,36 20,42 20,43 20,44 20,44 Koko maa 19,38 19,74 19,84 19,87 19,91 19,91 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2018 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 1,12 0,54 1,12 Pohjois-Pohjanmaa 1,08 0,52 1,10 Koko maa 1,06 0,49 1,16

20 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Tp 2016 Tp 2017 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero 15594 16520 16105 16603 16635 16778 Kiinteistövero 715 737 843 867 886 885 Yhteisövero 354 467 572 583 469 505 Yhteensä 16663 17724 17520 18053 17990 18168 KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Verotulot milj. euroa 15,0 15,9 16,7 17,7 17,5 18,1 18,0 18,2 Valtionosuudet milj. e 15,7 16,5 16,8 17,3 17,9 18,3 19,0 19,1 TA-lainat milj. euroa 21,4 18,2 18,1 18,5 16,9 15,9 23,0 30,4 TA-lainat euroa/asukas 3334 2818 2741 2787 2511 2342 3409 4510 Vuosikate 1000 euroa 1268 2079 1420 1803 1736 1606 1004 1360 Vuosikate euroa/asukas 197 322 215 271 258 237 149 202 Vuosikate % käyttötuloista 3,7 5,8 4,4 4,6 4,4 4,0 2,4 3,6 Vuosikate % poistoista 117,0 148,8 100,5 121,5 108,9 100,3 61,8 82,8 Investointien tulorahoitus % 22,3 138,5 66,9 119,5 99,4 75,8 11,3 17,0 Lainanhoitokate 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,5 0,5 Kassan riittävyys, pv. 13 4 2 11 5 0,2 2,7 1,0 Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

21 TASEEN TUNNUSLUKUJA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Omavaraisuus- % Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 41 41 43 43 34 30 Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. 61 59 55 53 71 86 Lainat euroa/asukas 2741 2787 2512 2342 3409 4510 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä. KONSERNITAVOITTEET Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu 1.11.1962. Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna 2012. Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on

22 annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten. Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n tulee informoida kunnanjohtajaa välittömästi poikkeus- tai häiriötilanteista veden jakelussa tai muista vesiyhtiön toiminnan olennaisista muutoksista. KONSERNITASEEN TUNNUSLUKUJA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Omavaraisuus - % 38,0 38,6 39,9 39,8 34,8 29,8 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 21,0 21,9 21,1 19,3 26,3 33,7 3182 3299 2991 2849 3892 5001

23 Vuosi Asukasmäärä 1950 4141 1955 4068 1960 3868 1965 3690 1970 3409 1975 2990 1980 3204 1985 3444 1990 3587 1995 4024 2000 4273 2005 5616 2006 5732 2007 5916 2008 6087 2009 6148 2010 6320 2011 6416 2012 6462 2013 6613 2014 6642 2015 6734 2016 6790 2017 6750 2018 6730 VÄESTÖN KEHITYS Väestö vuoden vaihteessa 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 ennuste 2020 ennuste 2025 Naiset 3099 3155 3167 3244 3282 3301 3325 3298 3283 Miehet 3221 3261 3295 3369 3360 3433 3468 3452 3447 yht. 6320 6416 6462 6613 6642 6737 6793 6750 6730 7120 7268 Vuoden vaihteessa Ikä 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % 0-14 2018 31,1 2053 31,5 2150 32,5 2172 32,7 2889 32,5 2206 32,5 2159 32,0 2140 31,8 15-64 3716 58,1 3706 57,9 3757 56,8 3733 56,2 3744 55,6 3778 55,6 3778 56,0 3767 56,0 65-682 10,8 703 10,6 706 10,7 737 11,1 801 11,9 809 11,9 813 12,0 823 12,2 yht. 6416 6462 6613 6642 6734 6793 6750 6730

24 Ikä 2017-2018 lkm %-osuus 0-5 800 11,9 6-12 1094 16,3 13-18 689 10,2 19-64 3324 49,4 65-84 725 10,8 85-98 1,5 Yht. 6730 Arvio Tyrnävän asukasluvusta vuonna 2025 on 7268. Tilastokeskus ennustaa Tyrnävän kunnan asukasluvuksi vuonna 2025 7268 kuntalaista. Asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää yhden prosentin vuotuista kasvua. Arvio väestön ikärakenteesta 2020-2025 (31.12.) (tilastokeskus) 2020 2025 Ikä lkm. % lkm. % 0-6 v. 948 13,3 931 12,8 7-16 v. 1619 22,7 1545 21,3 17-19 v. 297 4,2 401 5,5 20-64 v. 3318 46,6 3307 45,5 65-74 v. 543 7,6 583 8,0 75-84 v. 272 3,8 366 5,0 85-123 1,7 135 1,9 Yhteensä 7120 7268 Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti (10 vuoden keskiarvo on 1,0 %) ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Viimeisen kahden vuoden aikana väestökehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä pienenee sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina 2020-2025. Samana ajanjaksona yli 85- vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaat suhteessa 15-64- vuotiaisiin) on Tyrnävällä 21,8 % ja arvio vuodelle 2025 on noin 27 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 35 % ja arvio vuodelle 2025 on 40 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on kolme työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi.

25 Palvelusuunnitelmat osastoittain Palvelusuunnitelmilla konkretisoidaan ja tarkennetaan kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelmilla pyritään turvaamaan kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso. Palvelusuunnitelmat on esitetty seuraavaksi osastoittain käyttötalouden tavoiteasettelun yhteydessä.

26 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Yleiskuvaus Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallintoja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Tavoite 2019 Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä ja tukea sekä toteuttaa kunnan vastuullista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta 2019 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT 2 998 592 466 489 2 532 103 Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 1 719 290 192 690 1 526 600 Tuki- ja sähköiset palvelut 1 279 302 273 799 1 005 503 BUDJ 2017 TP 2017 BUD 2018 BUDJ 2019 Muutos ( ) Muutos (%) Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 1581888 1398247 1542445 1526600-15845 -1,0 % Tuki- ja sähköiset palvelut 1091065 956896 1039343 1005503-33840 -3,3 % Yhteensä 2672953 2355143 2581788 2532103-49685 -1,9 % YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Palvelujen yleistavoite Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut, kehittäminen ja

27 markkinointi, hankkeet, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on edelleen sote- ja maakuntauudistus. Valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä jatkuvasti. Uusinta Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa on käsitelty vuoden 2014 aikana ja hyväksytty joulukuussa 2014. Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: - hyvinvointia koulutuksella - monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä - vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito - avoin ja kuuleva vuorovaikutus - omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö - terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Kuntastrategiaa on käsitelty syyskuussa 2017 valtuustoseminaarissa, jossa nousi painopisteiksi erityisesti monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä, terveellinen ja turvallinen lähiruoka ja vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito. Kunnan uusi strategiatyö aloitetaan vuonna 2019. Strategiatyön aloitus ajoittuu vaiheeseen, missä useat muutosprosessit ovat kesken tai valmistelussa. Niillä tavoitellaan kunnan strategian tehokasta toimeenpanoa ja tuottavuuden parantamista Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. OMAVASTUU

28 Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen toimintaa koskeva kuntien välinen sopimus kattaa vuodet 2017-2020. Jätehuoltoviranomainen Lakeuden kunnat ovat toteuttaneet oman hankkeen, jonka tarkoituksena on toteuttaa jätehuollon toiminta ja viranomaistoiminnot yhteistyössä (Liminka, Muhos, Utajärvi ja Tyrnävä). Ko. kunnat ovat tehneet sopimuksen Muhoksen, Limingan, Utajärven ja Tyrnävän yhteisestä jätelautakunnasta. Lautakunnan isäntäkuntana toimii Limingan kunta. Lautakunnassa on yhteensä kahdeksan varsinaista jäsentä, kaksi jokaisesta kunnasta. Halutessaan kunta voi nimetä yhden virkamiehen (asiantuntijajäsenen), jolla on oikeus olla mukana kokouksissa. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttanut linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset kasvoivat kilpailutuksen jälkeen kahtena vuonna huomattavasti. Jäsenyydet

29 Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä 17.4.2011 29.10.2012 25.5.2014 9.4.2017 28.1.2018 Kirkonkylä 2764 2721 2858 2844 2943 Murto 918 935 926 942 948 Temmes 496 498 489 477 459 Yhteensä 4178 4154 4273 4263 4350 Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2019 Eduskuntavaalit, Europarlamenttivaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit 2020 Ei säännönmukaisia vaaleja 2021 Kuntavaalit Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Nykyisen tilintarkastuskilpailutuksen sopimuskauden päättymisen johdosta kunnan tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan vuoden 2019 aikana. Elinkeinojen kehittäminen Palvelun yleistavoite Elinkeinojen kehittämisen tavoitteena on luoda puitteet monipuoliselle ja kehittyvälle elinkeinoelämälle. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta

30 Elinkeinojen kehittämisen tarkoitus on mahdollistaa kunnassa monipuoliset palvelut, yritysten määrän nostaminen, työllisyyden parantaminen, ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan, elinvoiman lisääminen ja yrittäjäyhteistyö. Opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alojen kuntapalvelut tukevat elinkeinojen kehittämisen päämäärien toteutumista. Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Elinvoiman edistäminen ja elinkeinotoiminnan tukeminen palveluiden ja yhteistyön avulla on kunnan keskeinen tehtävä. Toimintasuunnitelma 2019 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saavutettavuudessa. Valmistelussa oleva Haurunkylän asemakaavan laajennus vahvistaa kiertotalousajattelun toteutumista ja profiloi teollisuustoimintojen sijaintia. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja. Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeissa, mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu yritysten sijoittumiskohde. Markkinointia keskitetään tulosalueelle elinkeinopalvelut, kehittäminen, markkinointi: tonttimarkkinointi ja tapahtumien järjestämiset. Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Osallistutaan erilaisiin hankkeisiin ja Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina 2015-2020. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalveluja erityisesti uusille yrittäjille (0-2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pidempään toimineille yrityksille. Kustannukset toiminnasta vuonna 2018 ovat 1,00 euroa/asukas.

31 Hankkeet Life IP Canemure VÄRE Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla 2018-2020 Henkilöstö Kunnassa toimii elinvoimakoordinaattori, jonka tehtävänä on yritysyhteistyö ja yritysten kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen. Lisäksi työ- ja elinkeinosuunnittelijan tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa).

32 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseutuhallinnon Tyrnävän yhteistoiminta-alue on toiminut 1.1.2013 alkaen. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Siikalatvan kunnan kanssa on yhteistyösopimus maaseutuhallinnon varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyistä sekä tehtävien eriyttämisestä. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomais-palveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta ja toimipaikka: Maaseutupäällikkö Tyrnävä (yksikön johtaja) Maaseutuasiamies 90% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija (AMK) tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Vuonna 2019 ollaan mukana valmistelutyössä maaseutuhallinnon liittymiseksi maakuntahallinnon osaksi vuoden 2021 alusta alkaen. Viljelijöille tarjotaan tukiehtojen mukaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Asiantuntevan maaseutuhallinnon palvelujen tuottaminen Tunnustettu maaseutuhallinnon alueellinen toimija. Sujuvat maaseutuviran-omaispalvelut yhteistoimintaalueella Yhteistoimintaalueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Koulutus Viranomaispalvelujen laatumittarit: päätösten virheettömyys Palaute

33 Yhdyskuntasuunnittelu Palvelun yleistavoite Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Kuvaus palvelusta ja tarkoituksesta Tyrnävällä on voimassa Oulunseudun yleiskaava 2020 ja sitä tarkentavat Kirkonkylän, Murron ja Ojakylän sekä Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavat. Voimassa olevista asemakaavoista on koottu ajantasaasemakaava. Tonttivarannosta huolehditaan asuinrakentamisen ja elinkeinoelämän tarpeiden osilta. Yhdyskuntasuunnittelua ohjaavat elinkeinotoiminnan toimintaedellytykset, yhdyskuntarakenteen eheys ja palvelujen saavutettavuus sekä elinympäristön viihtyisyys ja kulttuuriympäristön arvojen ylläpitäminen. Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Kunta huolehtii alueellaan maankäytön suunnittelun tarkoituksenmukaisuudesta. Muiden Oulunseudun yleiskaava-alueen kuntien kanssa tehdään Oulun seudulla yhteistyötä Seuturakennetiimin kautta. Toimintasuunnitelma 2019 Jatkuu ja toimenpiteet 2019: Haurunkylän asemakaavan laajennus Murron asemakaavan laajennus Rakentamisen periaatteet haja-asutusalueelle Kirkonseudun asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen ja päivittäminen Palkin asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen Arvioidut toimenpiteet 2020 Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus Puujaakolan alueella, kaavoituksen tarpeellisuuden arviointi ja tarvittaessa kaavoituksen käynnistäminen Arvioidut toimenpiteet 2021 osayleiskaavojen ajantasaisuuden arvioiminen Henkilöstö Kehittämispäällikkö on suoraan kunnanjohtajan alainen. Kehittämispäällikön, ympäristöosaston sekä muiden osastojen vuorovaikutus on kiinteää.

34 Strategiset valinnat Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Kuntalaisten näkemyksen välittäminen maankäytön suunnitteluun Omaleimainen kulttuuriympäristö ja -maisema Vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Kuntanäkyvyyden lisääminen Tonttivarantojen seuraaminen ja proaktiivinen kysyntään vastaaminen Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Vetovoimatekijöiden kasvattaminen Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet. Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen. Tavoitettavuus. Medianäkyvyys Kaavoitetut asumisen tontit (lkm). Tavoitetaso 12/2019 Kuntalaisten osallistaminen suunnitelmallista. Vuoropuhelu kunnasta välittyy valmisteilla oleviin suunnitelmiin. Osumamäärä on kasvusuuntainen. Tonttien käyttöaste > 60 % Ympäristöä Ympäristöä koskeviin koskevien hankkeisiin suunnitelmien osallistuminen ja toteuttaminen ja niiden ohjaaminen valmistuminen kulttuuriympäristöja maisema -arvot huomioiden Monipuolinen Kaavoituskatsaus tonttitarjonta erilaisiin tarpeisiin Poikkeamislupien määrä ja sijoittuminen Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tehokas yhdyskuntarakenne. Osavuosiraportit

35 TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Palveluiden yleistavoite Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talousja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Toimistopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Kunnan arkistointivastuu ja -palvelu on osa toimistopalveluita. Kunnassa rekisteritoimintojen laillisuudesta rekisterinpitäjänä vastaa aina kulloinkin kysymyksessä olevien tehtävien hoidosta säännösten ja määräysten mukaan vastuussa oleva viranomainen. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. It-palvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietojärjestelmiä kehittämällä. Itpalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista, samoin kopiokoneista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden ja - tarvikkeiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Tavoite 2019 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. It-tulosyksikön tavoitteena on avustaa osastoja sähköisten järjestelmien osalta julkisuuslain soveltamisessa ja henkilörekisterien käsittelyssä.

36 Strategiset valinnat Hyvinvointia koulutuksella Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Ammattitaitoinen henkilöstö, jonka osaaminen on hyvä Oikein kohdistetut palvelut Tasapainoinen käyttötalous Koulutukset mahdollisuuksien mukaan Tarkka taloudenpito Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen Asiantuntijapalveluiden ostojen väheneminen Talous tasapainossa, ylijäämäinen tilinpäätös Raportointi tapahtuu aikataulujen mukaan Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vuorovaikutteiset toimintatavat osastojen kesken Sähköisten järjestelmien kehittäminen Palvelu- ja tukipyynnöt sähköisesti Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä ICT-tukityökalun käyttöönotto Säännölliset henkilöstöpalaverit Tietohallinnon viikko- ja kuukausipalaverit Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhdenmukaisia työmenetelmiä ja suunnitelmallisuutta. Tietohallinto tarjoaa tietotekniikan käytölle tekniset edellytykset (palvelimet, työasemat, tietoliikenneyhteydet). Tietohallinto on asiantuntijana mukana myös osastojen hankinnoissa, jotta järjestelmien yhteensopivuus taataan. Osastot tekevät ohjelmistohankinnat yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Hankintasuunnitelmista neuvotellaan tietohallinnon kanssa hyvissä ajoin talousarviota laadittaessa. Hankkeisiin osallistumisista päätetään erikseen.

37 Hankintamäärärahat: - kaikkia osastoja palvelevat hankinnat (esim. kirjanpito-ohjelmistot) rahoitetaan hallinto- ja kehittämisosaston määrärahoista - vain osaston omaan käyttöön tulevat ohjelmisto- ja laitehankinnat rahoitetaan asianomaisen osaston määrärahoista Ohjelmistohankinnat/päivitykset: Pääperiaatteena on ohjelmistojen yhteensopivuus. 1. Selvitys (laatijina: esimies, tietohallinto, loppukäyttäjä) - tarve - laite- ym. vaatimukset 2. Varautuminen talousarviossa (osastokohtainen, esimies vastaa), huomioitava myös ylläpito ja päivitykset ohjelmiston koko elinkaaren ajan. Toimenpiteet 2019 Sähköisten palveluiden kehittäminen: KAPA, lupapiste.fi, PTV jatkuu Palvelimien siirrot pilveen, 1-5 palvelinta vuonna 2019 Tietotekninen tuki Eduskunta- ja EU-vaaleissa (mahdollisesti maakuntavaali myös) ICT-tukityökalun käyttöönotto Keskittyminen IT-infran yläpitoon Suunnitelma 2020 ja 2021: Edelleen varajärjestelmien kehittäminen ja sähköisten järjestelmien kehittäminen. Tietotekninen tuki tulevissa vaaleissa. Mahdolliseen maakuntauudistukseen varautuminen Henkilöstöhallinto Tavoite 2019 Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja.

38 Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tulosyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri ovat perustaneet kunnallisen työterveyshuollon osakeyhtiön, johon osakkaiksi ovat voineet liittyä myös muut kunnat, kuntayhtymät ja niiden tytäryhteisöt. Tyrnävän kunta on ostanut työterveyspalvelut Työterveys Virralta, ent. Oulun Työterveys, vuoden 2017 alusta lukien. Työterveyshuoltoon hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: työkykyä ylläpitävä toiminta varhaisen tuen toimintamallia noudattaen terveystarkastukset työyhteisötyö ja tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut painottuen sairauksien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon sekä työkyvyn arviointiin sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2019 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita tuetaan kunnassa. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen on

39 ajankohtaista. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2019 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, joka voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon. Kuntoutukset, joista sovitaan työterveyshuollon kanssa, ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa.

40 Strategiset valinnat Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Ennakoiva reagointi työkykyasioissa Joustavat toimintakäytännöt Osastojen välinen yhteistyö Laadukas toiminta ja yhteistyökykyinen henkilöstö. Sairauspoissaolojen hallinta Työtapaturmien ehkäisy Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Kehittämiskeskustelut Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Esimiespalaverit Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen. Sairauspoissaolojen väheneminen Turvallisuuskävelyt toimipisteissä Palaverit työterveyshuollon kanssa Kehittämiskeskustelut käyty kaikkien kanssa. Vaihtoehtomallin kokeilu Yksiköiden yhteisten palaverien lisäksi virastopalaverit. Tilinpäätösinfo koko henkilöstölle Sairauspäivien väheneminen viidellä prosentilla. Työtapaturmien väheneminen viidellä prosentilla. Jokaisessa toimipisteessä toteutetaan vuosittainen turvallisuuskäveky. Hallinto- ja kehittämisosaston virat ja toimet Ei uusia virkoja. Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä: 458 800 euroa (maanhankinta, osakkeiden hankinta ja Ithankinnat).

41 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Yleiskuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat kunnalle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa säätelevät useat lait ja asetukset, joista keskeisimpiä ovat terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki. Tavoite 2019 Päämääränä on sosiaali- ja terveyspalvelujen oikea-aikaisuus ja saatavuus matalalla kynnyksellä kuntalaisille. Palveluissa keskeistä on huomioida kaikissa ikäryhmissä asiakkaan omat voimavarat ja tukea niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelujen tuottamisessa keskeistä on yhdessä tekeminen osastojen kesken, mutta myös muiden hallintokuntien välillä. Lisäksi yhteistyötä tehdään seudun muiden kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Palvelut järjestetään toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Toimintasuunnitelma 2019 Palveluita järjestetään huomioiden asiakkaiden palvelutarpeet elämän eri vaiheissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut rakentuvat kotona ja arkiympäristössä tapahtuviin arjen tukeen ja palveluihin, erilaisiin matalan kynnyksen palveluihin sekä vaativiin erityispalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kevyemmät palvelut lisääntyvät ja raskaammat vähenevät. Palveluiden myöntämiskriteereitä arvioidaan ja tuodaan tarvittaessa päätöksentekoon. Kehittämisessä ovat suunnitelmallisesti mukana henkilöstö ja tarpeen mukaan vanhus- ja vammaisneuvostot. Asiakaskyselyjen tuloksia hyödynnetään kehittämisessä. Sähköisten palvelujen käyttöönotto ja tietojärjestelmien uudistaminen ovat kehittämishaasteita. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista velvoittavat julkisen sosiaalihuollon toimintayksikköjen tallentamaan asiakasasiakirjat valtakunnallisesti keskitettyyn sosiaalihuollon arkistoon. Sosiaalihuollon arkistoon liittymisen käyttöönotto edellyttää paikallisten sosiaalihuollon organisaatioiden itsenäistä paikallisprojektien käynnistämistä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä viedään eteenpäin yhteistyönä sivistys- ja hyvinvointiosaston kanssa. Vuoden 2019 aikana luodaan Tyrnävän perhekeskustoimintamalli. Hyvinvointisuunnitelma ohjaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä. Perheiden ja

42 lasten tarvitsema tuki toteutetaan mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä lasten kasvuympäristöissä (koti, päiväkoti, koulu) yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Lapsiperheiden kevyempiin palveluihin (SHL) ohjautuu asiakkaita. Lastensuojelupalvelut on kilpailutettu vuoden 2018 aikana Oulun kaupungin toimesta ja lastensuojelupalveluiden hankinnan valmisteluprosessi on toteutettu yhdessä seudullisesti osana maakuntavalmistelua. Lastensuojelun avo- ja laitospalveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat uuden hankinnan myötä. Vuonna 2019 kunnan palkkatukityöllistymisen kriteerinä on jokaisen palkattavan kohdalla 50%:in palkkatukimahdollisuus. Kunnan palkkatukityöllistämistä tehdään suunnitelmallisesti, niin että tuella palkatulla on myös jatkosuunnitelma tehtynä hyvissä ajoin. Yritykset ja yhdistykset voivat hyödyntää kuntalisää työttömän henkilön palkkaamiseen. Tavoitteena on, että yritykset hyödyntäisivät kuntalisää enemmän. Nuorten kesätyöllistämisen tavoite on, että yrityksiin työllistyisi enemmän nuoria suhteessa kotitalouksiin ja kuntaan. Sosiaali-ja terveysosasto osallistuu aktiivisesti käynnissä olevaan ja jatkuvaan maakunta- ja sosiaali- ja terveysdenhuollon uudistuksen valmisteluun. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttaa toteutuessaan edelleen lisääntyvästi selvitys- ja valmistelutyötä vuoden 2019 aikana. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta arvioidaan järjestämistapaa ja tarvittaessa selvitetään eri järjestämisen vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysosaston henkilöstön osalta huomioidaan muuttuvien toimintamallien kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä ja - rakenne. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen väheneminen ovat keskeisenä tavoitteena, henkilöstölle tarjotaan riittävä tuki muutostilanteessa. Henkilöstön siirtymiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käydään syksyllä 2020, mikäli lait etenevät päätöksenteossa. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen osalta tavoitteena on päästä suositusten mukaisesti vähintään kolmeen koulutuspäivään/työntekijä/vuosi. Valinnanvapauden toteutuessa haasteena on oman tuotannon kilpailukyvyn parantaminen suhteessa yksityisen sektorin toimijoihin. Tällöin koulutussuunnitelmassa tulisi huomioida muutosvalmennus, asiakaspalvelun kehittäminen ja muuttuvan lainsäädännön osaaminen. Sosiaali- ja terveysosaston osalta keskeiset riskit liittyvät kuntalaisten palvelujen turvaamiseen, palvelurakenteen muutoksen onnistumiseen sekä osaamisen saatavuuden varmistamiseen meneillään olevassa epävarmassa tilanteessa suhteessa tulevaan maakunta- ja soteuudistukseen. Sosiaali- ja terveysosaston kustannushaastetta lisää vuonna 2019 sopimusten mukaisten palkkojen nousu ja iäkkäiden ja erityisryhmien palvelutarpeen kasvu. Maakunta- ja soteu-udistuksen vuoksi investointeihin kuuluva irtain omaisuus hankitaan leasing-rahoituksella.

43 BUDJ. 2017 TP 2017 BUDJ 2018 BUDJ 2019 Muutos ( ) Muutos (%) Sosiaali- ja terveysosasto Menot Tulot Nettomenot Yhteensä -19 525 415 1 048-18 476 755 660 Sosiaali- ja terveysosaston -126 695-126 695 hallinto Sosiaalipalvelut -1 870 474 162 860-1 707 614 Vammaispalvelut -2 498 635 22 400-2 476 235 Iäkkäiden palvelut -3 330 815 387 100-2 943 715 Terveyspalvelut -11 698 796 476 300-11 222 496 Sote hallinto 187 978 226 803 147 792 126 695-21 097-14,3 Sosiaalipalvelut 1 773 647 2 035 170 1 707 806 1 707 614-192 Vammais-palvelut 2 430 765 2 653 585 2 469 502 2 476 235 6 733 0,3 Iäkkäiden palvelut 2 919 424 2 947 926 2 804 920 2 943 715 138 715 4,9 Terveyspalvelut 10 327 757 11 484 230 10 331 504 11 222 496 890 992 8,6 Yhteensä 17 631 883 19 337 294 17 461 524 18 476 755 1 015 231 5,8 SOSIAALI- JA VAMMAISPALVELUT Palvelun yleistavoite Tavoitteena sosiaali- ja vammaispalvelujen oikea-aikaisuus ja saatavuus matalalla kynnyksellä kuntalaisille. Palveluissa keskeistä on huomioida asiakkaan omat voimavarat ja tukea niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Sosiaalihuollon peruspalveluilla tuetaan kuntalaisten hyvinvointia moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. Perusarvoina ovat asiakaslähtöisyys, inhimillisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Palvelutarpeen arvioinnilla arvioidaan yksilöllisesti, millä palveluilla asiakkaan tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Sosiaalipalvelut ylläpitävät ja edistävät yksilöiden sekä perheiden turvallisuutta ja suoriutumista kaikissa elämän vaiheissa. Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat lapsiperheiden peruspalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, päihdetyö, työllisyyspalvelut sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentuloturva.

44 Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain perusteella kuntalaisille järjestettävät palvelut sekä kehitysvammapalvelut. Lisäksi järjestetään pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perusteella asumis- ym. palveluita mielenterveyskuntoutujille. Palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.

45 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia (koulutuksella) Ammattitaitoinen osaava henkilöstö Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Työntekijöiden koulutus sekä työn kuormittavuuden hallinta Asiakaslähtöiset asiakas/kuntoutus/ aktivointisuunnitelmat Selkeät ja yhdessä sovitut toimintamallit Ajantasainen työntekijä-kohtainen koulutussuunnitelma ja toteutunut koulutus/tt Tehdyt suunnitelmat Työntekijä/asiakkuudet 3-10 koulutuspäivää/tt/vuosi Kaikilla asiakkailla suunnitelmat Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Yhteistoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen Hyvinvoiva henkilöstö Laadukas johtaminen Vuorovaikutusym. ongelmien varhainen tunnistaminen Toimintaresurssien tehostaminen yhteistyöllä Kunta koetaan hyvänä ja vastuullisena työnantajana, joka kohtelee työntekijöitä yhdenvertaisesti Kunnan toiminta ja päätöksenteko on hallinnassa, tavoitteet saavutetaan ja vastuu työntekijöistä otetaan. Vertaisryhmätoiminta Yhteistyökumppanien määrä Tulos- ja kehityskeskustelut, työhyvinvointi- ja tyytyväisyyskartoitukset Suunnitelmat, organisointi, arviointi Ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteuttaminen Yhteistyötä tehdään kunnan sisällä ja yhdistysten ja järjestöjen kanssa sekä muiden kuntien kanssa Tyytyväiset työntekijät levittävät ympäristöön kuvaa hyvästä työnantajasta Johtaminen on jämäkkää, avointa, luottamuksellista ja vuorovaikutteista. Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Toimivat palveluprosessit Asiakastyön laadul- Palveluprosessien kriittinen tarkastelu ja toiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma, kehittämispäivät Työ dokumentoi- Keskeiset palveluprosessit toimivat, työkäy-

46 lisuus Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino Työn näkyväksi tekeminen Palvelut oikeaaikaisia, kustannustehokkaita ja riittäviä käytettävissä olevin resurssein daan riittävästi ja laadukkaasti Asiakasmäärien, sijoitusten, hoitopäivien ja kustannusten seuranta täntöjä on kehitetty ja työntekijöillä on kohtuulliset ja selkeät työnkuvat Työntekijät saaneet dokumentoinnista koulutusta ja se on välittynyt osaamisena käytäntöön Palvelujen kysyntään pystytään vastaamaan ilman merkittävää toimintamenojen kasvua Keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019: - Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen - Perhekeskustoimintamallin luominen yhdessä sivistys- ja hyvinvointipalveluiden ja järjestöjen kanssa - Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton valmisteleminen/ käyttöönotto v. 2019 aikana - Kirjaamis-/ dokumentointiosaamisen vahvistaminen henkilöstön koulutus ja kirjaamiskäytäntöjen selkiyttäminen - Tyrnävän pajan siirtyminen sivistys- ja hyvinvointiosaston alaisuuteen - Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinointivastuun siirtyminen sivistys- ja hyvinvointiosastolle - Yhteistyön kehittäminen järjestöjen kanssa (+yritysten, seurakunnan, vammaisneuvoston) Hankkeet - Henkilöstö - Tyrnävän pajan siirto sivistys- ja hyvinvointiosastolle IÄKKÄIDEN PALVELUT

47 Palvelun yleistavoite Iäkkäiden palveluissa tavoitteena on tukea ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista, antaa mahdollisuus aktiiviseen toimintaan sekä ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä iäkkäiden palvelujen järjestelmä. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Iäkkäiden palveluihin kuuluvat kotihoidon (kotipalvelu/kotisairaanhoito) palvelut, ikäihmisten päivätoiminta, omaishoito/omaishoidon tuki, tehostettu palveluasuminen, seniorineuvola-toiminta, tukipalvelut (asiointiliikenne, kuljetuspalvelut, asiointiapu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, sauna- ja pesupalvelut sekä turvapuhelinpalvelut), sotainvalidien ja veteraanien palvelut ja erityisryhmien palvelut. Iäkkäiden palveluiden päämääränä on turvata kuntalaisille mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen: Asiakas- ja palveluohjaus keskiössä Ikäystävällinen palvelujen rakenne Teknologian hyödyntäminen ikääntyneiden palveluissa Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia (koulutuksel la) Vanhustyön arvojen (ikäihmisten arvostaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, osallisuus, yksilöllisyys) toteutuminen Vanhuspalvelulain toteutuminen Laadukas asiakaspalvelu Ikäystävällinen Toimintakyvyn tukeminen Asiakkaiden osallisuuden ja valintojen tukeminen Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivien riskitekijöiden tunnistaminen (kaatumiset, RAI (HC, LTC, Screener) Yksilöllinen hoito/palvelu/kuntoussuunnitelma jokaisella asiakkaalla HaiPro Kaatumisen Oikea-aikaiset palvelutarpeeseen vastaavat palvelut Tyytyväiset asiakkaat; asiakastyytyväisyyden arvosana 4 (asteikko 1-5) Matala kynnys saada

48 palvelurakenne yhdistää asumisen ja palvelut tapaturmat, liikkumisen ongelmat, ravitsemustila) riskimittari (FRAT) Apuvälineet palvelua (yksi kontakti käynnistää prosessin) Matala kynnys ja asioinnin helppous Kaatumisen riskimittarin käyttöönotto (FRAT) Huoli-ilmoitus: luodaan huoliilmoitus järjestelmä Omaishoidon tuki osana iäkkäiden palvelujärjestelmää Mielekäs toimintakykyä tukeva toiminta, ohjaus ja neuvonta Omaishoidon tukeminen: terveystarkastukset, omaishoidettavien päivätoiminta, omaishoidon vapaat Päivätoimintaan osallistuvien määrä/kk Seniorineuvolakäynnit/kk Omaishoitajien määrä/kk Perhehoito osana palvelujärjestelmää Henkilöstön välitön asiakastyö lisääntyy toimintatapoja uudistamalla Lautakunta antaa strategisen ohjauksen toiminnalle Yksikön esimies toimii operatiivisella tasolla kunnan ja iäkkäiden Iäkkäiden palveluiden henkilöstön yhdistäminen Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Työryhmätyöskentely/ yhdessä kehittäminen: minimimiehityksen määrittely, hiljainen raportointi HaiPro ilmoituksen sisältö/ määrä Asiakastyytyväisyys -kysely Joustava päätöksenteko Ajantasainen ja tarkoituksen mukainen Merkittävien asioiden esittely valmisteluvaiheessa Kustannustehokas toiminta Tyytyväiset asiakkaat; asiakastyytyväisyyden arvosana 4 (asteikko 1-5) Hyvä valmistelu Reaaliaikainen tilanne kaikkien tiedossa

49 palveluiden strategian toteuttamiseksi Talousarvion tavoitteiden toteutuminen kokouskäytäntö Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Yhteistyö maakuntauudistukseen tähdäten Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Toiminta on talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan kuukausittain Osavuosiraportit Talousarvion mukainen toiminta Keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019: Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen ja ikääntyneiden terveyden edistäminen kuntouttava työote/kinestetiikka koulutus henkilöstölle Varhainen tuki kotona asumisen tukeminen omaishoidon/tukipalveluiden keinoin Yhteistyön kehittäminen järjestöjen kanssa (+yritysten, seurakunnan, vanhusneuvoston) Laitoshoidon/hoivahoidon purkaminen (1 paikka v.2018), tarjotaan tehostettua palveluasumista Kotolan yksikössä (21 paikkaa)/yksityiset palveluntuottajat Määrätietoinen ja suunnitelmallinen palvelujen laadun kehittäminen, lääkehoidon kehittäminen (ANJA-annosjakelu) Hankkeet - Henkilöstö Tehostetun palveluasumisyksikön Kotolan henkilöstön ja kotihoidon henkilöstön yhdistäminen henkilöstökustannusten pysyminen TA mukaisena Minimimiehityksen määrittely iäkkäiden palveluiden yksiköissä Terveyspalvelut

50 Palvelun yleistavoite Terveyspalvelujen tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista tuottamalla kuntalaisten tarvitsema terveydenhuolto ja sairaanhoito. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Terveyspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Perusterveydenhuollon alueella toiminta koostuu terveyskeskuksen palveluista eli vastaanottotoiminnasta, neuvolatoiminnasta, mielenterveystoimesta, kuntoutuksesta ja suun terveydenhuollon toiminnasta. Lisäksi perusterveydenhuollon käyttöön hankitaan laboratorio- ja kuvantamispalveluita ja potilaiden tarvitsema terveyskeskussairaalatasoinen hoito. Terveyskeskuksella toimii oma välinehuollon yksikkö. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääsääntöisesti Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa niin perusterveydenhuollon kuin erityissairaanhoidonkin osalta. Kotikunta on vastuussa hoidon kustannuksista. Terveyspalvelut vastaa tyrnäväläisten muualla annetun hoidon aiheuttamista kustannuksista ja tarjoaa tarvittaessa hoitoa vieraskuntalaisille. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia (koulutuksella) Riittävät ja tasapuoliset palvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi, resurssien oikea kohdentaminen ja tehokas käyttö Hoitotakuun toteutumisen seuranta Hoitotakuu toteutuu perusterveydenhuollossa Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Neuvolan ja kouluterveyden-huollon tarkastukset. Terveyden kartoitus, riskitekijöihin puuttuminen ja terveisiin elintapoihin ohjaus Perhekeskus-mallin mukainen toiminta Sairauksien seulonta väestössä Seulonnat toteutuvat asetuksen mukaisina Työttömien terveystarkastukset Tarkastukset toteutuvat ja johtavat tarvittaessa toimenpiteisiin. Kunnan sisäinen Toiminta on havaittavissa työttömyyden hoidon kuluissa

51 Seniorineuvolan toiminta Osallistuminen terveen aikuisväestön hyvinvoinnin edistämisen suunnittelutyöhön yhteistyö toimii. Ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvontaa oikea-aikaisesti, yhteistyö ikäihmisten palveluihin tiivistä. Ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto Tarkastustoiminta ja tarvittaessa toimenpiteisiin ohjaaminen toteutuu suunnitellusti. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Paikallinen ja alueellinen yhteistyö. Osallistuminen poikkihallinnolliseen palveluiden kehittämiseen ja yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa Yhteistyöllä muodostetaan uusia toimivia toimintamalleja ja kehitetään entistä toimintaa tukemaan kuntalaisten hyvinvointia Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Alueellinen yhteistyö maakuntauudistukseen tähdäten Selkeät, yhdessä sovitut toimintamallit. Toimipaikkakoulutusten järjestäminen Uudet mallit omaksutaan tehokkaasti omaan toimintaan soveltaen. Huomioidaan kuntalaisten etuja mm. palvelujen saantia suunniteltaessa. 3-5 koko terveyskeskuksen toimipaikkakoulutuspäivää/ vuosi. Täydennyskoulutusta 3-10 koulutuspäivää/

52 työntekijä/vuosi Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoidon oikea porrastus ja hoidon ja lähetteiden toteutuminen kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti Hoitopäivien ja hoitokäyntien määrä Kustannukset/asukas Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttaa toteutuessaan edelleen lisääntyvästi selvitys- ja valmistelutyötä vuoden 2019 aikana. Terveyspalvelujen tietojärjestelmien Kanta-lisätoiminnallisuuksia on tarpeen ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana, ellei mahdollisesta maakuntaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta koidu muutoksia tietojärjestelmien vaatimuksille; investointitarpeet voivat jopa kasvaa merkittävästi vuodelle 2019. Perustason toiminnan tulee pysyä aiemmalla tavalla kustannustehokkaana siten, että kasvupaineet erityisesti erikoissairaanhoidon alueella toteutuisivat mahdollisimman vähäisenä kokonaiskustannusten kasvuna. Osallistuminen perhekeskustoimintamallin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Investoinnit Investointiosassa sosiaali- ja terveysosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä 148 000 euroa.

53 SIVISTYS- JA HYVINVOINTIOSASTO Yleiskuvaus Sivistys- ja hyvinvointiosasto tuottaa palveluja, jotka edistävät kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kautta. Tulosalueeseen kuuluvat sivistysosaston hallinto, opetus-, varhaiskasvatus-, kulttuuri- sekä vapaa-aikapalvelut ja vapaa sivistystyö: kansalaisopisto, musiikkiopisto ja taiteen perusopetus. Tavoite 2019 Tavoitteena on antaa kuntalaisille hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun, itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Sivistys- ja hyvinvointiosasto tarjoaa laadukkaita opetus-, kulttuurija vapaa-ajan palveluja ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Hyvinvointityön ja -tekojen kehittäminen ovat osaston keskeisiä tavoitteita vuodelle 2019. Tarkoitus on vahvistaa poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä, hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista ja lisätä hyvinvointia edistäviä tekoja ja tapahtumia. Toimintasuunnitelma 2019 Sivistys- ja hyvinvointiosaston toiminnassa keskitytään kehittämään palveluja vastaamaan sekä kiristyneen kuntatalouden että meneillään olevan maakunta- ja sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Koko osaston yhteisenä teemana jatkuu kansainvälisyys, erityisesti lasten ja nuorten kansainvälisyys. Tyrnävän Paja siirtyy sosiaali- ja terveysosastolta sivistys- ja hyvinvointiosastolle 1.1.2019 alkaen. Samassa yhteydessä päivitetään vastaavan pajaohjaajan nimeke osallisuuskoordinaattoriksi, jonka myötä vastaavan pajaohjaajan työtehtävä määritellään uudelleen. Osallisuustyö on osa tulevaisuuden kunnan tehtävää, joten yhdistämällä pajavastaavan tehtävään hyvinvointi-, osallisuus- ja kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä, valmistaudumme tulevaan muutokseen. Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen toimenpiteinä ovat mm. hyvinvointikyselyt, kansalaisareenat ja työpajat. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä edistetään perhekeskustoimintamallin käynnistämisellä yhdessä sosiaali- ja terveysosaston kanssa vuoden 2019 aikana. Koko osaston toimintaa arvioidaan säännöllisesti yksiköiden tulospalavereissa, osaston johtoryhmässä ja arviointiryhmässä. Sivistys- ja hyvinvointijohtaja on mukana maakunnallisen LAPE- hankkeen toimenpiteissä, osallistuu aktiivisesti toimialansa seudulliseen yhteistyöhön ja seuraa toimialansa valtakunnan tason tutkimusta ja päätöksentekoa. Hyvinvoinnin ja terveyden (Hyte) edistämisen toimenpiteitä tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysosaston sekä kunnan muiden yksiköi-

54 den kanssa. Tyrnävän kunnassa toimii Hyte- työryhmä, jossa on edustajia kunnan eri yksiköistä ja sidosryhmistä. Hyte- työryhmä on mukana vuosittaisen hyvinvointikatsauksen ja kerran valtuustokaudessa koottavan laajan hyvinvointikertomuksen kokoamisessa sekä edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vuoden 2019 aikana kootaan hyvinvointikatsaus, jonka laatimisessa osallistetaan ja kuullaan kuntalaisia kyselyiden, tapahtumien ja kohtaamisten kautta. Hyvinvoinnin edistämiseksi tarjotaan kuntalaisille liikuntaneuvontaa ja -ohjausta, jota tuotetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Opetuspalveluissa käynnistetään yhteinen Kotikoulufoorumi- toiminta (yhdistetyt vanhempainyhdistykset), jonka tarkoitus on saada lasten vanhempia koolle tarjoamalla teemallisia, matalan kynnyksen tilaisuuksia lasten kasvatuksen, vanhemmuuden sekä koulutyön tukemiseen. Osaston kehittämisessä huomioidaan digitalisaation ja sähköisten työkalujen tuomat mahdollisuudet ja tietosuojalain edellyttämien rekisterisäännösten ja määräysten päivitykset. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen väheneminen ovat keskeisiä tavoitteita. Yhteistyötä osaston eri yksiköiden välillä vahvistetaan ja kunnan tasolla pyritään toimimaan poikkihallinnollisesti. Sivistys- ja hyvinvointiosaston keskeiset riskit liittyvät muutosten ennakoinnin valmiuteen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteisiin, jotta niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa palvelurakenteen toimivuudelle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Yhteenveto osaston talousarvioista 2019 Sivistys- ja hyvinvointiosasto Menot Tulot Nettomenot Yhteensä 15 960 080 973 408 14 986 672 Hallinto 176 511 29 000 147 511 Opetuspalvelut 10 100 066 397 050 9 703 016 Varhaiskasvatuspalvelut 4 786 887 359 300 4 427 587 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 896 616 188 058 708 558 BUDJ. 2017 TP 2017 BUDJ 2018 BUDJ 2019 Muutos Muutos % 300 Sihy hallinto 154 534,00 143 338,96 145 079,00 147 511,00 2 432,00 1,7 % 310 Opetuspalvelut 9 679 632,00 9 402 292,92 9 890 857,00 9 703 016,00-187 841,00-1,9 % 320 Varhaiskasvatuspalvelut 4 603 800,00 3 999 622,75 4 408 063,00 4 427 587,00 19 524,00 0,4 % 350 Kulttuuri - ja vapaa-aikapalvelut 826 021,00 691 261,24 843 019,00 708 558,00-134 461,00-15,9 % Yhteensä 15 263 987,00 14 236 515,87 15 287 018,00 14 986 672,00-300 346,00-2,0 %

55 SIVISTYS- JA HYVINVOINTIOSASTO Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Hyvinvointityö Kuntalaisten ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen Muutosten ennakointi ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen Aktiivinen vuorovaikutus kotien ja koulujen/ päiväkotien välillä Kunnan viestintäsuunnitelman käyttöönotto Toiminta talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista Laadukas koulutus Hyvinvointityö ja tapahtumat Hyvinvointikatsaus Täydennyskoulutus Osallisuuden edistäminen Kyselyt, tapahtumat, yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistaminen Yhteistyötä eri yksiköiden välillä Viestintätyökalujen aktiivinen käyttäminen Koulutus ja uusien viestintätyökalujen käyttäminen Vuosikello Talouden seuranta ja tarvittavat toimenpiteet Osavuosiraportit Tapahtumien ja työpajojen määrä Osallistujamäärät Arviointi ja saatu palaute Kehityskeskustelut Palautteiden määrä Tiedotteiden määrä Osaston yhteiset palaverit ja työpajat Rehtorikokoukset Tulospalaverit 2 kpl 5-10 HYTE- tapahtumaa osallistujia jokaisesta ikäryhmästä saadun palautteen määrä kyselyt henkilöstölle ja kuntalaisille Kotien ja koulujen /päiväkotien välinen vuorovaikutus toimii hyvin Kuntalaisten osallisuus näkyy päätöksenteossa Talousarviossa pysyminen Hyväksytyt raportit

56 Henkilöstö Sivistys- ja hyvinvointiosaston henkilöstön määrä on 231 (hallinto 2, opetuspalvelut 144, varhaiskasvatuspalvelut 77 ja kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 8). OPETUSPALVELUT Palvelun yleistavoite Osassa kouluja lukuvuonna 2019 2020 oppilasmäärä kasvaa, mutta ryhmiä yhdistelemällä kyetään vähentämään uusien henkilöiden palkkaamisen tarvetta. Kuulammen koululla oppilasmäärän kasvu tuo n. 100 lisätuntia. Ryhmäkokojen suurentamisen jälkeenkin uusien opettajien tarve on vähintään kaksi uutta opettajaa. Suurimmat henkilöstötarpeet ovat kotitaloudessa, kielissä, matemaattisissa aineissa ja liikunnassa. Opetuspalvelut muodostuvat kouluista, esiopetuksesta, erityisopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Uudet opetussuunnitelmat (2016) ovat syksyllä 2019 käytössä koko esi- ja perusopetuksessa. Opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta keskeinen ohjaava tekijä kunnassa. Toimintakulttuurin kehittäminen esiopetuksessa ja kouluissa opetussuunnitelman hengen ja linjausten mukaisesti on keskeinen kehittämiskohde opetustoimessa. Tämä vaatii henkilökunnalta uudenlaisten työskentelytapojen kehittämistä. Opetustoimen TVT-strategia (tieto- ja viestintätekniikka) tukee osaltaan toimintakulttuurin kehittämistä. Tyrnävän kunnassa toimii opetuspalveluissa TVT- työryhmä, jossa on edustus jokaiselta koululta sekä kunnan IT-osastolta. Toimintakulttuurin sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä tuetaan tutor-opettajien toiminnalla. Uutena toimintana lukuvuoden 2018-19 aikana on käynnistetty varhennetun englannin kielen opiskelu 2. luokilla. Vuoden 2019 aikana on valmisteltava kunnallisen opetussuunnitelman muutokset kieltenopetuksen osalta, koska kielenopetuksen aloittamisesta ensimmäisestä vuosiluokasta lähtien on päätetty valtakunnallisesti. Tyrnävän koulut ovat mukana Yrityskylä- toiminnassa ja yrittäjyysluokat toimivat vuosiluokilla 7-9. Kunnan oppilashuollon kokonaisuuden toimivuutta arvioidaan yhdessä sosiaali- ja terveysosaston kanssa oppilashuollon ohjausryhmässä. Kunnan oppilashuoltosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Yksiköiden suunnitelmat päivitetään vuosittain ja samalla arvioidaan suunnitelmien toimivuutta.

57 Tyrnävällä toimii (1.8.2018 lähtien) August Sahlsten -lukio, jossa opetuksesta vastaa Oulun Lyseo. Lukion opetus tapahtuu osin etänä videoyhteyksien kanssa, yhteistyötä on Oulun ammattikorkeakoulun erityisesti biotalouden opinnoissa. Tyrnävän kunta huolehtii oppilashuollosta, tiloista ja ateriapalveluista. Tyrnävällä toimii myös neljä koulua. Murron koulu, Temmeksen koulu, Kirkkomännikön koulu, Rantaroustin koulu, sekä Kuulammen koulu. Tyrnävän kunnassa on vuonna 2018-2019 oppilaita 1437. Oppilasennuste on lähivuosille kasvussa, 2019-20 on kasvua ennusteen mukaan 4,4 %. Oppilasennuste Lukuvuosi 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 Koulujen oppilasmäärä 1396 1409 1437 1500 Muutos ed. vuoteen % 0,9 % 2,0 % 4,4 %

58 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Paras mahdollinen oppimispaikka vähenevät resurssit huomioiden Oppilasryhmien ja työjärjestyksen suunnittelu Opetussuunnitelman toteuttaminen Palaute: huoltajat oppilaat henkilökunta ryhmäkoko resurssi/oppilas Toimivat oppilasryhmät ja työjärjestykset Valtakunnalliset mittarit Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin lisääminen Yhteinen osaamisen kehittäminen Tiimien toiminnan tukeminen ja kehittäminen Ohjaajaresurssin käytön suunnittelu Toiminnan arviointi Vuosisuunnitelman arviointi Ylituntien määrä Sijaiskulut Palaute Pätevät opettajat Kohtuulliset työmäärät Yhteisöllinen toimintakulttuuri Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Pedagogisen keskustelun kehittäminen Henkilökunnan välinen keskustelu Oppijoiden osallisuuden lisääminen Kodin ja koulun välisen keskustelun kehittäminen Tiimien työskentelyn tukeminen Säännölliset johtoryhmät Viestinnän avoimuus (esim. muistiot) Kehityskeskustelut: tiimit henkilökohtaiset Oppilaiden kehityskeskustelut Kyselyt: oppilaat huoltajat henkilökunta Kehityskeskustelut pidetty Oppilaat ovat aktiivisina oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa Kodin ja koulun yhteistyö toimivaa Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin Yksiköiden yhteistyön lisääminen Talouden toteuman seuranta kuukausittain rehtoripalavereissa Yhteishankinnat Toteumat kuukausittain Osavuosiraportit Talouden toteutuminen suunnitellusti Hankintaosaaminen parantunut

59 ERITYISOPETUS Oppilaat sijoittuvat mahdollisuuksien mukaan lähikouluunsa perusopetusryhmiin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään tarpeen mukaan erityisopetuksella samanaikaisopetuksena tai pienryhmätukena. Koulunkäynninohjaajien resurssia jaetaan luokkiin oppilaiden tuen tarpeen perusteella. Laajaa tukea tarvitseville oppilaille on kolme erityisluokkaa kirkonkylän kouluilla Erityisluokassa työskentelevien opettajien tuntimäärät ovat opetusvelvollisuutta suurempia johtuen oppilaiden tuntimääristä. Rantaroustin koululla on tarve perustaa uusi erityisryhmä oppilasmäärän kasvun takia lukuvuoden 2019-2020 alusta lähtien tai järjestää opetusta uudella tavalla. Koulunkäynninohjaajia on otettu kouluille erittäin harkitusti. Ohjaajan tarvetta on harkittu tarkasti tilanteissa, joissa lapselle on annettu esimerkiksi erikoissairaanhoidosta lausunto ohjaajan tai lisäresurssin tarpeesta. Ohjaajat työskentelevät pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti, jolloin ohjaajalla on vastuullaan useamman oppilaan tukeminen. Nykyään lisätarvetta aiheuttavat lukuisat diabetesoppilaat, joiden seuranta vie runsaasti resurssia muulta ohjaukselta. Ohjaajat huolehtivat myös oppilaiden kuljetusten valvonnasta ja odotustuntien valvonnasta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on mukana useita erityisoppilaita, mikä lisää ohjaajaresurssin tarvetta. Sekä eritysopettajien että koulunkäynninohjaajien työjärjestelyihin vaikuttaa se, miten kunnassamme on linjattu erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisestä perusopetuksen ryhmissä. Kunnassa määritelty toimintatapa on linjassa valtakunnallisen opetussuunnitelman linjausten kanssa.

60 VARHAISKASVATUSPALVELUT Palvelun yleistavoite Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Tavoitteena on järjestää laadukasta varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin Tyrnävällä esiintyvä tarve edellyttää. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Tyrnävällä tarjotaan varhaiskasvatusta päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä avoimessa varhaiskasvatuksessa. Päiväkoteja on viisi; Murrossa pk Käpytikka, Temmeksellä pk Tenavatalo ja kirkonkylällä päiväkodit Toukovakka, Kuumestari ja Väentupa (vuorohoitoyksikkö). Päiväkodeissa on tällä hetkellä yhteensä 269 lasta. Tyrnävällä työskentelee yhteensä 13 kunnallista perhepäivähoitajaa (Murrossa, Partaalla ja kirkonkylän alueella). Lisäksi perhepäivähoitoa tarjotaan Murron ryhmiksessä. Perhepäivähoidossa on tällä hetkellä 44 lasta ja Ryhmiksessä 8 lasta. Lisäksi Tyrnävällä on yksityistä varhaiskasvatusta. Yksityisiä päiväkoteja on kolme, Murron Touhula sekä kirkonkylällä päiväkodit Vekkuli ja Karuselli. Kunta tukee yksityistä päiväkotitoimintaa palvelusetelillä, joka maksetaan 11 kuukaudelta kalenterivuoden aikana (ei heinäkuulta). Lisäksi kunnassa toimii työsopimussuhteisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia, joita kunta tukee yksityisenhoidontuella sekä kuntalisällä. Yksityisiä perhepäivähoitajia on tällä hetkellä 7. Tyrnävällä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on yhteensä 328 (68,9%) lasta ja yksityisessä 148 lasta (31.1.%). Lisäksi järjestetään avointa varhaiskasvatustoimintaa Murrossa (ulkopainotteinen), Temmeksellä ja kirkonkylällä. Jonka piirissä lapsia on yhteensä 98. Strategiset valinnat Hyvinvointia koulutuksella Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Varhaiskasvatuksen Jokaiselle lapselle Toiminta tu- toiminta laaditaan henkilökee lapsen tukee lapsen kohtainen varhaiskasvatus- kehitystä, kehitystä, oppimista tai esi- oppimista ja ja hyvinvointiopetussuunnitelma hyvinvointia Lapset puheeksimenetelmä Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Asiakastyytyväisyyskysely

61 Kolmiportainen tuki, Varhaisen tuen ryhmä ja esiopetuksen oppilashuolto Pedagogiikan painottuminen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Oppimisympäristö on monipuolinen ja toimintakulttuuri kehittyvä Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen uuden vakalain mukaiseksi Tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä ammatillista kehittymistä Tuki kohdentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöön liittyvistä ratkaisuista Tuen tasot ovat: Yleinen tuki (laadukas varhaiskasvatus) Tehostettu tuki Erityinen tuki Varhaiskasvatus-/ esiopetussuunnitelma on toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin pohjana Huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin Tiimisopimukset -> toimivat tiimit. Mahdollistetaan osallistuminen koulutuksiin, yhteiset koulutuspäivät 1-2/ vuosi henkilöstölle. Kehityskeskustelut (yksilö tai ryhmä) pidetään kaikkien työntekijöiden kanssa Lapsen tuentarve kirjataan lapsen vasuun ja tuen vaikuttavuutta seuranta (määrä ja laatu) Tarvittava resursointi (työntekijöiden /lasten määrä ryhmässä) Tukea tarvitsevien lasten lukumäärä (Effica seuranta) Yksiköissä on tehty toimintasuunnitelmat yhteistyössä huoltajien ja lasten kanssa Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman sisällöt toteutuvat Tiimityön toteutumisen arviointi Kehityskeskustelut Koulutuspäivien määrät Sairaspäivät Lapsen yksilöllisen tuen tarve tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja lapsi saa tarvitsemansa tuen kasvuun ja oppimiseen Toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi on Varhaiskasvatus -/ esiopetussuunnitelman mukaista Hyvinvoiva ja motivoitunut sekä koulutettu ja osaava henkilöstö

62 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Toimiva monialainen yhteistyö Avoin vuorovaikutus lasten, perheiden ja yhteistyötahojen kanssa Lasten ja huoltajien osallisuuden mahdollistaminen varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Vasukeskustelut, vanhempainillat ja muut yhteistyömuodot Asiakastyytyväisyyskysely Avoin, arvostava ja tasavertainen yhteistyö asiakasperheiden ja yhteistyötaho-jen kanssa Varhaiskasvatusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin tarve sitä edellyttää Monialainen yhteistyö (perusopetus, liikunta ja kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi sekä muut tarvittavat tahot) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen seudullinen yhteistyö Tarjotaan, koko- /osa-aikaista/ vuorohoitoa ja sovittuun hoitoaikaan perustuvaa varhaiskasvatusta perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa Tarjotaan avointa varhaiskasvatustoimintaa Yksityisen varhaiskasvatuksen tukeminen ja valvonta Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien arviointi, Toiminnan ja oman työn sekä tiimityön arviointi Hakijat, sijoitukset, käyttö- ja täyttöprosentti Kaikille lapsille on järjestetty varhaiskasvatus siinä laajuudessa ja sellaisessa muodossa kuin tarve edellyttää Yksiköissä lain edellyttämä henkilöstö (määrä ja kelpoisuus) Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Uuden 1.9.2018 voimaan tulleen Varhaiskasvatuslain mukaan Opetushallitus on työstämässä uuden lain mukaisia varhaiskasvatuksen perusteita, joiden oletetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana. Perusteiden pohjalta päivitetään Tyrnävän kunnan Varhaiskasvatussuunnitelma kevään 2019 aikana ja otetaan käyttöön 1.8.2019. 1.1.2019 alkaen tulee käyttöön Opetushallituksen ylläpitämä varhaiskasvatuksen tietovaranto VARDA, johon tallennetaan kuntakohtaiset varhais-

63 kasvatuksen tuottajan ja toimipaikkojen tiedot, henkilöstöä koskevat tiedot sekä lasta ja perheitä koskevat tiedot. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut toimivat kunnan palveluiden rinnalla. Palveluseteli on käytössä yksityisissä päiväkodeissa, ja sitä maksetaan 11 kuukaudelta/vuosi, palveluseteliä ei makseta heinäkuulta. Yksityiset palveluntuottajat ovat tehneet aloitteen palvelusetelin maksamisesta myös heinäkuulta. Tyrnävän kunta ei ole muuttamassa palvelusetelin maksamisen periaatteita kunnan taloustilanteen takia. Henkilöstö Tyrnävän varhaiskasvatuksen henkilöstö 13 kunnallista perhepäivähoitajaa Avoimessa varhaiskasvatuksessa 2 lastentarhanopettajaa ja 2 päivähoitajaa Ryhmiksessä päivähoitaja ja kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa Päiväkodeissa 20 lastentarhanopettajaa ja 23 päivähoitajaa sekä 1 ryhmäavustaja. 2 kiertävää päivähoitajaa 2 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa 4 päiväkodinjohtajaa Varhaiskasvatusjohtajan tehtävä on jaettu Murron koulun rehtori Antti Yrttiaholle ja päiväkodinjohtaja Riitta Kangasniemelle 31.7.19 saakka 1.9.2018 voimaan tullut Varhaiskasvatuslaki määrittelee henkilöstön uudet nimikkeet sekä kelpoisuudet. Nimikemuutoksen valmistelu käynnistetään vuoden 2019 aikana. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sisältävät kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, raittius- ja etsivän nuorisotyön sekä työpajan palvelut. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajalla on myös kehittämisvastuu yhdessä sivistys- ja hyvinvointijohtajan kanssa kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnasta Tyrnävällä. Palvelun yleistavoite Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, sivistystä ja kotikunnassaan viihtymisen sekä osallisuuden kokemuksia.

64 Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä virkistymiseen ja kulttuurisiin sisältöihin. Kuntalaisten hyvinvointia ja terveitä elintapoja edistetään mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia toimintaympäristöjä, tapahtumia sekä osallistumisen mahdollisuuksia tarjoamalla. Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Tyrnävän työpaja siirtyy sosiaali- ja terveysosaston alaisuudesta sivistys- ja hyvinvointi-osastolle, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. Vastaavan pajaohjaan nimike muutetaan osallisuuskoordinaattoriksi Työpajan ja nuorisotoimen jakama nuoriso-ohjaaja rekrytoitu vuoden 2018 lopulla. Määrärahat olemassa. Työn aloitus tammikuussa 2019. Yksi kirjastovirkailijan tehtävä muutetaan kirjastonhoitajan tehtäväksi Temmeksellä luovutaan nuorisotalokiinteistöstä. Nuorisotalotoimintaa järjestetään yhteiskäyttötiloissa joko Temmestuvalla, kirjastolla tai vanhalla Meijerillä. Hankkeet Kirjaston Juurilla-hanke on alkanut lokakuussa 2018 ja jatkuu marraskuuhun 2019 saakka. Henkilöstö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita johtaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja. Kirjastossa työskentelee kolme kirjastovirkailijaa, joista yhden tehtävänimike muutetaan kirjastonhoitajaksi. Liikuntasihteerin tehtävänkuvaan kuuluu myös hyvinvointityötä. Nuoriso- ja raittiusihteerin lisäksi nuorisotoimessa työskentelee työpajan kanssa jaettu nuoriso-ohjaaja. Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee muun muassa perusnuorisotyön ja työpajan rajapinnassa. Tyrnävän pajan vastaavan pajaohjaajan nimikkeellä ennen työskennelleen yhteistyökoordinaattorin lisäksi pajalla työskentelee nuoriso-ohjaaja, jonka työaika jaetaan nuorisotoimen kanssa. Palkkatuella työllistettyjen henkilöiden työpanokset ovat todella tärkeitä Myllykirjaston, kulttuuritoimen, nuorisotoimen sekä Tyrnävän pajan osalta.

65 KIRJASTO Kirjasto on kuntalaisten yhteinen kulttuuri- ja tietopalvelukeskus, jonka monipuoliset ja ajanmukaiset kokoelmat, tilat ja välineet tarjoavat asiakkaille luotettavan väylän tietoon ja kulttuurisiin sisältöihin. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Kirjastoa kehitetään joustavaksi ja moderniksi monipalvelukeskukseksi Eri asiakasryhmien tarpeisiin pyritään vastaamaan palvelujen sisältöjä ja saavutettavuutta kehittämällä Väestön poikkeuksellinen ikärakenne huomioidaan palveluissa ja niistä viestimisessä Yhteistyö OUTIkirjastojen kanssa Ajantasaiset tilat, kokoelmat ja välineet sekä osaava ja innostunut henkilökunta Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen mm. Juurilla -hankkeen toimenpiteiden kautta OUTIkirjastojen välinen yhteistyö 3.sektori mukaan Kuullaan ja kuunnellaan sekä keskustellaan eri sidosryhmien kanssa Jaetaan hyviä käytänteitä Kirjastokäynnit, lainausmäärät, ryhmäkäyntien määrä, palaute ja kyselyvastaukset. Digimaailman tietotaidon lisääntyminen senioreilla Medialukutaidon edistäminen Satutunnit ja kirjavinkkaukset Tapahtumat, niiden määrä ja osallistujat Palaute Osallistujamäärät tapahtumissa ja seuraajat somessa Uusien käytäntöjen käyttöönotto Erityisenä kohderyhmänä koulunsa aloittavat ja 7.- luokkalaiset Tunne omasta osallisuudesta ja osaamisesta vahvistuu osallistujilla Lukutaidon kehittyminen Viikoittain osaston/sidosryhmien tapahtumia Läksyparkki/lukumummo tms. toimintaa Aktiivinen osallistuminen keskusteluun eri forumeilla Uuden oppiminen niin työntekijöillä kuin asiakkailla Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkuttele-va ympäristö Meijerialueen kehittäminen monipuoliseen käyttöön Ylpeys elävästä, vanhasta teollisuusympäristöstä Alueen, sen monipuolisten tilojen, mahdollisuuksien ja historian näkyväksi tekeminen Tuotteistaminen ja markkinointi Medianäkyvyys Tunnettuus Vierailujen ja tilaisuuksien määrä Palvelujen ketjuttaminen Kuntalaiset tunnistavat alueen mahdollisuudet Meijerialueella järjestetään erilaisia koulutuksia, tapahtumia ja perhejuhlia

66 KULTTUURI Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita tuotetaan yhteistyössä kuntaorganisaation ja KuVa-palveluiden eri toimien, kulttuuritoimikunnan, 3.sektorin ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kuntalaiset saavat kokea ammattilaisproduktioita sekä päästä itse suunnittelemaan ja tekemään kulttuuria kaikille. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Monipuolinen ja helposti saavutettava, mutta sopivasti haastava kulttuuritarjonta Kulttuurikasvatussuunnitelman päivitys ja jalkautus Ammattitaiteilijoiden näyttelyt ja vierailut Kulttuurikasvatussuunnitelma peittävyys Näyttelyiden määrä, laatu ja kävijät Kukasuunnitelmaan sitoutuneita jokaiselta koululta ja jokaisesta vuosiluokasta Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Koko kunnan tapahtumia kuten Taiteiden yö Kuntalaiset ja läpileikkaavasti kuntaorganisaatio suunnittelemaan ja toteuttamaan Lakeusmaiseman, Meijerialueen ja tyrnäväläisen mielenmaiseman näkyväksi ja tutuksi tekeminen Mahdollisuudet itseilmaisuun ja taideharrastukseen yhteistyön kautta Säännölliset suunnittelukokoukset ja mehengellä toteutetut tapahtumat Yhteistyö elinvoimaosaston ja seudullisten sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa Kansalaisopiston, musiikkiopiston ja taiteen perusopetuksen sekä 3.sektorin toimintaan osallistuvat Onnistuneet tapahtumat, vaikuttamisen mahdollisuuden ja sitoutumisen tunne Näkyvyys, tuttuus Hankerahoituksen haku ja saanti Erilaisia näyttelyitä; 15 kpl vuonna 2019 Laaja tarjonta kuntalaisille Taiteiden yö ja Perinnepäivä yhteistyöllä Tunnettuus parantunut. Ylpeys kotiseudusta Hankerahoitusta haettu

67 LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tarjoaa monipuolisia liikuntatapahtumia ja edistää kuntalaisten liikunnan harrastamista. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä järjestöjen, kansalaisopiston, seurakunnan ja kunnan eri osastojen sekä kolmannen sektorien kanssa tavoitteena luoda myös matalan kynnyksen liikuntapalveluita kuntalaisille sekä antamalla kuntalaisille liikuntaneuvontaa. Liikuntatoimi järjestää urheilukilpailuja ja erilaisia tapahtumia kaikille kuntalaisille. Liikuntatoimi vastaa myös liikuntasalien ja -hallien vuorojen jakamisesta. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito käytössä Osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen Palveluiden saatavuus eri ikäryhmille Yhteistyö muiden kunnan osastojen, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa Talousarvion pitävyys Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Liikuntatilat aktiivisesti Ylläpito ja tietoisuus houkuttaa harrasta- Kunnan liikuntatilojen iltakäyttö Hyvä käyttöaste maan Uusien liikuntapaikkojen kehittäminen Liikunnan ohjausta kuntalaisille Liikuntaneuvonta Pidetään sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa riittävästi yhteyttä Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Liikuntapaikkojen käyttö ja saatu käyttäjäpalaute Liikuntaryhmät Osallistujat /kävijämäärät Tapahtumat, palaverit, koulutukset ja yhteisöillat jne Osavuosiraportit ja Toteutuman seuranta kuukausittain Liikuntapaikat aktiivisessa käytössä Uusia asiakkuuksia Neuvontaa säännöllisesti viikoittain Verkkosivut ajantasaisiksi ja kuntalaisia palveleviksi Tarkka seuranta ja budjetissa pysyminen

68 NUORISOTOIMI Nuorisotoimessa kohdataan nuoria heidän vapaa-aikanaan nuorisotiloilla, tapahtumissa ja retkillä sekä kouluyhteistyön kautta. Nuorten hyvinvointia seurataan ja nuorten toimintaa valvotaan. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Nuorten vapaa-ajan tilat aktiivisesti käytössä Osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen Huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista Palveluiden saatavuus eri ikäryhmille Yhteistyö muiden kunnan osastojen, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa Talousarvion pitävyys Toimipisteiden ylläpito ja tietoisuus niistä houkuttaa harrastamaan Nuorisovaltuusto ja oppilaskunta. Nuorisovaltuustovaalit Terveelliset elämäntavat. Liikunta osana nuorten viikkoohjelmaa Tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin Liikunnan ohjausta tarjottu kuntalaisille Musiikki/Bänditila Pidetään sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa riittävästi yhteyttä Kouluyhteistyö; tapahtumat ja jalkautuminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Nuorisotilojen kävijätilasto Nuorten näköisyys, osallistaminen Kokouksien määrä, osallistujat, tulokset ja toimenpiteet, kyselyt Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koheneminen Alakoululaisten välipalat nuorisotiloilla Liikunnan määrää lisätty nuorille Musiikki osana nuorten vapaaaikaa Yhteiset tapahtumat Nuorten avoimuus ja luottamus Kyselyt ja niiden tuloksien huomiointi uuden suunnittelussa Osavuosiraportit ja Toteutuman seuranta kuukausittain Toimivat tilat joko omina tai lainattuina esim. kirjastolta Nuorisovaltuuston aloitteet (kpl) NuVa mukana kunnan tapahtumissa Vaalit. Terveelliset välipalat ja tarjottavat Bänditila käyttöön kirkonkylällä Yhdessä järjestetyt tapahtumat (3 kpl) osaston kesken Tarkka seuranta ja budjetissa pysyminen

69 RAITTIUSTOIMI Raittiustyötä tehdään kerhoissa, tapahtumissa, koululla ja nuorisotiloilla, joissa korostetaan päihteettömyyttä sekä sen mukanaan tuomia etuja ja hyvinvointia. Raittiussihteeri toimii kunnan ehkäisevän päihdetyöryhmän sihteerinä. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Tapahtumat Yhteistyö seudullisesti, muiden kunnan osastojen, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa Parannetaan yhteistyötä oman kunnan ja kuntaorganisaation eri toimijoiden, lähikuntien ja poliisin kanssa Ennaltaehkäisevä päihdetyön työryhmän sekä seudullisen ryhmän kokoukset ja toimenpiteet Ennaltaehkäisevän päihdetyö näkyväksi muissa kunnan tapahtumissa

ETSIVÄ NUORISOTYÖ 70 Nuorisolain mukaan Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Painopisteet Hyvinvointia koulutuksella Tavoitteet Tavoittaa palvelujen ulkopuolella olevat 15-29 -vuotiaat nuoret Palvelunohjaus toisen asteen koulutukseen, työpajoille, työllistämistoimenpiteisiin sekä avoimille työmarkkinoille Toimenpiteet Yhteydenotot nuoriin, kotikäynnit, tapahtumissa läsnäolo Matalan kynnyksen toiminnan aloittaminen ja juurruttaminen osaksi toimintaa Mittarit Sovari-mittari Someaktiivisuus Asiakasmäärät PARjärjestelmä Yhteydenotot Etsivään nuorisotyöhön Tavoitetaso 12/2019 Tavoitetaan palvelujen ulkopuolella olevia nuoria noin 40 Avoin ja kuuleva vuorovaiku-tus Vapaa-ajan toiminnoissa tukeminen Aktiivinen yhteistyö kunnan sisällä eri toimijoiden kanssa Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Syventää yritysyhteistyötä Viestinnän kehittäminen Yhteistyö kunnan ja sidosryhmien kanssa Osastopalaverit, verkostopalaverit, tapahtumiin sekä niiden suunnitteluun osallistuminen Nuorten ohjaaminen avoimiin työpaikkoihin, työkokeilut ja palkkatukityöhön ohjaus Koulutuspaikan saaneet Alle 29- vuotiaiden työttömyystilastot Someaktiivisuus Yhteydenottojen määrä Toiminnan on tunnettua Tyrnävällä Toimivat työnjako kuntaorganisaation sisällä Uusia asiakkuuksia somen ja kenttätyön myötä Tarkoituksen mukainen, tavoitteellinen, kaikkia osapuolia kunnioittava sekä avoin vuoropuhelu nuorisotyön eri muodoista

71 TYRNÄVÄN PAJA JA VERSO Tyrnävän paja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan nuorten (alle 29 v) yksilön arjenhallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen/työelämään. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Sosiaalinen vahvistuminen Yksilö- ja ryhmävalmennukset (elämäntaidot & ART) Kuntouttava työote Palveluohjaus Sosiaalisen vahvistamisen mittari =sovari party-tilastoinnit Sosiaalinen vahvistuminen olisi noussut pajajakson alusta vähintään valtakunnalliselle mitatuille tilastoille Yksilöiden arjenhallinnan parantuminen Työ- ja työhönvalmennus Sosiaalisen vahvistamisen mittari= sovari Yksilöiden arjenhallinnan taso vähintään valtakunnan tasoa pajajakson päättyessä Koulutukseen tai työhön hakeutuminen Koulutukseen tai työhön hakeutumiseen valmentaminen Pajan toimintaympäristön tunnistaminen, opinnollistaminen (työtehtävät) Party sijoittumistilastot pajajakson päättyessä Sovari-tilastot Kaikki koulutus tai työelämäkuntoiset nuoret sijoittuvat koulutukseen tai työelämään Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Aktiivinen yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa Koulutus- ja yritysyhteistyö Palaverit, yhdessä kehittäminen Opinnollistaminen yhteistyössä Suullinen palaute muilta toimijoilta Palautteet nuorilta sovarin kautta Kaikki työpajaan liittyvä vuorovaikutus koettaisiin avoimeksi, kuulevaksi ja näkyväksi mikäli tarpeellista on (vaitiolovelvollisuudet huomioiden) Vuorovaikutus koettaisiin avoimeksi eri toimijoiden välillä Verso -starttipajatoiminnan tavoitteena on valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla parantaa yksilön arjenhallintaa ja valmiuksia suunnitella omaa tule-

72 vaisuuttaan. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12/2019 Hyvinvointia koulutuksella Sosiaalinen vahvistuminen Yksilö- ja ryhmävalmennukset (elämäntaidot & ART- valmennukset) Kuntouttava työote Palveluohjaus Sosiaalisen vahvistamisen mittari =sovari party- tilastoinnit Palautelomakkeet ryhmävalmennuskokonaisuuksista Sosiaalinen vahvistuminen olisi noussut pajajakson alusta vähintään valtakunnallisesti mitatuille tilastoille Yksilöiden arjenhallinnan parantuminen Ryhmävalmennukset (elämäntaidot & ART) Työvalmennus (starttipajassa lähinnä erilaisiin työtehtäviin tutustumista) Neuropsykologinen valmennus Sosiaalisen vahvistamisen mittari= sovari Työ- ja toimintakyvyn arviot TSV= työssäselviytymisen arviointi (Nepsy) Yksilöiden arjenhallinnan taso vähintään valtakunnan tasoa starttijakson päättyessä Koulutukseen tai työhön hakeutuminen Koulutus- tai työhaku valmennus Opinnollistaminen Party sijoittumistilastot pajajakson päättyessä Sovari- tilastot Kaikki koulutus tai työelämäkuntoiset nuoret sijoittuvat koulutukseen tai työelämään Investoinnit Investointiosassa sivistys- ja hyvinvointiosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä 582 000 euroa.

73 YMPÄRISTÖOSASTO Yleiskuvaus Ympäristöosasto vastaa kiinteistöjen rakennuttamisesta ja ylläpidosta, katujen- ja yleisten alueiden rakennuttamisesta ja kunnossapidosta, rakentamisen ohjauksesta, rakennusvalvonnasta sekä ruoka- ja siivouspalveluista. Tavoite 2019 Seudun ja lähikuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tie- ja katuverkko toimivat ja ovat turvallisia, viheralueet viihtyisiä. Kunnan kiinteistökannan tehokas hallinta ja käyttö. Ruoka- ja siivouspalvelut tuottavat kunnan palvelutuotantoon liittyviä ateria- ja puhtaanapitopalveluita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Toimintasuunnitelma 2019 Ympäristöosasto pyrkii vastaamaan kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Sen johdosta tulemme tarkastelemaan kullakin tulosalueella tehtävien eri toteuttamisvaihtoehtoja sekä mahdollisia säästöjä. Kun liikuntapuolen työntekijät sekä määrärahat siirtyvät osaston alaisuuteen, selvitämme mm. ostopalvelun (traktorityöt) mahdollisuutta muuttaa kunnan omaksi työksi. Rakennusvalvontapuolella ohjelmistokulut näyttävät kasvavan vuosi vuodelta. Tavoitteenamme on ohjelmistomenojen pienentäminen kilpailuttamalla rakennusvalvontaohjelmisto. Tonttimyyntiä pyrimme tehostamaan sekä järjestämällä tonttipäiviä että jonkinlaisella alennuskampanjalla. Kiinteistöpuolella keskitytään kiinteistökohtaisiin huoltoohjelmiin sekä kunnossapito- ja pitkäntähtäimen suunnitelmien laatimiseen. Ruoka- ja siivouspalveluissa henkilökunta etsii aktiivisesti omassa työssään kehittämisen kohteita, arvioi omaa työtään. Ruokapalveluissa on käytössä seitsemän viikon kiertävä ruokalista. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan kasvisruokavaihtoehto pääruokana kerran viikossa. Myös luomuja lähiruoan tarjoamista pyritään lisäämään. Siivouspalveluissa päivitetään tehtävänkuvaukset. Päivityksen myötä pystytään paremmin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Työnkierto otetaan osaksi toimintakulttuuria. Koko osaston toimintaa arvioidaan osaston säännöllisissä, kuukausittaisissa osastopalavereissa. Osaston keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Liikuntapuolen työntekijät sekä määrärahat siirtyvät osaston alaisuuteen.

74 Yhteenveto osaston talousarvioista 2019 Ympäristöosasto Menot Tulot Nettomenot Yhteensä -5.036.209 4.823.874-212.335 Hallinto -143.624 0-143.624 Rakennusvalvonta -94.188 50.000-44.188 Liikenneväylät ja -731.662 553.900-177.762 yleiset alueet Kiinteistöt -2.464.244 2.408.006-56.238 Ruoka- ja siivouspalvelut -1.602.491 1.811.968 209.477 BUDJ. 2017 TP 2017 BUDJ 2018 BUDJ 2019 Muutos ( ) Muutos (%) Ympäristö hallinto 160 361 175 269 149 517 143 624-5 893-3,94 Rakennusvalvonta 83 667 85 104 85 358 94 188 8 830 10,3 Liikenneväylät ja yleiset alueet 586 792 574 123 592 172 731 662 139 490 23,6 Kiinteistöt 2 180 241 2 009 141 2 502 502 2 464 244 38 258-1,53 Ruoka- ja siivouspalvelut 1 880 889 1 566 699 1 837 565 1 602 491 235 074-12,8 Ympäristö yhteensä 4 901 950 4 421 006 5 177 114 5 036 209 140 905-2,7 Henkilöstö Osaston henkilöstömäärä on 49 Investoinnit Kunnantalon etupihan kunnostus ja pysäköintialueen rakentaminen. Raivaajantien perusparannus. Haurukylän kiertotalouspuiston tien suunnittelu ja rakentaminen. Malpe-kohteet: päätepysäkin kehittäminen, uusi linja-autokatos, Hirvelän kohdan korokkeellinen suojatie sekä Ahintien /Tupostien liittymänkorokkeellinen suojatie. Laajakaistahankkeen loppuunsaattaminen. Paloaseman hallin lattian kunnostus ja ovien lasien uusiminen RAKENNUSVALVONTA Palvelun yleistavoite - rakentamisen ohjaus- ja neuvonta - rakentamiseen liittyvien lupien käsittely Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Rakennusvalvonta valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään.

75 Strategiset valinnat Hyvinvointia koulutuksella Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12 / 2019 Ammattitaitoinen Ajankohtaisiin Koulutuksissa henkilöstö, koulutuksiin käyminen jonka osallistuminen osaaminen on hyvä Rakennus- ym. lupien sekä asiakaspalautteen nopea käsittely määritellyissä tavoiteajoissa Rakennuslupien käsittelyaika 1 kk. Poikkeamisja suunnittelutarve hakemusten valmistelu 3 kk Käsittelyaikojen seuranta Koulutuspäiviä 1-3 krt/v. Rakennuslupien käsittelyaika 1 kk. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusten valmistelu 3 kk Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Kaikki rakentamiseen liittyvät luvat haetaan sähköisesti. Mittaustoimen yhteistyön jatkaminen naapurikuntien kanssa Toiminta on talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista Tiedotetaan ja ohjataan Rakentamiseen liittyvien lupien hakijoita käyttämään Lupapistepalvel ua. Jatketaan mittaustoimen yhteistyötä Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan kuukausittain Rakennuslupaohjelman arviointi, onko edullisempaa vaihtoehtoa Lupapistepalvelun käyttäjät. Mittaustoimen suoritteet Osavuosiraportit Ohjelmamenojen pieneneminen. Kaikki rakennus, poikkeamis- ja suunnittelutarve hakemukset tehdään sähköisesti Lupapiste palvelun kautta Talousarviossa pysyminen Tehostetaan tonttimyyntiä alennuskampanjalla Lupamäärät kasvavat Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 - Lupapiste kaupan käyttöönotto - kilpailutetaan rakennusvalvonta ohjelma Hankkeet - Ei tulevia hankkeita vuodelle 2019 Henkilöstö - Rakennustarkastaja - Osaston yhteinen palvelusihteeri

76 Tonttien hinnat vuonna 2019: Omakotitalot (AO): Kirkonkylä 12,00 euroa / m ² (+lohkomiskorvaus). Mahdollisuus vuokrata. Temmes 4,00 euroa / m ² (+lohkomiskorvaus). Mahdollisuus vuokrata. Rantajaakolan alue: 15,00 / m ² 20,00 / m ². Mahdollisuus vuokrata. Hirvelä 12,00 euroa / m2. (+lohkomiskorvaus). Mahdollisuus vuokrata. Palkki, hevostontit, Isosuontien eteläpuoli, 6,0 euroa / m ² (rakennusalue) + 2,5 euroa/ m ² (laidunalue) (+ lohkomiskorvaus). Mahdollisuus myös vuokraukseen ja lunastukseen. Palkki, asuintontit, Isosuontien pohjoispuoli, 12,00 euroa / m ². (+lohkomiskorvaus). Mahdollisuus vuokrata. Asuinpientalot (AP ja AP-1) ja kerros- ja rivitalot sekä liike- ja toimistorakennukset: 15,00 euroa/ m ² Yhdistelmä omakotitalo-teollisuustontti (AOT): 6,00 euroa/ m ² (+lohkomiskorvaus). AOT-tontteja on mahdollista vuokrata. (Kvalt 5.6.2017 57) Teollisuustontit: 2,00 euroa/ m ² (+lohkomiskorvaus). Teollisuustontteja on mahdollista vuokrata. (Kvalt 5.6.2017 57) Palvelurakennusten korttelit (P) ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (TVY). Tonttien myyntihinta on 4,00 euroa/m²+ lohkomiskorvaus. P, TVY, TY, TK ja TP tontteja on mahdollista vuokrata. (Kvalt 5.6.2017 57). Hinnoittelu koskee myös Haurukylän asemakaava-aluetta ja laajennusaluetta (Kvalt 11.9.2017 70). Yleisten rakennusten korttelialue (Y): 6,00 euroa /m² (+lohkomiskorvaus). Hevosurheilua palvelevien rakennusten korttelialue (RHU): 3 euroa/m² (+lohkomiskorvaus), vuosivuokra viisi (5) prosenttia tontin kauppahinnasta. (Teknltk 16.6.2015 55). Peltoalue (MA-1): 1,80 euroa/m² (+lohkomiskorvaus). (Teknltk 16.6.2015 55).

77 Lohkomiskustannukset ovat 1.200 euroa tontilta ja varausmaksu 500 euroa/tontti (varausmaksu hyvitetään kauppahinnassa kaupan tai vuokrasopimuksen toteuduttua). Vuosivuokra on kahdeksan (8) prosenttia kauppahinnasta. Jos tontti lunastetaan viiden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta, hyvitetään lunastushinnassa siihen mennessä maksetut vuokrat. LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET Palvelun yleistavoite - laadukas ympäristö ja asuinalueet - hoidetut viheralueet ja leikkipaikat Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta - Kaava-alueiden katujen kesä- ja talvikunnossapito, katuvalaistuksen kunnossapito - Yksityisteiden tienhoito (sopimustiet) - Puistojen ja leikkipaikkojen hoito - Vesialueiden kunnossapito Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12 / 2019 Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Ammattitaitoinen henkilöstö, jonka osaaminen on hyvä. Laadukas ympäristö ja viihtyisät asuinalueet. Hoidetut viheralueet. Rakennetaan vuosittain uusi leikkipaikka tai kunnostetaan nykyinen leikkipaikka. Toiminta talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista. Ajantasalla olevat työturvallisuustodistukset Asemakaavaalueiden katuverkon rakentaminen ja ylläpito. Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan kuukausittain. Korjatut kadut Rakennettu / kunnostettu leikkipaikka Osavuosiraportit Enemmän aikaansaannosta 1 koulutuspäivä/ hlö/v Korjataan 1 kpl asemakaava-alueen katuja. Jatketaan leikkipaikan rakentaminen valmiiksi (Hirvelä) Talousarviossa pysyminen

78 Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva Päivitetyn metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen. Toimintojen arviointi, omanatyönä vai ostopalveluna Kunnan metsiä ja taajamametsiä hoidetaan päivitetyn metsänhoitosuun nitelman mukaisesti. samalla taloudellisella panoksella. Saadut myyntituotot Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimipiteet 2019 - selvitetään ostopalvelun (traktorityöt) mahdollisuutta muuttaa kunnan omaksi työksi - katuvalojen yöaikainen sammutus määräajaksi - selvitetään yksityisteiden hoidon mahdolliset muutokset Hankkeet -- Henkilöstö - ympäristörakennusmestari - työnjohtaja ½ - metsuri - liikuntapaikkahoitajat 2 KIINTEISTÖT Palvelun yleistavoite Taata käyttäjille terveelliset ja turvalliset tilat panostamalla suunnitelmalliseen kiinteistöjen kunnossapitoon sekä kehittämiseen. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen vastuualueina ovat pienten investointikohteiden suunnitteluja rakennuttamistehtävät, kunnan omistamien kiinteistöjen peruskorjaussuunnittelu ja rakennuttaminen sekä kunnan omistuksessa olevien rakennusten kiinteistönhoito, kunnossapito ja vuokraus. Strategiset valinnat Hyvinvointia koulutuksella Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12 / 2019 Ammattitaitoinen Henkilöstön Ajantasalla olevat Voimassa koko henkilöstö, koulutussuunni- työturvallisuusto- kiinteistöhenkilös- jonka telman laatiminen distukset töllä osaaminen on Koulutusten määrä 3 hyvä. koulutuspäivää/hlö/v Avoin ja Yhteistyö Kiinteistökierrok- Kiinteistökierrosten Kiinteistökierros

79 kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito muiden osastojen kesken. Kiinteistöjen sähköisen huoltokirjan tehokas käyttö. Toiminta talousarvion ja toimintasuunnite lman mukaista. Energian kulutuksen hillitseminen. set Asiakastyytyväisyys kysely sisäisille asiakkaille Sähköiset palvelupyynnöt kohteittain. Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan kuukausittain. Kiinteistöjen kokonaisvaltainen käyttösuunnitelma Kiinteistökohtaiset huoltoohjelmat sekä kunnossapito- ja pitkäntähtäimen suunnitelmat. Toimialakohtaiset toimitilojen tarveselvitykset Kiinteistöjen toiminnan mukainen energiankulutuksen hallinta Hankkeet osana kehitystyötä Toimintojen arviointi, omanatyönä vai ostopalveluna kattavuus Asiakaspalautteen arvosana Sähköisten palvelupyyntöjen määrä Tilayhdyshenkilöiden koulutus Osavuosiraportit Kiinteistöjen kehittämissuunnitelma Tarveselvitysten valmistuminen Toimintakohtaisen energiankulutuksen vertailu aikaisempien vuosien kulutuksiin. HINKU, Väre Enemmän aikaansaannosta samalla taloudellisella panoksella. tehty kaikissa kohteissa. Asiakaspalautteen arvosana > 3,5/5 Huoltokirja käytössä kaikissa kohteissa. Palvelupyynnöt 100 % sähköisesti Tilayhdyshenkilöiden määrä min. 3/kohde Talousarviossa pysyminen Kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet etenevät. Kehittämissuunnitelma päivitetty. Toimialakohtaiset (sote, siv, hall) tarveselvitykset laadittu Veden ja energiankulutuksen pienentäminen. Hankkeiden mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen hankeaikataulun mukaisesti Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimipiteet 2019 Huoltokirjan kehittäminen Pts eteenpäin vieminen Huoltokierrosten määrittelyt huoltokirjaan, esim. kattokierrokset 2krt/v Huoltokierrosten raportointi ja arkistointi

80 Töiden parempi suunnittelu -> enempi työkaluaikaa vajaakäytössä olevien kiinteistöjen realisointi, (lämmöt pois, myynti) Aloitetaan 50/50 energiansäästökampanjat kouluista. Hankkeet - Henkilöstö Kiinteistöpäällikkö Työnjohtaja 0,5 kiinteistönhoitajat 3 Sähkömies/kh 1 Kirvesmies 1 Aputyömies 1 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Palvelun yleistavoite Tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita ruoka- ja siivouspalveluita. Kuvaus palveluista ja tarkoituksesta Ruoka- ja siivouspalvelujen tavoitteena on tuottaa laadukkaita tukipalveluja kouluille, päiväkodeille, hoitolaitoksille. Kotona asuvillle ikääntyneille tuotetaan palveluja ateriapalvelun muodossa. Ruokalistat laaditaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksien mukaisesti. Ruokapalvelujen tavoitteena on lähiruoan ja kasvisruoan suosiminen ja vakiinnuttaminen ruokalistoille. Siivoussopimukset laaditaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

81 Strategiset valinnat Hyvinvointia koulutuksella Työntekijän tukeminen työssä ja vapaa-ajalla Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso 12 / 2019 Ammattitaitoinen Koulutukset, Henkilöstö osaa henkilöstö, jonka Benchmarkin kehittää omaa osaaminen on hyvä. työntään Hätäensiapukurssi sekä alkusammutuskoulutus 16:lle vakituiselle työntekijälle Työssä jaksaminen parantuu Liikuntasetelit, virkityspäivä Avoin ja vuorovaikutuksellinen työyhteisö, säännölliset palaverit 1-2 krt / vuosi. Ruuanvalmistuksen tehostuminen ja siivoustyön tehostuminen Työntekijän työssä jaksaminen paranee, kuormitus vähenee Henkilöstö osaa toimia hätätilanteissa Sairauspoissaolojen vähentäminen Henkinen kuormitus vähenee 1 / 6 vko henkilöstöpalaveri Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Laadun kehittäminen Kustannustehokkuus Asiakastyytyväisyyskyselyt siivouspalveluissa päiväkodit ja kunnantalo Ruokapalvelut koulut ja vanhukset Ruokailutilojen ja ruokailun sujuvuuden ja viihtyvyyden kehittäminen. Kilpailutuksiin vaikuttaminen omien tarpeiden mukaan Tuotantoprosessien kehittäminen Asiakaspalautteet Ruokalatoimikunta / Ruoka-agentti (Kuulampi) Hankintatyöryhmiin osallistuminen ja vaikuttaminen Tuotannonohjaus -järjestelmien tehokas käyttäminen Tyytyväiset asiakkaat Asikastyytyväisyyskyselyn arvosana asteikolla 1-5 arvosana 4 Kaikille oppilaille 30 minuutin ruokahetki Koko henkilöstön yhteiset palaverit 2 krt / vuosi ja toimialueittain 4 krt / vuosi ja tarvittaessa 2-4 työryhmään osallistuminen Toimintaympäristöömme soveltuvat tuotteet

82 Jamix Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Terveellinen ja turvallinen lähiruoka Toiminta talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista Lähiruuan suosiminen ruokalistalla ja vakiinnuttaminen ruokalistalle Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan kuukausittain. Henkilökunta etsii aktiivisesti omassa työssään kehittämisen kohteita, arvioi omaa työtään kriittisesti Lähiruokapäivät Lähiruokatuottajien tunnettavuuden lisääminen Osavuosiraportit Kuukausiraportit Lähiruokapäivä 2 krt/ 7vkoa Lähiruokatuotteita esille kouluissa Talousarviossa pysyminen Uuden oppiminen, työn mielekkyys Lähiruokapäivä 2krt / 7 viikon ruokalista sekä päivittäin lähiruokatuotteita Lähiruokatuotteiden suosiminen. Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet 2019 Tukipalveluja tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti ottaen huomioon asiakaskäyttäytymisen muuttuminen ja henkilöstön osaaminen. Ruokapalveluissa on käytössä seitsemän viikon kiertävä ruokalista. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan kasvisruokavaihtoehto pääruokana kerran viikossa. Myös luomu- ja lähiruoan tarjoamista pyritään lisäämään. Siivouspalveluissa päivitetään tehtävänkuvaukset. Päivityksen myötä pystytään paremmin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Työnkierto otetaan osaksi toimintakulttuuria. Henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan löytämään mielekästä tekemistä vapaa-ajalla, joka auttaa omalta osaltaan jaksamaan työssä. Tavoitteena on osallistaa henkilökuntaa kehittämään omaa työtään ja löytämään ratkaisuja. Joka omalta osaltaan vaikuttaa työnmielekkyyteen. Henkilöstöpalaveri käytäntöä uudistetaan, niitä pyritään pitämään kerran kuudessa viikossa. Hankkeet - Henkilöstö Henkilöstörakenne on ruoka- ja siivouspalveluissa hyvä. Sairauspoissaolojen lisääntyessä tai muun syyn kohdalla arvioidaan yhdessä työntekijän / työyhteisön kanssa työnkuvan muuttamista. Tarvittaessa otetaan mukaan Työterveyshuollon ammattilaiset. Työyhteisössä kohdellaan kaikkia tasa-arvoisesti. Henkilöstölle pidetään kerran vuodessa kehityskeskustelut. Henkilöstöä kannustetaan uuden oppiseen ja kouluttautumaan joko työnohessa tai muutoin. Lyhyihin poissaoloihin ei palkata sijaisia vaan työt

83 tehdään omalla henkilöstöllä. Pidempiin sijaisuuksiin pyydetään lupa johtoryhmältä. Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies (toisen ruokapalveluesimiehen rekrytointi kesken) Ruokapalvelutyöntekijä 1 Kokkeja 13 Osa-aikaiset 5-10 / vuodessa Siivoustyönesimies Laitoshuoltajat 15

84 TALOUSARVIO 2019 Erityisperustelut TYRNÄVÄN KUNNAN MENOT Vuoden 2019 talousarvion toimintamenot ovat 40 027 042 (sisäisine erineen 43 520 296) euroa ja toimintatulot 3 819 177 (sisäisine erineen 7 312 431) euroa. Toimintakatteeksi jää 36 207 865 euroa. Toimintamenoissa (toimintakatteessa) on kasvua 2,0 prosenttia (edellisenä vuonna 0,7 prosenttia vähennystä). Vuonna 2019 on erityisenä tavoitteena (kaikilla osastoilla) talousarvion pitävyyden varmistaminen. Hallintokunnittain tehdyt ja yhteen vedetyt talousarvioehdotukset sisältävät realistisia säästötoimenpiteitä, mitkä on välttämätöntä ottaa heti käyttöön täysimääräisinä. Näiden lisäksi vuoden 2019 aikana toimintaa tulee sopeuttaa noin 500 000 euron verran. VEROTULOT Talousarvio perustuu 22,0 tuloveroprosenttiin. Vuonna 2018 veroprosenttia nostettiin 20,5 prosentista 21,0 prosenttiin ja vuonna 2019 22,0 prosenttiin. (Veroprosenttia on edellisen kerran nostettu vuodelle 2011 19,75 prosentista 20,5 prosenttiin). Tuloveroprosentin nostolla efektiivinen veroaste on 14,77, mikä on lähes sama kuin tämän vuosikymmenen keskiarvo 14,46 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: vuonna 2019 1. Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,12 2. Vakituinen asuinrakennusten veroprosentti 0,54 3. Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,12 1000 euroa VEROTULOT 2019, yhteensä 20 220 Verot lajeittain ovat: Tulovero 18 920 Yhteisövero 400 Kiinteistövero 900

85 Verotulojen arviointiin vaikuttavat mm. seuraavat veroperustemuutokset: - Merkittävimmät muutokset liittyvät edelleen Kilpailukykysopimuksen aiheuttamiin muutoksiin. Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena on luvattu myös veronkevennyksiä. Veronkevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa. - Kilpailukykysopimuksessa sovittiin erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017-2020. Maksujen muutokset vaikuttavat siten kunnallisverotuloja alentavasti myös vuoden 2017 jälkeen. Näiltä osin veromenetyksiä hallitus ei kompensoi (kuten ei tee vuoden 2018 osaltakaan). - Jäännösverot selittävät osan ensi vuoden kasvusta, sillä verovuoden 2018 jäännösverot tilittyvät kunnille verotuksen joustavan valmistumisen myötä pääosin kalenterivuoden 2019 aikana. - Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö on alkanut jo vuoden 2016 lopulla. Verotusarvojen päivittäminen lisää jonkin verran kiinteistöverotuloja ainakin myöhempinä vuosina. Taustalla on aiempi kiinteistöverotuksen kehittämishanke ja sen selvitykset. Selvityksissä on käsitelty nykyisen järjestelmän puutteita ja kehitystarpeita. - Kiinteistöverojen verotusarvojen laskentamenetelmä päivitetään. Luodaan koko maan kattava uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa. Uusi järjestelmä tulee suunnitelmien mukaan kokonaisuutena käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. VALTIONOSUUDET Valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Molempiin osiin sisältyy asukaskohtainen kunnan omarahoitusosuus. Kuntien tulopohja tasataan Suomen järjestelmässä vain osittain. Täysin toteutetussa tulopohjan tasauksessa huomioon otettaisiin kaikki kunnan veropohjat ja tasaus tehtäisiin kaikkien kuntien osalta kokonaan (tai ainakin hyvin lähelle) koko maan keskimääräistä asukaskohtaista tuloa. Valtiovarainministeriön hallinnoiman kuntien peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,37 vuonna 2019 ja kunnan omarahoitusosuus on 3524 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen omarahoitusosuus on 255 euroa/asukas. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien

86 määrien muutokset ja kustannustenjaon muutoksesta johtuvat hintojen muutokset. Vuoden 2019 valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Verotulotasaus: Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä. Vuoden 2019 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuoden 2017 maksuun pantujen verotulojen mukaan. Kunnan laskennallinen tulovero saadaan, kun verovuodelta maksettava kunnallisvero kerrotaan keskimääräisen tuloveroprosentin ja oman tuloveroprosentin suhteella. Yhteisövero-osuutena on suoraan arvio maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Arvio Tyrnävän kunnalle tulevan verotulotasauksen määrästä vuonna 2019 on 6 757 086 euroa. Valtionosuudet vuosittain Euroa Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 20 306 151,00 (ilman tasauksia) siitä verotuloihin perustuva valtionosuus 6 700 591,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 194 038,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus - - Yhteensä 18 300 000 18 498 000 19 112 113,00

87 HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS Palkkamenojen määräraha on yhteensä 14 054 837, sosiaalikuluineen henkilöstökulut ovat 17 632 028 euroa. Palkkamenojen määrärahassa on lisäystä (451 435 euroa) 3,3 prosenttia. Yleisenä ohjeena on, että vuosilomasuunnittelussa tulee käyttää koko kesälomakautta siten, että vuosiloman sijaisia ei pääsääntöisesti jouduta palkkaamaan. Työllistämismäärärahat on keskitetty sosiaalipalvelujen tulosalueelle. LAINANOTTOVALTUUTUS JA HANKINTAVALTUUDET TALOUSARVIOLAINOJEN JA KASSALAINOJEN LAINANOTTOVALTUUTUS: Valtuusto on hallintosäännössä siirtänyt talousarviolainojen ottovaltuuden kunnanhallitukselle (edelleen delegointipäätös kunnanjohtajalle; kohta 2). Rahoitustarve on esitetty rahoituslaskelman viimeisellä rivillä (lainanotto). Valtuutus: Kunnanjohtaja voi tarvittaessa ottaa maksuvalmiuden ylläpitoon tilapäislainoja enintään 1 500 000 euroa. Valtuusto on 17.9.2018 päätöksellään 61/2018 ottanut kunnan käyttöön kuntatodistusohjelman ja valtuuttanut hallinto- ja talousjohtajan päätöksen ehtojen mukaisesti ja rajauksin liikkeelle laskemaan tarvittavan määrän kuntatodistuksia. Käyttötalouden hankintavaltuudet: Kunnanjohtaja ja osastopäälliköt päättävät hankinnoista enintään 30 000 euroon saakka ja tulosyksikön/kustannuspaikkojen esimiehet enintään 15 000 euroon saakka. SISÄISET ERÄT Sisäiset vuokrat yhteensä 2 447 276 euroa on otettu talousarvioon eri hallintokuntien sisäiseksi menoksi (tulona kiinteistöjen tulosalueella) ja ruokapalvelujen myynti 865 179 euroa (ruokapalvelujen myyntituotot tulona ruokahuollon tulosalueella) sekä toimistopalvelujen (sentraalin palvelut) myynti osastoille 125 119 euroa (tulona hallinto- ja kehittämisosastolla toimistopalvelujen tulosyksikössä). Sisäisinä erinä on talousarviossa myös postituskustannukset 22 690 euroa, toimistotarvikkeet 10 000 euroa ja kopiointikustannukset 22 990 euroa (tulona toimistopalvelujen tulosyksikössä).

88 Sisäiset vuokrat muodostuvat kunnan kiinteistötoimen muilta toimintayksiköiltä laskuttamista kustannuksista ja ruokahuollon ateriapalvelut muilta toimintayksiköiltä laskuttamista kustannuksista. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa. Talousarvion käyttötalousosan toteutumisvertailu tehdään kuitenkin siten, että sisäiset erät ovat mukana kuten talousarviossakin. KUSTANNUSLASKENNALLISET ERÄT JA POISTOT Kustannuslaskennallisina erinä käsitellään: - Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannukset 1 299 878 euroa. Kustannuslaskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Poistot: Poistot ovat vuoden 2019 talousarviossa yhteensä 2 008 510 euroa. TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitovuustaso valtuustoon nähden on tulosaluetaso (euromääräisenä esitetty sivulla 91). Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalle tavoitteet ja määrärahat. Määräraha on valtuuston talousarviossa tulosalueelle myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Vuoden 2019 talousarviossa (vuodesta 2007 lähtien) määrärahat ja tuloarviot sitovat tulosaluetasolla nettomääräisinä. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia toimielimittäin (nettomenot). Kunnanhallitus tekee aloituspäätökset kaikissa yli 1 000 000 euron hankkeissa.

89 Valtuuston hyväksymän investointikohteiden suunnitteluohjeen mukaan tarveselvitys käynnistää tilahankkeen. Tarveselvityksen tekee ao. hallintokunta ja hyväksyy kunnanhallitus. Investointiosan irtaimiston hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on yli kolme vuotta ja hankintahinta pääsääntöisesti yli 10 000 euroa. Rahoitusosa Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen ja lainakannan muutokset, jotka ovat nettomääräisinä valtuustoon nähden sitovia eriä. POIKKEUSOLOJEN SUUNNITELMAT Poikkeusolojen suunnitelmat ja pelastussuunnitelmat päivitetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

90 TULOSLASKELMA 1000 euroa Ilman sisäisiä eriä Tp 2016 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 4 593 4 479 3 816 3819 3872 3930 Toimintakulut 40 338 40 126 39 317 40 027 40587 41196 Toimintakate 35 746 35 647 35 500 36 207 36715 37266 Verotulot + 17 990 18 168 19 225 20 220 20950 21700 Valtionosuudet + 18 965 19 112 18 498 18 300 18300 18300 Rahoitustuotot + 19 39 20 20 20 20 Korkokulut - 198 293 320 300 310 320 Muut rahoituskulut - 27 19 20 20 20 20 Vuosikate 1003 1360 1903 2012 2225 2414 Suunnitelmapoistot - 1624 1642 1900 2009 2196 2336 Tilikauden tulos -621-282 3 4 29 78 Poistoeron lisäys - - - - - - Tilik. yli/alijäämä -621-282 3 4 29 78

91 RAHOITUSLASKELMA 2018 2019 2020 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 902 643 2 012 135 2 225 000 2 414 000 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot 3082 500 2 606 000 3 426 700 1 281 000 Rahoitusos. investointimenoihin 25 000-500 000 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 40 000 60 000 50 000 50 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -1114 857-533 865-651 700 1 183 000 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 13 174 13 174 15 000 0 Lainakannan muutokset Lainojen lyhennykset 3 426 877 3 192 450 2 986 000 2 986 000 Rahoitustarve, lainanotto 4554 908 3 739 489 3 652 700 1 803 000

92 TALOUSARVION 2019 YHDISTELMÄ TOIMINTAMENOT JA TULOT Sisäiset erät sisältyvät lukuihin Tulosaluetaso Käyttötalous 100 Tulosaluetaso on valtuuston sitovuustaso Yleishallinto-ja elinkeinojen kehittäminen Menot euroina Tulot euroina Netto euroina 1 719 290 192 690 1 526 600 110 Tuki- ja sähköiset palvelut 1 279 302 273 799 1 005 503 Yhteensä Hallinto- ja kehittämisosasto 2 998 592 466 489 2 532 103 200 Sos. - ja terveysosaston hallinto 126 695 0 126 695 210 Sosiaalipalvelut 1 870 474 162 860 1 707 614 220 Vammaispalvelut 2 498 635 22 400 2 476 235 230 Iäkkäiden palvelut 3 330 815 387 100 2 943 715 240 Terveyspalvelut 11 698 796 476 300 11 222 496 Yhteensä Sosiaali- ja terveysosasto 19 525 415 1 048 660 18 476 755 300 Sivistysosaston hallinto 176 511 29 000 147 511 310 Opetuspalvelut 10 100 066 397 050 9 703 016 320 Varhaiskasvatuspalvelut 4 786 887 359 300 4 427 587 350 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 896 616 188 058 708 558 Yhteensä Sivistys- ja hyvinvointiosasto 15 960 080 973 408 14 986 672 400 Ympäristöosaston hallinto 143 624 0 143 624 410 Rakennusvalvonta 94 188 50 000 44 188 420 Yhdyskuntasuunnittelu 0 0 0 430 Liikenneväylät ja yleiset alueet 731 662 553 900 177 762 440 Kiinteistöt 2 464 244 2 408 006 56 238 450 Ruoka- ja siivouspalvelut 1 602 491 1 811 968 209 477 Yhteensä Ympäristöosasto 5 036 209 4 823 874 212 335 Yhteensä 43 520 296 7 312 431 36 207 865

93 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto- ja kehittämisosasto Tulosalueittain netto 2 532 103 Sosiaali- ja terveysosasto Tulosalueittain netto 18 476 755 Sivistys- ja hyvinvointiosasto Tulosalueittain netto 14 986 672 Ympäristöosasto Tulosalueittain netto 212 355 TULOSLASKELMAOSA Verotulot Brutto 20 220 000 Valtionosuudet Brutto 18 300 000 Rahoitustuotot ja kulut Netto 320 000 20 000 Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Hallinto- ja kehittämisosasto Netto 370 000 Sosiaali- ja terveysosasto Netto 148 000 Sivistysosasto Netto 582 000 Ympäristöosasto Netto 1 506 000 60 000 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaam. lisäykset Brutto 15 000 Antolainasaamisten väh. Brutto 1 826 Lainakannan muutokset Netto Pitkäaik. lainojen lisäys 3 739 489 Pitkäaik. lainojen väh. 3 192 450 Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Netto Brutto Talousarvion loppusumma 42 341 315 42 341 315

94 BRUTTOMENOJEN OSUUS Sisäisine erineen euroa Hallinto- ja kehittämisosasto 2 998 592 Sosiaali- ja terveysosasto 19 525 415 Sivistys- hyvinvointisosasto 15 960 080 Ympäristöosasto 5 036 209

95 NETTOMENOJEN KASVUT OSASTOITTAIN 1000 euroa sis. erät mukana TA 2018 TA 2019 Nettom. Nettom. Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kasvu Kasvu- % 010 Hall. ja keh. osasto 3 065 623 483 835 2 581 788 2 998 592 466 486 2 532 103-49 685-1,9 020 Sos.- ja terveysosasto 18 620 289 1 158 765 17 461 524 19 525 415 1 048 660 18 476 755 1 015 231 5,8 030 Sivistys- ja hyvinvointiosasto 16 191 845 904 827 15 287 018 15 960 080 973 408 14 986 672-300 346-2,0 040 Ympäristöosasto 5 177 114 5 007 087 170 027 5 036 209 4 823 874 212 335 42 308 24,9 Yhteensä 43 054 871 7554 514 35 500 357 43 520 296 7 312 431 36 207 865 707 508 2,0

96 TALOUSARVION 2019 YHDISTELMÄ: NETTOMENOJEN KASVU TULOSALUEITTAIN Sisäiset erät sisältyvät lukuihin Tulosalue Käyttötalous Nettomenot euroina Kasvu euroa Kasvu -% 100 Yleishallinto-ja elinkeinojen kehittäminen 1 526 600-15 845-1 110 Tuki- ja sähköiset palvelut 1 005 503-33840 -3,3 Yhteensä Hallinto- ja kehittämisosasto 2 532 103-49 685-1,9 200 Sos. - ja terveysosaston hallinto 126 695-21 097-14,3 210 Sosiaalipalvelut 1 707 614-192 0 220 Vammaispalvelut 2 476 235 6 733 0,3 230 Iäkkäiden palvelut 2 943 715 138 795 4,9 240 Terveyspalvelut 11 222 496 890 992 8,6 Yhteensä Sosiaali- ja terveysosasto 18 476 755 1015231 5,8 300 Sivistysosaston hallinto 147 511 2 432 1,7 310 Opetuspalvelut 9 703 016-187 841-1,9 320 Varhaiskasvatuspalvelut 4 427 587 19 524 0,4 350 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 708 558-134 461-15,9 Yhteensä Sivistys- ja hyvinvointiosasto 14 986 672-300 346-2 400 Ympäristöosaston hallinto 143 624-5 893-3,9 410 Rakennusvalvonta 44 188 13 830 45,6 420 Yhdyskuntasuunnittelu 0 0 0 430 Liikenneväylät ja yleiset alueet 177 762-122 490 221,6 440 Kiinteistöt 56 238-35025 165,1 450 Ruoka- ja siivouspalvelut 209 447 125 144 148,4 Yhteensä Ympäristöosasto 212 335 42 308 24,9 Yhteensä 36 207 865 707 508 2

INVESTOINTIOSA VUOSILLE 2019-2023