SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

Samankaltaiset tiedostot
SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Siirtolinjat - Sisältö

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

267 Rengasprofiilin muoto, eli transmittanssin (11.4.2) muoto d :n funktiona, riippuu siten ensisijaisesti heijastuskertoimen r arvosta:

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

S Piirianalyysi 2 Tentti

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Osoitetaan esimerkin avulla, että valonnopeuden invarianssi johtaa myös välimatkojen suhteellisuuteen. Puhutaan pituuden kontraktiosta.

BH60A0900 Ympäristömittaukset

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

DEE Sähkötekniikan perusteet

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

PIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

AVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Sähkömoottorit. Tässä osassa käsitellään täysin koteloituja, oikosuljettuja 3-vaihe jalkamoottoreita 50 Hz:lle. APAL Yksinopeusmoottorit...

RATKAISUT: 21. Induktio

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

MUUTOKSEN ALAINEN OSA EI60. 3H+KT+PARV 69,5 m2. 2H+KT+ RANS.PARVEKE 62 m2 (APK) JKP JKP (PK/RK) (PK/RK) EI30 EI30. EI30 db30 (PK/RK) db30

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

FORD ST _ST_Range_V2_ MY.indd FC1-FC3 27/06/ :24:01

Sinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0.

Pieni silmukka-antenni duaalisuus. Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta.

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Piste ja jana koordinaatistossa

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

4. kierros. 1. Lähipäivä

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

YMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

Jukka Kinkamo, OH2JIN Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto

Scanned by CamScanner

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

DEE Sähkötekniikan perusteet

Erotusrajaksi on määritelty maksimin puoliarvoleveys:

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

S Piirianalyysi 2 Tentti

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

PFISTERER ASENNUSOHJE TENSOREX C+

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0.

Phono:47k 200 pf, Aux (Line): 10 kohms ASB312 kaiutinjakaja 2tie stereo 25,90

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet?

Ennen kuin ryhdyt päivittämään

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus

Geometriaa kuvauksin. Siirto eli translaatio

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Sähkötekniikka ja elektroniikka

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe

Kolikot. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Darling-projekti

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Ympäristöekonomia Kansantaloustiede ja matematiikka

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

FY6 - Soveltavat tehtävät

Transkriptio:

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 1 / Tehtävä 1. Imaeristeisen injan (50 Ω), joka toimii taajuudea 500 MHz, päässä on kuorma Z L = (50 + j50) Ω. 3λ/-virittimen ensimmäinen sovituspaa on sijoitettu kuorman rinnae. Määritä sovituspaojen pituus (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto? Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa: c 3 10 λ = = = 0,600 m 6 f 500 10 Normaisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 1: A): ZL 50 + j50 zl = = = 1 + j1 Z 50 0 Peiataan normaisoitu impedanssi normaisoiduksi admittanssiksi (kuva 1: B): L = 0,5 j0,5 Siirrtään Re{}= 0,5 -mprää pitkin 3λ/-mpräe (kuva 1: C ja D) ja uetaan admittanssiarvot: = 0,5 j0,14 = 0,5 j1,2 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 1: E ja F): = 0,5 j0,5 R = 0,5 j0,14 = j0,14 + j0,5 = j0,36 m1a = 0,5 j1,2 = j1,2 + j0,5 = j1,32 m1b Ensimmäisen sovituspätkän pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 1: G) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 1: E ja F) etäisdestä: = 0, 250λ + 0, 055λ = 0,305λ 0,305 0, 600 = 0,13 m = 0,353λ 0, 250λ = 0,103λ 0,103 0, 600 = 0, 062 m Siirrtään 3λ/-mprätä (kuva 1: H ja I) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin 3λ/ verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 1: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 1: L ja M): 3 da = 0, 473λ + λ = 0,4λ 0,34λ 3 db = 0,326λ + λ = 0, 701λ 0, 201λ s2a = 1 j0,7 s2b = 1+ j2,0 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 1: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 1: G) ja sovitusimaginääriosien paikkojen (kuva 1: P ja Q) etäisdestä:

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 2 / 2a 2b = 0, 250λ + 0, 097λ = 0,347λ 0,347 0, 600 = 0, 20 m = 0,304λ 0, 250λ = 0,054λ 0,054 0,600 = 0,032 m Joten vaihtoehdoista suositetavampi on b: = 0,062 m 2b = 0,032 m = 0,13 m 2a = 0,20 m Kuva 1. Smithin kartta tehtävään 1.

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 3 / Tehtävä 2. 3λ/-viritin on toteutettu 70 Ω:n johtimea (ε r =3,0) kätettäväksi taajuudea 272 MHz samantppisessä siirtoinjassa tietä kuormaa. Sovitetussa tianteessa kuorman rinnae ktketn sovituspaan pituus on 4,76 cm ja toisen sovituspaan pituus on 4,60 cm. Määritä kuorman impedanssi ko. toimintataajuudea. Aaonpituus injaa: v c 3 10 λ = = = = 0,636 m 6 f f ε 272 10 3,0 r Sovituspaojen pituudet aaonpituuksina: 2 4,76 10 m st1 = = 0,0747 λ 0,636 m/ λ st2 2 4,60 10 m 0,0722 = = 0,636 m/ λ λ Sovituspaa 2 kompensoi imag.osaa. Kompensoinnin suuruus saadaan admittanssin oikosuusta (kuva 2: A) sovituspaan 2 pituuden verran generaattoriin päin siirrttäessä (kuva 2: B) oevasta paikasta (kuva 2: C): = 0, 250 + 0, 0722 λ = 0,322λ A->B komp ( ) = j2,1 Siirrtään kompensoimattomaan tianteeseen, jossa Im{ ei-komp }= j2,1 (kuva 2: D) ja siirrtään ei-komp = 1 + j2,1 (kuva 2: E). Tämän jäkeen siirrtään sovituspaojen väisen väimatkan verran (kuva 2: F -> G) generaattorista kuormaan päin: 3 F->G = 0,311+ λ = 0, 66λ 0,16λ Sovituspaan 1 pituuden avua on sovitettu reaaiosa. Sovituspaan 1 sovittama kuormaadmittanssin imaginaariosan suuruus saadaan admittanssin oikosuusta siirrttäessä generaattoriin päin stubin 1 pituuden verran (kuva 2: A -> I). Kompensoinnin suuruus saadaan kuva 2: paikasta J: = 0, 250 + 0, 0747 λ = 0,325λ A->I komp ( ) = j1,95 Kompensoitusta admittanssin arvosta (kuva 2: J) poistetaan sovituspaaa 1 suoritettu kompensointi (kuva 2: H), jooin saadaan akuperäisen (normaisoidun) kuorma-admittanssin suuruus (kuva 2: K): L = 0,9 j1,95 + j1,95 = 0,9 Muutetaan vieä normaisoitu kuorma-admittanssi normaisoiduksi kuormaimpedanssiksi peiaamaa keskipisteen itse, uetaan normaisoidun kuormaimpedanssin suuruus (kuva 2: L) ja poistetaan normaisointi: z = 1,1 L Z = z Z = 1,1 70 Ω = 77 Ω L L 0

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 4 / Kuva 2. Smithin kartta tehtävään 2. Tehtävä 3. Imaeristeisen injan (60 Ω), joka toimii taajuudea 470 MHz, päässä on kuorma Y R = (0,024 j0,02) S. λ/4-virittimen ensimmäinen sovituspaa on sijoitettu 7 cm kuormasta generaattoriin päin. Määritä sovituspaojen pituudet (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto? Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa:

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 5 / c 3 10 λ = = = 0,633 m 6 f 470 10 Normaisoidaan kuorma-admittanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 3: A): R = YR Z0 = ( 0, 024 j0, 02) 60 = 1, 44 j1, 2 Siirrtään kuormasta (kuva 3: B) sovituspaan uokse, joka sijaitsee 7 cm generaattoriin päin (kuva 3: C) ja uetaan admittanssin arvo (kuva 3: D): 0,07 d = λ = 0,1097λ 0, 633 0,310λ + 0,1097λ = 0, 4197λ Roj = 0, 42 j0, 49 Siirrtään Re{}= 0,42 -mprää pitkin λ/4-mpräe (kuva 3: E ja F) ja uetaan admittanssiarvot: = 0, 42 j0, 49 = 0, 42 + j0, 49 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 3: G ja H): = 0, 42 j0, 49 Roj = 0, 42 j0, 49 = j0, 49 + j0, 49 = j0 m1a = 0, 42 + j0, 49 = j0, 49 + j0, 49 = j0,9 m1b Ensimmäisen sovituspaan pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 3: I) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 3: G ja H) etäisdestä: = 0,500λ 0, 250λ = 0, 250λ 0, 250 0, 633 = 0,1596 m = 0,123λ + 0, 250λ = 0,373λ 0,373 0, 633 = 0, 231 m Siirrtään λ/4-mprätä (kuva 3: E ja F) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin λ/4 verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 3: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 3: L ja M): s2a = 1+ j1,2 s2b = 1 j1,2 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 3: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 3: I) ja sovitusimäginääriosien paikkojen (kuva 3: P ja Q) etäisdestä: = 0,361λ 0, 250λ = 0,111λ 0,111 0, 633 = 0, 0709 m 2a 2b = 0,139λ + 0, 250λ = 0,39λ 0,39 0, 633 = 0, 243 m Joten vaihtoehdoista suositetavampi on a:

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 6 / 2a 2b = 0,1596 m = 0,0709 m = 0, 231 m = 0, 243 m Kuva 3. Smithin kartta tehtävään 3. Tehtävä 4. 225 Ω kuorma on sovitettu imaeristeiseen injaan (90 Ω), joka toimii taajuudea 300 MHz. Sovitus on teht kättäen kahta oikosujettua johdon paaa, joiden keskinäinen etäiss on 20 cm ja ensimmäinen sovituspaa on ktkett kuorman rinnae. Määritä sovituspaojen pituudet (moemmat vaihtoehdot). Kumpi on suositetavampi vaihtoehto?

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 7 / Imaeristeinen inja => etenemisnopeus = vaon nopeus. Aaonpituus injaa: c 3 10 λ = = = 1,0 m 6 f 300 10 Sovituspaojen väinen etäiss: 0,20 m = = 0,2 λ 1,0 m/ λ Normaisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 4: A): Z R 225 zr = = = 2,5 Z 90 0 Peiataan normaisoitu impedanssi normaisoiduksi admittanssiksi (kuva 4: B): R = 0, 4 Siirrtään Re{}= 0,4 -mprää pitkin 0,2λ-mpräe (kuva 4: C ja D) ja uetaan admittanssiarvot: = 0, 4 + j0,5 = 0, 4 j0, 21 Lasketaan admittanssin muutokset ja sijoitetaan saadut arvot Smithin karttaan (kuva 4: E ja F): = 0,4 R = 0, 4 + j0,5 = j0,5 m1a = 0,4 j0,21 = j0,21 m1b Ensimmäisen sovituspaan pituus aaonpituuksina saadaan admittanssin oikosuun (kuva 4: G) ja ko. admittanssiarvojen (kuva 4: E ja F) etäisdestä: = 0,112λ + 0, 250λ = 0,362λ 0,362 1, 0 = 0,362 m = 0, 467λ 0, 250λ = 0, 217λ 0, 217 1,0 = 0,217 m Siirrtään 0,2λ-mprätä (kuva 4: H ja I) heijastuskerroinmpröitä pitkin generaattoriin päin 0,2λ verran, jooin saavutaan Re{}= 1,0 -mpräe (kuva 4: J ja K). Luetaan admittanssin arvot (kuva 4: L ja M): d = 0,119λ + 0, 2λ = 0,319λ d a b = 0, 460λ + 0, 2λ = 0, 660λ 0,160λ s2a s2b = 1 j1, 67 = 1+ j0,95 Kompensoidaan jäjeä oevat imaginaariosat (kuva 4: N ja O) ja asketaan toisen sovituspaan pituus admittanssin oikosuun (kuva 4: G) ja sovitusimaginääriosien paikkojen (kuva 4: P ja Q) etäisdestä: = 0,164λ + 0, 250λ = 0, 414λ 0, 414 1,0 = 0, 414 m 2a 2b = 0,379λ 0, 250λ = 0,129λ 0,129 1, 0 = 0,129 m

SATE2010 Dnaaminen kenttäteoria sks 2011 / Joten vaihtoehdoista suositetavampi on b: = 0, 217 m = 0,362 m 2b = 0,129 m 2a = 0, 414 m Kuva 4. Smithin kartta tehtävään 4.