Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM)

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Pääaiheena kokouksessa on komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Neuvosto keskustelee myös EU:n biotalousstrategian päivittämisestä. Neuvosto kuulee myös komission katsauksen EU:n proteiinisuunnitelman etenemisestä. Neuvosto keskustelee tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta puheenjohtajamaan esittämien kysymysten pohjalta. Suomi katsoo, että suorat tuet ovat tärkeä tulojen vakauttamisen väline ja ne varmistavat viljelijöiden kohtuullisen tulotason sekä kohtuuhintaiset ja turvalliset elintarvikkeet kuluttajille. Suomi on sitä mieltä, että tuotantoon sidotuilla tuella pyritään yhteisen maatalouspolitiikan yhteisiin tavoitteisiin aktiiviviljelyn, EU:n valkuaisomavaraisuuden ja monipuolisen tuotannon suhteen. Suomi katsoo, että jäsenmaille olisi annettava riittävästi valinnanvapautta asetettavien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseen, jotta luonnonolosuhteiltaan ja maataloudeltaan erilaiset jäsenmaat voivat valita keinot, jotka parhaiten sopivat täyttämään asetetut tavoitteet. Neuvosto keskustelee EU:n biotalousstrategian päivityksestä maatalousalan kannalta. Suomi katsoo, että biotalousstrategian päivityksessä on tärkeää huomioida koko ketju kestävästä uusiutuvasta raaka-aineesta ja resurssitehokkaasta tuotantoprosessista aina tuotteiden ja palveluiden käyttöön, kierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saakka.

2 Asialista: 2(21) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. Komission tiedonanto "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus" Komission tiedotusasia Keskustelu 4. EU:n biotalousstrategian tarkistus ja maatalousalan rooli Keskustelu 5. EU:n proteiinisuunnitelma Komission tiedotusasia Muut asiat Puheenjohtajan ehdottama julkinen keskustelu (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohta)

3 3(21) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus E 122/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi tiedonannon yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaisuudesta ja esitteli sen maatalouden erityiskomitealle Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli tiedonannosta kokouksessaan sekä Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavasta kaudesta keskustellaan Bulgarian puheenjohtajuuskauden aikana keväällä Bulgaria järjestää esittämänsä etenemissuunnitelman mukaisesti teemakeskusteluja toistuvasti kevään maatalouden erityiskomitean ja maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksien yhteydessä tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Puheenjohtajamaan tarkoituksena on tehdä neuvoston päätelmät yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta maaliskuun kokoukseen. Komissio julkaissee vaikutusanalyysin lainsäädäntöehdotusten taustaksi keväällä Komissio julkaisee todennäköisesti lainsäädäntöehdotuksensa kesäkuun loppupuolella Tammikuun kokouksessa neuvosto käsitteli YMP:n EU lisäarvoa sekä subsidiariteetin hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Helmikuun kokouksessaan neuvosto käsittelee YMP:n suoria tukia, markkinatoimenpiteitä, ilmasto- ja ympäristötoimia ja maaseudun kehittämistä. Suorat tuet

4 4(21) Suomi katsoo, että suorat tuet ovat tärkeä tulojen vakauttamisen väline ja ne varmistavat viljelijöiden kohtuullisen tulotason sekä kohtuuhintaiset ja turvalliset elintarvikkeet kuluttajille. Suorat tuet toimivat myös riskienhallintavälineenä, koska tuki on riippumaton tuotehinnoista. Suomi katsoo, että maataloustuotannon tulee olla mahdollista kaikilla EU:n alueilla, ja tätä tavoitetta suorat tuet tukevat merkittävästi. Suomi on sitä mieltä, että tuotantoon sidotuilla tuella pyritään YMP:n yhteisiin tavoitteisiin aktiiviviljelyn, EU:n valkuaisomavaraisuuden ja monipuolisen tuotannon suhteen sekä varmistetaan kohtuuhintaisten tuotteiden saatavuus ja maataloustuotannon jatkuvuus myös olosuhteiltaan heikommilla alueilla. Suomi katsoo, että tuotantoon sidottujen tukien toimeenpanossa tulisi lisätä jonkin verran kansallista liikkumavaraa esimerkiksi toimenpiteiden sisällön sekä varainsiirron reunaehtoihin. Suomi pitää tärkeänä nykyisentasoisen tuotantoon sidotun tuen määrän säilyttämistä. Tukeen oikeutettujen tuotteiden listaan ei Suomen näkökulmasta ole tarvetta tehdä muutoksia. Tavoite tukien suuntaamisessa aktiiviviljelyyn tulisi Suomen näkökulmasta toteuttaa niin, että pääasiassa jatkossa tarkasteltaisiin viljelytoimenpiteitä. Viljelijän ominaisuuksien arviointiin ja seuraamiseen keskittyminen voi tuottaa hyötyyn nähden merkittävästi hallinnollista taakkaa. Osa-aikaiset viljelijät muodostavat viljelijöiden enemmistön. Suomi katsoo, että hallinnollisen taakan välttämiseksi päätäntävaltaa tukiehtojen, aktiiviviljelyn määrittämisen ja valvonnan suhteen voidaan siirtää jäsenmaalle yhteisen politiikan tavoitteiden siitä kärsimättä. Suomi katsoo, että tukioikeuksien jatkoa tulisi tarkastella kriittisesti. Jäsenmaa voisi määritellä myös muulla yhdenmukaisella pinta-alaan perustuvalla tavalla suorien tukien maksun perusteen ilmasto- ja ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet Suomi pitää myönteisenä, että monikerroksinen YMP:n ilmasto- ja ympäristöehtojen kokonaisuus (viherryttämistuki, täydentävät ehdot ja vapaaehtoiset maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimet) korvattaisiin kokonaisuudella, jossa olisivat vaatimukset tulotuille ja vapaaehtoisille lisätoimenpiteille ja joita valvottaisiin yhteneväisin ehdoin nykyisen hallinnollisesti raskaan mallin sijaan. Tuotosten mittaamisen tulisi tukea ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteita, jolloin seurattavien mittareiden määrä ei voi olla kovin suuri tai monimutkainen. Jäsenmaille olisi annettava riittävästi valinnanvapautta asetettavien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseen, jotta luonnonolosuhteiltaan ja maataloudeltaan erilaiset jäsenmaat voivat valita keinot, jotka parhaiten sopivat täyttämään asetetut tavoitteet.

5 5(21) Pakollisen perustason ympäristö- ja ilmastoehtoja sekä täydentäviä ehtoja olisi yksinkertaistettava niin, että vain ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta relevanteimmat säännöt sekä olennaisimmat toimenpiteet olisivat mukana. Viljelijöitä tulisi taloudellisesti kannustaa ottamaan käyttöön uusia, nykyaikaisia ja ilmaston kannalta hyviä käytäntöjä. Perusasetuksessa tulisi säätää vain ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta keskeisimmät vaatimukset. Suomi katsoo, että perustason määrittämiselle ja sen valvonnalle tulee luoda nykyistä selkeämmät säännöt. Suomi katsoo, että tuplamaksun estäminen olisi riittävä keino erottaa kaikille viljelijöille pakollinen ympäristö- ja ilmastoehtojen perustaso vapaaehtoisista toimista hankalan perustason valvontamenettelyn sijaan. Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittämistoimenpiteissä tulee antaa laajat toimivaltuudet jäsenmaille toimenpiteiden räätälöintiin alueellisesti sopiviksi kuten nykyäänkin. Jatkossa YMP:n strategisten suunnitelmien tulee olla mahdollisimman keveitä ja niitä tulee voida muuttaa joustavasti. Suomi näkee, että luonnonhaitan tasaaminen pitäisi olla vahvasti mukana myös tulevassa YMP:ssä pilarin II toimenpidevalikoimassa. Suomi pitää tärkeänä, että mahdollisuus nykyisen tasoisen osarahoitukseen luonnonhaittakorvauksessa säilyy. Luonnonhaittakorvausta tulee suunnata enemmän aktiiviseen viljelyyn ja korvauksia olisi pystyttävä kohdentamaan myös ilmasto- ja ympäristösyistä. Tuensaajan näkökulmasta myös maaseuturahaston toimenpiteiden yhteensopivuutta muiden EU-ohjelmien ja -rahastojen kanssa tulee kehittää, edellyttäen että nykyinen II pilarin laaja toimenpidevalikoima ei sen seurauksena supistu. Suomi pitää tärkeänä, että maatalousalan lisäksi laajemmassa maaseutukontekstissa voidaan investointien rinnalla rahoittaa myös maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittämis- ja innovaatiotoimenpiteitä. Jäsenvaltion YMP:n strategiseen suunnitelmaan sisältyvien valtiontukien (esim. maaseudun kehittämistoimien kansallinen lisärahoitus) hyväksymismenettelyn tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja kattava, jotta erilliseltä valtiontukien hyväksymismenettelyltä vältyttäisiin. Maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan sovellettavien tulevien EU-säännösten ja yleisten valtiontukisäännösten yhteensopivuuteen tulee kiinnittää myös huomiota. Suomi pitää tärkeänä, että sekä alallepääsyä että toisaalta luopumista tulee voida tukea YMP:n välinein. Pääasiallinen sisältö

6 6(21) Keskustelua jäsentääkseen pj-maa on toimittanut jäsenmaille taustaasiakirjat 5775/18 ja 5968/18, joissa on esitetty kysymykset neuvoston keskustelun pohjaksi. Maatalouden erityiskomitea on käsitellyt asiakirjoja kokouksissaan 5. ja Miten suorat tuet voitaisiin suunnitella ja kohdentaa tulevaisuudessa, että varmistettaisiin reilumpi ja tehokkaampi YMP viljelijöille koko EU:n alueella? Miten tuotantoon sidotut tuet voitaisiin suunnitella paremmin, että ne edesauttaisivat YMP:n tavoitteita ja EU-lisäarvoa? Miten ja millä tarkkuudella ympäristötoimista olisi säädettävä, jotta voidaan varmistaa ehdotettu tulosperusteisuus ja edesauttaa yhteisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, kun samalla taataan tasapuolinen kohtelu sisämarkkinoilla ja korkea kunnianhimon taso ympäristöasioissa. Miten maaseudun kehittämispolitiikkaa pitäisi edelleen nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa, jotta voidaan edesauttaa ja parantaa maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä kasvua ja työllisyyttä? Komission tiedonanto Komissio on vaatinut jäsenmailta vasta-argumentteja julkisessa keskustelussa esitettyyn YMP:tä koskevaan kritiikkiin, erityisesti maanviljelijöille myönnetyn tuen suuruuden, liiallisen byrokratian, suurille maatiloille myönnetyn tuen, maataloustuotannon kestävyyden, eläinten hyvinvoinnin ja maatalouden ja kehityspolitiikan välisen suhteen osalta. Vasta-argumenttien pitäisi myös vahvistaa YMP:n lisäarvoa, erityisesti suhteessa muihin politiikan aloihin. Komission julkaisema tiedonanto pohjustaa komission ajatuksia koskien seuraavaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja sen arkkitehtuuria. Komission tiedonanto listaa kolme päätavoitetta tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle: Älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen Maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen Lisäksi tiedonanto listaa tavoitteina, että eurooppalaisilla olisi saatavilla korkealaatuista, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa, johon

7 7(21) olisi varaa. Ruoan tulisi olla tuotettu ja markkinoitu kansalaisten odotusten mukaisesti, huomioon ottaen erityisesti ruoan vaikutukset terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon. YMP:n tulisi säilyttää markkinasuuntautuneisuus ja tuki perheviljelmämallille kaikilla EU:n alueilla. Lisäksi YMP:n täytyy tukea ja olla yhteensopiva politiikkoihin, joilla EU:hun kohdistuvan muuttoliikkeen juurisyihin puututaan. Tiedonanto viittaa komission pohdintapaperiin EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, jossa todetaan, että suorat tuet osittain pienentävät maataloustulon ja muiden talouden sektorien tulon välistä eroa. Ne tarjoavat tärkeän turvaverkon, joka takaa maatalouden harjoittamisen jatkumisen kaikilla unionin alueilla mukaan lukien epäsuotuisat alueet, jotka kuitenkin tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten julkishyödykkeitä. Tiedonannossa katsotaan, että tasapainoisempaa tukien jakoa pitäisi edistää. Suorat tuet saavuttaisivat tehokkaammin tavoitteensa, mikäli niitä yksinkertaistetaan ja kohdennetaan paremmin häiritsemättä kuitenkaan sisämarkkinoita. Tiedonanto nostaa esille neljä mahdollista kohdentamisen vaihtoehtoa, joita pitäisi tarkastella lähemmin: Pakollinen suorien tukien enimmäismäärä, jonka määrittelyssä huomioitaisiin työntekijöiden lukumäärä Degressiiviset (asteittain laskevat) tuet keinona vähentää tukea suuremmilta tiloilta Tehostettu tukien painotus pienille ja keskikokoisille tiloille Tuen kohdentaminen aktiiviviljelijöille, jotka viljelevät ansaitakseen siitä elantonsa Samaan aikaan YMP:n täytyisi jatkaa eri jäsenmaiden välisten keskimääräisten tukitasojen erojen pienentämistä. Tiedonannossa painotetaan, että maanviljelijöiden asema ruokaketjussa on tärkeä asia, ja siihen on tulossa erillinen ehdotus komissiolta keväällä Lisäksi tiedonannossa muistutetaan, että nykyinen maatalouden investointivaje tulee huomioida ja kasvattaa investointeja mm. käyttämällä enemmän innovatiivisia rahoitusinstrumentteja. Tiedonanto ei keskity rahoituskehyskeskusteluun. YMP:n toimeenpano Tiedonannossa ehdotetaan, että EU-tasolla asetettaisiin pohjana olevat politiikkaparametrit, kuten YMP:n tavoitteet, laajat interventiotyypit sekä perusvaatimukset. EU-tason tavoitteissa otettaisiin huomioon perussopimusten vaatimukset, Pariisin ilmastotavoitteet, biodiversiteetti sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Jäsenmailla olisi puolestaan suurempi vastuu siitä, miten he saavuttaisivat nämä yhdessä sovitut tavoitteet. Tämä laajempi subsidiariteetti tekisi

8 8(21) mahdolliseksi ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tavoitteet ja räätälöidä tukitoimenpiteet soveltuvasti. Tiedonannossa todetaan, yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta, että nykyiset hallintorakenteet säilyisivät tavoitteiden toteutumisen todentamista varten. Jäsenmailla olisi kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa suunnitella valvontajärjestelmän toimeenpanoa. Jäsenmaiden olisi joka tapauksessa raportoitava valvonnoista ja seuraamuksistaan komissiolle. Tiedonannossa ei ole mainintaa komission aiemmin edistämästä ns. single audit -mallista. Lisäksi uudessa toteutusjärjestelmässä jäsenmaat tekisivät molemmat pilarit kattavan strategisen suunnitelman, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitteluprosessin periaate olisi yksinkertaisempi kuin nykyisen maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. Uuden YMP:n toteutusjärjestelmän pitäisi olla tulospohjainen, kasvattaa subsidiariteettia, tavoitella realistisia ja riittäviä tavoitteita, sekä vähentää EU:n hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi maaseudulla toimivien pk-yritysten tukitoimenpiteiden osalta on ollut haastavaa yhteen sovittaa EU:n maaseutuasetuksen investointeja koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä valtiontukisääntöihin (yleinen ryhmäpoikkeusasetus GBER), joiden sisältö on yksikertaisempi ja mahdollistavampi. Riskienhallinta Tiedonannossa todetaan, että riskinhallinnan tavoitteena tulee olla kehittää riskinsietokykyä sekä tarjota kannustimia markkinaehtoisten riskinhallintatoimenpiteiden osalta. Riskinhallintaa tulisi tehostaa koulutuksen, tiedonjakamisen ja maatalouden neuvontajärjestelmän avulla. Lyhyellä aikavälillä perustetaan pysyvä EU-tason riskinhallinta-foorumi maatalouden harjoittajien, julkishallinnon sekä sidosryhmien edustajille. Tiedonannossa katsotaan, että myös jäsenmaakohtaisille, valtiontuen ehdot täyttäville keinoille voi olla edelleen tarvetta. Ilmasto ja ympäristö Nykyinen YMP:n vihreä rakenne, eli täydentävät ehdot, viherryttämistuki sekä maatalouden vapaaehtoiset ympäristötoimenpiteet ja ilmastotoimenpiteet, korvataan tiedonannon mukaan uudella integroidulla tukimuodolla. Siinä uuden YMP:n interventiologiikan mukaan EU-tasolla asetettaisiin tavoitteet ja jäsenmaat laatisivat näiden saavuttamiseksi tarkemmat pakolliset ja vapaaehtoiset keinot, jotka olisivat mitattavia. Tulotuen myöntämisen ehtona olisi sitoutuminen perustason ympäristö- ja ilmastotoimiin. Tämä toimisi pohjana perustasoa vaativammille vapaaehtoisille toimille. Jäsenmaiden strategisissa suunnitelmissa tulisi olla sisällytettynä myös muut EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännöt ja - politiikat.

9 Uutta mallia tiedonanto pitää yksinkertaisempana, sillä se sisältää vain yhden kerroksen vaatimuksia suorille tuille. Toisaalta tiedonannosta ei selviä, miten ensimmäisen tason päälle rakennettavat politiikkatoimet voitaisiin toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmin. Maaseutu Monet EU:n maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puuttumisesta, investointien vähäisyydestä esim. peruspalveluissa sekä nuorten poismuuttamisesta. Tässä YMP:llä on tiedonannon mukaan tärkeä rooli työpaikkojen ja kasvun kehittämisessä sekä ympäristön laadun säilyttämisessä maaseutualueilla. Biotalouden kasvusta pitäisikin tulla prioriteetti YMP:n strategisissa suunnitelmissa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Tiedonannossa mainitaan, että Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusinstrumenttien kautta olisi hyvä tarjota matalan kustannuksen ja pidemmän laina-ajan lainoja yrittäjille, jotka haluavat investoida maaseutualueille. Tiedonannossa ehdotetaan Smart Village -konseptin kehittämistä. Se mahdollistaisi, että paikalliset yhteisöt voisivat puuttua heille tärkeisiin kehityskohteisiin selkeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Lisäksi paikallisesti johdettu LEADER on todettu tehokkaaksi keinoksi. Nuoret viljelijät ja teknologia 9(21) Tiedonannon mukaan sukupolvenvaihdoksista pitäisi tulla prioriteetti uudessa politiikassa. Tämän varmistamiseksi tarvittaisiin parempi johdonmukaisuus EU-tason ja kansallisten toimenpiteiden välillä. Maanviljelyn aloittaminen sisältää usein korkeita riskejä esimerkiksi suuren pääomatarpeen takia. YMP:n tulisi auttaa vähentämään tätä riskiä ensimmäisinä vuosina tarjoamalla EU-laajuisen järjestelmän uusien, aloittavien toimijoiden tukemiseksi. Lisäksi nuorten mahdollisuuksia käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja pitäisi kehittää. Nuorten alalle auttamisen lisäksi on tärkeää auttaa vanhemman sukupolven pääsyä pois maataloudesta. Tiedonanto korostaa, että uusien teknologioiden käyttöönotto maataloudessa on jäänyt alle odotusten sekä on lisäksi epätasaisesti jakautunut EU:n alueella. Myös uuden ja relevantin tiedon saanti on epätasaista. Tiedonannon mukaan neuvonnan roolia tulisi kasvattaa lisäämällä neuvontapalvelut YMP:n strategisten suunnitelmien hyväksynnän ehdoksi. Tiedonannossa painotetaan, että kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruoasta, jolla on vielä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten elintarvikkeet joilla on

10 10(21) maantieteellisiä merkintöjä ja innovatiiviset elintarvikkeet. YMP:n olisi vastattava tähän muun muassa tekemällä maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia sekä maanviljelijöille että kuluttajille. YMP:n pitäisi erityisesti ottaa huomioon antimikrobiresistenssi, joka syntyy antibioottien epäasiallisella käytöllä. One Health -konseptin eli ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden mukaisesti YMP:n pitäisi edistää uusien teknologioiden, tutkimuksen ja innovaatioiden käyttöä vähentääkseen riskejä kansanterveydelle. Vastaavasti tiedonannossa katsotaan, että YMP:n tulisi vauhdittaa eläinten hyvinvoinnin EUsääntöjen soveltamista parantaakseen standardeja vapaaehtoisten aloitteiden ja eläinten hyvinvoinnin markkina-arvon edistämisen kautta niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. YMP voisi myös edistää terveempää ravitsemusta esimerkiksi kouluohjelmien ja YMP:n menekinedistämistoimissa. YMP:n tärkein tehtävä tällä saralla on auttaa maanviljelijöitä varautumaan ja sopeutumaan kulutustottumusten muutoksista johtuvaan tuotannon muuttumiseen. Lisäksi YMP voi auttaa ruokahävikin vähentämisessä kannustamalla parempiin tuotanto- ja prosessointikeinoihin ja tukemalla kiertotalousaloitteita. Kansainvälinen kauppa ja muuttoliike Kansainvälisen kaupan osalta tiedonanto toteaa, että EU on maailman suurin maatalouselintarvikkeiden viejä. Markkina-orientoitumisen säilyttäminen sekä YMP:n keinojen yhteensopivuuden varmistaminen kansainvälisen kauppaoikeuden kanssa auttaisi EU:ta säilyttämään sen johtavan roolin kansainvälisissä elimissä, kuten WTO:ssa, jossa se voi edistää vapaata kauppaa ja puolustaa rajoituksia markkinoita vääristäville tuille. Herkät tuotteet on jatkossakin huomioitava kauppaneuvotteluissa. Tiedonannossa muistutetaan, että EU kohtaa perusteettomia vientirajoituksia terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien esteiden (SPS) takia monilla tärkeillä maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Lisäksi EU:n täytyisi yhteistyö- ja teknisten apukeinojen kautta auttaa kumppanimaita ja alueita parantamaan heidän SPS-standardejaan. Muuttoliikkeestä Eurooppaan tiedonanto toteaa, että CAP:ssa tulee kiinnittää huomio juurisyihin, joihin politiikalla tulisi vaikuttaa. Maataloudella on merkittävä osa maastamuuttohalukkuuteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu komission tiedonannosta. Käsittely Euroopan parlamentissa

11 11(21) Tiedonanto esiteltiin Euroopan parlamentille Parlamentin AGRI-valiokunta laatii asiasta oma-aloitemietinnön. Mietinnön laatija on Herbert Dorfmann (EPP/IT). AGRI keskusteli asiasta kokouksessaan. Parlamentti hyväksynee mietintönsä kesäkuussa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) , , , , , ja EU-ministerivaliokunta , ja Asiasta on annettu E-kirje Suuri valiokunta , (kirjallinen menettely) ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Tausta-asiakirja 5775/18 ja 5968/18 Komission tiedonanto COM(2017) 713 final The Future of Food and Farming Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, , antti.unnaslahti@mmm.fi

12 Neuvotteleva virkamies Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, , 12(21) EUTORI-tunnus EU/2017/1713 Liitteet Viite

13 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Vainio-Mattila Birgitta (21) Asia Maataloussektorin rooli EU:n biotalousstrategian päivityksessä Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ministerit keskustelevat maataloussektorin roolista EU:n biotalousstrategian päivityksessä kokouksessaan Maatalouden erityiskomitea käsitteli asiaa EU:n biotalousstrategian päivitys on edennyt komission suunnitelmiin ja esitystä päivityksestä odotetaan vuoden 2018 aikana. Suomen kanta Suomi yhtyy EU:n biotalousstrategian arvioinnin johtopäätöksiin ja tukee EU:n biotalousstrategian päivitystä, jonka päämääränä on monialainen ja kokoava EU:n biotalousstrategia. Biotalousstrategian päivityksessä on tärkeää huomioida koko ketju kestävästä uusiutuvasta raaka-aineesta ja resurssitehokkaasta tuotantoprosessista aina tuotteiden ja palveluiden käyttöön, uudelleen käyttöön ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, kierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saakka. Suomen mielestä biotalouden määritelmää tulee laajentaa nykyisestä pääasiassa biomassan hyödyntämiseen keskittyvästä koskemaan myös erilaisia luonnonvaroihin liittyviä palveluita ja luonnon ekosysteemipalveluita. Luonto on koko elämän ylläpitäjä ja se tarjoaa myös elämyksiä ja virkistystä. Suomi näkee EU:n biotalousstrategian keskeisinä tavoitteina biotalouden lisäarvon kasvattamisen, osaamisen, tutkimuksen, neuvonnan ja yhteistyön lisäämisen, investointien vauhdittamisen sekä kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistamisen. Tämä tehdään vaarantamatta ruokaturva.

14 14(21) 1) Kuinka EU politiikat ja erityisesti tuleva EU:n biotalousstrategian päivitys, tukevat paremmin kestävän ja kiertävän biotalouden kehittymistä ja parantavat alkutuottajien hyötyjä ja mahdollisuuksia? Suomi pitää biotaloutta varteenotettavana mahdollisuutena Euroopan kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittamisessa, työllisyyden vahvistamisessa sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Biotalous tulisi ymmärtää laajasti niin, että se käsittäisi myös alkutuotannon ja innovaatiot. Suomi katsoo, että EU:n biotalousstrategian päivityksessä tulee huomioida aiempaa vahvemmin politiikkakoherenssi eri politiikoiden kuten yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan, EU:n metsästrategian tavoitteiden, ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan, terveyspolitiikan, sisämarkkina- ja teollisuuspolitiikan, kiertotalouspolitiikan ja biotalouden edistäminen välillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että eri politiikkasektoreilla ei laadita EU-tasolla keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja sääntelyä. Ennustettava ja pitkäjänteinen politiikka- ja lainsäädäntökehys on myös tärkeää suotuisan investointi-ilmaston kehittämiseksi biotaloudessa. Politiikkakoherenssin yhteydessä tulee huolehtia myös siitä, että sääntely ei saa johtaa raskaaseen byrokratiaan/hallinnolliseen taakkaan toimijoille. Etenkin maataloussektori on jo hyvin kuormittunut sääntelystä. Biotalouden edistämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei toimilla aiheuteta ongelmia muiden tavoitteiden toteuttamisessa. Biotaloutta edistävien toimien on tavoiteltava ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, hyvälaatuisia ja turvallisia toimintatapoja, tuotteita ja palveluita. Biotalouden kehittyminen perustuu uusiutuvien raaka-aineiden kestävään tuotantoon ja käyttöön. Biotalous ei ole mahdollista ilman neitseellisen raaka-aineen käyttöä. EU:n biotalousstrategiassa on tarpeen tunnistaa biotalouden kytkeytyminen maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, elinkeinoihin sekä alueelliseen kehittymiseen ja lisäarvon oikeudenmukaiseen jakautumiseen toimijoiden kesken. Suomen tavoitteena on, että EU:n biotalousstrategia luo joustavan politiikkakehikon, missä jäsenvaltioille annetaan paljon joustoa kestävän biotalouden edistämiseen alueellaan, jotta alueelliset erityisolosuhteet, vahvuudet ja heikkoudet voidaan ottaa paremmin huomioon. Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi joustavuutta myös EU: n valtiontuen sääntöjen ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden puitteissa biotalouden edistämiseen ja biomateriaalien käyttöön alueillaan. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa. 2) Mitä kansallisella tasolla voidaan tehdä, että viljelijät ja metsänomistajat saataisiin paremmin mukaan biotalouden arvoketjuun?

15 15(21) Alkutuottajat ovat biotalouden avaintoimijoita. Alkutuotannon kannattavuus, joka varmistaa elinkeinotoiminnan jatkumisen alueellisesti, onkin edellytys kestävälle biotaloudelle. Suomen näkemyksen mukaan alkutuottajat tulee tästä syystä ottaa nykyistä tiiviimmin mukaan valmisteltaessa sekä EU:n että kansallisia biotalousstrategioita ja toimeenpano-ohjelmia. On tärkeää, että EU:n tutkimus- ja kehityspanostukset tukevat uusien tuotteiden, palveluiden ja arvoketjujen kehittämistä maaseudulla. Suomen biotalousstrategian valmistelussa oli mukana laaja joukko eri alojen sidosryhmiä. Suomen näkemyksen mukaan biotalouden toimintaympäristön tulee alkutuottajan näkökulmasta olla sellainen, että se joustaa erilaisten toimijoiden ja toimintatapojen mukaan ja, että se ottaa huomioon erilaisissa olosuhteissa toimijoiden tarpeet. Kansallisessa lainsäädännössä olevia pullonkauloja on selvitettävä aktiivisesti ja pyrittävä poistamaan. Maaseudun kehittämisohjelma luo hyvät puitteet biotalouden edistämiseksi kansallisella tasolla. Ohjelma sisältää keinoja, joilla on mahdollista parantaa viljelijöiden ja metsänomistajien asemaa biotalouden arvoketjussa pelkästä raaka-aineen tuottajasta myös sen jalostajiksi. Panostusta ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen ja niihin liittyvään neuvontaa tulee lisätä. Suomen mielestä kuluttajien tietämys biotaloudesta ja sen mukanaan tuomista hyödyistä on vielä heikkoa. Panostusta biotalouden hyväksyttävyyteen, hyötyihin ja tunnetuksi tekemiseen tulisi lisätä, jotta biotaloustuotteiden ja -palveluidenmarkkinat saadaan kehittymään ja kasvuun. Tällöin myös alkutuottajan rooli koko biotalouden arvoketjussa voi vahvistua, biotalouden toimijoiden kiinnostus lisääntyä ja toiminnan kannattavuus kasvaa. Pääasiallinen sisältö EU:n komission vuoden 2012 biotalousstrategian tavoitteena on innovatiivinen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen yhteiskunta, joka sovittaa yhteen ruokaturvan ja biopohjaisten resurssien käytön teolliseen tarkoitukseen varmistaen samalla ympäristön suojelun. EU:n biotalousstrategiassa biotalous määritellään kapeahkosti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisenä erilaisina tuotteina (ruoka, rehu, biopohjaiset tuotteet, bioenergia). Vuoden 2012 biotalousstrategia arvioitiin 2017 ja tänä vuonna komissio antaa strategiasta päivitetyn version. Biotalousstrategian päivitystyötä johtaa DG Tutkimus läheisessä yhteistyössä DG AGRI:n kanssa. Kaiken kaikkiaan noin kymmenen pääosastoa osallistuu

16 16(21) biotalousstrategian päivittämiseen, sen poikkisektorialisen luonteen vuoksi. Biotalousstrategian päivitys on hyvin tärkeä maa- ja metsätalouden näkökulmasta. Biotalousstrategia tarjoaa mahdollisuuksia ruokaturvan varmistamiseksi maailman kasvavalle väestölle vastaamalla samalla ympäristöön liittyviin haasteisiin sekä vaikuttamalla kiertävämpien ja kestävämpien tuotantosysteemien syntymiseen. Biotalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kasvuun ja maaseudun kehittämiselle. Biotalousstrategian päivitys on nyt ajankohtainen, koska toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti vuodesta Esimerkiksi ilmaston osalta tavoitteista on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa ja kestävälle kehitykselle on asetettu Agenda 2030 tavoitteet. Lisäksi EU:ssa on laadittu kiertotalouspaketti sekä suunnitelmat energiaunioniksi. Taustapaperissa nostetaan esille se, että vaikka maa- ja metsätalous ovat EU:n biotalouden tärkeimmät sektorit, alkutuotanto (viljelijät ja metsänomistajat) on tällä hetkellä hyvin huonosti integroitu biotalouden arvoketjuun. Alkutuotanto toimii pääasiassa raaka-aineen tuottajana ja on hyvin vähän mukana biotuotteiden tuottajina. Päivitettävän biotalousstrategian tulisikin huomioida paremmin alkutuottajien tarpeet ja sisältää toimia, joilla vahvistetaan alkutuottajien roolia uuden biotalouden arvoketjuissa. Biotalouden kestävä kasvu maaseudulla nähdään tärkeänä tekijänä maaseudun asuttuna pitämisen ja elinvoimaisuuden näkökulmasta, koska se voi luoda uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalous voi myös edistää kehitystä kohti kiertävää ja resurssitehokasta taloutta parantamalla erilaisten sivuvirtojen hyödyntämistä esimerkiksi ravinteiden kierrätystä tehostamalla. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevassa tiedonannossa biotalous on nostettu vahvasti esille myös yhtenä tärkeänä tekijänä maatalouden ja maaseudun tulevaisuuden toiminnassa. Ministerineuvoston kokouksessa asiaa lähestytään kahdella kysymyksellä ja käydyn keskustelun pohjalta laaditaan puheenjohtajan kirje, joka toimitetaan asiaa valmisteleviin pääosastoihin ja komissaareille. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu

17 Maa- ja elintarvikejaosto (EU18) ja (21) Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 5757/18 AGRI 52 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila MMM/RO/MARY, puh birgitta.vainio-mattila@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

18 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Virolainen Jukka (21) Asia EU:n yhteinen valkuaissuunnitelma Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle EU:n valkuaissuunnitelman laatimisesta. Asiasta keskusteltiin maatalouden erityiskomiteassa Suomen kanta Suomi kannattaa EU:n yhteisen valkuaissuunnitelman laatimista. Suomen mielestä suunnitelmassa on tarkasteltava, valkuaiskasvien tuotannon lisäämisen ohella, myös muita kasviperäisiä valkuaisen lähteitä kuten esimerkiksi öljykasveja ja erityyppisten teollisuusprosessien sivuvirtoja. Valkuaissuunnitelman aihealue on laaja ja esiin nousevien kysymysten ratkaisut voivat vaatia laajempaa käsittelyä. Suomi katsoo, että suunnitelmaan on hyvä tällöin sisällyttää esityksiä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Suomi katsoo, että valkuaissuunnitelmaa voidaan hyödyntää seuraavan CAP:n valmistelussa, koska EU:n valkuaisalijäämä on tiedostettu ja tunnustettu ongelma. Pääasiallinen sisältö Komissio on taustoittanut keväällä alkavan EU tasoisen valkuaissuunnitelman ( EU Protein Plan ) laadintaa DG Agrin peltokasvikomiteassa Komissaari Hogan lupaili valkuaissuunnitelmaa ensimmäisen kerran FEFAC:in (EU:n rehuteollisuusyhdisys) konferensissa kesäkuussa Myös Euroopan Parlamentti on vaatinut sitä viime vuonna ns. Omnibus-asetuksen käsittelyn yhteydessä. Tähän liittyen Euroopan parlamentti on laatimassa oma-

19 19(21) aloitemietintöä proteiinista ja se hyväksyttäneen huhtikuussa. Viime kesänä useat jäsenvaltiot allekirjoittivat julistuksen (European Soya Declaration), jolla halutaan kiinnittää huomiota soijan ja muiden valkuaiskasvien viljelyn lisäämiseen EU:ssa. Komission mukaan perustavan laatuinen asia kasvivalkuaisen ympäriltä on se, että EU on selvästi alituotantoalue valkuaiskasvien tuotannossa. Esimerkiksi eläinrehujen valmistukseen EU:ssa tarvitaan vuosittain noin 45 miljoonaa tonnia raakavalkuaista ja josta soijaperäisen osuus on noin 15 miljoonaa tonnia. Tätä valkuaistarvetta täyttämään EU:hun tuodaan vuosittain 42 miljoonaa tonnia soijapapua ja jota vasten EU:n oma kolmen miljoonan tonnin tuotantomäärä on häviävän pieni. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Blair House -sopimus on edelleen voimassa, joten erityisiä suoria kasvikohtaisia tukia ei voida myöntää valkuaiskasvien tuotannon lisäämiseksi. Valkuaiskasvien tuotannossa haasteena EU:ssa on ilmasto, lajikkeiden vähyys sekä viljelyn vaatima asiantuntemus ja tekniikka. Komission mukaan toisaalta nykyisestä YMP:stä löytyy elementtejä, jotka kannustavat valkuaiskasvien viljelyyn. Valkuaissuunnitelman laadinnan lähtökohtana on, että sitä lähdetään rakentamaan nykyisen tiedon pohjalta (kansallinen ja alueellinen tieto/kokemus) eli ei aloiteta nollasta. Komissio aloittaa laadinnan kartoittamalla lähtötilanteen valkuaissektoriin liittyvien sidosryhmien avulla sekä avaa jonkinasteisen verkkokyselyn aiheesta. Suunnitelmassa ei myöskään ole tarkoitus lähteä esittämään uusia politiikkaohjelmia. Komission tarkoitus on saada raportti valmiiksi tämän vuoden lopulla ja se voi sisältää ehdotuksia jatkotoimista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on laatimassa oma-aloitemietintöä, joka valmistunee huhtikuussa Mietinnön laatija on MEP Denanot (FR, S&D) Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) ja EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

20 20(21) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kyseessä on komission tiedotusasia. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maatalousylitarkastaja Jukka Virolainen, MMM/RO/MARY, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, maatalouden erityiskomitea MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM