PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti
Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista tietoa palveluohjauksesta postilistan kautta SPO on Facebookissa, jonka kautta myös ajankohtaista tietoa Perhetyötä mielenterveys- ja päihde Tutkimustyötä ADHD www.saulisuominen.fi
Palveluneuvonta Palveluohjauksellinen asiakastyö (Case management Palveluohjaus
Palveluneuvonta Toimii sellaisen asiakkaan kanssa, jolla oma toiminnanohjaus ja elämänhallinta kunnossa Palveluohjaaja on palveluiden asiantuntija Työtä voidaan tehdä toimistosta käsin Tyypillisesti kysymys-vastaus asetelma Pääpaino on teknisessä osaamisessa ei suhteen luomisessa
Varsinainen palveluohjaus Suhteen kautta muodostuvan tiedon avulla vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämää Pääpaino on asiakassuhteen luomisessa (luottamus) Ohjaaja tuntee asiakkaan arjen Ohjaaja osaa katsoa palveluita ja ympäristöä asiakkaan näkökulmasta käsin Ei kysytä mitä meillä on tarjottavana vaan mistä asiakas hyötyisi Edetään suhteen kautta muodostuvaa tietotaitoa käyttäen Ei kysytä mitä asiakkaassa on vialla vaan miten ympäristö (palvelut) saataisiin parhaiten tukemaan asiakkaan kokonaistilannetta Tärkeintä on asiakkaan toimeksianto, ei järjestelmän päämäärät tai tavoitteet
Case management Palveluohjauksellinen asiakastyö Asiakkaan (perheen) elämänhallinta on periaatteessa kunnossa, mutta toimintarajoite tai uupumus estää oman toimivallaan käytön Asiakkaan hoitoon ja kuntoutumiseen osallistuvat monet eri tahot (palveluntuottajat ja viranomaiset) Pääpaino on palveluiden koordinoinnissa ja yhteensovittamisessa Usein sairaus- ja hoitokeskeistä Ohjaaja edustaa järjestelmää ja sen perustehtävää Pääpaino kuntoutumisessa ei niinkään itsenäisen elämän tukemisessa Terveyspuolen käsite
Tuloksellisuudesta Yhteiskuntatalouden etu = asiakkaan etu (Ingvar Nilsson) Säästötavoitteet usein lyhytnäköisiä Mikä on hyvä tulos? Itsenäinen elämä vai palveluissa pysyminen Miten hyvä tulos osoitetaan? Satunnaistettu vai ennen ja jälkeen tilanne (Avoimen dialogin hoitomalli ja Käypähoito-suositus)
Mitä on osoitettu? Palveluohjaus lisää asiakastyytyväisyyttä Useimmat ruotsalaiset tutkimukset osoittavat että kustannukset vähenevät (kaikkien toimijoiden kustannukset) Asiakkaan tilaa ylläpitävät palvelut vähentyvät (sairaalahoito) ja aktivoivat ja kuntouttavat palvelut lisääntyvät Asiakkaan yksityinen sosiaalinen verkosto ja elämänhallinta vahvistuu
Ruotsalaiset tutkimukset Palveluohjaus kannattaa - Henkilökohtaisen palveluohjaustoiminnan (PO) taloudelliset vaikutukset (Ruotsin sosiaalihallitus) Palveluohjaus kannattaa - Henkilökohtaisen palveluohjaustoiminnan (PO) taloudelliset vaikutukset (Ruotsin sosiaalihallitus) Psyykkisesti toimintarajoitteisten henkilöiden palveluohjaus (Personligt ombud) Palveluohjaustoiminnan vaikutusten arviointi (Ruotsin sosiaalihallitus 2014)
Loppupäätelmät (ruotsalaiset tutkimukset): Ensimmäisten arviointien mukaan palveluohjaus maksaa itsenä investointina 17-kertaisesti takaisin. Viimeisin arviointi: Arviointi osoittaa, että asiakasryhmä (mielenterveyskuntoutujat) hyötyy palveluohjaustoiminnasta koska se johtaa elämäntilanteen parantumiseen Aikaisemmista tutkimuksista poiketen taloudellisia säästöjä ei voitu osoittaa. Palveluohjauksen asema on Ruotsissa taattu asetuksen kautta ja kaikki puolueet ovat toiminnan takana
Ohjelmateoria Palveluohjaaja toimii palvelujärjestelmän ulkopuolella (ei tuota palveluita itse) Toimii asiakkaan elämismaailmasta käsin (ongelman määrittelyn ulkopuolella) Asiakas on toimeksiantaja (yhdessä sovittu) Asiakkaana monia eri palvelumuotoja käyttävät asiakkaat Liikkeelle lähdetään voimavaroista ja asiakkaan tavoitteista (ei diagnoosista tai häiriöistä)
Lopuksi 10 % asiakkaista käyttää 80 % sosiaali- ja terveystoimen palveluista ja käyttävät yli 3 palvelukokonaisuutta. Palveluiden integraatiosta ei ehkä kuitenkaan hyötyä (Mason ym. 2014) eikä ylätason rakennemuutoksista (Leskelä ym. 2013) Palveluohjaaja tai koordinaattori Hoito liian yksilökeskeistä, diagnoosien kritiikki (Uher ja Rutter 2012) Kysytään Mitä ihmisen pään sisällä tapahtuu? kun pitäisi kysyä Miten voisi vahvistaa toimivia suhteita? Perhelähtöinen palveluohjaus Palvelujärjestelmämme on edelleen hyvin organisaatiolähtöinen (Leskelä ym. 2013). Kysymme Mitä meillä on tarjota? kun pitäisi kysyä Mistä asiakas tai perhe hyötyisi? Asiakkaan elämismaailmasta lähtevä palveluohjaus
Kirjallisuus Leskelä, R-L. et al (2013). Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti 2013; 48 (68): 3136-3169c (Mason, A. Goddart, M. Weatherly H (2014). Financial mechanism for integrating funds for helath and social care: ab evidence review. Centre for Health Economics, CHE Research Paper 97. University of York. Uher, R. & Rutter, M. (2012). Basing psychiatric classification on scientific foundation: Problems and prospects. International Review of Psychiatry, Dec 2012; 24(6): 591 605.
Kiitos! www.saulisuominen.fi