Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2018-00161 RO Unnaslahti Antti(MMM) 12.03.2018 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.3.2018 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 19.3. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Pääaiheina kokouksessa ovat neuvoston päätelmät komission tiedonannosta yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta sekä läntisen Välimeren pohjakalakantojen monivuotinen suunnitelma. Neuvosto keskustelee tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta laadituista neuvoston päätelmistä ja niiden hyväksymisestä. Suomi kannattaa neuvoston päätelmien hyväksymistä. Suomi on tyytyväinen, että neuvoston päätelmäluonnoksessa huomioidaan maatalouden kannalta epäsuotuiset alueet ja niiden erityistarpeet. Suomi näkee, että päätelmäluonnoksessa on riittävällä tavalla huomioitu Suomen tavoitteet yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta seuraavalle kaudelle. Neuvosto kuulee komission esittelyn läntisen Välimeren pohjakalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta. Asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa alueen pohjakalakantoja ja se vastaa monelta osin Itämeren ja Pohjanmeren alueille tehtyjä monivuotisia suunnitelmia. Neuvosto käy ehdotuksesta valmistelevan keskustelun. Suomi ottaa esittelyn ja keskustelun tiedoksi.
Asialista: 2(19) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 19.3.2018 1. Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) KALASTUS 3. Asetus monivuotisesta suunnitelmasta läntisen Välimeren pohjakalalajeille Komissio esittelee Keskustelu sivu 3 Muut kuin lainsäädäntöasiat MAATALOUS 4. Tiedonanto "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus" Keskustelu Päätelmien hyväksyminen sivu 6 5. Muut asiat Kalastus a) Työolot ja turvallisuus kalastusaluksilla kansainvälisten välineiden ratifiointi ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Komission tiedotusasia sivu 14 b) 10 jäsenvaltion (Itävalta, Kroatia, Tšekki, Saksa, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia ja Espanja) yhteinen lausuma sisävesillä harjoitettavan vesiviljelyn vuoden 2020 jälkeisestä kehityksestä EU:ssa Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia
Ensimmäinen käsittely Komission ehdotukseen perustuva kohta 3(19)
4(19) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00160 LVO Bondestam Orian 12.03.2018 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.03.2018-19.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee kokouksessaan 19.3.2018 komission esittelyn Välimeren pohjakalakantoja koskevasta ehdotuksesta sekä käy sitä koskevan valmistelevan keskustelun. Valtioneuvoston kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa komission ehdotuksesta annettavan esittelyn ja siitä maatalous- ja kalastusneuvostossa käytävän keskustelun tiedoksi. Välimeren kalastuksissa yksi keskeisimmistä osa-alueista on läntinen Välimeri. Saaliin kokonaismäärästä saadaan läntiseltä Välimereltä noin 31 prosenttia (1,35 miljardin euron arvosta, kun kokonaisarvo on 4,76 miljardia euroa), ja läntisellä Välimerellä kalastaa noin 19 prosenttia virallisesti ilmoitetusta Välimerellä kalastavasta kalastuslaivastosta. Puretuista saaliista suurin osa ei ole pohjakalalajeja, mutta pohjakalalajit ovat erittäin kysyttyjä kalastajien parissa suuren kaupallisen arvonsa vuoksi. Pohjakalojen kalastus Välimerellä on monimutkaista, ja saaliiksi saadaan monia kala- ja äyriäislajeja. Tärkeimmät läntisellä Välimerellä pyydetyt pohjakalalajit ovat kummeliturska, rusotäplämullo, kolme eri katkarapulajia ja keisarihummeri. Komission ehdotus vastaa aiempia viimeaikaisia monivuotisia suunnitelmia, jotka koskevat kalastusta Itämerellä ja Pohjanmerellä sekä Adrianmerellä. Ehdotuksen tavoitteena on edistää YKP-asetuksen 2 artiklan tavoitteita, erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamista, ennalta varautuvan lähestymistavan soveltamista ja ekosysteemilähtöisen lähestymistavan soveltamista.
Ehdotetut kalastuskuolevuustavoitteet on ilmaistu Fmsy viittauksina, jotka tulisi saavuttaa viimeistään vuonna 2020. Eri pohjakalakantojen kutevan osakannan viitekoon arvoja on ilmaistu Blim ja Bpa viittauksina. Viittaukset ovat yleisellä tasolla samalla tavalla kuin Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevan suunnitelman osalta on Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken sovittu. Suunnitelmaa ei siten tarvitse muuttaa jos tieteellinen näkemys Fmsy arvoista muuttuu. Myös Itämerta koskeva suunnitelma on tarkoitus muuttaa siten, että viittaukset olisivat yleisellä tasolla. Ehdotukseen sisältyy lisäksi pyyntiponnistusjärjestelmän troolikalastukseen, jonka mukaan neuvosto päättäisi vuosittain tieteellisten lausuntojen perusteella suurimman sallitun pyyntiponnistuksen (kalastuspäivien määränä) kunkin pyyntiponnistusryhmän osalta jäsenvaltiokohtaisesti. Jos parhaan käytettävissä olevan tieteellisen lausunnon mukaan pyyntiponnistusjärjestelmä ei riitä täyttämään asetettuja tavoitteita, neuvosto voisi vahvistaa suurimpiin sallittuihin saaliisiin (TAC ja kalastuskiintiöt) perustuvia täydentäviä kalastuksenhoitotoimenpiteitä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 43 artiklan 2 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa Ehdotuksesta päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU17-jaosto (kalastus) 12.3.2018 EU-ministerivaliokunta 16.3.2018 Suuri valiokunta 16.3.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallituksella on edustus kalastusjaostossa. Taloudelliset vaikutukset Ehdotus ei koske suomalaisia kalastusaluksia, koska ne toimivat vain Itämerellä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 5(19)
Asiakirjat 6(19) 6772/2018 PECHE 68 (COM(2018) 115 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO, puh. 0295 162494 EUTORI-tunnus EU/2018/0748 Liitteet Viite
7(19) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00162 RO Unnaslahti Antti(MMM) 12.03.2018 Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.03.2018 U/E/UTP-tunnus E 122/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi tiedonannon yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaisuudesta 29.11.2017 ja esitteli sen maatalouden erityiskomitealle 4.12. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli tiedonannosta kokouksessaan 11. 12.12.2017, 29.1.2018 sekä 19.2.2018. Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavasta kaudesta keskustellaan Bulgarian puheenjohtajuuskauden aikana keväällä 2018. Bulgaria järjestää esittämänsä etenemissuunnitelman mukaisesti teemakeskusteluja toistuvasti kevään maatalouden erityiskomitean ja maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksien yhteydessä tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Puheenjohtajamaan tarkoituksena on tehdä neuvoston päätelmät yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta maaliskuun kokoukseen. Komissio julkaissee vaikutusanalyysin lainsäädäntöehdotusten taustaksi keväällä 2018. Komissio julkaisee todennäköisesti lainsäädäntöehdotuksensa kesäkuun loppupuolella 2018. Tammikuun kokouksessa neuvosto käsitteli YMP:n EU lisäarvoa sekä subsidiariteetin hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Helmikuun kokouksessaan neuvosto käsitteli YMP:n suoria tukia, markkinatoimenpiteitä, ilmasto- ja ympäristötoimia ja maaseudun kehittämistä. Maaliskuun neuvoston kokouksessa pj-maan tarkoituksena on saada neuvoston päätelmät hyväksytyksi yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevaan tiedonantoon liittyen.
8(19) Suomen kanta Suomi kannattaa päätelmien hyväksymistä. Suomi pitää hyvänä, että nykyisiin ja uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen näkyy päätelmäluonnoksessa. On myös hyvä, että tuotantoon sidottujen tukien tarve tuodaan päätelmäluonnoksessa esiin. Suomi on myös tyytyväinen, että biotalous on neuvoston päätelmäluonnoksessa huomioitu. Suomi kannattaa neuvoston päätelmäluonnoksen kirjausta siitä, että asetettujen maatalouden ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan joustoa jäsenmaiden mahdollisuuksiin valita toimivimmat ja tehokkaimmat toimenpiteet. Suomi katsoo, että neuvoston päätelmäluonnoksessa on korostettu oikealla tavalla tulevan yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamistarvetta hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Pääasiallinen sisältö Ehdotus neuvoston päätelmiksi Pj-maa on valmistellut luonnoksen neuvoston päätelmiksi (6660/2018 muutoksineen). Päätelmät rakentuvat tiedonannon julkaisemisen jälkeen käydyn neuvoston keskustelun pohjalta YMP:n arvonlisän, uuden toimeenpanomallin, subsidiariteetin, suorien tukien, markkinatoimenpiteiden, ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden sekä maaseudun kehittämisen otsikoiden alle. Arvonlisän ja YMP:n tavoitteiden osalta päätelmäluonnos korostaa ilmasto- ympäristötavoitteiden edistämistä YMP:n keinoin. Päätelmissä katsotaan, että SEUT:n mukaiset YMP:n tavoitteet ovat edelleen ajankohtaiset ja jäsenmaat jakavat pääasialliset tiedonannon tavoitteet. Uuden toimeenpanomallin ja strategisten YMP:n suunnitelmien osalta päätelmäluonnos painottaa erityisesti uuden toimintamallin mahdollisesti tuottamaa hyötyä yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä. Päätelmäluonnoksessa painotetaan, että strategisten suunnitelmien hyväksymisprosessin tulisi olla sujuva, tiiviimpi ja yksinkertaisempi kuin nykyinen maaseutuohjelman prosessi eikä viivästyksiä tuensaajille tulisi syntyä. Luonnoksessa kiirehditään komission aikataulua, että muut EU-elimet saavat riittävästi aikaa käsitellä ehdotuksia. Suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden osalta päätelmäluonnos kannattaa komission tavoitteita riskinhallinnan kehittämiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Päätelmissä katsotaan, että
9(19) jäsenmaat saisivat päättää ottavatko käyttöön ns. SAPS-järjestelmän vai pidättäytyvätkö vanhassa BPS-järjestelmässä. Markkinatoimenpiteistä päätelmäluonnos toteaa, että komission lupaus tarkastella viljelijän asemaa ruokaketjussa on tervetullut. Kriisivarauksen osalta päätelmäluonnoksessa vaaditaan pohdintaa toimintaperiaatteen muuttamisesta. Ympäristö- ja ilmasto-osiossa todetaan, että ilmastotavoitteet tulee asettaa EU-tasolla tasapuolisen lähtökohdan takaamiseksi. Päätelmäluonnoksessa muistutetaan, että kunnianhimoiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos viljelijöitä kompensoidaan niistä riittävästi. Maaseudun kehittämisen osalta päätelmäluonnoksessa peräänkuulutetaan nykyistä yksinkertaisempia menettelyjä YMP:n strategisten suunnitelmien osalta. Tekstissä myös korostetaan vahvan kakkospilarin merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnoksessa korostetaan Leader-toimintatavan myönteisiä tuloksia ja tarvetta edelleen kehittää ja jatkaa sitä seuraavalla kaudella. Tekstissä myös todetaan nuorten viljelijöiden olevan prioriteetti tulevalla kaudella. Komission tiedonanto Komissio on vaatinut jäsenmailta vasta-argumentteja julkisessa keskustelussa esitettyyn YMP:tä koskevaan kritiikkiin, erityisesti maanviljelijöille myönnetyn tuen suuruuden, liiallisen byrokratian, suurille maatiloille myönnetyn tuen, maataloustuotannon kestävyyden, eläinten hyvinvoinnin ja maatalouden ja kehityspolitiikan välisen suhteen osalta. Vasta-argumenttien pitäisi myös vahvistaa YMP:n lisäarvoa, erityisesti suhteessa muihin politiikan aloihin. Komission julkaisema tiedonanto pohjustaa komission ajatuksia koskien seuraavaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja sen arkkitehtuuria. Komission tiedonanto listaa kolme päätavoitetta tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle: Älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen Maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen Lisäksi tiedonanto listaa tavoitteina, että eurooppalaisilla olisi saatavilla korkealaatuista, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa, johon olisi varaa. Ruoan tulisi olla tuotettu ja markkinoitu kansalaisten odotusten mukaisesti, huomioon ottaen erityisesti ruoan vaikutukset terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon. YMP:n tulisi säilyttää markkinasuuntautuneisuus ja tuki perheviljelmämallille kaikilla EU:n alueilla. Lisäksi YMP:n täytyy tukea ja olla yhteensopiva politiikkoihin, joilla EU:hun kohdistuvan muuttoliikkeen juurisyihin puututaan.
Tiedonanto viittaa komission pohdintapaperiin EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, jossa todetaan, että suorat tuet osittain pienentävät maataloustulon ja muiden talouden sektorien tulon välistä eroa. Ne tarjoavat tärkeän turvaverkon, joka takaa maatalouden harjoittamisen jatkumisen kaikilla unionin alueilla mukaan lukien epäsuotuisat alueet, jotka kuitenkin tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten julkishyödykkeitä. Tiedonannossa katsotaan, että tasapainoisempaa tukien jakoa pitäisi edistää. Suorat tuet saavuttaisivat tehokkaammin tavoitteensa, mikäli niitä yksinkertaistetaan ja kohdennetaan paremmin häiritsemättä kuitenkaan sisämarkkinoita. Tiedonanto nostaa esille neljä mahdollista kohdentamisen vaihtoehtoa, joita pitäisi tarkastella lähemmin: Pakollinen suorien tukien enimmäismäärä, jonka määrittelyssä huomioitaisiin työntekijöiden lukumäärä Degressiiviset (asteittain laskevat) tuet keinona vähentää tukea suuremmilta tiloilta Tehostettu tukien painotus pienille ja keskikokoisille tiloille Tuen kohdentaminen aktiiviviljelijöille, jotka viljelevät ansaitakseen siitä elantonsa Samaan aikaan YMP:n täytyisi jatkaa eri jäsenmaiden välisten keskimääräisten tukitasojen erojen pienentämistä. Tiedonannossa painotetaan, että maanviljelijöiden asema ruokaketjussa on tärkeä asia, ja siihen on tulossa erillinen ehdotus komissiolta keväällä 2018. Lisäksi tiedonannossa muistutetaan, että nykyinen maatalouden investointivaje tulee huomioida ja kasvattaa investointeja mm. käyttämällä enemmän innovatiivisia rahoitusinstrumentteja. Tiedonanto ei keskity rahoituskehyskeskusteluun. YMP:n toimeenpano 10(19) Tiedonannossa ehdotetaan, että EU-tasolla asetettaisiin pohjana olevat politiikkaparametrit, kuten YMP:n tavoitteet, laajat interventiotyypit sekä perusvaatimukset. EU-tason tavoitteissa otettaisiin huomioon perussopimusten vaatimukset, Pariisin ilmastotavoitteet, biodiversiteetti sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Jäsenmailla olisi puolestaan suurempi vastuu siitä, miten he saavuttaisivat nämä yhdessä sovitut tavoitteet. Tämä laajempi subsidiariteetti tekisi mahdolliseksi ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tavoitteet ja räätälöidä tukitoimenpiteet soveltuvasti. Tiedonannossa todetaan, yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta, että nykyiset hallintorakenteet säilyisivät tavoitteiden toteutumisen todentamista varten. Jäsenmailla olisi kuitenkin enemmän
11(19) vaikutusvaltaa suunnitella valvontajärjestelmän toimeenpanoa. Jäsenmaiden olisi joka tapauksessa raportoitava valvonnoista ja seuraamuksistaan komissiolle. Tiedonannossa ei ole mainintaa komission aiemmin edistämästä ns. single audit -mallista. Lisäksi uudessa toteutusjärjestelmässä jäsenmaat tekisivät molemmat pilarit kattavan strategisen suunnitelman, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitteluprosessin periaate olisi yksinkertaisempi kuin nykyisen maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. Uuden YMP:n toteutusjärjestelmän pitäisi olla tulospohjainen, kasvattaa subsidiariteettia, tavoitella realistisia ja riittäviä tavoitteita, sekä vähentää EU:n hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi maaseudulla toimivien pk-yritysten tukitoimenpiteiden osalta on ollut haastavaa yhteen sovittaa EU:n maaseutuasetuksen investointeja koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä valtiontukisääntöihin (yleinen ryhmäpoikkeusasetus GBER), joiden sisältö on yksikertaisempi ja mahdollistavampi. Riskienhallinta Tiedonannossa todetaan, että riskinhallinnan tavoitteena tulee olla kehittää riskinsietokykyä sekä tarjota kannustimia markkinaehtoisten riskinhallintatoimenpiteiden osalta. Riskinhallintaa tulisi tehostaa koulutuksen, tiedonjakamisen ja maatalouden neuvontajärjestelmän avulla. Lyhyellä aikavälillä perustetaan pysyvä EU-tason riskinhallinta-foorumi maatalouden harjoittajien, julkishallinnon sekä sidosryhmien edustajille. Tiedonannossa katsotaan, että myös jäsenmaakohtaisille, valtiontuen ehdot täyttäville keinoille voi olla edelleen tarvetta. Ilmasto ja ympäristö Nykyinen YMP:n vihreä rakenne, eli täydentävät ehdot, viherryttämistuki sekä maatalouden vapaaehtoiset ympäristötoimenpiteet ja ilmastotoimenpiteet, korvataan tiedonannon mukaan uudella integroidulla tukimuodolla. Siinä uuden YMP:n interventiologiikan mukaan EU-tasolla asetettaisiin tavoitteet ja jäsenmaat laatisivat näiden saavuttamiseksi tarkemmat pakolliset ja vapaaehtoiset keinot, jotka olisivat mitattavia. Tulotuen myöntämisen ehtona olisi sitoutuminen perustason ympäristö- ja ilmastotoimiin. Tämä toimisi pohjana perustasoa vaativammille vapaaehtoisille toimille. Jäsenmaiden strategisissa suunnitelmissa tulisi olla sisällytettynä myös muut EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännöt ja - politiikat. Uutta mallia tiedonanto pitää yksinkertaisempana, sillä se sisältää vain yhden kerroksen vaatimuksia suorille tuille. Toisaalta tiedonannosta ei selviä, miten ensimmäisen tason päälle rakennettavat politiikkatoimet voitaisiin toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmin.
Maaseutu 12(19) Monet EU:n maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puuttumisesta, investointien vähäisyydestä esim. peruspalveluissa sekä nuorten poismuuttamisesta. Tässä YMP:llä on tiedonannon mukaan tärkeä rooli työpaikkojen ja kasvun kehittämisessä sekä ympäristön laadun säilyttämisessä maaseutualueilla. Biotalouden kasvusta pitäisikin tulla prioriteetti YMP:n strategisissa suunnitelmissa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Tiedonannossa mainitaan, että Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusinstrumenttien kautta olisi hyvä tarjota matalan kustannuksen ja pidemmän laina-ajan lainoja yrittäjille, jotka haluavat investoida maaseutualueille. Tiedonannossa ehdotetaan Smart Village -konseptin kehittämistä. Se mahdollistaisi, että paikalliset yhteisöt voisivat puuttua heille tärkeisiin kehityskohteisiin selkeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Lisäksi paikallisesti johdettu LEADER on todettu tehokkaaksi keinoksi. Nuoret viljelijät ja teknologia Tiedonannon mukaan sukupolvenvaihdoksista pitäisi tulla prioriteetti uudessa politiikassa. Tämän varmistamiseksi tarvittaisiin parempi johdonmukaisuus EU-tason ja kansallisten toimenpiteiden välillä. Maanviljelyn aloittaminen sisältää usein korkeita riskejä esimerkiksi suuren pääomatarpeen takia. YMP:n tulisi auttaa vähentämään tätä riskiä ensimmäisinä vuosina tarjoamalla EU-laajuisen järjestelmän uusien, aloittavien toimijoiden tukemiseksi. Lisäksi nuorten mahdollisuuksia käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja pitäisi kehittää. Nuorten alalle auttamisen lisäksi on tärkeää auttaa vanhemman sukupolven pääsyä pois maataloudesta. Tiedonanto korostaa, että uusien teknologioiden käyttöönotto maataloudessa on jäänyt alle odotusten sekä on lisäksi epätasaisesti jakautunut EU:n alueella. Myös uuden ja relevantin tiedon saanti on epätasaista. Tiedonannon mukaan neuvonnan roolia tulisi kasvattaa lisäämällä neuvontapalvelut YMP:n strategisten suunnitelmien hyväksynnän ehdoksi. Tiedonannossa painotetaan, että kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruoasta, jolla on vielä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten elintarvikkeet joilla on maantieteellisiä merkintöjä ja innovatiiviset elintarvikkeet. YMP:n olisi vastattava tähän muun muassa tekemällä maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia sekä maanviljelijöille että kuluttajille. YMP:n pitäisi erityisesti ottaa huomioon antimikrobiresistenssi, joka syntyy antibioottien epäasiallisella käytöllä. One Health -konseptin eli
13(19) ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden mukaisesti YMP:n pitäisi edistää uusien teknologioiden, tutkimuksen ja innovaatioiden käyttöä vähentääkseen riskejä kansanterveydelle. Vastaavasti tiedonannossa katsotaan, että YMP:n tulisi vauhdittaa eläinten hyvinvoinnin EUsääntöjen soveltamista parantaakseen standardeja vapaaehtoisten aloitteiden ja eläinten hyvinvoinnin markkina-arvon edistämisen kautta niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. YMP voisi myös edistää terveempää ravitsemusta esimerkiksi kouluohjelmien ja YMP:n menekinedistämistoimissa. YMP:n tärkein tehtävä tällä saralla on auttaa maanviljelijöitä varautumaan ja sopeutumaan kulutustottumusten muutoksista johtuvaan tuotannon muuttumiseen. Lisäksi YMP voi auttaa ruokahävikin vähentämisessä kannustamalla parempiin tuotanto- ja prosessointikeinoihin ja tukemalla kiertotalousaloitteita. Kansainvälinen kauppa ja muuttoliike Kansainvälisen kaupan osalta tiedonanto toteaa, että EU on maailman suurin maatalouselintarvikkeiden viejä. Markkina-orientoitumisen säilyttäminen sekä YMP:n keinojen yhteensopivuuden varmistaminen kansainvälisen kauppaoikeuden kanssa auttaisi EU:ta säilyttämään sen johtavan roolin kansainvälisissä elimissä, kuten WTO:ssa, jossa se voi edistää vapaata kauppaa ja puolustaa rajoituksia markkinoita vääristäville tuille. Herkät tuotteet on jatkossakin huomioitava kauppaneuvotteluissa. Tiedonannossa muistutetaan, että EU kohtaa perusteettomia vientirajoituksia terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien esteiden (SPS) takia monilla tärkeillä maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Lisäksi EU:n täytyisi yhteistyö- ja teknisten apukeinojen kautta auttaa kumppanimaita ja alueita parantamaan heidän SPS-standardejaan. Muuttoliikkeestä Eurooppaan tiedonanto toteaa, että CAP:ssa tulee kiinnittää huomio juurisyihin, joihin politiikalla tulisi vaikuttaa. Maataloudella on merkittävä osa maastamuuttohalukkuuteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu komission tiedonannosta. Käsittely Euroopan parlamentissa Tiedonanto esiteltiin Euroopan parlamentille 29.11.2017. Parlamentin AGRI-valiokunta laatii asiasta oma-aloitemietinnön. Mietinnön laatija on Herbert Dorfmann (EPP/IT). AGRI keskusteli asiasta 23.1.2018 kokouksessaan. Parlamentti hyväksynee mietintönsä kesäkuussa.
Kansallinen valmistelu 14(19) Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) 30.11.2017, 11.1.2018, 18.1.2018, 24.1.2018, 1.2.2018, 8.2.2018, 14.2.2018, 1.3.2018, 8.3.2018 ja 14.3.2018 EU-ministerivaliokunta 7.12.2017, 26.1.2018, 16.2.2018 ja 16.3.2018 Asiasta on annettu E-kirje 19.1.2018 Suuri valiokunta 8.12.2017, 26.1.2018 (kirjallinen menettely), 16.2.2018 ja 16.3.2018. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonanto COM(2017) 713 final The Future of Food and Farming https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/future-ofcap/future_of_food_and_farming_communication_fi.pdf Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 481 sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, 0295 162 426, antti.unnaslahti@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, 0295 162 053, vesa.kahilampi@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2017/1713 Liitteet
Viite 15(19)
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00170 RO Unnaslahti Antti(MMM) 14.03.2018 16(19) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa komissio tiedottaa kalastusalusten työoloihin ja turvallisuuteen liittyvistä ratifiointi ja toimeenpanoasioista. Lisäksi Tšekin valtuuskunta tiedottaa kymmenen jäsenmaan yhteisestä lausumasta koskien sisävesien vesiviljelyä. Suomen kanta Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi ja käyttää sisävesien vesiviljelyyn ja kalastukseen liittyvän puheenvuoron. Pääasiallinen sisältö a) Työolot ja turvallisuus kalastusaluksilla kansainvälisten välineiden ratifiointi ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä (6718/18) Komission tiedotusasia Euroopan komissio tulee muissa asioissa esittämään huolensa työoloja ja -turvallisuutta kalastusaluksilla koskevien kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta EU:ssa. Kyseisten kalastusaluksia koskevien erityissopimusten ratifiointi ja niihin liittyvän direktiivin toimeenpano on jäsenvaltioissa edennyt hitaasti. Komissio kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ratifiointia ja toimeenpanoa siten, että voidaan välttää oikeudellista epävarmuutta ja varmistaa kalastusalan yhtäläiset edellytykset unionissa. b) 10 jäsenvaltion (Itävalta, Kroatia, Tšekki, Saksa, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia ja Espanja) yhteinen lausuma sisävesillä
17(19) harjoitettavan vesiviljelyn vuoden 2020 jälkeisestä kehityksestä EU:ssa (6883/18) Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia Kymmenen jäsenmaata on antanut yhteisen lausuman sisävesillä harjoitettavan vesiviljelyn tulevaisuudesta. Lausumassa todetaan, että kalan kysyntä on kasvanut ja kalatalousrahaston aikaisempien ja nykyisen kauden aikana tukitoimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus sisävesien vesiviljelyn kehitykseen. Samalla myös todetaan, että myönteisestä kehityksestä huolimatta kasvu on edelleen mahdollista ja siksi lausuman allekirjoittaneet maat peräänkuuluttavat jatkoa toimenpiteille myös vuoden 2020 jälkeen. Toisaalta allekirjoittaneet maat toteavat tarpeen yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä jäsenmaakohtaista joustavuutta tavoitteiden toteuttamiseksi. Lausumassa tuodaan esille ne toiminnan kohteet, joita erityisesti tulisi seuraavalla kaudella tukea tai muilla toimenpiteillä edistää. Suomi ei ole allekirjoittanut lausumaa, koska tässä vaiheessa liian yksityiskohtaisen lainsäädännön esittäminen heikentäisi mahdollisuuksia päästä joustavaan ja yksinkertaisempaan jäsenmaatasolla tehtävään määrittelyyn keinoista ja välineistä. Koska on kuitenkin tärkeää nostaa esiin sisävesien ja merialueen yhdenmukainen kohtelu tukipolitiikassa, Suomi pitää asiakohdassa lyhyen puheenvuoron. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) 14.3.2018 EU-ministerivaliokunta 16.3.2018 Suuri valiokunta 16.3.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 18(19) Asiakirjat Mainittu asiakohdittain Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO/ELKA, puh. 0295 162 494, orian.bondestam@mmm.fi (kohta a) Erityisasiantuntija Timo Halonen, MMM/LVO/ELKA, puh. 0295 162 411, timo.halonen@mmm.fi (kohta b) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, maatalouden erityiskomitea MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM