RAKENTAMISTAPAOHJEET Haikan suojelukaava 33:006 Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys: 19.02.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS
1 JOHDANTO Tämä asiakirja on tarkoitettu Haikan suojelukaava-alueelle rakentaville ja alueen tarkempaa maankäyttöä suunnitteleville. Lisäksi ohjeet toimivat Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan apuna rakentamisen ohjauksessa. Rakentamistapaohjeita tulee noudattaa rakennusluvan saamiseksi, koska ohjeet on sidottu Haikan suojelukaavaan kaavamääräyksellä. Rakentamistapaohjeilla pyritään tukemaan Haikan kulttuuriympäristön säilymistä. Ohjeissa annetaan neuvoja ja määräyksiä sekä korjaus- että uudisrakentamiseen. Rakentamistapaohjeissa on käytetty pitkälti pohjana diplomityötä, Säynätsalon Haikka, säilyttävän asemakaavan periaatteet, Jokela Taru Teknillinen korkeakoulu. Yhteystiedot Puhelin: Palvelupiste Hannikainen (014) 266 0108 Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus Jyväskylän kaupunki PL 233 40101 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/kaavoitus 2
2 OPASTUSTA KORJAUS-, TÄYDENNYS- JA UUDISRAKENTAMISEEN Vanhaan miljööseen tehtävään täydennys- ja korjausrakentamiseen on nykyisin saatavilla monipuolista ohjausta. Viranomaisiin kannattaa olla yhteydessä jo hankkeen alkuvaiheessa. Neuvovia tahoja ovat esimerkiksi Keski-Suomen museo ja Museovirasto. Museovirasto on julkaissut sarjan korjauskortteja http://www.nba.fi/fi/korjauskortit. Museoviraston korjauskortisto ohjeistaa mm. seuraavissa korjaustoimenpiteissä: Lämmöneristyksen parantaminen, ulkolaudoituksen korjaus, huopakaton korjaus, peltikaton korjaus ja maalaaminen, tiilikaton korjaus, ikkunoiden korjaus ja ovien korjaus, kuistin korjaus, kosteiden tilojen rakentaminen, keittomaali, öljymaali, tulisijat, puukaupunkien pihat ja aidat, hirsitalon rungon korjaus, pinkopahvi ja pientalon perustusten korjaus. kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös kuvia täydentäviä ja selventäviä tekstiosioita. Kuvasto esittelee kattavasti eri rakennusosiin ja - materiaaleihin liittyviä korjaustyötapoja ja restaurointiperiaatteita sekä tarjoaa käytännön neuvoja niin ammattilaisille kuin omatoimikorjaajillekin. Kuvasto löytyy myös Museoviraston Internet-sivuilta. Sivuilta löytyy myös lista vanhoista rakennusoppaista. Lisäksi Suomessa on jo useampia korjausrakentamiseen erikoistuneita tahoja, jotka myyvät vanhoja rakennusosia ja järjestävät kursseja vanhojen rakennusosien korjaamiseksi (esim. www.rakennusapteekki, www.rakennusluuppi.fi ). Myös on julkaistu perinnerakentamisen ammattilaisten rekistereitä. 1 kuva; Perinteinen asuinrakennus Haikassa. Restaurointikuvasto puolestaan on Museoviraston korjauskortistoa täydentävä korjausrakentamisen ja restauroinnin tietopaketti. Kuvaston aineisto on järjestetty rakennusosittain helposti selattavaksi 3
3 RAKENTAMISTA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET 4
4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 4.1 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN Ennen rakennuksen laajentamista on syytä tutkia, voiko olevia tiloja uudelleen järjestellä, ottaa ullakon, kellarin tai vanhan talousrakennuksen käyttöön tai rakentaa uuden talousrakennuksen. Laajennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. saisi merkittävästi muuttaa vanhan rakennuksen mittasuhteita. Mikäli vanhaa asuinrakennusta halutaan kuitenkin laajentaa, on suositeltavaa, että laajennuksessa käytettävät materiaalit, värit, kattokaltevuus ja muotomaailma ovat samat kuin muussa rakennuksessa. Laajennusosa suositellaan sijoitettavan joko kokonaan pihan puolelle tai jatkamalla rakennusta päädystä. 4.1.1 Laajentaminen ullakolle tai kellariin Vanhan asuinrakennuksen laajentamisessa on harkittava, miten lisätilaa saadaan aikaan. Luontevimmin lisätilaa saadaan yleensä ullakolle tai mahdolliseen kellariin. Asuinalan laajentaminen ullakolle tai mahdolliseen kellariin on paras vaihtoehto, koska tällöin rakennuksen alkuperäiset suhteet säilyvät. 2 kuva; Esimerkkejä asuinrakennuksen laajentamisvaihtoehdoista. Ullakolle laajennettaessa tulisi valon saanti hoitaa joko päädyistä tai pitkän sivun pienistä ikkunoista. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia kerrosalaan laskettavia tiloja suositellaan sijoitettavan ullakolle. 4.1.2 Laajentaminen erilliseen piharakennukseen Toinen mahdollisuus laajentaa asuintoimintoja on rakentaa erillinen piharakennus tai sijoittaa toimintojen olevaan piharakennukseen tai sen yhteyteen laajennusosalla. Myös tässä tapauksessa päärakennus säilyy entisellään. Perinteisesti asumista palvelevat toiminnot on sijoitettu useampaan erilliseen rakennukseen. Esimerkiksi pihasauna on jo tyypillinen haikkalainen perinne, minkä jatkamista suositellaan, mikäli laajentamisen tavoitteena on märkätilojen rakentaminen. Saunatilojen sijoittaminen vanhaan rakennukseen tuo mukanaan merkittäviä kosteusteknisiä riskejä talon rakenteisiin, joten niiden rakentamista ei ensisijaisesti suositella päärakennukseen. Piharakennukseen on mahdollista sijoittaa myös korkeintaan 20 m2 muuta asuintilaa. 4.1.3 Päärakennuksen laajentaminen Kolmas vaihtoehto on laajentaa itse päärakennusta. Laajennusosan suunnittelu on erittäin vaativa tehtävä, sillä lisärakentaminen ei 5
4.2 TONTIN KÄSITTELY 4.2.1 Rakennusten sijoittuminen tontille Haikan tonteille on ominaista, että asuinrakennus on sijoitettu lähelle katualueen rajaa ja kadun ja rakennuksen väliin on jätetty kapea istutettava vyöhyke. Piharakennukset ovat lähes poikkeuksetta tontin takareunoilla ja usein naapuripihojen piharakennukset on ryhmitelty yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä rakennustapa on luonut alueelle avoimia näkymiä, joita täydentää kesäaikaan runsaat puu- ja pensasistutukset. Asemakaavassa suurin osa tonteista on jaettu kahteen erilliseen rakennusalaan. Päärakennuksen yhteydessä oleva rakennusala on osoitettu vanhan rakennuksen laajentamista varten. Piharakennuksen rakennusala on merkitty kaavaan t-kirjaimella. Rakennusalojen ulkopuolelle ei saa rakentaa. huomioitava rakennusjärjestyksen ja asemakaavan etäisyysvaatimukset. Määräysten tulkinnoista on syytä aina neuvotella rakennusvalvonta- ja paloviranomaisen kanssa. 4.2.4 Autosäilytys Autopaikkavaatimus on 2 ap/asunto AO/s ja AL/s tonteilla ja 1 ap/70 liike-, toimisto- ja työtilojen kerrosalaneliömetirä kohti. Pientalotonteilla saa rakentaa katetun maanpäällisen autosuojan enintään kahdelle autolle rinnakkain ja tällöin autopaikoista toisen tulee olla umpinainen talli, toisen katos. Kahta autotallia tai katosta ei saa rakentaa vierekkäin. 3 kuva; Näkymä kadulta haikkalaiselle tontille. 4.2.2 Rakentaminen pohjavesialueella Haikka sijaitsee pohjavesialueella. Täydennysrakennettaessa ja laajennettaessa on huomioitava rakennusjärjestyksen vaatimukset rakentamisesta pohjavesialueilla. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Määräysten tulkinnoista on syytä aina neuvotella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. 4.2.3 Rakennusten etäisyydet Haikassa on piharakennukset tyypillisesti rakennettu lähelle toisiaan. Täydennysrakennettaessa ja laajennettaessa on huomioitava rakentamismääräyskokoelman asettamat asuintilojen pääikkunoiden vähimmäisetäisyydet ja paloturvallisuusvaatimukset. Lisäksi on 6
4.3 RAKENNUSTEN MITAT JA MUOTO 4.3.1 Mittasuhteet ja koko Päärakennus Haikan perinteiset pientalot ovat kooltaan pieniä. Päärakennukset ovat muodoltaan yksinkertaisia, noppamaisia, suorakulmaisia, pelkistyneitä ja rakennuksen koristelua on vältetty. Kattomuotona on usein harjakatto. Kuistit ovat pääsääntöisesti aumakattoisia, mutta myös harjakattoisia kuisteja esiintyy. Vanhat asuinrakennukset ovat yleensä puolitoistakerroksisia ja ylemmän kerroksen ikkunat ovat päädyissä. Pitkällä julkisivulla on usein ullakkovarastojen pienet ikkunat. Jotta Haikan alueelle ominainen mittakaava ja näkymät säilyvät, rakennusten ulkomitat eivät saa olla liian suuria. Rakennusten pituuden ja leveyden suhde on alkuperäisissä päärakennuksissa noin 4/5. Uudisrakennuksen tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Piharakennus Piharakennus on päärakennusta pienempi ja luonteeltaan vaatimattomampi. Piharakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon päärakennuksen arkkitehtuuri. Piharakennuksessa voi sijaita esimerkiksi sauna, pesu- ja pukutiloineen, autotalli tai katos, työ- ja harrastetiloja, varasto tai 20 m2 asuintilaa. Piharakennuksia voi olla perinteiseen tapaan tontilla useita, joka tuo pihapiiriin rytmiä ja mielenkiintoisia tiloja. Vanhoissa piharakennuksissa kerroksia on yksi tai kaksi. Uusien piharakennusten kerroskorkeus tulee olla yksi. Rakennuksen runkosyvyys saa olla korkeintaan 6 metriä. Piharakennuksen kattomuotona tulee olla harjakatto. 5 kuva; Esimerkki Haikkaan sopivista piharakennuksista. Uudisrakennuksen ulkomitat saavat olla korkeintaan n. 8X12 metriä. Kortteleissa 1, 2, 3, 4 (tontit 1-6 ja 8), 5 ja korttelin 3 tontilla 2 kerrosluku on 1/2k I u2/3, korttelin 3 tontilla 1 II, korttelissa 6 1/2r II u 2/3 ja korttelin 4 tontilla 7 ½ k II u 1/2. Päärakennuksen ulkomitoista voi vähäisesti poiketa katosten ja kuistien osalta, mikäli niiden katsotaan soveltuvan vanhaan miljööseen. 4 kuva; Esimerkkejä uudisrakennuksista Haikkaan. 7
4.4 JULKISIVUT Vanhojen asuinrakennusten ja pihapiirien korjausrakentamisessa tulee välttää liian raskaita rakenteita tai ulkonäköä muuttavia (huonontavia) toimenpiteitä kuten alkuperäisten ulkoverhouksen tai ikkunoiden uusimista. Myös sisätilojen muutosten yhteydessä tulisi aina miettiä, vaikuttavatko ne huonontavasti tärkeisiin julkisivuihin. Rakennusten julkisivujen alkuperäinen jäsentely tulisi säilyttää ja mahdollisesti palauttaa korjauksissa. värisiä rakennuksia on, mutta yhteistä lähes kaikille on rauhallinen värimaailma. Sekä puu- että kivijulkisivujen sävyn tulee olla lämmin, puhtaita ja kylmiä perusvärejä esimerkiksi valkoista tai sinistä ei sallita. Rappaus tulee olla vaalea. Puujulkisivut tulee maalata peittomaalilla ja kuultomaalattua puuta ei sallita. Ohessa on esitetty esimerkkejä Haikassa käytetyistä julkisivuväreistä. Nurkka- sekä ikkunaja ovilistoitukset maalataan valkoisiksi. Julkisivujen yleisilmeen tulee olla selkeä ja kuistimaisia rakennusosia lukuun ottamatta melko umpinainen. Rakennuksissa on suhteellisen vähän yksityiskohtia ja rakennusosien kuten ikkunoiden ja räystäspäätyjen voimakasta koristelua tuleekin välttää. Eräiden nykyaikaisten tyyppitalomallistojen suosima koristeellinen uusvanha tyyli on alueelle vieras. Uudisrakentamisen ei tarvitse olla historiallista tyyliä jäljittelevää, vaan sopiva ratkaisu on mahdollista löytää myös nykyarkkitehtuurin keinoin. 4.4.1 Julkisivumateriaalit Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Puuta jäljitteleviä metalliohutlevyjä, muovia ja terästä ei saa käyttää. Rappausta saa korjaustoimenpiteissä käyttää niissä rakennuksissa, joihin on peruskorjauksen yhteydessä vaihdettu tiilivuoraus. Entuudestaan rapatut julkisivut rapataan yksivärisiksi. Julkisivua ei saa jakaa erisuuntaisiin tai värisiin laudoituskenttiin. Poikkeuksen muodostaa rakennuksen päätyjen kolmio, jossa voidaan käyttää pystylaudoitusta muun laudoituksen ollessa vaakasuuntaista. Tätä laudoitustapaa on käytetty useissa alkuperäisissä vuoraustyypeissä Haikassa. Julkisivuissa tulee säilyttää Haikan alueelle tyypillinen ilme. Jos se on vuorattu aiemmin levyillä tai muulla ympäristöön sopimattomalla materiaalilla, suositellaan korjausrakentamisen yhteydessä palautettavan julkisivut alkuperäiseen asuunsa. Eräissä rakennuksissa käytetty alkuperäinen levy-pystyrimaverhoilu tulisi kuitenkin säilyttää tai uusittaessa käyttää vastaavanlaista. 4.4.2 Julkisivujen väritys Haikan rakennusten värimaailma on yksinkertainen. Puurakennukset on pääosin maalattu punaisiksi tai keltaisiksi. Myös muun 4.4.3 Ikkunat ja ovet Haikan alueen ikkunat ovat suorakulmaisia ja suhteellisen pieniä. Alkuperäisenä säilyneissä ikkunoissa esiintyy erilaisia ruutujaotuksia ja listoituksia, mutta yleisilme on selkeä ja vähäeleinen. Ikkunoiden uusimistyön yhteydessä ikkunamalli suositellaan palautettavan rakentamisajankohdan mukaiseen malliin. Perinteinen ikkunapuite on materiaaliltaan peittomaalattua puuta, jota tulee käyttää myös uudisrakentamisessa. Ikkunan uloin lasi suositellaan sijoitettavan julkisivulaudoituksen kanssa samaan pintaan, jotta rakennuksen ilme säilyisi kevyenä. Näin ollen, mahdollista ulkopuolista lisälämmöneristämistä, tulee välttää. Vanhat ulko-ovet ovat myös puupintaisia ja peittomaalattuja. Ne ovat usein paneeliovia ja niiden yläosassa on kenttiin jaettu lasitus. Myös uusien ulko-ovien tulee olla puupintaisia ja peittomaalattuja. Mikäli peruskorjauksessa ulkooven paikka vaihtuu, suositellaan vanha ovi jätettävän paikallaan, jotta se muistuttaisi rakennuksen historiallisesta kerrostumasta. 8
4.4.4 Kattomuodot ja katemateriaalit Haikan asuinrakennusten kattomuoto on harja- eli satulakatto. Tämän lisäksi kuisteissa on usein aumakatto. Myös uudisrakentamisessa katon muodon tulee olla harjakatto ja kaltevuuden 1:1,5 1:2. Talousrakennusten kattokaltevuus voi olla loivempi. Monivärisyys kuuluu Haikan kattomaailmaan. Katteen värinä voidaan käyttää Haikassa käytettyä vihreätä, lämmintä punaista, harmaata tai tumman ruskeaa. Mikäli ullakkorakentamisen myötä ei sisätiloihin saada tarpeeksi valoa joko rakennusten päädyistä tai harjan alta, voidaan rakentaa kattoikkuna. Kattoikkunoiden tulee kuitenkin olla mahdollisimman yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Suositeltavia loivaan kattoon ovat lapeikkunat tai vaakasuuntainen matala kattoikkuna ja jyrkkään pystysuuntainen kattolyhty. 7 Kuva; Kattoikkunatyyppejä. Katemateriaalin tulee olla konesaumattu peltikate, muu sileä pelti, tiili tai tumma kolmiorimoitettu huopa. Voimakkaasti profiloituja peltejä ja palahuopia ei tule käyttää. Perinteinen räystästyyppi on alapuolelta avoin. Alapuolelta rakolaudoitettu tuulettuva umpiräystäs ei sovi Haikan kohteiisiin. Uudisrakennuksiin ei tule rakentaa koteloituja räystäistä. 6 Kuva; Koteloituja päätyräystäitä ei sallita Haikkaan. 4.4.5 Parvekkeet, kuistit ja kattoikkunat Alun alkaen Haikan asuinrakennusten kuistit on tehty yleensä avokuisteina. Rakennukset olivat ulkonäöltään yksinkertaisia, mutta kuistin listat ja kaiteet tehtiin hienovaraisesti koristeellisina. Uudisrakentamisessa kuistin tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia eikä siihen saa tehdä ulokkeita. Parvekkeet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alueen rakennusten alkuperäiseen luonteeseen kuulumattomia. Niiden raskas toteutus rikkoo usein rakennuksen kauniit mittasuhteet. Julkisivuille suositellaan rakennettavan pieniä, enintään 1x2 metriä, ulkonevia tuuletusparvekkeita tai ranskalaisia parvekkeita. Rakennusmassasta sisäänvedetyt suuret ja avoimet rakennusmassan levyiset parvekkeet ovat kiellettyjä. Myös kuistin päälle voidaan rakentaa parveke, mutta rakennelma ei saa olla liian suuri suhteessa päärakennukseen. 9
5 TONTTIALUEIDEN KÄSITTELYPERIAATTEET 5.1 Piha-alueet Haikan pihoille on yhteistä niiden yhä varsin laajassa mitassa oleva hyötypuutarhan käyttö. Tonteilla on omenapuita, marjapensaita ja yleensä myös kasvimaa. Nurmialueet on pidetty siisteinä. Paikan identiteetin kannalta on jatkossakin tärkeää, että pihat pidetään avonaisina, hoidettuina ja puutarhamaisina. 5.1.1 Aidat Valtaosa tonteista on nykyisin rajattu kadun puolelta pensasaidalla. Pensasaidat voivat olla leikattuja tai vapaasti kasvavia lajeja. Pensasaitojen kasvisuosituksia: Leikattavat pensasaidat: siperianhernepensas ja aitaorapihlaja Vapaasti kasvavat pensasaidat: pihasyreeni, idänvirpiangervo, juhannusruusu Mikäli kadun puoleinen tontin raja halutaan rajata rakenteellisella aidalla, alueelle sopivat parhaiten yksinkertaiset valkoiseksi peittomaalatut puusäleaidat, joiden korkeus tulee olla välillä 0,8-1,2 metriä. Vanha verkkoaita sallitaan vain pensasaidan yhteydessä eikä uusia verkkoaitoja tule rakentaa. Nykyisellään tonttien välisiä rajoja ei ole useimmiten rajattu pensas- ja rakenteellisilla aidoilla. Avoimien näkymien säilyttämisen turvaamiseksi tonttien välisten raja-aitojen, mikäli sellaisia halutaan tehdä, tulee olla matalia, noin 0,8 m. 8 Kuva; Haikkaan suositeltavia aitatyyppejä. Säleaita ei saa olla liian umpinainen. 5.1.3 Katokset ja muut piharakenteet Katokset tulee mahdollisuuksien mukaan liittää kiinteästi olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi talousrakennukseen. Isot erilliset katetut rakennelmat eivät ole suotavia. Alueella on suositeltavaa käyttää paikalla tehtyjä ratkaisuja. Muoviset jäteastiat ja kompostorit tulisi sijoittaa puisiin aitauksiin. Olemassa olevat vanhat rakenteet, kuten kaivot ja maakellarit pyritään säilyttämään. 5.1.4 Pihojen pintamateriaalit Haikan pihat ovat perinteisesti olleet hiekka- tai sorapintaisia hyötypihoja. Pihaa korjattaessa uudet pinnoitteet suositellaan tehtäväksi rakentamisajankohdalle tyypillisistä materiaaleista. Kovia, vettä läpäisemättömia pintoja, erityisesti asfalttia tai betonikiviä ei suositella käytettävän. Pihojen pinnoittamisessa tulisi käyttää vaatimattomia ja vettä läpäiseviä pintoja (hieno soramurske tai kivituhka). 6 YLEISTEN ALUEIDEN KÄSITTELYPERIAATTEET 6.1 Ajoradan ja tontin välinen katualue Tämän alueen leveys vaihtelee noin 0.5 3 metrin välillä. Tontin omistajalle kuuluu katualueen hoitovelvollisuus 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Jotta katualueet pysyvät siisteinä ja hoidettuina, tulisi katujen reuna-alueita hoitaa säännöllisesti. 6.2 Tiestö Haikan luonteen takia tiestö, pysäköintipaikat ja ajoväylät tulisi pitää päällystämättömänä ja vettä läpäisevänä. 9 Kuva; Haikkalainen katukuva. 5.1.2 Kasvillisuus Uusilla kasvillisuus- ja istutusvalinnoilla vaikutetaan oleellisesti pihapiirin viehätykseen. Istutustyylin ja kasvilajien olisi hyvä olla perinteisiä ja alueelle luontaisia kasveja (ikkunan alle syreeni- tai ruusupensaita, köynnöstä kuistin laidoille, marjapensaita, raparperia ja kesäkukkia). Monia hyötykasveja voidaan käyttää myös koristekasvien tapaan. 10