Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM)

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Pääaiheina kokouksessa ovat läntisten vesialueiden kalakantojen monivuotinen suunnitelma sekä direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa. Lisäksi neuvostossa keskustellaan toimenpiteistä ruokahävikin vähentämiseksi. Neuvosto kuulee komission esittelyn läntisten vesialueiden (unionin vedet Atlantilla lukuun ottamatta Pohjanmeri) kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmaehdotuksesta, jonka tavoitteena on vahvistaa läntisten vesialueiden kalakantoja. Ehdotus sisältää myös esityksen Itämeren kalakantoja koskevan monivuotisen suunnitelman muuttamiseksi siten, että suunnitelmasta poistetaan numeeriset arvot tavoitteena olevasta kalastuskuolevuudesta ja kalakannan koosta. Suomi ottaa esittelyn ja keskustelun tiedoksi sekä antaa tukensa Itämeren monivuotisen suunnitelman ehdotetulle muutokselle. Neuvosto kuulee komission esittelyn direktiivistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Suomi katsoo, että maatalousmarkkinoiden paremman toimivuuden ja markkinoiden tasapuolisen kilpailuaseman edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Suomi korostaa, että elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi tarvitaan myös entistä läpinäkyvämpi ketju. Ruokahävikistä ja jätteestä neuvosto keskustelee neuvoston vuonna 2016 tekemien päätelmien pohjalta. Suomi on sitä mieltä, että vuoden 2016 jälkeen on tapahtunut suotuisaa edistymistä. Suomi katsoo, että kansalliset toimet ovat avainasemassa ruokahävikin vähentämisessä.

2 Asialista: 2(21) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS LUXEMBURGISSA Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) KALASTUS 3. Asetus monivuotisesta suunnitelmasta läntisten vesialueiden kalakannoille Komissio esittelee Keskustelu 4 MAATALOUS 4. Direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa Komissio esittelee 7 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Ruokahävikki ja ruokajäte: kesäkuun 2016 neuvoston päätelmien täytäntöönpanon edistymisen arviointi Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Keskustelu Muut asiat 14 Maatalous a) TAIEX-seminaari luonnonvaraisten eläinten roolista eläinterveyden hallinnassa (Sofia, maaliskuuta 2018)

3 3(21) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) käsittelevä korkean tason konferenssi (Varsova, 26. maaliskuuta 2018) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia c) (mahd.) Avoimuus ja riskinarviointiprosessi yleisessä elintarvikeasetuksessa Komission tiedostusasia Ensimmäinen käsittely Puheenjohtajan ehdottama julkinen keskustelu (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohta) Komission ehdotukseen perustuva kohta

4 4(21) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Bondestam Orian Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee kokouksessaan komission esittelyn läntisiä vesialueita koskevasta ehdotuksesta sekä käy sitä koskevan valmistelevan keskustelun. Valtioneuvoston kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa komission ehdotuksesta annettavan esittelyn ja siitä maatalous- ja kalastusneuvostossa käytävän keskustelun tiedoksi. Suomi kannattaa komission ehdotukseen sisältyvän esityksen Itämeren monivuotisen suunnitelman (asetus 2016/1139) muuttamisesta siten, että kalakantoja koskevat kestävän enimmäistuoton (MSY) numeeriset tavoitteet kalastuskuolevuuden ja kutukannan koon osalta korvataan yleisillä viittauksilla. Tällä tavalla voitaisiin nykyistä joustavammin noudattaa vuosittain annettavaa tuoreinta tieteellistä neuvoa, kun neuvosto päättää tulevan vuoden kalastusmahdollisuuksista (TAC). Ehdotus on tältä osin linjassa Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevan monivuotisen suunnitelman kanssa siten, kun siitä Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken on vastikään sovittu. Asetukseen 2016/1139 ehdotetut muutokset artikloihin 2, 4 ja 5 vastaavat muilta osin voimassa olevia säännöksiä. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa monivuotinen suunnitelma läntisten vesialueiden pohjakalakannoille, myös syvänmeren kannoille, sekä niiden kalastukselle. Ehdotus koskee lukuisia eri kala- ja äyriäislajeja (keisarihummeria, koljaa, kummeliturskaa, lasikampelaa, lestikalaa, lyyraturskaa,

5 5(21) merianturaa, meribassia, merikrottia, pikkupagellia, punakampelaa, turskaa, tylppäpyrstömolvaa ja valkoturskaa). Suunnitelman avulla pyritään varmistamaan kyseisten kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton sekä kalastuksenhoidon ekosysteemiperustaisen lähestymistavan ja ennalta varautumisen periaatteiden mukaisesti. Kalastus läntisillä vesialueilla ja niiden lähialueilla on luonteeltaan erittäin monimutkaista, koska siihen osallistuu lukuisten jäsenvaltioiden aluksia, jotka käyttävät monia erilaisia pyyntivälineitä monien eri kala- ja äyriäislajien pyytämiseen. Keskeinen ongelma on, että monia tärkeimmistä pohjakalakannoista saadaan saaliiksi sekakalastuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta kun alus nostaa pyydyksensä alukselle, saalis koostuu eri kalalajeista. Sekasaaliin koostumus vaihtelee käytetyn pyydyksen mukaan ja riippuen siitä, milloin ja missä sitä käytetään. Komissio ehdottaa siksi, että kalastusmahdollisuuksia vahvistettaisiin sekakalastuksen näkökulmasta, mikä on mahdollista viimeaikaisen tieteellisen edistyksen ansiosta. Tällainen lähestymistapa olisi yhdenmukainen myös kalastuksenhoitoon sovellettavan ekosysteemiperustaisen lähestymistavan kanssa. Ensimmäinen askel kohti tällaista mukautuvaa kalastuksenhoitoa olisi sisällyttää kaikki asianomaiset kannat yhteen hoitosuunnitelmaan. Näin TACit voitaisiin vahvistaa joustavasti, jolloin olisi helpompi ratkaista sekakalastuksen yhteydessä ilmenevät ongelmat. Ehdotetut kalakantojen kalastuskuolevuustavoitteet on ilmaistu Fmsy viittauksina, jotka tulisi saavuttaa viimeistään vuonna Eri pohjakalakantojen kutevan osakannan viitekoon arvoja on ilmaistu Blim ja Bpa viittauksina. Viittaukset ovat yleisellä tasolla samalla tavalla kuin Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevan suunnitelman osalta on Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken sovittu. Suunnitelmaa ei siten tarvitse muuttaa, jos tieteellinen näkemys Fmsy tai biomassa arvoista muuttuu. Myös Itämeren kalakantoja koskevasta suunnitelmasta annettu asetus 2016/1139 ehdotetaan muutettavan siten, että viittaukset olisivat yleisellä tasolla ja että liitteet I ja II kumottaisiin. Muutettavat artiklat vastaisivat muilta osin voimassa olevia säännöksiä. Ehdotukseen sisältyy länsivesien osalta säännös siitä, että jos tieteellinen neuvo osoittaa, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tietyn kannan kalastuskuolevuuteen, neuvoston on otettava se huomioon, ja se voi kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan rajoittaa virkistyskalastusta, jotta pysytään kalastuskuolevuuden kokonaistavoitteessa. Vastaava säännös sisältyy Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevan monivuotisen suunnitelmaan siten, kun siitä Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken on vastikään sovittu. Vastaavaa säännöstä ei sisälly Itämeren kalakantoja koskevaan suunnitelmaan, eikä komissio ole sitä ehdottanut. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

6 6(21) SEUT 43 artiklan 2 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa Ehdotuksesta päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU17-jaosto (kalastus) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallituksella on edustus kalastusjaostossa. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomen kalatalouselinkeinoon. Ehdotuksella voidaan kuitenkin jatkossa välttää lokakuussa 2017 syntynyt tilanne, jossa neuvosto komission kannan mukaisesti vahvisti Pohjanlahden silakkakannalle TAC:n, joka oli ICES:n tieteellistä neuvoa pienempi. Tämä johtui komission tulkinnasta, jonka mukaan asetuksen 2016/1139 liitettä Selkämeren silakkakannan kalastuskuolevuuden vaihteluvälistä oli noudatettava, vaikka se oli ristiriidassa tuoreimman tieteellisen neuvon kanssa. Poistamalla tarkat luvut asetuksesta voidaan vastaavanlaisia tilanteita välttää. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2018) 149 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO, puh EUTORI-tunnus EU/2018/0845 Liitteet Viite

7 7(21)

8 8(21) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Heinonen Maija Asia Komission esittely direktiiviksi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antanee 11. päivänä huhtikuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen direktiiviksi koskien elintarvikeketjun yritysten välisessä kaupassa esiintyviä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä. Komissio esittelee direktiiviehdotuksensa maatalous- ja kalastusneuvostolle Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi ja toteaa alustavina kantoinaan seuraavaa. Suomi katsoo, että maatalousmarkkinoiden paremman toimivuuden ja markkinoiden tasapuolisen kilpailuaseman edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Arvonlisän tulee jakautua elintarvikeketjussa niin, että kukin toimija, myös maataloustuottajat, saa siitä toimintaansa vastaavan oikeudenmukaisen osan. Suomi pitää komission esitystä tervetulleena ja oikeansuuntaisena. Suomi katsoo, että direktiivi on oikea väline puuttua elintarvikeketjun hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin, koska nykyisin suurimmalla osalla EU:n jäsenmaista on jo olemassa niihin kansallista lainsäädäntöä. Direktiivi on hyvä säädösväline myös siksi, että se antaa joustoa kansallisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioon ottamiselle. Suomi korostaa, että elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi tarvitaan myös entistä läpinäkyvämpi tuotantoketju. Tietojen nykyistä laajempi kerääminen mahdollistaisi myös kuluttajien informoinnin elintarvikkeiden arvonlisän jakautumisesta ketjussa. Tietojen keruuta koskevat säännökset on kuitenkin laadittava sellaisiksi, että ne ovat

9 9(21) myös kilpailuoikeudellisesti kestävällä pohjalla, eivätkä mahdollista kilpailuvääristymien syntymistä. Pääasiallinen sisältö Ehdotusta ei ole vielä julkaistu, joten seuraava alustava kuvaus on laadittu julkisuudessa etukäteen olleiden tietojen pohjalta. Komission mukaan ehdotuksen tavoitteena on rajoittaa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, jotka ovat seurausta elintarvikeketjun toimijoiden erilaisesta neuvotteluvoimasta. Vapaaehtoiset toimet maatalousmarkkinoiden paremman toimivuuden saavuttamiseksi ovat hyödyllisiä, mutta yksistään ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ehdotuksen tavoitteena on erityisesti säilyttää markkinoiden vakaus, kohentaa maanviljelijöiden tuloja sekä parantaa maatalouden kilpailukykyä. Alustavan ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden olisi kiellettävä seuraavat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt: a) Tuoretuotteiden osalta ostajan tuottajalle suorittama maksutapahtuma ylittää 30 päivää siitä, kun tuotteet on toimitettu. b) Ostaja peruuttaa tuoretuotteen tilauksen niin lyhyessä ajassa, että toimittajan ei voida kohtuullisessa ajassa olettaa löytävän vaihtoehtoista ostajaa tuotteilleen. c) Ostaja yksipuolisesti tai jälkeenpäin muuttaa toimitussopimuksessa määriteltyjä elintarvikkeiden toimitusmääriä, - aikaa tai tiheyttä tai elintarvikkeiden laatua ja hintaa koskevia ehtoja. d) Toimittajan ostajan tiloissa tapahtuneesta elintarvikkeen hävikistä maksamat korvaukset, vaikka hävikki ei ole johtunut hänen laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Lisäksi ehdotuksessa on luettelo hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, jotka jäsenmaiden tulee kieltää, ellei niistä ole erikseen sovittu toimitussopimuksessa. Nämä koskevat myymättömien elintarvikkeiden palauttamista toimittajalle sekä ostajan vaatimuksia toimittajalle koskien lisämaksua toimitussopimuksen ylläpitämiseksi sekä osallistumista menekin edistämiskustannuksiin ja markkinointimaksuihin. Ehdotus sisältää myös määräyksen jäsenmaille toimivaltaisen viranomaisen nimittämisestä valvomaan sääntöjen noudattamista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) yhteistä markkinajärjestelyä koskevat artikla 43.

10 10(21) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Jäsenmaille kustannuksia syntyy lähinnä vain toimivaltaisen viranomaisen toimen perustamisesta. Suomessa toimivaltaisesta viranomaisesta on suunniteltu säädettäväksi parhaillaan valmisteltavana olevassa elintarvikemarkkinalaissa. Asiaa koskevan hallituksen esityksen valmistelussa arvioidaan myös kustannusvaikutuksia sekä niiden kattamista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät EU:ssa jo 20 jäsenmaalla on kansallista, toisistaan eroavaa lainsäädäntöä elintarvikeketjun hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä. Direktiivin määräykset täydentävät kansallisia sääntöjä ja edesauttavat siten osittain harmonisoimaan niitä. Direktiivin määräykset myös täydentävät vapaaehtoisen toimitusketjualoitteen sääntöjä. Suomessa on valmistelussa elintarvikemarkkinalaki, jonka tarkoituksena olisi parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Elintarvikemarkkinalaissa varmistettaisiin tuottajille mahdollisuus saada maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina ja siten, että ne sisältävät tietyt vähimmäisehdot. Lisäksi pyritään estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa. Elintarvikemarkkinalaissa säädettäisiin myös elintarvikemarkkina-valtuutetusta, joka valvoisi kyseisten vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Luonnos lakiesitykseksi on parhaillaan lausunnoilla ja lain on tarkoitus tulla voimaan

11 Asiakirjat 11(21) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maija Heinonen/MMM, puh , Pekka Sandholm/MMM, puh , Liitteet Viite

12 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (21) Asia Ruokahävikki ja ruokajäte: kesäkuun 2016 neuvoston päätelmien täytäntöönpanon edistymisen arviointi Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston päätelmät ruokahävikistä ja -jätteestä hyväksyttiin kesäkuun 2016 maatalous- ja kalastusneuvostossa. Maatalous- ja kalastusneuvosto käy asiasta keskustelun kokouksessaan Maatalouden erityiskomitea käsitteli asiakirjaa neuvoston päätelmien tavoitteiden edistymisestä kokouksessaan ja valmisteli samalla huhtikuun 2018 maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelua. Keskustelua jäsentääkseen puheenjohtajamaa kysyy ministereiltä seuraavaa: Miten arvioitte EU- ja jäsenmaatason edistystä suhteessa neuvoston päätelmiin 2016? Suomi on sitä mieltä, että vuoden 2016 jälkeen on tapahtunut suotuisaa edistymistä. Monet EU-tason toimenpiteet ovat tuoneet ruokahävikin merkityksen päättäjien tietoisuuteen eri hallinnonaloilla ja kokonaisvaltainen lähestyminen auttaa yhdistämään voimavarat. Suomi katsoo, että kansalliset toimet ovat avainasemassa ruokahävikin vähentämisessä. Ruokahävikkiä kuitenkin syntyy ruokaketjun joka kohdassa ja jäsenmaiden toimenpiteet ja panostukset ruokahävikin vähentämiseen, mittaamiseen ja seurantaa vaihtelevat, joten työtä ruokahävikin vähentämiseksi pitää jatkaa. Mitä mieltä olette edistymisen nopeudesta? Pitäisikö toimenpiteitä lisätä, jotta ruokahävikin ja ruokajätteen vähentämisen tavoitteen saavuttamiseksi?

13 13(21) Suomi pitää tärkeänä, että tavoitteenasettelussa ja jatkotoimissa huomioidaan jäsenmaiden erilainen lähtötaso sekä se, että osa jäsenmaista on jo pitkään tehnyt kiertotalouden edistämiseksi menestyksekästä ruokahävikin vähentämistyötä. Työn tuloksellisuus osoitetaan mittaamisella ja seurannalla. Suomi toivoo, että sellaisia toimia vauhditetaan, jotka edistävät hyviä kauppatapoja ja kohdistavat toiminnan aiheuttaman ruokahävikin kustannukset siitä vastuussa olevalle taholle. Pääasiallinen sisältö Vuonna 2016 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä edellytettiin sekä jäsenmaiden että komission taholta toimenpiteitä ruokahävikin ja - jätteen vähentämiseksi. Käsillä oleva yhteenveto on tiivistelmä siitä, mitä toimenpiteitä on tehty. Pj-maa on koonnut yhteenvedon kansallisista sekä komission toimenpiteistä. Jäsenmaista 19, ml. Suomi, toimitti pj-maalle kuvauksen omista toimenpiteistään. Taustalla on ruokajätteen ja -hävikin suuri mittakaava, koska arviolta kolmannes ruuasta maailmanlaajuisesti päätyy hävikiksi tai jätteeksi aiheuttaen merkittäviä resurssitappioita. Lisäksi ruokahävikin pienentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (SDG), johon päätelmät vaativat jäsenmaita sitoutumaan. Yhtenäinen määritelmä ruokahävikille annettaneen komission delegoidulla asetuksella maaliskuussa Ruokahävikillä tullaan tarkoittamaan täsmällisesti sitä ruokaa, joka on määritelty asetuksen (EY) 178/ artiklassa, mutta on päätynyt ruuan sijasta jätteeksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on suositellut erityiskertomuksessaan 34/2016, että ruokahävikki pitäisi sisällyttää paremmin tulevaan maatalouspolitiikkaan. Komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus todetaan, että yhteinen maatalouspolitiikka voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä. Ruokahävikin pienentäminen auttaa lisäämään resurssitehokkuutta ja vaikuttaa siten ruokaturvan varmistamisessa. Ruokahävikin vähentäminen, etenkin epäreiluihin kauppatapoihin puuttumalla, tarkoittaa myös alkutuotannon kannattavuuden parantumista: jokainen tuotettu elintarvike päätyy ruoaksi. Tällä hetkellä kahdenvälisissä sopimuksissa on laatuluokituksia, jotka edellyttävät tietyn muotoisia/värisiä tms. tuotteita, minkä takia tuotantomäärän pitää ylittää moninkertaisesti tilattu määrä. Ylijäämän ulkomuotovaatimuksia vastaamattomat tuotteet eivät löydä myyntikanavaa. Myyntikanavan luomisessa myös ostajalla on vastuu. Kahdenvälisissä sopimuksissa on myös myymättömien tuotteiden palautusvelvoitteita: tilaajalla on oikeus palauttaa myyjälle tuotteet, jotka hän on tilannut, mutta jotka eivät ole tulleet myydyksi. Hävikkiä syntyy, koska palautusvaiheessa tuotteilla on usein enää hyvin lyhyt säilyvyysaika. Ongelman ratkaisun iso osatekijä on parempi logistiikkasuunnittelu.

14 Pj-maa nostaa aiheen keskusteluun ja pyytää jäsenmaita arvioimaan ruokahävikin vähentämisen etenemistä ja mahdollisesti tarvittavia muita toimenpiteitä. Ruokahävikin seuranta Kansallisella tasolla jäsenmaiden tähänastiset toimenpiteet ja panostukset ruokahävikin vähentämiseen, mittaamiseen ja seurantaan vaihtelevat. Esimerkki toimien vaikuttavuudesta Suomessa on ruokapalvelu/ravintolasektorin ruokahävikin väheneminen 10 milj. kg vuodesta Suomessa vuonna 2017 ruokahävikki ravintolasektorilla oli 20 % vähemmän kuin edellisellä mittauskerralla vuonna Ruokahävikin seurantatieto (monitoring data) on osoittanut, että samalla, kun hävikkiä syntyy ruokaketjun joka kohdassa, myös syyt sen taustalla ovat moninaiset. Ruokahävikkiä aiheuttavat mm. epäreilut kauppatavat ja kahdenväliset sopimukset, jossa vahvempi osapuoli, usein ostaja (kauppa) vaatii mahdollisuutta palauttaa myymättä jääneet elintarvikkeet tuottajalle. Palautustilanteessa tuotteen käyttöikä on niin lyhyt, että se päätyy hävikkiin. Näin toimimalla ruokahävikin taloudelliset kustannukset siirretään vahvemmalta osapuolelta heikommalle. Myös tuottajille asetetut laatuvaatimukset ilman, että on tiedossa, miten laatuvaatimuksia vastaamattomat tuotteet käytetään, johtaa ruokahävikkiin. Nämä molemmat havainnot ovat olleet esillä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportissa. Raportissa myös muistutetaan, että Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut neuvotteluvoiman epätasapainon, hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen ja ruokahävikin välistä suhdetta, ja on tunnustettu, että hyvän kauppatavan mukaisten käytäntöjen pitäisi vuorostaan tukea ylituotannon ja ruokahävikin ennaltaehkäisyä. Komissio ja jäsenmaiden viranomaiset tiedostavat, että yritysten välillä vallitsee hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja että niihin on puututtava. Suomessa ruokahävikkiseurantaa valmistellaan parhaillaan yhteisessä hankkeessa, jonka päärahoittaja on MMM. Rahoitukseen osallistuvat myös YM ja TEM. Hankkeessa tehdään tiekartta ruokahävikin vähentämiseksi sekä jatkuvan mittaamisen ja seurannan mahdollistava malli. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa 14(21)

15 15(21) Euroopan parlamentissa on valmistelu oma-aloitemietintö (MEP Biljana Borzan, EP ympäristövaliokunta) aiheesta toukokuussa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Joulukuussa 2015 annetusta komission ehdotuksesta jätedirektiivin 2008/98/EY muuttamisesta COM(2015) 595 final on keväällä 2018 päästy yhteisymmärrykseen neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken. Se sisältää säännökset ruokajätteen määrittelystä, raportoinnista ja jäsenmaiden toimista ruokajätteen määrän vähentämiseksi. Direktiivimuutoksen nojalla valmistellaan kaksi asetusta: delegoitu asetus (ruokajätteen määritysmenetelmät ja laadunvarmistus) ja toimeenpanoasetus (raportointi). Lopullisesti jätedirektiivin muutos hyväksytään näillä näkymin toukokuussa 2018 ja se tulee voimaan kesällä 2018 ja täytäntöönpanon määräaika on kesällä Direktiivin muutoksen nojalla annettavissa asetuksissa tultaneen esittämään, että: Jäsenmaiden on rohkaistava elintarvikkeiden lahjoittamista ja edelleen jakelua, ensisijaisesti ihmisravinnoksi Jäsenmaiden on seurattava elintarvikejätteen määrää ja raportoitava komissiolle vuosittain kilotonneina: alkutuotannon, teollisuuden, kaupan, kotitalouksien ja ruokapalveluiden ruokahävikki sekä viemäriin kaadettu ruoka. Elintarvikejätteen vähentämissuunnitelma on otettava osaksi jäsenmaan jätteen vähentämisohjelmaa 6659/18, puheenjohtajamaan tausta-asiakirja neuvostokäsittelyä varten 6453/18, puheenjohtajamaan edistymisraportti 10730/16, neuvoston päätelmät kesäkuu 2016

16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 16(21) Elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen, MMM/RO/ETU, puh , Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

17 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (21) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa puheenjohtajamaa kertoo luonnonvaraisten eläinten eläinterveyden hallinnasta järjestetystä TAIEX-seminaarista. Tämän lisäksi Puolan valtuuskunta kertoo afrikkalaista sikaruttoa käsitelleestä konferenssista ja komissio mahdollisesti esittelee ehdotuksensa yleisen elintarvikeasetuksen muuttamisesta riskinarviointiprosessin avoimuuden kehittämiseksi. Suomen kanta Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Kohdan c) osalta Suomi tukee avoimuuden kehittämistä. Suomi tosin näkee, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n riskiarviointi on jo nykyisin varsin avointa ja EFSA:n tieteellisen toiminnan riippumattomuudella on jo nyt tiukat säännöt. On syytä vahvistaa myös riskinhallinnan avoimuutta ja erityisesti tieteen merkitystä riskinhallintapäätöksissä. Suomi korostaa, että riskinarviointi ja riskinhallinta on tärkeää pitää erillään jatkossakin. Pääasiallinen sisältö a) TAIEX-seminaari luonnonvaraisten eläinten roolista eläinterveyden hallinnassa (Sofia, maaliskuuta 2018) Puheenjohtajamaan tiedotusasia Maatalous- ja kalastusneuvostossa pj-maa kertoo afrikkalaista sikaruttoa käsitelleestä konferenssista.

18 18(21) Sofiassa järjestetyssä TAIEX- konferenssissa käsiteltiin vastustettavien eläintautien seurantaa ja kontrollointia villieläinpopulaatioissa. Villieläimet voivat toimia vastustettavien eläintautien varantona mm. tuberkuloosin, bruselloosin ja afrikkalaisen sikaruton osalta ja levittää vastustettavia eläintauteja uusille alueille (esim. Bulgariaan Turkista villisikojen välityksellä levinnyt suu- ja sorkkatauti). Luennoissa painotettiin metsästäjien merkitystä villieläinkantojen muutosten ja sairaalta vaikuttavien yksilöiden havaitsemisessa. Taudeista eniten seminaarissa keskustelua herätti afrikkalainen sikarutto. Afrikkalainen sikarutto on osoittautunut hitaasti leviäväksi ja suhteellisen huonosti tarttuvaksi taudiksi, joka ei osoita minkäänlaisia katoamisen merkkejä. Afrikkalaisen sikaruton jatkumisen syynä on viruksen säilyminen tartuntakykyisenä ympäristössään hyvin pitkään ja se, että tauti ei ole villisioissa populaatiotasolla yhtä kohtalokas kuin tartunnan saaneilla yksilöillä. Taudin hävittäminen on mahdollista tuotantotiloilla, mutta ilman toimivaa rokotetta villisikojen suhteen on mahdollisesti vain tyydyttävä siihen, että infektoituneella alueella eläinten liikkumista alueen ulkopuolelle pyritään rajoittamaan ja raadot poistetaan eläimiä säikäyttämättä mahdollisimman tehokkaasti taudin leviämisen estämiseksi. b) Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) käsittelevä korkean tason konferenssi (Varsova, 26. maaliskuuta 2018) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia Maatalous- ja kalastusneuvostossa Puolan valtuuskunta kertoo afrikkalaista sikaruttoa käsitelleestä konferenssista. Komissaari Andriukaitis oli jälleen kutsunut koolle jäsenmaiden ja EU:n ulkopuolisten ASF-maiden ministerit ja eläinlääkintäpäälliköt kokoukseen käsittelemään afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Huolestumista tilanteesta kuvaa se, että paikalla olivat kaikkien muiden jäsenmaiden edustajat paitsi Kreikka, Kypros, Yhdistynyt kuningaskunta ja Portugali. Myös Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina osallistuivat. Tilanne Puolassa on heikentynyt Kaliningradin alueella todettujen tapausten seurauksena ja on huolestuttava. Myös Liettuassa tapausten määrä on voimakkaassa kasvussa ja Latviassakin odotetaan taudin leviävän myös maan länsiosiin. Saksaan on lähimmistä tautitapauksista matkaa vielä n km. Kokouksessa painotettiin epidemiologisen tutkimuksen lisäämistä erityisesti villisikapopulaatiossa, rokotetutkimusta, tutkimuksen koordinaatiota, tiedottamista matkustajille, metsästäjille ja viljelijöille sekä bioturvallisuuden parantamista tiloilla. Takapihasikaloista tulisi päästä eroon ja villisikapopulaatiota pienennettyä kestävästi. c) (mahd.) Avoimuus ja riskinarviointiprosessi yleisessä elintarvikeasetuksessa

19 Komission tiedotusasia 19(21) Osana komission horisontaalista ohjelmaa (REFIT) on selvitetty, onko yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002 edelleen tarkoitukseensa soveltuva sekä ovatko tavoitteiden saavuttamiseksi osoitetut työkalut toimivia. Komissio julkaisi tammikuun puolivälissä työasiakirjan yleisen elintarvikeasetuksen (EY) N:o 178/2002 REFIT-arvioinnista. Yleisen elintarvikeasetuksen arvioinnin ja torjunta-aine glyfosaatin kieltämistä koskevan eurooppalaisen kansalaisaloitteen pohjalta komissio julkaisi tiekartan elintarvikeketjun riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä EU:ssa (Roadmap on the transparency and sustainability of the EU risk assessment model in the food chain). Komissio järjesti tiekarttaa koskevan julkisen kuulemisen Lisäksi komissio on avannut tiekartasta on-line kyselyn, joka päättyi Komissio on toivonut näkemyksiä EU:n riskinarviointijärjestelmän avoimuudesta ja riippumattomuudesta erityisesti suhteessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tieteellisten lausuntojen perusteena oleviin teollisuuden tekemiin/teettämiin tutkimuksiin, riskiviestinnästä sekä jäsenvaltioiden roolista EU:n riskinarviointijärjestelmässä. Komissio on todennut, että vaikka EFSA:n riskinarviointityötä ei sinänsä ole systemaattisesti kritisoitu, kritiikkiä on kuitenkin esitetty tuotehyväksyntään liittyvistä riskinarvioinneista, jotka perustuvat teollisuuden toimittamaan tieteelliseen aineistoon. Kritiikin kohteeksi ovat joutuneet erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja geenimuunneltujen organismien (GMO) hyväksymiseen liittyvät riskinarvioinnit. Komissio on päättänyt, että lainsäädäntöaloitteet riskinarvioinnin avoimuuden kehittämiseksi pyritään antamaan mennessä. Lainsäädäntöaloitteet koskevat vain tarkkaan rajattua asiakokonaisuutta eikä ole tarkoituksena luoda erityistä ratkaisua kasvinsuojeluaineiden ja GMO:ien hyväksymismenettelyyn. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta

20 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 20(21) - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, , antti.unnaslahti@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, maatalouden erityiskomitea, elintarvikkeet MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM