KITEEN TERVEYSKESKUS HANKESUUNNITELMA 12.6.20012

KITEEN TERVEYSKESKUS HANKESUUNNITELMA 12.6.20012 Kiteen kaupunki Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen YTK Oy Insinööritoimisto Jormakka Oy EV-Sähkö Oy

2 TIIVISTELMÄ Nykyiset terveyskeskuksen kiinteistön tilat ovat tulossa käyttökieltoon ja toiminnot on jo osittain hajautettu muihin kiinteistöihin. Rakennuttaja on todennut, ettei rakennuksen kunnostaminen ole mahdollista ja kannattavaa ja päätynyt vaihtoehtoon, jossa entinen kiinteistö puretaan lukuunottamatta saneerattua vuodeosastoa ja rakennetaan uudet tilat. Terveyskeskus rakennetaan kahdessa vaiheessa. Vaiheeseen 1. liittyen puretaan käytöstä poistettu vuodeosasto 1. ja jäljellä oleva vanhainkotiosa. Vaiheen 1. jälkeen vielä rakentamisen aikana käytössä käytössä oleva terveyskeskus puretaan. Hankkeen laajuus vaiheessa 1. on yhteensä 3300 m2, josta laajennusta 2970 m2 (1. kerroksessa 2670 m2, 2. kerroksessa 300 m2) sekä peruskorjattavaa aluetta 330 m2 (lisäkaistale vuodeosaston ja uuden osan välissä). Rakennettava tilavuus on 13.000 m2. Vaiheen 1. aikataulu: - tarveselvitys ja hankesuunnittelu 1-6/2012 - rakennussuunnittelu 6-9/2012 - rakentaminen vuosina 2013 14 (noin 1,5 vuotta) Vaiheen 2. osalta päätökset laajuudesta, suunnittelusta ja rakentamisesta tehdään erikseen. 2

3 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAUSTAA... 4 1.1 KIINTEISTÖ... 4 1.2 KIINTEISTÖN ONGELMAT... 4 1.1 ONGELMIEN RATKAISU... 5 2 NYKYISET TOIMINNOT JA TILAT... 6 2.1 TERVEYSKESKUSPALVELUT... 6 2.2 SOSIAALIPALVELUT... 6 2.3 TERVEYSKESKUSSAIRAALA... 7 2.4 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT... 7 2.5 HELLIN KOTIHOITO... 7 2.6 HALLINTO... 7 2.6 TYÖTERVEYSHUOLTO... 8 2.7 YMPÄRISTÖTERVEYDENHOITO... 8 3 HANKKEEN SISÄLTÖ... 8 3.1 TOIMINTAMALLI... 8 3.2 HANKKEESEEN KUULUVAT TILAT... 9 3.3 HUOLTO- JA AVUSTAVAT TILAT... 9 3.4 PIHA-ALUEET... 9 4 HANKKEEN TARPEELLISUUS... 10 5 HANKKEEN TOTEUTUS... 10 5.1 TOTEUTTAMISTAPA- JA AJANKOHTA... 10 5.2 RAKENNUSPAIKKA... 11 5.4 AIKATAULU JA VAIHEISTUS... 11 5.5 LVIA- TEKNISET JÄRJESTELMÄT... 11 5.6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 14 5.7 INFORMAATIOTEKNOLOGIAJÄRJESTELMÄT... 14 5.8 VALVONTA- JA TURVAJÄRJESTELMÄT... 15 5.9 KIINTEÄT LAITTEET JA IRTAIMISTO... 16 6 KUSTANNUS- JA TILAVAIKUTUKSET... 16 6.3 RAKENNUSKUSTANNUKSET... 16 6.2 TOIMINTAKULUJEN VAIKUTUKSET... 16 6.1 YLLÄPITO- JA TILAKUSTANNUSVAIKUTUKSET... 16 7 RAHOITUS... 16 Hankesuunnitelmaan liittyvä aineisto -huonetilaohjelma -tavoitehintalaskelmat -L1-luonnokset 3

4 1 HANKKEEN TAUSTAA Hankesuunnitteluvaiheessa suunnittelutyöryhmänä ovat toimineet rakennuttajan ja käyttäjän edustajat sekä hankesuunnitelmaluonnoksen suunnittelijat. Hankesuunnitelman tilaajana on Kiteen kaupunki. Työskentelyä on tehty vuodesta 2007. 1.1 Kiinteistö Kiteen terveyskeskus on toiminut 1970-80-lukujen vaihteesta sitä varten rakennetuissa tiloissa Kiteen keskustan tuntumassa. Tilat on alkuaan rakennettu lähes kaikille terveyskeskuksen toiminnoille; vastaanotto-, päivystys-, neuvola-, hammashoito-, laboratorio-, röntgen-, hallinto-, eläinlääkintätoiminnoille sekä kahdelle vuodeosastolle. Samaan yhteyteen on sittemmin rakennettu vanhainkoti- ja tukiasuntotiloja. Vuonna 2010 alueelta osittain puretun vanhainkotiosan paikalle on rakennettu Mehiläisen hoivakoti. Rakennukset ovat 1-2-kerroksisia, betonirunkoisia, tiiliverhottuja ja tasakattoisia. Kiinteistön laajuus on 5255 kem2. Rakennukset ovat toiminnallisesti täyttäneet tehtävänsä varsin hyvin. 1990-lopulta lähtien rakennuksessa toimivat ovat kärsineet sisäilmaongelmista. Kokonaisuuden osana oleva vuodeosasto 2. on peruskorjattu tekniikan ja sisätilojen osalta vuonna 2007. Rakennus tarvitsee vielä julkisivujen ja vesikaton korjauksen. Osa tiloista on jätetty tyhjilleen ongelmien vuoksi. Neuvolat ja hallinto on siirretty muualle. Hammashoidolle on kunnostettu pysyväisluontoiset tilat entiseen liikekiinteistöön. Vuodeosasto 1. on poistettu käytöstä ja tilatarpeet hoidettu muilla palveluilla. 1.2 Kiinteistön ongelmat Kiinteistön rakenteita ja sisäilmaa on tutkittu useassa otteessa. Rakenne-, sähkö- ja lvitekniikan kuntotutkimus on valmistunut 12.4.2007 YTK Oy:n, Insinööritoimisto LVI-Miljarin ja Insinööritoimisto Jukka Hirvosen toimesta. Materiaalinäytteitä tutki Työterveyslaitos. Tällöin havaittiin paitsi teknisiä puutteita, myös rakennusteknisiä ongelmia mm. ulkoseinissä ja sokkelihalkaisuissa. Sisäilmakeskuksen kuntotutkimus valmistui 20.12.2007. Tutkimusten perusteella terveyskeskusrakennuksen ulkoseinien lämmöneristekerroksessa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita koko rakennuksen alueella. Vaurioita havaittiin perustusten liitoskohdissa, 4

5 ikkunoiden alapuolella, ikkunan rivevilloissa ja ulkoseinän yläosan lämmöneristeessä sekä kellarissa keskusvaraston kohdalla. Rakennuksen sokkelirakenteen yläosassa on kovalevystä tehtyjä sokkelihalkasuvillan tukikoteloita ja puurakenteita, jotka todettiin lähes kaikkien rakennuksen eri osastojen alueilla kosteus- ja homevaurioituneeksi. Sisäilmamittausten perusteella todettiin, että kosteusvauriomikrobit kulkeutuvat alipaineen johdosta korvausilman mukana sisäilmaan ja aiheuttavat sisäilmahaittoja. Lisäksi liittyvien rakennusosien, ikkunoiden ja ovien liittymädetaljien kautta kulkeutui vaakasateesta ja lumien sulamisesta johtuvaa vettä ulkovaipan eristeisiin pitäen mikrobikasvustolle otolliset olosuhteet jatkuvasti otollisina. Asumisterveysohjeen mukaan silmin havaittavaa mikrobikasvustoa ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Rakennus sijaitsee pohjoiseen loivasti viettävällä rinteellä, jossa kallionpinta on paikoitellen hyvin lähellä maanpintaa ja kallion painanteet sitovat yläpuolelta valuvaa vettä rakennuksen alle pitäen pohjarakenteet toimimattomista salaojista johtuen jatkuvasti märkänä. Tästä johtuen myöskin alapohja on päässyt vaurioitumaan vuosien mittaan. Muiden sisäilmamittausten perusteella terveyskeskuksen tiloissa ei havaittu epätavallisen suuria pitoisuuksia mahdollisia oireita aiheuttavia kemiallisia epäpuhtauksia (VOC) tai kuituja. Sisäilmastokyselyn tulosten perusteella terveyskeskuksen kaikilla eri osastoilla työskentelevät työntekijät kokivat normaalia enemmän ärsytys- tai muita oireita, jotka ovat yhdistettävissä rakennuksessa tehtyjen mittausten ja tutkimusten tuloksiin. Sisäilmakyselyn perusteella koko terveyskeskuksen osalta koetuista oireista suurimman osan koettiin johtuvat työpaikan sisäilmasta ja oireiden ilmoitettiin häviävän vapaa-ajan ja lomien aikana. 1.1 Ongelmien ratkaisu Kiteen kaupunki on ryhtynyt toimiin rakennuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Aluksi ryhdyttiin selvittämään ja suunnittelemaan rakennuksen peruskorjaamista. Työn ensimmäisenä vaiheena valmistui vuodeosasto 2:n peruskorjaus. Korjauksen suunnittelua jatkettiin, mutta asetettujen korjausvelvoitteiden, aikataulun ja väistötilaongelmien vuoksi vuonna 2011 päädyttiin uudisrakentamisvaihtoehdon kannalle. Terveyskeskuksen sisäilmaongelmien takia on pidetty kymmenen työsuojelupiirin kokousta. 5

6 2 NYKYISET TOIMINNOT JA TILAT Toimintoja on jouduttu hajasijoittamaan lukuisiin kiinteistöihin terveyskeskusrakennuksen ongelmien vuoksi. 2.1 Terveyskeskuspalvelut Vastaanotto ja päivystys 577 m2 - Tilat sijaitsevat nykyisessä terveyskeskuksessa os. Arppentie 6 A - Tiloissa sisäilmaongelmia Fysioterapia 138 m2 - Tilat sijaitsevat nykyisessä terveyskeskuksessa os. Arppentie 6 A - Tiloissa sisäilmaongelmia Muut terveyspalvelut 61 m2 - Tilat sijaitsevat Pajarintie 6 - Vuonna 1950 rakennettu ja peruskorjaus tehty viimeksi 1996. Rakennuksessa ei ole havaittu sisäilmaongelmia Laboratorio 92 m2 - Tilat sijaitsevat nykyisessä terveyskeskuksessa os. Arppentie 6 A - Tiloissa sisäilmaongelmia Röntgen 91 m2 - Tilat sijaitsevat nykyisessä terveyskeskuksessa os. Arppentie 6 A - Tiloissa sisäilmaongelmia 2.2 Sosiaalipalvelut Aikuisten sos. ja työv. palvelukeskus - Tilat kaupungintalolla os. Kiteentie 25, 72 m2 - Kaupungintalo on rakennettu vuonna 1959, laajennut 1969 ja vuonna 1983. Sosiaalipalvelujen tilat sijaitsevat vuonna 1983 rakennetussa osassa. - Kaupungintalolla sisäilmaongelmia - TYP:n tilat n. 40 m2 vuokratiloissa os. Kiteentie 19 6

7 Vammaispalvelut 30 m2 - Tilat kaupungintalolla os. Kiteentie 25 - Kaupungintalo on rakennettu vuonna 1959, laajennut 1969 ja vuonna 1983. Sosiaalipalvelujen tilat sijaitsevat vuonna 1983 rakennetussa osassa. - Kaupungintalolla sisäilmaongelmia - Kaupungintalolla sisäilmaongelmia Aikuisten psykososiaaliset palvelut - Tiloja kaupungintalolla os. Kiteentie 25 45 m2, Keisarinkuja 11:ssä 14 m2 ja Kesälahdella - Kaupungintalolla sisäilmaongelmia, Keisarinkuja 11:n kunto tyydyttävä 2.3 Terveyskeskussairaala - Vuonna 2007 sisäpuolelta peruskorjatut tilat 934 m2 2.4 Lasten ja nuorten palvelut Lastensuojelun sosiaalityö - Tiloja Tohmajärvellä Kirkkotiellä, Postin tilat - Tiloja Kiteellä vuokrattuna Koulutie 1, 80 m2 Hytkes-lasten ja nuorten hyvinvointikeskus 235 m2 - Tilat sijaitsevat vanhassa neuvolarakennuksessa os. Kiteentie 27 - Rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausta, sisäilmaongelmista ei ole valitettu Lasten neuvola, äitiysneuvola 194 m2 - Tilat sijaitsevat vuokratiloissa os. Savikontie 6 2.5 Hellin kotihoito - Asuinhuoneistoja vuokrattuna Koulutie 1:ssä toimistokäyttöön 260 m2 2.6 Hallinto - Tilat Valkoisessa talossa, Savikontie 15, 292 m2 - Kunto hyvä 7

8 2.6 Työterveyshuolto - Tilat sijaitsevat Pajarintie 6, 74 m2 - Vuonna 1950 rakennettu ja peruskorjaus tehty viimeksi 1996. Rakennuksessa ei ole havaittu sisäilmaongelmia 2.7 Ympäristöterveydenhoito - Terveystarkastajien tilat Kästekosessa 96 m2, os. Ilmarisentie 5 - Kästekonen on rakennettu vuonna 1932 ja peruskorjattu vuonna 1996? - Epäkäytännölliset - Eläinlääkärien tilat sijaitsevat nykyisessä terveyskeskuksessa, 149 m2 os. Arppentie 6 A - Tiloissa on todettu sisäilmaongelmia, korvaavia tiloja ei vielä ole. Terveyskeskukselta puuttuvat asianmukaiset päätearkiston tilat. Päätearkisto on pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston säilytyspaikka, joka tulee suunnitella ja rakentaa arkistolaitoksen arkistotilamääräyksen (KA 1386/40/2007) mukaisesti. 3 HANKKEEN SISÄLTÖ 3.1 Toimintamalli Tavoitteena on sijoittaa samaan kokonaisuuteen sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Lopputilanteen sijoitusratkaisut on kuitenkin haluttu jättää tässä vaiheessa auki ja on keskitytty ensimmäisen rakennusvaiheen kokonaisuuteen, kuitenkin niin että myöhemmät laajentamismahdollisuudet otetaan huomioon. Terveyskeskuskiinteistöön sijoitetaan ensimmäisessä rakennusvaiheessa kaikki ne toiminnot, jotka edellyttävät toistensa läheisyyttä, kuten päivystys- ja vastaanottotoiminnot kaikkine aputoimintoineen. Sen sijaan erillisinä voidaan pitää ainakin alkuvaiheessa hallinto, sosiaalitoimi, hammashoito ja ympäristöterveydenhoito. 8

9 3.2 Hankkeeseen kuuluvat tilat Tilat päänimikkeittäin, tilaohjelma liitteenä Vastaanotto Päivystys Muut terveyspalvelut Fysikaalinen hoito Osaston lisätilat Neuvolat Laboratorio Röntgen 3.3 Huolto- ja avustavat tilat Huoltotiloihin on omat logistiikkareitit erilaisille tukipalvelujen kuljetuksille (ruoka, lääkkeet, varastotavarat, jäte- ja pyykkikuljetukset). Tilat päänimikkeittäin, tilaohjelma liitteenä Välinehuolto Apteekkivarasto Katastrofivarasto Kappeli Keskusvarasto Henkilöstön sosiaalitilat Tekniset tilat Arkisto Siivouskeskus 3.4 Piha-alueet Asiakasliikenne Asiakasliikenne vastaaotoille, neuvoloihin ja vuodeosastolle hoidetaan nykyisen päyvystysvastaanoton liittymästä, jonka kautta rakennetaan uusi jättöalue ja invapysäköintipaikat. Terveystien ja Arppentien pysäköintialueelta tehdään kulkuväylä. Vanhan osan purkamisen jälkeen tehdään kulkuväylä myös nykyiseltä pääsisäänkäynnin pysäköintialueelta. Päivystykseen käynti ohjataan rakennuksen eteläpuolelta. 9

10 Huoltoliikenne Keskusvaraston liikenne ja jätehuollon liikenne ohjataan rakennuksen eteläpuolelta johtavaa väylää pitkin. Osastokeittiön huolto hoidetaan entistä kautta suoraan osastolle niin kauan kuin entinen osa saadaan puretuksi. Sen jälkeen liikenne hoidetaan itäpuolelta suoraan keittiötiloihin. Pysäköinti Entiset pysäköintialueet jätetään käyttöön. Uusia pysäköintijärjestelyitä tehdään pääsisäänkäynnin ja päivystyksen yhteyteen. Järjestetään polkupyöräpysäköinti henkilökunnalle ja asiakkaille. 4 HANKKEEN TARPEELLISUUS Uudisrakentamisen tarpeellisuuteen on pakottavat syyt, koska entiset tilat eivät korjattuinakaan varmista terveellistä työ- ja hoitoympäristöä. Ilman hankkeen toteuttamista alueen väestölle ei voida tarjota tarvittavia terveydenhoitopalveluja. 5 HANKKEEN TOTEUTUS Toimitiloja laadittaessa tulee huomiota kiinnittää tilojen muunneltavuuteen, viihtyvyyteen, potilaiden ja työntekijöiden turvallisuuteen (varapoistumistiet, hälytysjärjestelmät) sekä luottamuksellisuuden säilymiseen (äänieristys). 5.1 Toteuttamistapa- ja ajankohta Hanke toteutetaan niin nopeasti kuin se on rakennuttamisen, suunnittelun ja rakentamisen osalta mahdollista. 10

11 5.2 Rakennuspaikka Terveyskeskus rakennetaan nykyiselle sijaintipaikalleen Kiteen kaupungin korttelissa 4018. Tontin kaavamerkintä on YS, johon saa rakentaa kaksikerroksisen terveydenhoitoa ja sosiaalitointa palvelevan rakennuksen kooltaan enintään 15.000 m2. 5.4 Aikataulu ja vaiheistus Tarveselvitys ja hankesuunnittelu 6/2012, vaihe 1. rakennussuunnittelu 6-9/2012, rakentaminen vuosina 2013 14 (n. 1,5 vuotta) Vaiheen 2. osalta päätökset suunnittelusta ja rakentamisesta tehdään erikseen. 5.5 LVIA- tekniset järjestelmät Yleistä Terveyskeskuksen rakentamisen oleellinen osa ovat LVIA-tekniset järjestelmät, joihin kuuluvat - vesi-, viemäri- ja sadevesijohdot - lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät - ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät - sairaalakaasut - automaattinen palonsammutusjärjestelmä, sprinkleri - rakennusautomaatio Näillä järjestelmillä rakennuksiin saadaan aikaan terveelliset ja turvalliset käyttöolosuhteet potilaille ja henkilökunnalle. Rakennusten energiatehokkuus Rakennukset tehdään voimassa olevien rakennusmääräysten lämmönvaatimusten mukaisesti. Hankkeen energiatehokkuuden tavoitteeksi asetetaan rakennusten energiatehokkuudesta annetun asetuksen mukainen terveydenhoitorakennusten energiatehokkuusluokka B (161 200 kwh/brm2/vuosi). Hyvään energiatehokkuuteen pyritään hyvällä rakennusten massoituksella, kohtuullisilla ikkunapinnoilla ja käyttäen ilmastoinnissa tehokasta lämmöntalteenottojärjestelmää sekä ilmastoinnin jäähdytyksessä ns. vapaajäähdytystä. 11

12 LVI-tekniikan asennukset LVI-tekniikka asennetaan niin, että kaikki putkistot alapohjan alle tulevia viemäreitä lukuun ottamatta ovat vaihdettavissa ja niihin helppo päästä käsiksi huoltotöiden yhteydessä. Jäte- ja sadevedet Rakennuksien jäte- ja sadevedet liitetään alueen verkostoihin. Vesi- ja viemärijärjestelmät ja -kalusteet Rakennukset varustetaan sairaalakäytännön mukaisilla vesi- ja viemäriverkostoilla ja vesikalusteilla. Kalusteet valitaan helppokäyttöisiksi ja -huollettavaksi. Kaukolämpö Kaukolämmitys liitetään Kiteen lämmön verkostoon aiemman liittymän perusteella. Lämmitysjärjestelmät Rakennukset lämmitetään perinteisellä patterilämmityksellä. Kosteat tilat, kuten kylpyhuoneet, lämmitetään lattialämmityksillä. Ilmastointijärjestelmät Rakennus varustetaan koneellisilla ilmastointijärjestelmillä. Osien ilmastointi jaetaan sisävyöhykkeisiin ilmansuunnan ja käyttötarkoituksen mukaisesti niin, että miellyttävät ja turvalliset olosuhteet ovat tiloissa kaikissa ulkoilmaolosuhteissa. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan niin, että tavanomaisissa potilas- ja toimistotiloissa tavoitearvona käytetään sisäilmaluokkaa S2 (hyvä sisäilma), lämpötilat; lämmitystilanteessa 20 22 C ja jäähdytystilanteessa 23 26 C sekä äänitaso <33 db, potilashuoneissa <28 db. Toimenpide- ja vastaavissa huoneissa tavoitearvona sisäilmaluokka on S1 (yksilöllinen sisäilma = lämpötila on säädettävissä), lämpötilat; lämmitystilanteessa 21 22 C ja jäähdytystilanteessa 23 24 C sekä äänitaso <30 db. Ilmastointilaitteet varustetaan riittävällä suodatuksella, lämmön talteenotolla, lämmityksellä ja jäähdytyksellä. Kokonaisilmavirta laajennuksissa L1 ja L2 asettuu tasolle n. 30 m3/s. 12

13 Jäähdytysjärjestelmät Rakennukset varustetaan ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmällä. Lisäksi varustaudutaan erilaisten sähkö- ja teletilojen (ATK- ja UPS-tilat) ja mahdollisten hoito- ja tutkimuslaitteiden vesijäähdytykseen. Ilmastoinnin jäähdytystä tarvitaan vain kesäisin, mutta sähkö- ja tutkimuslaitteita käytetään koko vuoden. Tämän takia jäähdytykseen kylminä vuodenaikoina käytetään vapaajäähdytystä ulkoilmalla ja vain kesäaikoina käytetään jäähdytyskompressoreita. Huoneiden jäähdytystä hoidetaan niissä tiloissa, joissa mahdollinen ilmanvaihdon jäähdytys ei riitä joko jäähdytyspalkeilla ja suurempia tehoja tarvitsevat tilat, esim. lääkehuoneet, neuvottelu- ja tiimityötilat, puhallinkonvektoreilla. Puhallinkonvektorit voidaan sijoittaa rakenteen sisään niin, etteivät ne aiheuta turvallisuusriskiä. Jäähdytysteho tulee olemaan laajennuksissa L1 ja L2 luokkaa 500 kw. Sairaalakaasut Happivaraus on 22 Cu- (10 dm3/s), hengityspaineilma on 28 Cu- (15 dm3/s) ja instrumenttipaineilma on 28 Cu-putki (15 dm3/s). Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutusjärjestelmä on vuodeosastolla. Järjestelmää ei laajen neta muualle. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tulee koko kiinteistöön. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa jo alkavan palon, antaa kohteessa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Järjestelmä antaa ilmoituksen myös sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Rakennusautomaatiojärjestelmä Taloteknisten järjestelmien ohjausta ja valvontaa varten rakennus varustetaan digitaalisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Automaatiojärjestelmään liitetään LVI-järjestelmien lisäksi valaistuksen ohjaukset ja sähköjärjestelmien valvontapisteet. 13

14 5.6 Sähköjärjestelmät Yleistä Kohteessa noudatetaan sähköjärjestelmien osalta pienjännitestandardia SFS-6000. Lääkintätiloissa noudatetaan erityistä lääkintätilastandardia SFS 6000-7-710 käytön vaatimin järjestelmin. Tietojärjestelmät suunnitellaan ST-käsikirjoja ja voimassa olevia viranomaismääräyksiä noudattaen sekä käyttäjän näkökulmat huomioiden. Kohteen suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia toteutustapoja ja uusien menetelmien soveltuvuutta siten, että järjestelmistä saadaan luotettavia, käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvia, pitkäikäisiä, energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset asennusten kestävyydelle ja erityisesti sekä potilaiden että henkilökunnan turvallisuudelle. Sähköjärjestelmien myöhempi muunneltavuus ja laajennettavuus tulee myös huomioida laitteita valittaessa ja mitoittaessa. Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla, millä mahdollistetaan tilojen helppo muunneltavuus tulevaisuudessa. Pääkaapelireiteille asennetaan omat erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telekaapeleille. Rakennuksen pääkeskus sijoitetaan toiseen kerokseen iv-konehuoneen yhteyteen. Kiinteistö varustetaan polttomoottorikäyttöisellä varavoimajärjestelmällä, joka kytkeytyy automaattisesti päälle mahdollisten jännitekatkosten aikana. Lisäksi tärkeät tietojärjestelmät ja ATK-sähköt varmistetaan katkeamattomalla UPSjärjestelmällä. Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Valaistus toteutetaan energiatehokkailla led- ja loisteputkivalaisimilla. Valaistusta ohjataan soveltuvin osin nykyaikaisilla ohjausjärjestelmillä, joka vaikuttaa energiatalouteen ja lamppujen elinkaareen. Työpisteiden valaisimina käytetään vaijeriripusteisia, päätetyöskentelyyn soveltuvia suora/epäsuora valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset vetonarukytkimet. 5.7 Informaatioteknologiajärjestelmät Atk- ja puhelinpalvelut Kiinteistö varustetaan EN 50173 standardisarjan mukaisella yleiskaapelointijärjestelmällä palvelemaan henkilökunnan puhelin- ja tietoliikenne tarpeita. 14

15 Tietoteknisiltä järjestelmiltä odotetaan, että ne helpottavat ja automatisoivat työtä. Työasemien ja kirjaamiseen tarvittavien työtilojen tulee täyttää ergonomiset ja asiakaslähtöiset vaatimukset. Tietoteknisiltä järjestelmiltä odotetaan, että ne helpottavat ja automatisoivat työtä. Työasemien ja kirjaamiseen tarvittavien työtilojen tulee täyttää ergonomiset ja asiakaslähtöiset vaatimukset. Muut informaatiojärjestelmät Rakennukseen asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello-, äänentoistosekä AV-järjestelmät. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät. 5.8 Valvonta- ja turvajärjestelmät Tekninen kulunvalvonta Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan tilojen käyttöä ja järjestetään työaikaseuranta. Henkilöstöä ohjataan käyttämään tiettyjä kulkureittejä ja varmistetaan, että henkilöt pääsevät niihin tiloihin, joihin heidän on työtehtäviensä takia välttämätöntä päästä. Kulunvalvontajärjestelmä ei estä rakennuksesta ulospääsyä hätätilanteessa esimerkiksi tulipalossa. Kameravalvontajärjestelmä Kiinteistön kameravalvonta toteutetaan IP-kamerajärjestelmällä. Valvontakameroita ja kuvatallennusta tarvitaan mm. yksikköjen käytävätiloissa, ulko-ovien yhteydessä. Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Rakennus varustetaan viranomaismääräykset täyttävällä turva- ja ovimerkkivalojärjestelmällä, jolla varmistetaan turvallinen ja nopea poistuminen hätä- ja poikkeustilanteissa. Päällekarkausjärjestelmä Tarvittaviin tiloihin suunnitellaan päällekarkausjärjestelmä henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi. 15

16 Paloilmoitinjärjestelmä Kohteeseen asennetaan osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Järjestelmästä välittyy hälytykset hälytyskeskukseen. 5.9 Kiinteät laitteet ja irtaimisto Hankkeen kustannusarvio pitää sisällään toiminnan kannalta tarpeelliset terveyskeskuskalusteet ja muut kiintokalusteet. Olemassa olevia kalusteita siirretään nykyisistä tiloista uusiin tiloihin, samoin muun muassa olemassa olevat terapia- ja liikuntavälineet siirretään uusiin tiloihin. 6 KUSTANNUS- JA TILAVAIKUTUKSET 6.3 Rakennuskustannukset Laajennuksen kokonaisbruttoala on noin 3300 brm². Tavoitehintalaskelmien mukaan hankkeen arvioidut kokonaisrakennuskustannukset ovat 7,499 milj. euroa alv 0%. 6.2 Toimintakulujen vaikutukset Toimintojen tilojen hajallaan olo vaikeuttaa sujuvaa työskentelyä potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi se aiheuttaa runsaasti ajankäyttöön liittyvää ylimääräistä suunnittelua ja kustannuksia. Uudisrakentaminen ei sinällään vaikuta henkilöstömitoituksen tai tarpeeseen. 6.1 Ylläpito- ja tilakustannusvaikutukset Kaupungin erillisen selvityksen mukaan. 7 RAHOITUS Hanke rahoitetaan Kiteen kaupungin budjeteissa ja siihen haetaan valtionavustusta 25% hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hankeavustus on tarkoitettu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin. 16