Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2016 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista yleissivistävän koulutuksen perustamiskustannuksiin. Tästä johtuen hankeluetteloon ei ole esitetty perusopetuksen investointihankkeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on koko valtakunnan tasolla varattu 2 milj.. 1. Oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke (25.10.03; 26.10.01) Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Poliisilla oli oikeus- ja poliisitalossa käytössään toimitiloja 6 800 m². Vuoden 2007 toimitilatarvekartoituksen mukaan tilantarve olisi lähes kaksinkertainen. Tilatarveselvitys on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m²:iä. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tontti on myyty Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki rakentaa alueen kunnallistekniikan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakennustyöt on mahdollista käynnistää tontilla keväällä 2015. 1
Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä 45-55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %. Liikennehankkeet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo- Niirala. Välttämätön lähivuosien aikana toteutettava hanke on myös VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin liikenteen pullonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuun ratapihan ja matkakeskuksen alueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulisi suunnata aiempaa selvemmin myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuun seudulla on hyvä perinne ja valmiutta yhteisrahoitteisiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeisiin, myös uusien avausten valtakunnalliseen pilotointiin. Liikennepoliittisen selonteon, Joensuun seudun kasvusopimuksen ja Joensuun kaupungin strategian linjaukset tukevat panostamista kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös toteutuksen rahoitusta on voitava suunnata kehitystyön kautta syntyville kävelyn ja pyöräilyn hankkeille, kuten jo toteutuksessa oleville kaupunkiseutujen joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn laatukäytäville. 2
2. Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Kustannusarvio 9,0 milj. euroa Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula valmistuvan kehätie- osuuden jälkeen on valtatien ja Raatekankaantie - Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Suunnittelualueella, valtatiellä 6, on vuosina 2004 2012 tapahtunut yhteensä 244 poliisiin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Suunnitelluilla ratkaisuilla parannetaan myös kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta ja tuetaan alueen kehittymistä ja maankäyttöä. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liittymän liikennemäärät (KAVL) ovat vuonna 2013 - vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - vt 6 Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa - Salpakankaantie suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty keväällä 2010. Ongelmat ovat olleet esillä jo kauan. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Joensuun kaupunki käynnistivät eritasoliittymän suunnittelun huhtikuussa 2013. Tiesuunnitelma on valmistunut ja se on parhaillaan lausuntokierroksella. Suunnittelu jatkuu rakennussuunnitelman laatimisella, joka valmistuu ennen vuoden 2014 loppua. 3. Joensuun ratapihajärjestelyt (31.10.78) ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 75 milj. euroa (yleissuunnitelmaehdotus lokakuu 2013). Ratahallinto on vuoden 2009 lopulla julkaissut Tavaraliikenteen ratapihojen kehittämistarpeet (julkaisu 2/2009). Selvityksessä todetaan Joensuun ratapihan osalta mm. seuraavaa: Ympäröivä maankäyttö edellyttää, että ratapihaa on pystyttävä yksinkertaistamaan. Ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa, ja siellä on mm. kymmeniä 3
huonokuntoisia vaihteita. Tavoitteena on saada ratapihan uudistaminen RHK:n toimintaja taloussuunnitelmaan toteutettavaksi noin vuosina 2012 2013. Ratapiha tulee uudistaa nykyajan tarpeita vastaavaksi. Tämä koskee sekä tavaraliikennettä että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkiasutuksen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi pystyttäneen vastaamaan kohtuullisen hyvin varsinkin, jos samalla otetaan käyttöön moderneja ja tehokkaita toimintatapoja. Investointi parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentää ympäristökuormitusta ja lisää junaturvallisuutta ja työturvallisuutta. Liikennevirasto on vuonna 2013 laatinut selvityksen Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, korvaus ja kehittämisinvestointitarpeet. Työssä tunnistettiin ja priorisoitiin myös yksittäisiä tehokkaita toimenpiteitä tavara- ja henkilöliikenteen kustannustehokkuuden ja palvelutason kehittämiseksi. Joensuun ratapiha kuuluu kiireellisimpien moniongelmaisten tavara- ja henkilöratapihojen joukkoon, jossa on selkeitä korvausinvestointitarpeita. Joensuun ratapihan ratalain mukainen yleissuunnitelma on valmistunut syksyllä 2013 ja Liikenneviraston mukaan ratapihan yleissuunnitelman hyväksyminen pyritään tekemään vuoden 2014 loppuun mennessä. Joensuun ratapihan yleissuunnitelma sisältää sekä henkilöratapihan että tavararatapihan suunnitelmat. Joensuun ratapihan keskeisimmät puutteet ovat: ratapihan raiteisto on teknisen käyttöikänsä lopussa ja uusimisen tarpeessa. tavararatapihan raiteistomalli raidepituuksineen ei vastaa tämän päivän liikenteellisiä vaatimuksia henkilöratapiha mataline laitureineen ja laituripolkuineen ei vastaa tämän päivän vaatimuksia ratapihan turvalaitteet ovat vanhanaikaiset ja teknisen käyttöikänsä lopussa Suunnitelman mukaiset ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen osana Penttilän kaupunginosan kehittämistä. Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Investoinnit parantavat rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentävät ympäristökuormitusta ja lisäävät turvallisuutta. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen on Joensuun ja valtion kasvusopimukseen sisältyviä hankkeita. 4
Alueelle toteutetaan Nikolaintori -hanke, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto- ja asuntorakentamisen kokonaisuudesta, jonka yhteyteen toteutetaan joukkoliikenteen solmupisteeksi matkakeskus. Järjestelyyn kytkeytyy myös venäläisille matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Joensuun ratapihan tarvittavat muutostyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pian, joten suunnittelun tulee edetä saumattomasti yleissuunnittelusta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Valtion talousarviossa tulee varautua jatkosuunnittelun rahoitukseen ja toteutuksen käynnistämiseen. Kaupungin kehittämistoimien ja investointien suunnittelu edellyttää ratapihan suunnitelmien valmistumista ja valtion investointien ajoittamista. 4. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi (31.10.78) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 43,3 milj. euroa Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois- Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä viimeisten valtatie 5:n parantamisten jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Toteutus on käynnistynyt Alikylän ohituskaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Hankkeen toteuttamiselle myös muilta osin tulisi varmistaa rahoitus. 5. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen (31.10.78) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 5.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj.euroa Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu 5
nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensivaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara-Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvussa ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu. Tämä tulisi edelleen kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittava tiesuunnitelma. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. 5.2. Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatien 9 pohjoispuolelle on rakentunut entiselle Ylämyllyn varuskunta-alueelle uusi asuinalue palveluvarustuksineen. Alueen rakentaminen etenee yleiskaavan mukaisesti ja Jyrinkylän asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 1300:sta 2000 asukkaaseen lähivuosina. Alueen liikennettä lisäävät sekä suunnitteilla olevat (harjoitusjäähalli) että olemassa olevat liikuntapaikat (Pärnävaaran urheilukeskus). Vt 9 yleissuunnitelman mukaan (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhetys on muuttumassa moottoritieksi. Tämän suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperitien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Yleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut ovat lainvoimaisia. Alueen liikenneongelmien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja asiakasystävällisen liikennöinnin parantamiseksi esitetään kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua: o Vt 9 ja Liperintien esitasoliittymän toteutus ja siihen liittyvien liikennejärjstelyiden toteuttaminen asemakaavan mukaisesti o Ylämylly taajamateiden parantaminen tarveselvityksen mukaisesti. o Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärven eritasoliittymän kautta vt 9:lle. 6
Liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa tältä osin voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Jyrinkylän alueen liittäminen valtatieverkkoon on mahdollista joko olemassa olevan Polvijärventien eritasoliittymän kautta tai toteutettavan uuden Ylämyllyn eritasoliittymän kautta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörötien rakentaminen Vt 9:n ja rautatien alikulussa. 5.3. Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio 80,0 milj.euroa Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittäminen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 100 km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläaluilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999. Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. 5.4. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra (31.10.78) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra 5.5. Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Joukkoliikenteen järjestämistapa muutettiin heinäkuun 2014 alusta Joensuu Kontiolahti Liperi alueella käyttöoikeussopimuksiin perustuvaksi. Valtakunnallinen lippu- ja 7
maksujärjestelmä Waltti otetaan vaiheittain käyttöön. Matkustajainformaatiota on lisätty ja nykyaikaistettu. Muutos viedään kokonaisuudessaan loppuun vuoden 2014 aikana. Muutos on osoittautunut erittäin työlääksi. Muutoksen kaikki kustannusvaikutukset eivät ole tiedossa, koska kaiken seurantatiedon saaminen on muutosvaiheessa vaikeaa. Joensuu - Kontiolahti - Liperi -alueen joukkoliikenteen rahoituksesta ja kehittämisestä on laadittu ensimmäinen aiesopimus Joensuun kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja liikenneviraston välillä vuonna 2013. Vuodelle 2015 sopimukseen on tehty vain muistiotarkistus. Sopimuksella tavoitellaan joukkoliikenteen palvelutason nostamista seudulla. Joensuu pitää aiesopimusmenettelyä hyvänä tapana sovittaa yhteen paikallisen ja valtion viranomaisen tavoitteita. Esitetään aiesopimus- ja avustushakumenettelyn sulauttamista yhdeksi neuvottelupohjaiseksi toimintatavaksi. Kaiken kehittämisen perustana ovat riittävät taloudelliset resurssit. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistyötä voidaan jatkaa sen jälkeen, kun toiminnan taloudellinen pohja varmistettu ja nyt käyttöön otetun toimintamallin rutiinit on saatu toimiviksi. Vuoden 2015 seudullisen joukkoliikenteen talousarvio on jouduttu valmistelemaan niin, että kunnat kompensoivat valtion avustuksen jyrkän 20 % alenemisen. Joensuun alueella on pyritty ja pyritään vahvistamaan joukkoliikenteen kilpailuasemaa erityisesti työmatkoilla ja laatukäytävien suunnassa. Viranomaisalueen jäsenkuntien rahoituksessa varauduttiin palvelutason nostoon muutosvuodesta 2014 alkaen. Jos valtion avustustason lasku on pysyvä, tulee se jatkossa näkymään myös seudun kuntien panostuksen laskemisena ja edelleen matkustajien palvelutason alenemisena. Jo nykyisen palvelutason ylläpito edellyttää valtion avustustason palauttamista vuoden 2014 tasolle. Muut hankkeet 6. Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimien johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan vähentävät merkittävästi alueen ampumaharrastajien harjoittelumahdollisuuksia. 8
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on luonnosvaiheessa. Kaavatyön yhteydessä haetaan uutta paikkaa harrasteampujien toiminnalle. Sijaintivaihtoehdot on muodostettu. Ratkaisu tehdään vuonna 2015 kaavan hyväksymisestä päätettäessä. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulisi varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. 7. Kuntatalous Kuntien talous on pahassa ahdingossa hitaasta taloudellisesta kasvusta ja kuntien laajoista ja lisääntyvistä velvoitteista johtuen. Verotulot lisääntyvät vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Valtion rakennepakettiin sisältyvä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen etenee hitaasti ja kuntien talouteen sillä ei ole ollut vielä juuri minkäänlaisia vaikutuksia. Samalla kun on tarkoitus vähentää olemassa olevia velvoitteita, valtio lisää uusia velvoitteita, jotka rasittavat kuntien taloutta. Kun sekä valtion että kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, tulisi lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta muuttaa niin, että uusien ja tai lisättyjen tehtävien ja lisänormituksen osalta valtio korvaa pysyvästi 100 % lisäkustannuksista. Tarvittava rahoitus tulisi ottaa asianomaisen ministeriön omasta kehyksestä. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettelyä tulee jatkaa ja kehittää. Sopimusten ohjausvaikutusta ministeriöiden toimintaan tulee korostaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistuksessa tulee huolehtia palvelujen tuottavuuden parantamisesta ja kustannuskehityksen hallinnasta. Budjettikehysjärjestelmällä tulee tasapainottaa julkisen sektorin taloudellisesta kantokyky ja palvelutarpeet. 9