TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Johtoryhmä 15.2.2012 YT-ryhmä 23.2.2012 Hallitus 23.2.2012 Tarkastuslautakunta 23.2.2012 Valtuusto 2.5.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2011... 1 DIREKTÖRENS ÖVERSIKT FÖR ÅR 2011... 1 2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE... 5 2.1 Jäsenkunnat... 5 2.2 Opiskelijamäärän kehitys... 5 2.3 Valtuusto... 5 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat... 7 2.5 Hallitus... 8 2.6 Johtokunnat... 8 2.7 YT-elin ja työsuojelu... 9 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta... 9 2.9 Johtoryhmä... 10 2.10 Opiskelijayhdistys... 10 2.11 Henkilöstömäärän kehitys 2009 2011... 10 3 TILIKAUDEN 2011 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTYMÄN TALOUDELLINEN ASEMA... 11 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 11 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut 31.12.2011... 13 3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 14 3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2011... 16 3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen... 17 4 TALOUSARVION 2011 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 4.1 Yhteisten tavoitteiden toteutuminen... 19 4.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 24 4.3 Tuloslaskelmaosan 2011 toteutumisvertailu... 25 4.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 25 4.5 Investointiosan toteutumisvertailu... 26 5 KEHITTÄMISPROSESSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2011... 27 5.1 Johtaminen ja tukipalvelut prosessi... 27 5.2 Nuorten koulutuspalvelut -prosessi (NuKo-tiimi)... 29 5.3 Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut -prosessi (TYKE)... 30 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TEHTÄVÄALUEITTAIN... 34 6.1 Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut... 34 6.1.1 Yhtymäpalvelut ja kiinteistöpalvelut... 34 6.1.2 Oppisopimuspalvelut... 37 6.1.3 RegiOnline IT-palvelut... 40 6.2 Kokkolan ammattiopistot... 43 6.2.1 Kokkolan ammattiopisto... 44 6.2.2 Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut... 44 6.2.3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto... 53 6.2.4 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto... 57 6.3 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto... 61 6.4 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto... 61 7 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMISTA... 71 8 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOULUTUSYHTYMÄN MENOIHIN... 72 9 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 73 9.1 Tuloslaskelma... 73 9.2 Rahoituslaskelma... 74 9.3 Tase... 75 9.4 Konsernitase... 76 9.5 Perussopimus, opiskelijamääräkeskiarvot 2009-2011 kunnittain ja opistoittain... 77 9.6 Perussopimus, jäsenkuntien maksuosuudet 2011... 78 9.7 Perussopimus, jäsenkuntien osuudet peruspääomasta... 79 9.8 Peruspääoma, jäsenkuntien ääniosuudet ja äänimäärä valtuustokaudella 2009 2012... 79 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 80

1 JOHDON KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuoden 2011 alkupuolella talouden kasvuodotukset olivat Suomessa varovaisen myönteiset, mutta kesällä suhdanteet kääntyivät nopeasti negatiivisiksi. Yhdysvaltojen ja Etelä-Euroopan valtioiden velkaantumiskriisi loivat epävarmuutta maailmantalouteen, mikä heijastui nopeasti vientiriippuvaiseen Suomeen. Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella heijastusvaikutukset jäivät onneksi nytkin muuta maata pienemmiksi. Loppuvuodesta suhdannetilanne vakiintui takaisin hitaan kasvun vaiheeseen. Alueen työllisyystilanne vuoden lopussa oli Pohjanmaan suuralueella edelleen Uudenmaan jälkeen Suomen toiseksi paras, vaikka työttömyyden lasku hiukan hidastuikin. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli 8,7 %, Kokkolan seutukunnan 9,0%, Kaustisen seutukunnan 7,9% ja Pietarsaaren seutukunnan 5,7%. Myös nuorisotyöttömyyden lasku hidastui loppuvuodesta 2011 ja oli jo joulukuussa hiukan korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Alle 25-vuotiaita oli 31.12.2011 työttömänä Keski-Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 441, mikä on 16,2 % kaikista työttömistä. Koko maassa nuorten osuus työttömistä oli 12,4 %, joten maakunnan nuorten työttömyys on edelleen hiukan koholla. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 valmistui loppuvuodesta 2011. Koulutusyhtymässä suunnitelmakauden 2011-2013 päätavoitteet ovat hyvin linjassa uuden KESU:n kanssa: koulutusohjelmien työelämävastaavuuden arviointi ja ennakointi, koulutuksen läpäisyn kehittäminen, työllisyyttä edistävät toimenpiteet, oppimisen henkilökohtaistaminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, laadunhallinnan vahvistaminen sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen. Vuoden 2011 aikana on käynnistetty useiden tavoitteiden systemaattinen edistäminen ja hankkeet jatkuvat vuodelle 2012. Kestävän kehityksen toimintaohjelma käynnistettiin vuoden 2011 loppupuolella, yrittäjyyden oppimispolkua mallinnettiin ja oppimisympäristöjen kehittäminen oli vahvasti esillä sekä rakentamisinvestoinneissa että toimintamallien kehittämisessä. Esimiestyötä kehitettiin mm. toteuttamalla 360-asteen arviointi esimiehille. Verkostotoiminnassa olemme olleet aktiivisia alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Merkittävinä alueellisen verkostotoiminnan tuloksina voidaan mainita Keskipohjalainen koulutusväylä -hankkeen valmistelu yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa, toisen asteen yhteistyön jatkuminen sekä Botnia-yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa sekä yhteiset lahjoitusprofessuurit. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys laadittiin yhdessä alan koulutus- ja työnantajatahojen kanssa. Opetustoiminnan tulosten seurantaa kuvaamaan laadittiin Opiskelijaraportti ensimmäistä kertaa. Opiskelijoiden oppimistuloksista kertoo myös hyvä menestys Taitaja-kisoissa. Vuonna 2011 olimme opiskelijoiden kisamenestyksen perusteella 4. sijalla kaikkien järjestäjien osalta. Vuonna 2011 koulutusyhtymä sai kahdelta eri taholta ulkoista palautetta toiminnastaan. Koulutusyhtymä osallistui ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun, jossa erityisteemana olivat yksilölliset oppimispolut. Hakemuksen perusteella pääsimme ulkoisen arviointikäynnin kohteeksi ja saimme palauteraportin. Vaasan maakunta-arkisto suoritti arkistolain mukaisen tarkastuksen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä marraskuussa. Näistä arvioinneista saatuja palauteraportteja käytetään osaltaan toiminnan kehittämisen pohjana. Vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli ns. SORA-lainsäädäntöä (SORA = opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja), joka vuoden 2012 alusta lähtien tekee mahdolliseksi opiskeluoikeuden peruuttamisen vakavissa soveltumattomuuden tilanteissa aloilla, joilla soveltumattomuudesta on merkittäviä riskejä turvallisuudelle. Koulutusyhtymään asetettiin SORA-lainsäädännön edellyttämä Opiskeluoikeuden toimikunta, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2012 alusta. Ammatillisen koulutuksen vetovoima jatkui hyvänä vuonna 2011. Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2011 oli 2762 opiskelijaa, joka ylitti järjestämisluvan 35 opiskelijalla. Vuoden lopussa OKM myönsi 14 määräaikaista lisäpaikkaa vuotta 2011 koskien, joten ylitys jäi 21 opiskelijaan. Myös aikuiskoulutuksessa oli kasvua lähes kaikissa koulutusmuodoissa. Vuoden aikana valmisteltiin järjestämisluvan uudistaminen vapaan sivistystyön kansanopistotoiminnan osalta ja kulttuuriopiston nimenmuutos Keski-Pohjanmaan Opistoksi. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan saimme uutena tutkintona turvallisuusalan perustutkinnon järjestämisoikeuden. Yhtymän taloudellinen tulos vuonna 2011 oli selkeästi heikompi verrattuna poikkeuksellisen hyvään vuoteen 2010. Tilikauden 2011 tulokseksi muodostui +48.657,85 euroa, mikä alitti selkeästi talousarvioissa asetetun 1

tavoitteen 850.000 euroa. Tilikauden tulostavoitteista jäämiseen vaikuttivat mm. odotettua pienempi 0,2 % tasokorotus valtionosuusrahoituksessa sekä rakentamiseen liittyvien väliaikaistilojen vuokrakulut, muuttokulut ja tilojen uudistamiseen liittyvät käyttötaloushankinnat. Aikuisopiston tilikauden tulos jäi alle talousarviotavoitteen ja selkeästi negatiiviseksi (-497.453 ). Syynä suureen tappioon oli katteellisten koulutusten määrän vähentyminen sekä rakentamiseen liittyvä kustannukset. Lisäksi aikuisopiston projektien omarahoituksiin tuli lisäystä noin 70 000 edellisvuoteen verrattuna. Muuten yhtymän opistojen ja tehtäväalueiden osalta taloudelliset tulokset pääosin ylittivät talousarvion tavoitteet. Tulosrahoituksessa vuonna 2011 koulutusyhtymä oli sijalla 3. suurten järjestäjien joukossa, ja tulosrahoitusta saatiin noin 1.95 m. Vuoden 2011 toimintatuotot olivat 48,1 m, jossa kasvua edellisvuoteen oli vain 0,8 %. Toimintakulut kasvoivat 5,1 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 341.344,15 euroa tilinpäätöserien (poistoero, investointivaraukset ja rahastot) jälkeen. Yhtymän bruttoinvestoinnit vuoden aikana olivat yhteensä 4.768.215. Investointituloja kertyi 380 856, joten nettoinvestoinnit olivat 4.387.359. Uutta lainaa otettiin 3 m. Vuoden 2011 investointiosuuksista merkittävimmät olivat Kannuksen teknotalo, aikuisopiston hallitilojen laajennus, ammattikampuksen 1. vaihe ja ammattiopiston metallin uudet tilat. Talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 2.531951. Pieniin peruskorjauskohteisiin käytettiin kiinteistöpalvelujen työohjelman mukaisesti 185.697 ja irtaimen kaluston hankintoihin yhteensä 1. 314.801. Investointiohjelmassa painottuivat myös uusien rakennuskohteiden suunnittelu, joista merkittävimmät ovat Kokkolan Torkinmäen ammattikampushankkeen 2.vaihe, kampushalli, kulttuuriopiston laajennushanke sekä aikuisopiston mediakeskus LIMEn tilat. Yhtymän taseasema säilyi investoinneista huolimatta hyvällä tasolla. Omavaraisuusaste on 67,0 %, taseen ylijäämäkertymä 8,69 m, rahastojen pääomat yhteensä 2,26 m sekä poistoero ja investointivaraukset yhteensä 5,7 m. Lainakanta oli vuoden lopussa 6,5 m. Tuleva toimintavuosi 2012 on talouden osalta erityisen haasteellinen. Hallitusohjelma, valtion vuosien 2012-2015 talousarviokehysten säästötavoitteet, julkisen hallinnon rakenteelliset uudistukset ja EU-rahoitusten aleneminen heijastuvat alueelliseen kuntapalvelu-, koulutus- ja kehittämistoimintaan. KESU sisältävät myös toisen asteen koulutusta koskevia leikkaussuunnitelmia. Vuoden 2013 alusta voimaan astuu koulutustakuu, joka toisaalta edellyttää kaikille peruskoulun päättäville jatkomahdollisuuksien turvaamisen yhdessä lukioiden ja muiden alueen viranomaisten kanssa. Aikuiskoulutuksen kaikkiin rahoitusmuotoihin on tulossa merkittäviä supistuksia. Toiminnan tehokkuuteen ja taloudelliseen tuloksellisuuteen sekä yhteistyöhön opistojen ja eri aluetoimijoiden kesken on kiinnitettävä erityistä huomiota samalla kun toiminnan laadullinen kehitys halutaan varmistaa. Vuoteen 2012 siirrytään muutoinkin muutoksen tilanteessa. Koulutusyhtymässä yhteensä 16 vuotta ja viimeiset neljä vuotta johtajana työskennellyt Jukka Ylikarjula siirtyi vuodenvaihteessa maakuntajohtajaksi Keski-Pohjanmaan liittoon. Vuoden 2012 alkuun sisältyy merkittävänä asiana uuden johtajan rekrytointi. Kiitokset vuodesta 2011 opiskelijoillemme, henkilöstölle, luottamushenkilöstölle sekä työelämän yhteistyökumppaneillemme. Kokkolassa 23.2.2012 Jukka Ylikarjula, yhtymäjohtaja 31.12.2011 saakka Liisa Sadeharju, vs. johtaja vuoden 2012 alussa 2

LEDNINGENS ÖVERSIKT ÖVER 2011 De ekonomiska tillväxtförväntningarna i Finland i början av 2011 var försiktigt positiva, men på sommaren svängde konjunkturerna snabbt till det negativa. Förenta staternas och de sydeuropeiska ländernas skuldkris skapade osäkerhet i världsekonomin, vilket snabbt avspeglade sig på det exportberoende Finland. I Mellersta Österbotten och Jakobstadsområdet blev återverkningarna lyckligtvis även denna gång mindre än i det övriga landet. I slutet av året stabiliserade sig konjunkturläget åter vid en långsam tillväxt. Sysselsättningsläget i Österbottens storområde var i slutet av året fortsatt näst bäst i Finland efter Nyland, trots att arbetslösheten sjönk i något långsammare takt. Arbetslösheten i Mellersta Österbottens var 8,7 %, i Karleby region 9,0 %, i Kaustby region 7,9 % och i Jakobstads region 5,7 %. Även ungdomsarbetslösheten sjönk långsammare i slutet av 2011 och var i december något högre än året innan. I Mellersta Österbottens landskap var den 31.12.2011 unga, under 25-åriga, arbetslösa sammanlagt 441, vilket är 16,2 % av alla arbetslösa. De ungas andel av alla arbetslösa i hela landet uppgick till 12,4 %. Ungdomsarbetslösheten i landskapet var således något högre. Undervisnings- och kulturministeriets Utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011 2016 blev färdig i slutet av 2011. Utbildningssamkommunens huvudsakliga mål för planeringsperioden 2011 2013 ligger väl i linje med den nya Utvecklingsplanen: utvärdering och prognostisering av utbildningsprogrammens arbetslivsmotsvarighet, utveckling av fullföljd utbildning, sysselsättningsfrämjande åtgärder, inlärningens individualisering och erkännande av tidigare förvärvad kompetens, stärkande av kvalitetsledning samt förbättrande av kontakterna mellan utbildning och arbetsliv. Under 2011 inleddes åtgärder för att systematiskt främja ett flertal målsättningar och dessa projekt sträcker sig in på 2012. I slutet av 2011 startade ett åtgärdsprogram för hållbar utveckling, en modell för företagsamhetens inlärningsstig ställdes och till utvecklandet av lärmiljöer lades stort fokus både inom bygginvesteringar samt utvecklingen av handlingsmönster. Chefsarbetet utvecklades bland annat genom en 360-gradersmätning. Inom nätverksverksamheten har vi varit aktiva regionalt, nationellt och internationellt. Nämningsvärda resultat inom den regionala nätverksverksamheten är beredningen av projektet Österbottniskt utbildningsbana i samarbete med yrkeshögskolan och universitetscentralen, det fortsatta samarbetet på andra stadiet, Botnia-samarbetet med högskolorna i området samt de gemensamma donationsprofessurerna. En utredning av kompetensbehovet inom social- och hälsovårdbranschen i Mellersta Österbotten utarbetades i samarbete med utbildningsanordnare och arbetsgivare i branschen. För att beskriva resultaten av undervisningsverksamheten utarbetades första gången en studeranderapport. Den goda framgången i Mästare-tävlingarna visar också på goda lärresultat. 2011 var vi enligt studerandes tävlingsframgång på fjärde plats bland alla utbildningsanordnare. 2011 fick utbildningssamkommunen extern feedback på sin verksamhet från två håll. Samkommunen deltog i tävlingen om kvalitetspriset för yrkesutbildning där det särskilda temat var individuella lärovägar. På grund av ansökan blev vi föremål för ett externt utvärderingsbesök och fick en feedbackrapport. Vasa landskapsarkiv genomförde en granskning enligt arkivlagen i Mellersta Österbottens utbildningssamkommun i november. Rapporterna från dessa utvärderingar används i sin del för utveckling av verksamheten. 2011 beredde Undervisnings- och kulturministeriet den s.k. SORA-lagstiftningen om lösningar i olämplighetsfrågor om studierätt som från början av 2012 gör det möjligt att dra in studierätten i allvarliga fall av olämplighet inom branscher där olämplighet utgör en allvarlig risk för säkerheten. Inom utbildningssamkommunen tillsattes en Kommitté för studierätt enligt lagstiftningen. Verksamheten inleddes i början av 2012. Yrkesutbildningen var fortsatt attraktiv 2011. Det viktade totala antalet studerande inom grundläggande yrkesutbildning 2011 var 2 762 vilket överskred utbildningstillståndet med 35 studerande. I slutet av året beviljade undervisnings- och kulturministeriet 14 tidsbegränsade tilläggsplatser för 2011 och det överskridande antalet studerande sjönk därmed till 21. Också vuxenutbildningen hade tillväxt inom nästan alla utbildningsformer. Under året bereddes förnyandet av tillståndet för att ordna utbildning för folkhögskoleverksamhet inom fritt bildningsarbete och namnändringen av kulturinstitutet till Mellersta Österbottens Institut. Som ny examen i tillståndet för att ordna grundläggande yrkesutbildning ingick grundexamen inom säkerhetsbranschen. 3

Samkommunens ekonomiska resultat 2011 var klart svagare än det exceptionellt goda året 2010. Resultatet för räkenskapsåret 2011 var +48.657,85 euro som klart understeg budgetmålet på 850.000 euro, bland annat på grund av en nivåförhöjning på 0,2 % av statsandelsfinansieringen som var mindre än förväntat, hyreskostnader för tillfälliga lokaler på grund av byggande, flyttkostnader och anskaffningar inom driftsekonomin vid lokalrenovering. Vuxeninstitutets resultat för räkenskapsåret nådde inte budgetmålet och är klart negativt ( 497.453 euro). Orsaken till den stora förlusten är ett minskat antal intäktsbringande utbildningar och kostnaderna i anslutning till byggandet. Dessutom tillkom en ökning på cirka 70 000 euro i egenfinansieringen av vuxeninstitutets projekt jämfört med året innan. I övrigt överskred de ekonomiska resultaten för samkommunens institut och uppgiftsområden budgetmålen. För den resultatsfinansieringens del låg utbildningssamkommunen på tredje plats bland de stora anordnarna och finansieringen uppgick till 1,95 miljoner euro. Verksamhetsintäkterna 2011 var 48,1 miljoner euro med en tillväxt från förra året på endast 0,8 %. Verksamhetskostnaderna ökade med 5,1 %. Räkenskapsperiodens överskott blev 341.344,15 euro efter bokslutsposterna (avskrivningsdifferens, investeringsreserver och fonder). Samkommunens bruttoinvesteringar under året uppgick till sammantaget 4.768.215 euro. Investeringsinkomsterna var 380.856 euro varför nettoinvesteringarna blev 4.387.359 euro. Nytt lån på 3 miljoner euro upptogs. De viktigaste investeringsobjekten 2011 var Teknohuset i Kannus, utvidgningen av vuxeninstitutets hallar, den första fasen av yrkescampus och yrkesinstitutets nya lokaler för metall. Husbyggnadsinvesteringarna uppgick sammantaget till 2.531.951 euro. För små ombyggnadsobjekt användes 185.697 euro i enlighet med arbetsprogrammet för fastighetsservice och för anskaffning av lösa inventarier sammanlagt 1.314.801 euro. Investeringsprogrammet hade fokus även på planeringen av nybyggnation där de viktigaste objekten är andra fasen av Torkinmäki yrkescampusprojekt i Karleby, campushallen, kulturinstitutets utvidgningsprojekt samt vuxeninstitutets mediecenter LIMEs lokaler. Samkommunens balans stannade trots investeringarna på en god nivå. Soliditetsgraden är 67,0 %, balansräkningens ackumulerade överskott 8,69 miljoner euro, fondkapitalet sammanlagt 2,26 miljoner euro samt avskrivningsdifferensen och investeringsreserverna sammanlagt 5,7 miljoner euro. Lånestocken var i slutet av året 6,5 miljoner euro. Verksamhetsåret 2012 blir ekonomiskt sett synnerligen utmanande. Regeringsprogrammet, statens sparmål för budgetramarna 2012 2015, den offentliga sektorns strukturella reformer och de minskade EUfinansieringarna avspeglar sig på den regionala kommunservice-, utbildnings- och utvecklingsverksamheten. Utvecklingsplanen för utbildning och forskning innehåller även planer på nedskärning av andra stadiets utbildning. I början av 2013 träder en utbildningsgaranti i kraft. Garantin förutsätter att fortsatt utbildning tryggas i samarbete med gymnasierna och andra myndigheter i regionen för alla som gått ut grundskolan. Vuxenutbildningens alla finansieringsformer kommer att drabbas av betydande nedskärningar. Särskild vikt måste fästas vid verksamhetens effektivitet och ekonomiska resultat samt vid samarbetet mellan instituten och olika regionala aktörer samtidigt som verksamhetens kvalitativa utveckling ska säkras. Ingången till 2012 kännetecknas även i övrigt av förändring. Jukka Ylikarjula som har varit anställd vid utbildningssamkommunen i sammanlagt 16 år och de senaste fyra åren som direktör är sedan årsskiftet landskapsdirektör på Mellersta Österbottens förbund. Mycket betydelsefull sak i början av år 2012 är rekryteringen av en ny direktör. Ett varmt tack för 2011 till våra studerande, vår personal, de förtroendevalda och våra samarbetspartner inom arbetslivet. Karleby 23.2.2012 Jukka Ylikarjula Liisa Sadeharju direktör till 31.12.2011 tf. direktör sedan ingången av 2012 4

2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE 2.1 Jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Jäsenkuntien alueella asui vuoden 2011 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä 130.366 asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus koulutusyhtymästä ja opiskelijamäärät kolmen vuoden keskiarvona ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä (arvio) Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 31.12.2010 31.12.2011 kasvu 2009-11, ka. 31.12.11, 31.12.2011 Halsua 1 289 1 275-14 26,8 218 766,21 2,25 Kalajoki 12 562 12 621 59 72,2 280 745,72 2,89 Kannus 5 737 5 695-42 176,3 637 133,86 6,55 Kaustinen 4 302 4 281-21 115,6 718 267,19 7,39 Kokkola 46 260 46 579 319 1 308,0 5 061 233,08 52,06 Lestijärvi 853 849-4 9,5 73 771,92 0,76 Perho 2 934 2 911-23 74,2 398 967,23 4,10 Pietarsaari 19 656 19 623-33 161,8 1 254 264,15 12,90 Sievi 5 310 5 286-24 35,1 123 694,39 1,27 Toholampi 3 480 3 483 3 96,2 413 915,54 4,26 Veteli 3 466 3 407-59 80,7 424 443,52 4,37 Sopimuskunnat: Kruunupyy 6 731 6 683-48 30,1 28 995,26 0,30 Vöyri 6 689 6 740 51 1,4 28 995,26 0,30 Pedersöre 10 893 10 933 40 7,0 57 990,52 0,60 Yhteensä 130 162 130 366 204 2 194,7 9 721 183,84 100,00 2.2 Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2011 keskimäärin 2.761,6 yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisissa sekä valmistavissa koulutuksissa (tammi- ja syyskuun painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös aikuiskoulutuksen opiskelijat, niin vuosiopiskelijoiden kokonaismäärä oli noin 4.000 opiskelijaa. Näitä opiskelijamääriä ei voi mitata samalla tavalla kuin muiden, koska kurssien kesto ja sopimusten määrä vaihtelee. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina 2009 2011 (painotettu ka/vuosi): Oppilaitos Kokkolan ammattiopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Kokkolan kauppaopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto YHTEENSÄ Tavoite Toteutunut 2009 2010 2011 2011 1 009,3 1 030,1 1 065,0 1 050,8 402,9 449,6 421,0 416,9 448,4 464,1 450,0 439,2 539,7 534,9 535,0 565,8 214,9 203,2 225,0 235,5 73,8 86,1 80,0 77,1 151,3 146,2 140,0 153,7 99,7 99,5 90,0 99,6 94,2 104,3 104,0 113,8 175,0 185,3 175,0 175,1 2 669,4 2 768,3 2 750,0 2 761,6 5

Perustutkinto-opiskelijoista kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on ollut seuraavasti: Toteutunut Oppilaitos 2009 2010 2011 Kokkolan ammattiopisto 78,7 94,3 109,8 Tekniikan ala 51,8 58,5 62,8 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 26,9 35,8 47,0 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 69,9 73,0 71,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 69,9 73,0 71,7 Kokkolan kauppaopisto 120,9 122,3 112,5 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 96,0 96,5 89,2 Luonnontieteiden ala 22,3 21,8 19,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2,7 4,0 4,3 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 56,7 60,9 68,7 Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 33,6 31,3 29,3 Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 4,4 4,3 8,1 Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 16,3 23,4 29,3 Toholammin toimipaikka, kulttuuriala 2,4 2,0 2,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 10,0 9,5 11,6 Humanistinen ja kasvatusala 3,2 1,0 1,4 Kulttuuriala 6,8 8,5 10,2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 336,2 360,0 374,3 Muita opiskelijoita on ollut seuraavasti: Muut kuin yksikköhintaopiskelijat 2007 2008 2009 2010 2011 Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijatyövuotta 138 149 152 161 185 Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa 232 216 181 222 175 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö 340 365 399 410 430 Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot 8 887 8 912 9 490 9 402 9 700 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät 62 141 63 635 39 579 58 356 46 205 NOSTE-opiskelijatyöpäivät * 7 090 7 898 2 939 -- -- Muu, opiskelijatyöpäivinä** 53 914 9 415 10 985 33 221 3 843 * Noste-koulutukset päättyivät v. 2009 ** mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. 6

2.3 Valtuusto Koulutusyhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 46-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2011 valtuusto kokoontui kolme kertaa ja päätti yhteensä 29 asiasta. Valtuuston puheenjohtajisto Palosaari-Penttilä Pirjo pj. Isohanni Anna-Maria I vpj. Mikkola Silja II vpj. Jäsenkuntien edustajat HALSUA Hotakainen Tapani Jylhä Hanne KALAJOKI Hänninen Sami Tilus Riitta A. Tuorila Sanna KANNUS Isohanni Anna-Maria Koskinen Tommi Mikkola Silja Mäkitalo Tarja KAUSTINEN Hakola Kirsti Harju Jorma Koskinen Jouni Palosaari-Penttilä Pirjo KOKKOLA Harsunen Raimo Heino Esa Kippo-Kovasin Lea Koskela Joonas Laitila Veikko Passoja Terttu Pohjola Vesa Ström Aija Uusikartano Lea Ylitalo Alpo LESTIJÄRVI Haasiomäki Osmo Tuikka Elina PERHO Humalajoki Tapani Koivuniemi Jorma Vainionpää Sakari PIETARSAARI Häggblom Bjarne Ittonen Jarmo Silvennoinen Pentti Tupeli Timo (11.1.2011 saakka) Aspvik Matts (12.1.2011 alkaen) Vähäsöyrinki Eija SIEVI Jussila Mauno Kinnunen Kimmo TOHOLAMPI Heikkilä Timo Hylkilä Marja Pahkakangas Kauko VETELI Pakkala Risto Pulkkinen Marketta Savolainen Veijo Sopimuskuntien edustajat KRUUNUPYY Lerbacka Markus Saajoranta Pekka VÖYRI Näsman Lisbeth PEDERSÖRE Björklund Ritva Sundqvist Rolf 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Raimo Harsunen (pj.) Kokkolasta, Bjarne Häggblom (vpj.) Pietarsaaresta, Elsi Hautaniemi Kokkolasta, Jussi Rämet Kokkolasta ja Annikki Korpijärvi Kokkolasta. Koulutusyhtymän vastuullisina tilintarkastajina ovat toimineet JHTT KH Elina Pesonen, JHTT Esko Säilä ja JHTT Aatos Mäkelä KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä. 7

2.5 Hallitus Koulutusyhtymän 11-jäsenisen hallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston käsittelemien asioiden täytäntöönpanosta. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2011 ja päätettävänä oli yhteensä 153 asiaa. Varsinaiset jäsenet 2011 Timo Virolainen, puheenjohtaja (Kokkola) Esa Kant, varapuheenjohtaja (Kokkola) Carl-Göran Henriksén (Kokkola) Marja Hylkilä (Toholampi) Sirkka Juusela-Pekkarinen (Kannus) Leila Lehtinen (Kannus) Pekka Märsylä (Kalajoki) Sari Puutio (Kokkola) Jarmo Rasmus (Kokkola) Pentti Silvennoinen (Pietarsaari) Maarit Wik (Pietarsaari) Henkilökohtaiset varajäsenet Kimmo Kinnunen (Sievi) Jaana Pikkarainen-Haapasaari (Kokkola) Katja Liimatta-Åström (Kokkola) Maria Keltti-Heikkilä (Veteli) Mikko Tamminen (Perho) Leena Oikarinen (Kokkola) Tapani Hotakainen (Halsua) Kaisu Valtonen (Lestijärvi) Ritva Hänninen (Toholampi) Maija Ekman (Pietarsaari) Ahti Lehtonen (Pietarsaari) Esittelijät Pöytäkirjanpitäjä Jukka Ylikarjula, johtaja Eija Nylund, hallintosihteeri Liisa Sadeharju, koulutusjohtaja vuorotteluvapaa 1.9.-31.12.2011 Jukka Penttinen, talouspäällikkö, vs. koulutusjohtaja 1.9.-31.12.2011 Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö 1.9.-31.12.2011 2.6 Johtokunnat Vuonna 2011 koulutusyhtymässä on toiminut kaksi johtokuntaa. Ammattiopetuksen johtokunta toimii ammattiopiston, kauppaopiston, sosiaali- ja terveysalan opiston ja kulttuuriopiston johtokuntana ja maaseutuopetuksen johtokunta maaseutuopiston ja sen yksiköiden johtokuntana. Hallitus toimii aikuisopiston johtokuntana. Johtokuntien varsinaiset jäsenet vuonna 2011: Ammattiopetuksen johtokunta: Yrjö Kurth, pj. (Kokkola) Taisto Paasila, vpj. (Kokkola) Johanna Lehtinen (Pietarsaari) Eija Liikamaa (Kokkola) Behljulji Mihrija (Kokkola) Eero Mourujärvi (Kokkola) Outi Niemi-Parpala (Kokkola) Risto Nikkanen (Kokkola) Ari Tuikka (Kokkola) Jarmo Rasmus (hallituksen edustaja) Dieter Heiermann (opettajien edustaja) Sanna Siirilä-Hyyppä (muun henkilökunnan edustaja) Eveliina Sippola (opiskelijoiden edustaja) Maaseutuopetuksen johtokunta: Tapani Orjala, pj. (Kokkola) Oili Salo, vpj. (Kaustinen) Håkan Bystedt (Kokkola) Matti Humalajoki (Perho) Jouni Koskinen (Kaustinen) Kauko Pahkakangas (Toholampi) Marjo Pietilä (Kokkola) Leila Pihlajamaa (Lestijärvi) Marja Tastula (Kaustinen) Marja Hylkilä (hallituksen edustaja) Jorma Koivuniemi (opettajien edustaja) Tapani Humalajoki (muun henkilökunnan edustaja) Esittelijät: Sirkku Purontaus, rehtori Mervi Huttula, rehtori Tarja Halkosaari, rehtori Kari Ilmonen, rehtori Sihteeri: Kaija Kantola, toimistosihteeri Esittelijä: Jarmo Matintalo, rehtori Sihteeri: Liisa Takalo, taloussihteeri Kokouksissa on paikalla myös yksikönjohtajat ja aikuiskoulutuspäällikkö. 8

2.7 YT-elin ja työsuojelu Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen YT-ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena 5-jäsenisenä jaoksena. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä ja lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. YT-ryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa ja työsuojelujaos 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Työnantajan edustajat Sirkka Juusela-Pekkarinen, hallituksen jäsen Esa Kant, hallituksen jäsen Sari Puutio, hallituksen jäsen, vpj. Jarmo Matintalo, rehtori Tapani Salomaa, rehtori Jukka Ylikarjula, johtaja Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö Elina Seppä-Jokela, palkka-asiamies Sirkka Kykyri, henkilöstösihteeri, sihteeri Työntekijöiden edustajat Dieter Heiermann Juko/OAJ, pääluottamusmies, pj. Hilkka Mommo, Juko/OAJ, sosiaali- ja terveysala Taisto Hakkarainen, Juko/OAJ, maaseutu Kirsi Wacklin, Juko/OAJ, kauppa ja hallinto Eero Keronen, Juko/OAJ, aikuiskoulutus Leila Keski-Oja, Jyty, pääluottamusmies Pirjo Ström, JHL, pääluottamusmies Juha Landin, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelujaosto Työsuojeluvaltuutetut: Juha Landin (pj.) Juha Joki (vpj.) Matti Varpaluoma Markku Pohjonen Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö, sihteeri 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen hyväksymisestä vastasi ammattiosaamisen toimikunta, joka kokoontui vuoden 2011 aikana 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Ammattiosaamisen toimikunta Hannu Göös, puheenjohtaja Ismo Lassila, varapuheenjohtaja Reima Virkkala Virpi Sorvisto Mirka Rajaniemi Outi Vehkamäki Ahti Ekdahl Matti Varpaluoma Marja-Liisa Svenfelt Tove Strömbäck Sirkku Purontaus Liisa Sadeharju Maari Wik, yhtymähallituksen edustaja Miika Kalliokoski, opiskelijajäsen Timo Raikula, opiskelijajäsen Tuija Koukkari, asiantuntijajäsen Essi Hukka, sihteeri 9

2.9 Johtoryhmä Koulutusyhtymän johtoryhmään kuuluivat vuonna 2011 kaikkien opistojen rehtorit sekä yhtymäpalveluiden viranhaltijoista yhtymäjohtaja, koulutusjohtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 15 kertaa. Johtoryhmän roolina yhtymän organisaatiossa on strategian täytäntöönpano, yhteisistä käytännön asioista sopiminen sekä valtuuston ja hallituksen päätösten valmisteleminen ja toteuttaminen. 2.10 Opiskelijayhdistys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys KeKo ry on kokoontunut vuonna 2011 viisi kertaa. Keväällä 2011 opiskelijayhdistys järjesti opiskelijoille ja henkilökunnalle salibandyturnauksen. Opiskelijayhdistyksellä oli edustus koulutusyhtymän tiimeissä; toisen asteen yhteistyöryhmä, kansainvälisyystiimi ja ammattiosaamisen toimikunta. Hallituksessa toimineet jäsenet v.2011 Kalliokoski Miika (KAO), puheenjohtaja Sini Rintala (KAO) Emilia Kulmala (KAO) Sarell Saila (KKO) Hirvi Emilia (MSO, Kannus) Väli-Torala Niina (MSO, Kaustinen) Väisänen Vilma (MSO, Kaustinen) Tenhunen Leila (MSO, Perho) Raikula Timo (MSO, Toholampi) 2.11 Henkilöstömäärän kehitys 2009 2011 Yksiköiden palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 614 työntekijää, joista 172 määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,3 %. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 48 vuotta 1 kuukausi. Koko henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta 2 kuukautta. Henkilöstöstä naisia on 61,9 % ja miehiä 38,1 %. Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Yksityiskohtaiset henkilöstötiedot esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Henkilötyövuodet 2009 2010 Tot. 2011 Yhteiset palvelut 106,71 104,94 106,47 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 30,77 31,86 32,98 Kiinteistöpalvelut 51,35 52,29 51,79 Oppisopimustoimisto 3,92 3,97 4,34 RegiOnline IT-palvelut 20,67 16,82 17,36 Kokkolan ammattiopistot 265,01 288,06 299,86 Kokkolan ammattiopisto 143,08 149,85 155,76 Kokkolan kauppaopisto 36,83 39,04 40,45 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 54,60 61,68 64,04 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 30,50 37,49 39,61 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 128,07 124,36 130,31 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 74,14 83,06 81,65 YHTEENSÄ 573,93 600,42 618,29 10

3 TILIKAUDEN 2011 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTY- MÄN TALOUDELLINEN ASEMA 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän yksityiskohtainen tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksen lopussa. Koulutusyhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli koulutusyhtymän rahoitustulos ilmoittaa riittääkö koulutusyhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat käyttöomaisuuden poistot. Koulutusyhtymän talouden asemaa 2010-2011 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelma, 1000 (ulkoinen) TP 2011 TP 2010 Muutos-% TP 2011 TP 2010 Muutos- % Toimintatuotot Myyntituotot 43281 42766 101 43 311 42 963 100,8 Maksutuotot 84 51 164,7 85 51 166,7 Tuet ja avustukset 3332 3243 103 3 332 3 243 102,7 Vuokratuotot 1475 1521 97 855 914 93,5 Muut tuotot 332 545 60,9 516 545 94,7 Toimintatuotot yhteensä 48504 48126 100,8 48 099 47 716 100,8 Toimintakulut Henkilöstökulut -28756-27088 106-28 751-27 083 106,2 Palvelujen ostot -8525-8164 104-8 341-8 158 102,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5510-5330 103-5 510-5 329 103,4 Avustukset -498-463 107,6-498 -463 107,6 Vuokrat -1126-1288 87-1 468-1 414 103,8 Muut kulut -959-861 111,4-918 -812 113,1 Toimintakulut yhteensä -45374-43194 105-45 486-43 259 105,1 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 51 569 0 0 Toimintakate 3181 5501 58 2 613 4 457 58,6 Korkotulot 97 86 112,8 93 80 116,3 Muut rahoitustulot 4 5 80 4 5 80 Korkomenot -303-165 183,6-140 -70 200 Muut rahoitusmenot -7-5 140-7 -5 140 Rahoitustuotot/kulut netto -209-79 264,6-50 10-500 Vuosikate 2972 5422 55 2 563 4 467 57,4 Suunnitelmapoistot -2632-2587 102-2 417-2 412 100,2 Arvonalentumiset 0 0 0 0 Tulos ilman satunnaisia eriä 340 2835 12 146 2 055 7,1 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 Satunnaiset menot -97 0-97 0 Tilikauden tulos 243 2835 9 49 2 055 2,4 Poistoeron muutos -1927 133-1448,9-1622 323-502,2 Varausten muutos 458-1400 -32,7 459-1400 -32,8 Rahastojen muutos 1455-47 0 1455-47 0 Vähemmistöosuudet -1-6 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 228 1515 15 341 931 36,6 Yhtymän vuosikate oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuosikatteen suhde poistoihin oli 106 %, kun edellisvuonna se oli 185 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 341.344,15 euroa. Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 Toimintatuotot/kulut, % 106,90 % 111,42 % 105,74 % 110,30 % Vuosikate/poistot % 112,92 % 209,59 % 106,04 % 185,20 % Poisto, % (poistot/toim.tuotot) 5,43 % 5,38 % 5,03 % 5,05 % 11

3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat koulutusyhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa koulutusyhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelma (1000 ) TP 2011 TP 2010 Muutos (t ) TP 2011 TP 2010 Muutos (t ) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 972 5 422-2 450 2 563 4 467-1 904 Satunnaiset erät -97 0-97 -97-97 Tulorahoituksen korjauserät 109-560 669 0 7-7 Investointien rahavirta Investointimenot -7 295-5 400-1 895-4 768-5 095 327 Rahoitusosuudet investointimenoihin 381 51 330 380 51 329 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1-1 1-1 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -3 930-486 -3 444-1 922-569 -1 353 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 2 0 0 2 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3000 1800 1200 3000 0 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1873-1245 -628-1240 -766-474 Lyhytaikaisten lainojen muutos 318-1 319 318-1 319 Oman pääoman muutokset 129-116 245 129-116 245 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 864 106 1 758-141 1024-1 165 Rahoituksen nettorahavirta 3438 544 2894 2066 141 1 925 Rahavarojen muutos -492 58-550 144-428 572 Rahavarat 31.12. 2234 2726-492 1874 1730 144 Rahavarat 1.1. 2726 2668 58 1730 2158-428 Vuoden 2011 aikana otettiin uutta talousarviolainaa 3 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 5,4 m ja lyhytaikaisia lainoja 1,1 m. Lainasaamisia koulutusyhtymällä on 1 milj. euroa. Kassavarat vuoden lopussa olivat 1,9 m ja ne riittävät keskimäärin 15,2 päivän maksuvalmiuteen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 Investointien tulorahoitus, % 42,99 % 100,41 % 58,41 % 88,56 % (vuosikate/omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 35,09 % 81,60 % 45,56 % 76,89 % (vuosik./om.meno+antol.lis.+lainanlyh.) Lainakanta 31.12., m 13,3m 11,9m 6,5m 4,4m Kassavarat 31.12., m 2,2m 2,7 m 1,9m 1,7m Kassan riittävyys (ka. vuosi/pv) 17,97 pv 20,15 pv 15,24 pv 14,60 pv 12

3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut 31.12.2011 Koulutusyhtymän taseen loppusumma oli 39.896.819,16 euroa. Koulutusyhtymän tase ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiset taseen liitteet on esitetty liitetiedoissa. Peruspääoman määrä on kasvanut tilivuoden 2011 aikana 128.571,99 euroa. Taseen tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 67,00 % 69,22 % 69,95 % 73,80 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 26,36 % 23,76 % 23,37 % 19,33 % Lainakanta 31.12., 1000 6 502 4 425 5 191 3 187 Lainasaamiset kunnilta 31.12., 1000 0 0 0 0 VASTAAVAA (1000 ) 2011 2010 VASTATTAVAA (1000 ) 2011 2010 T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 721 9 593 Aineettomat oikeudet 61 46 Muut omat rahastot 2 265 3 720 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 347 7 416 Aineettomat hyödykkeet 61 46 Tilikauden yli-/alijäämä 341 931 Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA 20 674 21 660 Maa- ja vesialueet 573 343 Rakennukset 20 962 16 654 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 127 1226 Koneet ja kalusto 2 628 2 201 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero 3 845 2 223 hankinnat 1 096 3 587 Vapaaehtoiset varaukset 1 891 2 350 Aineelliset hyödykkeet 26 386 24 011 POISTOERO JA VARAUKSET 5 736 4 573 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 4 134 4 554 Lainasaamiset 0 2 PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset 61 27 Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset 4 195 4 583 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT 30 642 28 640 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat 243 247 Muut toimeksiantojen pääomat 326 329 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 243 247 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 326 329 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 376 330 VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus 409 238 Ennakkomaksut 0 129 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus 785 697 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 5 418 3 658 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset 3 286 3 017 Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset 1 000 1500 Pitkäaikaiset velat 5 418 3 658 Muut saamiset 2 065 2 563 Siirtosaamiset 1 2 Saamiset 6 352 7 082 Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 084 766 Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 1 251 Saadut ennakot 480 499 Rahoitusarvopaperit 0 1 251 Ostovelat 1 500 1 612 Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat 1 760 2 713 Käteisvarat 5 5 Siirtovelat 2 918 2 586 Pankkitilit 1 869 474 Lyhytaikaiset velat 7 742 8 176 Rahat ja pankkisaamiset 1 874 479 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 011 9 509 VIERAS PÄÄOMA 13 160 11 834 VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 896 38 396 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 896 38 396 13

3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 57,69 % 59,33 % 58,93 % 62,80 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 40,52 % 37,16 % 37,21 % 32,00 % Lainakanta 31.12., 1000 13 335 11 890 11 336 8 463 Lainasaamiset kunnilta 31.12., 1000 0 0 0 0 VASTAAVAA (1000 ) 2011 2010 VASTATTAVAA (1000 ) 2011 2010 T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 721 9 593 Aineettomat oikeudet 61 46 Osakepääoma 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 21 Muut omat rahastot 1 694 3 314 Aineettomat hyödykkeet 61 67 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 849 7 826 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä 228 1 515 Maa- ja vesialueet 587 413 OMA PÄÄOMA 21 492 22 248 Rakennukset 30 289 23 548 VÄHEMMISTÖOSUUDET 306 306 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1127 1226 Koneet ja kalusto 2 633 2 207 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 21 25 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero 4 363 2 436 hankinnat 1 099 3 886 Vapaaehtoiset varaukset 1891 2350 Aineelliset hyödykkeet 35 756 31 305 POISTOERO JA VARAUKSET 6 254 4 786 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 3 947 3 879 Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muu saamiset 173 134 Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset 4 120 4 013 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT 39 937 35 386 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat 243 247 Muut toimeksiantojen pääomat 326 329 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 243 247 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 326 329 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 375 330 VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus 409 238 Ennakkomaksut 0 129 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus 785 697 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 251 11 124 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset 3 241 2 899 Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset 0 1500 Pitkäaikaiset velat 12 251 11 124 Muut saamiset 2 096 2 599 Siirtosaamiset 1 4 Saamiset 5 339 7 002 Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1084 766 Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 1 251 Saadut ennakot 485 505 Rahoitusarvopaperit 0 1 251 Ostovelat 1 621 1 666 Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat 1 776 1 727 Käteisvarat 5 5 Siirtovelat 2 943 2 601 Pankkitilit 2 229 1 470 Lyhytaikaiset velat 7 910 7 265 Rahat ja pankkisaamiset 2 234 1 475 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 358 10 425 VIERAS PÄÄOMA 20 161 18 390 VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 538 46 058 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 538 46 058 14

Koulutusyhtymään konsernina kuuluvat: Kiinteistö Oy Kokkolan Kirkkolehto, joka on purettu vuoden 2011 lopussa ja kiinteistöyhtiön omaisuus on siirretty koulutusyhtymälle. Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park, jonka osakekannasta omistus on 100 % eli 260.000 euroa, Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, jonka osakekannasta omistus on 75 % eli 900.000 euroa, Muut olennaiset osakeomistukset ovat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö, osakeomistus 50,0 % äänivaltaisista A- osakkeista eli 252.281,89 euroa ja 150 osaketta sekä lisäksi äänivallattomia B-osakkeita 300 osaketta eli 504.563,78 euroa, Teknologiakeskus KETEK Oy, osakkeita 140 kpl, joiden arvo 140.000 euroa ja omistusosuus 40 %, Kiinteistö Oy Kokkolan Innogate, osakkeita 756 kpl, joiden arvo 756.000 euroa ja omistusosuus 30,6 %, Asunto Oy Perhon Opiskelija-Asunnot, osakkeita 400 kpl, joiden arvo 40.000 euroa ja omistusosuus 40 %, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, jonka osakekannasta omistus on 40,0 % eli 40.000 euroa ja Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki, jonka osakannasta omistus on 49,0 % eli 49.000 euroa. Tytäryhtiöt, Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park ja Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, on yhdistetty konsernitaseeseen pariarvomenetelmällä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö on yhdistetty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin rahoituslaskelmassa on tulorahoituksen korjauserissä eliminoitu osuus osakkuusyhteisön voitosta. Investointimenoissa ei ole huomioitu osakkuusyhteisöosuuksiin laskennallisia eriä, jotka eivät vaikuta rahavirtoihin. Muut vähäiset osakeomistukset on ilmoitettu taseerittelyissä. Konsernin toiminta, ohjaus ja valvonta Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus ja Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park Oy ovat kiinteistöyhtiöitä. Koulutusyhtymällä on niiden hallituksissa edustus ja yhtymän kiinteistöpalvelut-yksikkö vastaa tilojen hoidosta. Kiinteistö Oy Kokkolan Innogaten osalta yhtymällä on edustajat hallituksessa. RegiOnline ja oppisopimustoimisto ovat vuokralaisina kiinteistössä. Yhtiöiden toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyön kautta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa toiminnallisina tavoitteina ovat yhteistyön edistäminen opetus- ja hanketoiminnassa sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käyttö. Yhtymä toimii ammattikorkeakoulun lainojen takaajana. Tältä osin seurataan aktiivisesti ammattikorkeakoulun taloudellista tilannetta ja vaikutetaan taloudellisen liikkumavaran vahvistumiseen. Toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyöskentelyn kautta. Yhtymällä on edustajat hallituksessa ja yhtymän johtaja toimii asiantuntijajäsenenä yhtiön hallituksessa. Tarvittaessa ammattikorkeakoulun edustajia voidaan pyytää myös yhtymän hallituksen kokouksiin esittelemään toimintaansa, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. 15

3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2011 Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistuloihin ja menoihin ei ole yhdistetty konsernitaseen eriä. Kokonaistalouden laskelma osoittaa, että koulutusyhtymän taloudellinen liikkumavara oli vuonna 2011 ylijäämäinen noin 288.000 euroa. TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 48 099 92,5 Toimintakulut 45 486 87,9 Korkotuotot 93 0,2 Korkokulut 140 0,3 Muut rahoitustuotot 4 0,0 Muut rahoituskulut 7 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut 97 0,2 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 381 0,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 768 9,2 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 2 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 5,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1240 2,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 318 0,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 129 0,2 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 52 026 100 Kokonaismenot yhteensä 51 738 100 16

3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Koulutusyhtymän toimintaa ohjaa koulutusyhtymän strategia sekä yhtymäsuunnitelma ja talousarvio. Toiminnan onnistumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä valvonnalla, joka käsittää sekä toimintojen valvonnan että riskien hallinnan. Laatutyön ja sähköisten järjestelmien kehittyminen on parantanut sisäistä valvontaa viime vuosina. Sisäisen valvonnan keskeiset osa-alueet ovat: taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta toiminnallisten tavoitteiden seuranta riskienkartoitus päätösten perusteena olevan tiedon luotettavuus lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja toimielinten päätösten noudattaminen omaisuuden ja resurssien turvaaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutusyhtymässä toimitaan yhtymän omien sääntöjen ja ohjeiden sekä kansallisten määräysten, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Keskeiset ohjeet opetustoiminnalle tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallitukselta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suurin osa opetustoiminnasta perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin tutkinnon perusteisiin. Opetustoimintaa ohjaa hallituksen vahvistama opetussuunnitelman yhteinen osa sekä rehtorien vahvistamat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetustoiminnan laadun dokumentoinnista, seurannasta ja ohjeistamisesta vastaa yhtymän koulutusjohtaja, jolla on myös hallintosäännössä määritelty vastuu opetuksen laadun kehittämisestä. Henkilöstöhallintoon ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista vastasivat yhtymän johtaja, koulutusjohtaja sekä opistojen rehtorit. Henkilöstön osalta tehdään työehtosopimusten mukaiset työaikasuunnitelmat, työnkuvaukset sekä työn vaativuuden arvioinnit. Suuri osa henkilöstöstä käy myös esimiehen kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Työsuojelusta vastaa kiinteistöpäällikkö ja yhtymällä on ajantasainen työsuojelun suunnitelma sekä kaikkien kiinteistöjen osalta pelastussuunnitelmat. Työturvallisuusjaosto kokoontuu säännönmukaisesti 4 kertaa vuodessa ja on samassa yhteydessä tehnyt vuorojärjestyksen mukaisesti yksiköiden työsuojelutarkastukset. Yhtymän omia virallisia sääntöjä ovat valtuuston vahvistamat hallintosääntö ja tarkastussääntö sekä hallituksen vahvistamat hankintasääntö, matkustussääntö, projektihallinnon ohje sekä sisäisen valvonnan ohje. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet asetetaan talousarviossa seuraavalle tilikaudelle ja yhtymäsuunnitelmassa kolmivuotiskaudelle, jonka mukaisesti laaditaan yksiköille tulos- ja tavoitesopimukset. Talousarvion vahvistamismenettely takaa yksiköiden tasapuolisen kohtelun. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain tehtävissä osavuosikatsauksissa ja projektiraporteissa, kuukausittain tehtävissä talousraporteissa sekä vuosittain tilinpäätöksessä ja henkilöstötilinpäätöksessä. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan riskit liittyvät opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän määrän ennustettavuuteen ja siihen miten kustannukset pystytään sopeuttamaan toimintatuottoihin. Tarjontaa pyritään kohdentamaan ennakointityön avulla, jossa huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset ennusteet. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään aktiivisella opiskelijahuollolla. Henkilöstön osaamiseen ja työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Kiinteistöomaisuudesta pidetään huolta vuosittaisen investointi- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Yhtymän vakuutusasiat hoidetaan keskitetysti yhtymäpalveluissa niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin omaisuuden osalta. Vakuutusasioissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 17