Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta -PALLIATIIVINEN HOITOKETJU ROVANIEMEN ALUEELLA - Kotisairaalan sairaanhoitaja Sirpa Lintula ROVANIEMEN KOTISAIRAALA - TAUSTAA JA NYKYTILAA * Toiminta alkanut 1998. * Sairaalatasoista, asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja korkeatasoista hoitoa potilaan omassa kodissa sekä hoitopaikassa. * Kotisairaalan toimintatila sijaitsee Pulkamontiellä kuntoutusosastojen yhteydessä. Kuntoutusosasto K2 toimii kotisairaalan palliatiivisten sekä saattohoitopotilaiden tukiosastona. * Kotisairaalassa työskentelee osa-aikaisen lääkärin lisäksi viisi sairaanhoitajaa päivittäin klo 7-20:30, kahdessa vuorossa. Marraskuussa 2018 lisätty kuudes sairaanhoitaja, joka tekee arkisin virka-aikaa 7-14:30. * Öisin puhelinsiirto tukiosastolle K2. * Viikonloppuisin konsultoidaan perusterveydenhuollon omia geriatrisia päivystäjiä. Tarvittaessa päivystystä muina aikoina. * Henkilökunta kouluttautunut palliatiivisessa ja saattohoidon osaamisessa. * Palliatiivisten ja saattohoito potilaiden lisäksi hoidetaan infektiopotilaita, punasolu- ja trombosyyttitiputuksia, rautainfuusioita yms. 1
MIKSI KOTISAIRAALA? * Painopiste kotona tapahtuvassa hoidossa. * Palliatiivisten potilaiden määrä lisääntynee 20% seuraavien 10-15v aikana Euroopassa. * Tarve asiantuntijuuteen kasvaa -ABC * Palvelutalo potilaat saavat olla kotonaan elämän viimeisimmät ajat. Hoidon siirtyminen kotiin lyhentää tutkitusti potilaan hoitoaikaa sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. * Minimoidaan ambulanssirallia * MRSA, Esbl-kantajat * Kustannustehokkuus. * Laitosmaisuuden ehkäisy, potilaiden kokonaisvaltainen hoito, inhimillisyys. * Omaisten / läheisten merkitys korostuu. MIKSI KOTISAIRAALA? Valtakunnalliset tavoitteet: - Hoitolinjauksista keskustellaan ja se kirjataan. - Nimetään hoitoyksikkö, joka vastaa hoidosta (24/7) potilaasta riippuen kotona, hoivapaikassa tai sairaalassa. - Saattohoitoa ei tule tehdä sairaalamaiseksi eikä viedä kauas kotoa ilman erityistä syytä. - Näin hyvin suunniteltu, potilaan tarpeista lähtevä saattohoito Parantaa potilaiden ja läheisten elämänlaatua. Vähentää turhia lääkekuluja, tutkimuksia ja tehohoitoa. Vähentää turhia ensiapukäyntejä, hoitoja akuuttisairaalassa ja lisää kotona tapahtuvia luonnollisia kuolemia. 2
YHTEISTYÖTAHOT Yliopistolliset sairaalat OYS TERVEYSKESKUS Kuntoutusosastot Tukiosasto K2 Arvi, Hoiva PÄIVYSTYS ENSIHOITO Päivystyspirtissä PALVELUASUMISYKSIKÖT (yksityiset + kunnalliset) KOTIHOITO SYÖPÄYHDISTYS KOTISAIRAALA Kolmas sektori SRK LKS POLIKLINIKAT LKS Vuodeosastot Yleissairaana psykiatria (akuuttitiimi, mielitiimi) 3
PÄIVYSTYS PIRTTIIN - ENSIHOIDON PILOTTI 2018 Yhden hoitajan yksikkö LE 171 Lisäkoulutettuna ensihoitajia. Toiminnalla pyritään tehostamaan kotiin vietäviä palveluita. Tarkoitus vastata asiakkaan palvelun tarpeeseen mahdollisimman hyvin kotona/ palveluasumisenyksikössä. Toiminta kohdistuu kiireettömiin ensihoitotehtäviin. Yksikkö toimii Rovaniemen alueella. Toimii jokaisena päivänä. Pääsääntöisesti klo 9-02 välisenä aikana (pilotin aikana eri aikojen kokeilu). Työvuoron pituus 12h. PÄPI Yksikössä kokeilussa vieritestauslaitteistoa: crp, Hb, Inr, Epoc, NTA ja virtsan kemiallinen seula. Hyödyntää potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa (Efficaan luku- ja kirjoitusoikeus, Eskoon lukuoikeus.) - Yhteistyö kotisairaalan, kotihoidon sekä sosiaalipäivystyksen kanssa. - YKSIKKÖ EI KULJETA ; tavoitteena, että lisätutkimuksilla, tiiviillä yhteistyöllä sekä laadukkaalla konsultaatiolla pystytään asiakkaalle aloittamaan tarvittava hoito kohteessa ja asiakkaan ei tarvitse siirtyä päivystykseen. - KULJETTAMATTA JÄTTÄMINEN EI OLE SAMA KUIN HOIDOTTA JÄTTÄMINEN! aila.ramlin@lshp.fi 14.5.2018 4
KÄSITTEET PALLIATIIVINEN HOITO (Z51,5) Parantumattomasti sairaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista aktiivista hoitoa. Kärsimysten lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen (fyysinen, psykososiaalinen tai eksistentiaalinen kärsimys) laajempaa kuin saattohoito SAATTOHOITO (Z51,5) Ajoittuu elämän viimeisille viikoille tai päiville. Hyvin räätälöity saattohoitoon, Jäljellä olevan elämän suojelevaa työtä, joka ei lopu potilaan kuolemaan vaan läheisten tukeminen jatkuu kuoleman jälkeenkin. Sisältää mahdollisimman hyvän oirehoidon, lähestyvään kuolemaan valmistamisen sekä potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen. STM 12/2017 * Riittävän varhain puheeksi otettu palliatiivinen hoito ja ajoissa laadittu hoitotahto luovat perustan elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelulle. * Hoidosta vastaava lääkäri ja hoitotiimi laativat yhdessä potilaan, hänen läheistensä tai laillisen edustajan kanssa ennakoivan hoitosuunnitelman, johon sisältyy hoidon tavoite (hoitolinjaus), tarvittavat hoitokeinot ja hoidon linjaukset. ( Tiina Saarto & asiantuntijaryhmä, 12/2017) * Kotona tai palveluyksikössä järjestetään hoitokokous, joissa asioista keskustellaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. (Kotisairaalan lääkäri ja sairaanhoitaja) Hoitolinjauksista keskustellaan ja se kirjataan Turvataan potilaan hoito 24/7 joko kotona tai hoivapaikassa. Uudet saattohoitosuositukset. 5
KOTISAIRAALAN PALLIATIIVISET POTILAAT Z51,5 Ikähaitari laaja (lapsi- ja nuorisopotilaiden hoito OYS vastuulla.) Syöpäsairaiden lisäksi ei-malignien sairauksien loppuvaiheen hoito (copd, sydämen vajaatoiminta, muistisairaat, ALS, MS). Suuri ryhmä eri palveluyksiköiden potilaita, joilla hoitolinjaukset tehtynä. Lääkärin lähete. Paljon omaiset soittavat tai itse potilas. Kontakti kotisairaalaan: -- ensimmäisenä kotisairaalan hoitajan kotikäynti (checklista!). -- Kotisairaalan lääkärin kotikäynti (hoitosuunnitelma). -- Säännöllinen yhteydenpito soittamalla tai kotikäynnein. -- Yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa (psykiatrinen, onkologin pkl. jne,) -- Lupapaikka 24/7 tukiosastolle -- Ambulanssikaavake (lääkärin ohjeet) 6
HOITOLINJAUKSET PALLIATIIVISEN POTILAAN HOITOSUUNNITELMA - LÄÄKÄRIN KOTIKÄYNNILLÄ * Potilas, omaiset/ läheiset, hoitaja, lääkäri, palveluyksiköissä oma hoitaja, mahd. muut erit. työntekijät. * Sairaustilanteen läpikäyminen; onko yhteinen ymmärrys? * Z51,5 hoitolinjauksen auki avaaminen. * Määritellään hoito ja sen tavoitteet, hoitovastuulliset. * Tehdyt hoitolinjaukset ja päätökset perusteluineen ( DNR, Z51,5, sairaalasiirrot, kivunhoito, ravitsemus, nesteytys, ab-hoito, oirehoito kaikkinensa, sedaatio) * Potilaan toive viimevaiheen hoitopaikasta, lupaus sen toteuttamiseen. Hoitolupaus. * Muut avut; kotihoito, sos.etuudet, apuvälineet, psykiatrinen apu, henkisen ja hengellisen avun tarve. * Lääkelista ajan tasalle; tarvittava oirelääkitys ENNAKOINTI * Luodaan hyvä yhteistyö potilaan sekä omaisten/läheisten kanssa, kuolemasta puhuminen. Lähestyvän kuoleman hyväksyminen. OHJE OMAISELLE Kotisairaala on ensisijainen yhteydenottotaho kaikissa Potilaan vointiin liittyvissä asioissa. Kotikäynti pyritään järjestämään mahdollisimman pian tilanteen kartoittamiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Lupapaikalle osastolle K2 voi siirtyä tilanteissa, jolloin kotona hoitaminen ei ole mahdollista (myös yöaikaan). Yllättävissä tilanteissa ja voimien vähetessä voitte ottaa aina yhteyttä kotisairaalaan puh. 040 7319240 tai Osastolle K2 016-3224330 (Puhelut siirtyvät yöajaksi osasto K2) OHJE AMBULANSSIA VARTEN (KOTISAIRAALAN LUPAPAIKALLA OLEVA POTILAS) Nimi: TÄLLÄ HENKILÖLLÄ ON PALLIATIIVINEN HOITOLINJA, JOKA SISÄLTÄÄ EI ELVYTETÄ PÄÄTÖKSEN Mikäli kotona on tullut tilanne, että potilaamme tarvitsee osastohoitoa, voitte siirtyä Rovaniemen terveyskeskuksen osastolle K2, ilman päivystyskäyntiä. Ilmoittakaa siirrosta etukäteen Kotisairaalan numeroon 040 7319240 (TAI OS A1 016 322 4330 yöaikaan) Hoitava lääkäri: Lääkitysohje: Jos tarvetta ambulanssia käyttää paikalla, on hyvä kertoa heille potilaan parantumattomasta sairaudesta sekä kotisairaalan asiakuudesta. KOTISAATTOPOTILAS Muuta huomioitavaa: OMAISTEN YHTEYSTIEDOT: 7
KOTISAATTOHOITO Z51,5 * Ohjenuorana STM:n Saattohoitosuositus, jossa korostuu kuolevan ihmisen ja potilaan ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus sekä oireiden hyvä hoito. Olennaisena osana omaisten ja läheisten tuki, neuvonta ja käytännön asioiden ohjaus ja toteuttaminen. Kodin sekä apuvälineiden kartoitus. * Tihennetyt kotisairaalan kotikäynnit sekä lääkärin että hoitajien. * Lupapaikka tukiosastolle, tukiosastolle raportointi. Mahdollisuus tukiosastolle tulo suoraan mihin vrk:n aikaan tahansa. * Päpiin raportointi. * Keskiössä potilaan yksilöllinen kokonaistilanne, oireiden havainnointi, kärsimyksen lievittäminen sekä elämänlaadun maksimoiminen * Hyvä perushoito ja oirehoito, kunnioittava huolenpito sekä läheisten tukeminen. * Oirehoito ja kivunhoito korostuu ( s.c./i.v pca ) * Tarpeettomista tutkimuksista, toimenpiteistä ja lääkityksistä luovutaan. * Omaisten rohkaiseminen vierellä oloon; kosketus ja keskustelu. SAATTOHOITO PALVELUTALOSSA * Hoitajan kotikäynti, tarvittaessa kotisairaalan lääkäri mukana. * Palvelutalon oman lääkärin hoitolinjaukset ( ennakoiva hoitosuunnitelma ACP). Yleensä säilyy omana lääkärinä koko saattohoitoprosessin ajan. Erityisesti syvästi dementoituneen potilaiden hoidossa tärkeää linjaukset, miten toimitaan akuuttitilanteissa sekä elämän loppuvaiheessa. * Suoraan yhteys kotisairaalaan, ei siirtoja päivystykseen. * Lääkehoidon apu (oirehoito), ennakointi! * Tarvittaessa PCA s.c. kipupumppu. Tarvittaessa sedaatio. * Palveluyksiköiden hoitajien ohjaus ja opetus * Palveluyksiköiden omat käytänteet kuoleman kohdatessa. * kuolintodistuksen kirjoittaa palvelutalon oma lääkäri tai tarvittaessa kotisairaalan lääkäri. 8
PALVELUTALON ASUKAS SAATTOHOIDOSSA Lääkärille kuuluvat asiat aina mielellään virka-aikana; ma-to 8.16. ja pe 8.14. - Kotisairaalan lääkäri tekee tarvittaessa kotikäynnin; silloin paikalla omaiset ja palvelutalon hoitaja. (Hoitolinjauksista keskustellaan.) - Hoitolinjauksien ollessa valmiina, yhteys kotisairaalaan mielellään ennen klo 16. Yleensä kivunhoito, s.c. PCA kipulääkeannostelija laitossa. PCA:n laitto ja kasetin vaihto kuuluvat kotisairaalalle. Tässäkin tilanteessa kotisairaalan lääkäri tekee tarvittaessa kotikäynnin. - potilaan tarkempi voinnin seuranta, tarvittaessa kipulääkityksen nosto, ja siitä ilmoittaminen kotisairaalaan. - potilas, jolla on kipulääkeannostelija, palvelutalon hoitajille ohjataan kipupumpun käyttö pääpiirteittäin. Seurataan mahdollisia kipuja sekä soft setin pistopaikkaa, tarvittaessa kotisairaala käy vaihtamassa soft setin. Kipulääkeannostelijan annoksen nostosta ilmoittaminen mielellään ennen klo 16. - saattohoitopotilaan hyvä perushoito, peruselintoimintojen seuraaminen ja tarvittaessa kotisairaalaan ilmoittaminen. - tarvittaessa kotisairaalan kanssa voidaan käydä keskustelua miten saattohoito on mennyt. OIREHOIDON LÄÄKKEISTÄ KOTISAIRAALASSA * Hoitajalla mukana tietty oirehoidon lääkevalikoima. * Lääkärin suunnittelema potilaskohtainen lääkelista tarvittavine lääkkeineen. * Myös kipupumppu ohje (s.c./iv), sekä sedaatio-ohje (s.c/ iv)hätätilanteita varten. * Palvelutalopotilailla, jotka ovat saattohoidossa on yleensä s.c PCA kipupumppuohje. * Kotona oma oirelääke, joita potilas tai omainen pystyy annostelemaan. MUU OIREHOITO!! Suun hoito, kostutus Silmätipat Asentohoito 9
KOTIKUOLEMA * Kotona omaisille käydään viime päivien aikana käytännöt läpi, puhutaan avoimesti. * Omaisille selkeät ohjeet, miten toimitaan potilaan kuollessa. * Omat toiveet korostuu; vainajan laitto, arkun hankkiminen? * Vain yhteen numeroon soittaminen, josta asiat järjestyy. * Vainajan siirto yöaikaan? * Exituksen toteaminen (päivystys tai kotona). * Omaisten/ läheisten huomioiminen! KOTISAIRAALAN SAATTOHOITOTILANNE VUONNA 2018-2019. * Kotikuolemia vuodessa keskimäärin 5-16. * Palvelutalo kuolemia keskimäärin 75-90. * 2018: kotikuolemia 16. * 2018: 12 kotisaattopotilasta, jotka tulleet osastolle loppuajaksi. (oma toive, omaisten väsyminen, oireiden pahentuminen) * 2018: Palvelutalossa menehtyneitä 85. * Palvelutaloissa useita palliatiivisessa vaiheessa olevia potilaita. (Hoitolinjauksia tehdään suhteessa enemmän vuosi vuodelta). 2019 * Kotikuolemia 2 * Kotisaattopotilaita, jotka tulleet osastolle loppuajaksi 2 * Saattohoitopotilaat kotona 1 * Palvelutalo kuolemia 13 * Saattohoitopotilaita palvelutalossa 1 10
KUOLEMAN JÄLKEEN * Lääkärin yhteydenotto soittamalla kuolemasta seuraavana päivänä. * Tarvittaessa järjestetään keskustelutilaisuus, jossa lääkäri mukana. * Keskustelutilaisuus kotisairaalan hoitajien kanssa hautajaisten jälkeen. saattohoitoprosessin läpikäyminen * Läheisten selviytymisestä huolehtiminen * Sururyhmät TYÖSSÄJAKSAMINEN * Työnhallinta * Purkupalaverit * Työnohjaus selkiyttää organisaation arvoja sekä lisää työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta. Parantaa potilaiden hoitoa. tukee ammatillista kasvua ja osaamista, parantaa stressinhallintaa. 11
KIITOS KIITOS! LÄHTEET: Ramlin, A. Luennot aiheesta Päivystys pirtissä ensihoidon pilotti 2018. 14.5.2018. Lupa Salmela,M 11.2.2019 luentomateriaalin käyttöön. Saarto, T & asiantuntijaryhmä, 2017. Palliatiivisen ja saattohoidon järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44. Sosiaali- Ja terveysministeriö, 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010;6. Helsinki. 12