OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

Samankaltaiset tiedostot
ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Opas BBBD -hoitoa saavalle

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Asiakastyytyväisyys 2013

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Potilasopas TREVICTA

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hemodialyysihoitoon tulevalle

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Päivi Siimes

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

FIKSUJA KYSYMYKSIÄ FIKSUJA KYSYMYKSIÄ. Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Digitaalisuuden vaikutus sairaalarakentamiseen

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Opas sädehoitoon tulevalle

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Lataa Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa - Maarit Nermes. Lataa

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilasturvallisuus ja preanalytiikka. Tuija Männistö Aluelaboratorion johtaja, osastonylilääkäri

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere,

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

ECT-hoito-opas potilaille ja omaisille

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

VERINÄYTTEENOTTOPUTKET KESKI-SUOMESSA

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Päiväkirurginen laparoskooppinen sappileikkaus. Valkeakosken aluesairaala

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

VAIKEASTI MASENTUNEEN POTILAAN ECT-HOITO

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Muokkaa opas omaksesi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

Mielenterveyden häiriöt

Sädehoitoon tulevalle

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Transkriptio:

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala

SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin aloitetaan sähköhoito 9 Miten sähköhoitoon 11 Sähköhoidon vaikutustapa 13 Alkuvalmistelut ja -tutkimukset 14 Edeltävä päivä 16 Toimenpide 17 Jatko- ja ylläpitohoito 20 Lähteet 23 2

SÄHKÖHOITO Sähköhoidolla tarkoitetaan toimenpidettä, jonka avulla kevyessä nukutuksessa johdetaan lyhytaikaisesti sähkövirtaa aivokuorelle ja aiheutetaan sillä keinotekoinen kouristuskohtaus. Hoitokertoja on yleensä 6 12 siten, että potilas saa 2 3 hoitoa viikossa. Hoitosarja suunnitellaan yksilöllisesti potilasta varten. Ensimmäinen sähköhoito annettiin 1938, ja Suomessa menetelmä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. 3

SÄHKÖHOITO (JATKUU) Sähköhoitoa annetaan vaikeasti masentuneille henkilöille. Sähköhoitoa voidaan antaa nuorille, aikuisille sekä vanhuksille. Sähköhoitoa annetaan myös tapauksissa, joissa lääkkeistä tulee vaikeita sivuvaikutuksia. Sähköhoitoa voidaan antaa myös manian, skitsofrenian ja harvinaisen katatonian hoidossa 4

POTILAAN OIKEUDET Sähköhoitoa varten tarvitaan potilaalta tietoon perustuva suostumus, jolloin potilaalla on realistinen käsitys hoidon hyödyistä ja haitoista. Psykoottisessa depressiossa, johon kuuluvat itsemurhavaara ja todellisuudentajun vääristyminen, katatonisessa/muuhun hoitoon reagoimattomassa tilanteessa sähköhoito voidaan antaa tarvittaessa hengenpelastavana toimenpiteenä ilman potilaan suostumusta Omaisten mielipide kuullaan sähköhoidon aloittamisesta, jos potilas ei itse pysty sairautensa takia päättämään omista asioistaan 5

INFORMOIMINEN POTILAALLE Sähköhoidon suunnitellusta aloittamisesta päättävät psykiatri ja hoitohenkilökunta yhdessä, ja he yhteistyössä informoivat asiasta potilaalle Psykiatri tai hotiohenkilökunta kertoo, miksi he ovat suunnitelleet kyseistä hoitoa ja kertovat potilaalle, mitä sähköhoito on Potilaalle annetaan aikaa rauhassa miettiä, onko halukas hoitoon Potilaan motivointi ja kannustaminen on tärkeä osa hoitohenkilökunnan työtä 6

INFORMOIMINEN POTILAALLE (JATKUU) Potilaalle on informoitava tarkasti, mitä hoito on ja mitä se sisältää Vastataan potilaan kysymyksiin totuudenmukaisesti Kerrotaan hoidon haittavaikutuksista ja hyödyistä 7

POTILAAN KOKEMUS SÄHKÖHOIDOSTA "Itselläni on erittäin positiivinen kokemus sähköhoidosta. Sain sähköhoitoa pitkäkestoiseen, vaikeasti hoidettavaan masennukseeni. Sähköhoidon jälkeen oloni oli huomattavasti energisempi ja pirteämpi, ja ahdistus ja alakulo lievittyivät merkittävästi. Vaikutus kesti arviolta ehkä puoli vuotta. Sähköhoitokäynnit (joita minulla oli muistaakseni noin 10) sujuivat itseni kohdalla näin: osastolta lähdettiin sähköhoitoa antavaan yksikköön hoitajan kanssa. Yksikössä vaihdettiin sairaalapyjamaan ja aamutakkiin ja sitten jäätiin odottelemaan omaa vuoroa. Kun oma vuoro koitti, minut työnnettiin toimenpidehuoneeseen sairaalasängyllä. Anestesialääkäri laittoi nukutusmaskin kasvoilleni ja nukahdin melkein välittömästi. Varsinaiset sähköshokit, jotka ovat todella lyhyitä sykäyksiä, annettiin siis nukutuksessa. Kun toimenpide oli ohi, minut työnnettiin autuaasti nukkuvana heräämöön, missä hoitaja tarkkaili vointiani ja antoi minun rauhassa herätä nukutuksesta. Kun olin tarpeeksi herännyt, lähdettiin rauhassa tallustamaan takaisin osastolle. Muistikuvani sähköhoidon ajalta ovat hieman hatarat, mutta muuten sähköhoito ei ole muistiini vaikuttanut. Suosittelen sähköhoitoa todella lämpimästi, mikäli vaan saat lähetteen. Mitään haittaa siitä ainakaan tuskin sinulle on. " - Tukinet.fi 8

MILLOIN ALOITETAAN SÄHKÖHOITO Vaikea tai psykoottinen masennustila Kun lääkehoito ei riitä saamaan tarvittavaa hoitovastetta Yleensä kokeiltu 3 4 eri depressiolääkettä Hyötyä voi olla myös: mania ja psykoosit, joihin liittyy mielialahäiriö tai katatoninen oireisto Sähköhoidolla on akuutti itsemurhavaaraa vähentävä vaikutus. 9

MILLOIN ALOITETAAN SÄHKÖHOITO (JATKUU) Sähköhoidon käyttö ennen lääkehoitokokeiluja tulee kyseeseen, jos potilas tarvitsee nopeaa hoitovastetta vaikean somaattisen tai psykiatrisen sairauden vuoksi. Sähköhoitoja annetaan pääasiassa silloin, kun yksi tai useampi lääkehoitokokeilu ei ole onnistunut potilaan kohdalla. 10

MITEN SÄHKÖHOITOON Kun kriteerit sähköhoidon aloittamiseen ovat täyttyneet: Lääkäri / hoitohenkilökunta ehdottaa potilaalle sähköhoitoa Tämän jälkeen: Potilaan suostuminen 11

MITEN SÄHKÖHOITOON (JATKUU) Potilaan oikeudet Motivointi Hoitaja tärkeässä roolissa informaatiossa ja tukemisessa Alkututkimukset ja -valmistelut 12

SÄHKÖHOIDON VAIKUTUSTAPA Päälaen ja ohimon kautta johdetaan sähköärsyke aivoalueen kautta, mikä aiheuttaa lyhyen kouristuskohtauksen, joka voi muistuttaa epileptistä kohtausta. Vaikutustapaa ei tarkasti tunneta, mutta todennäköisesti hoito korjaa aivojen häiriintynyttä biologista tasapainotilaa Hoitona käytetään molemminpuoleisesti annettavaa sähköä, sekä vasemmalta että oikealta ohimolta 13

ALKUVALMISTELUT JA -TUTKIMUKSET Tutkitaan potilaan somaattinen tila (myös hampaat) PVK, CRP, K, Na, Ca, Krea, inr, alb, asat, alat, Fb-gluk, (Verikokeet) EKG (Sydänfilmi) Pään-CT tarvittaessa (röntgenkuvaus) 14

ALKUVALMISTELUT JA TUTKIMUKSET (JATKUU) Thorax-röntgen (keuhkokuva, vuoden sisällä otettu riittää) Potilaan aikaisempi lääkitys Aikaisempien sähköhoitojen vaikutukset Aikaisempien anestesioiden komplikaatiot Antikoagulanttihoitoa ei keskeytetä toimenpiteen takia 15

EDELTÄVÄ PÄIVÄ Ravinnotta ennen toimenpidettä, ei saa nauttia kiinteitä ruokia 6 8 tuntiin ennen toimenpidettä eikä nesteitä 2 tuntia ennen toimenpidettä -Potilas syö edellisenä iltana iltapalan Bentsodiatsepamiinit tauolle jo edellisenä iltana Anestesialomakkeen täyttäminen ja tämän jälkeen anestesialääkärin arvio toimenpidekelpoisuudesta Ohjaus 16

TOIMENPIDE Aamulla annetaan anestesialääkärin ohjeen mukaan aamulääkkeet ja hänen määräämänsä ennen toimenpidettä annettavat esilääkkeet Potilas käy suihkussa aamulla ennen toimenpidettä ja laittaa päälleen sairaalan vaatteet Potilas kuljetetaan sängyllä leikkausosastolle ja siellä varattuun tilaan 17

TOIMENPIDE (JATKUU) Anestesiahoitaja/lääkäri laittaa kanyylin, aloittaa nestehoidon ja laittaa seurantalaitteet (verenpaine, pulssi, ekg ja saturaatio) Anestesialääkäri tulee aloittamaan nukutuksen, kun kaikki esivalmistelut ovat valmiita Sähköhoidon suorittaa psykiatri anestesiahoitajan ja mielenterveyshoitajan/sairaanhoitajan avustuksella 18

TOIMENPIDE (JATKUU) Toimenpiteen jälkeen potilas jää heräämöön seurattavaksi muutamaksi tunniksi Potilas siirtyy osastolle takaisin, kun anestesialääkäri on antanut siihen luvan Osastolla seurataan potilaan vointia vielä loppupäivän ajan Ruokailla saa, kun pääsee takaisin osastolle ja oma vointi ja halukkuus ruokailuun on palautunut 19

JATKO- JA YLLÄPITOHOITO Potilas ei ehkä itse huomaa hoidon vaikutusta, mutta hoitajat ja lääkärit huomioivat käytöksen perusteella, miten alkutilanteesta potilas on hoidon aikana muuttunut Hoitaja on tärkeässä roolissa kertoessaan potilaalle edistysaskeleista, koska potilas ei niitä ehkä itse huomaa Potilaan motivointi ja hoidon tuomasta avusta kertominen koko hoidon ajan on tärkeää Ylläpitohoidolla voidaan ehkäistä masennustilan uusiutumista 20

JATKO- JA YLLÄPITOHOITO (JATKUU) Useimmat sähköhoitoa saaneet potilaat ovat lääkeresistenttejä Sähköhoito lopetetaan yleensä silloin, kun se on alkanut tehota ja ollaan päästy tarvittavaan sähköhoitojen määrään sarjassa Hyvä menettely sähköhoidon lopettamiseen on asteittainen lopettaminen useamman viikon aikana 21

JATKO- JA YLLÄPITOHOITO (JATKUU) Mielialalääkitys on koko hoidon ajan käytössä (toimenpideaamuna ei lääkettä anneta / anestesialääkärin ohjeen mukaan lääkkeet) Joillekin potilaille voi olla hyödyksi, että sähköhoitoa annetaan kuukauden puolen vuoden jälkeenkin yksilöllisesti (ylläpitohoito) Jatko- ja ylläpitohoitoa voidaan toteuttaa myös polikliinisesti 22

LÄHTEET Heikman P., Niemi-Murola L & Rosenberg P-H. 2006. Aivojen sähköhoito ja anestesia. Www-dokumentti. Saatavilla: http://www.finnanest.fi/files/a_heikman.pdf. Luettu 12.5.2011. Korvola-Tarkkonen P. 2011. Sähköhoito. Sairaanhoitaja-lehti. 8/2011, 13. Lappalainen N. 2009. Sähköllä hoitaen. Tehy-lehti. 13/2009, 20. Tukinet.net. 2011. Kokemuksia sähköhoidosta. Www-dokumentti. Saatavilla: https://www.tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl? pager_current=1;grp=183;mid=50112. Luettu 15.5.2012. 23