Janakkalan kunta Tervakoski 1 Asemakaavan muutos, Terveysasema 8.1.2019 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 14/2019 Tervajoki VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken keskustassa rajautuen itäpuoleltaan Kirkkotiehen (2875), etelä- ja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen. Alue käsittää Tervakosken terveysaseman sekä kirjaston tilat ja piha-alueet pysäköintialueineen sekä Kirkkotien leikkipaikan. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 1,2 ha. KAAVAMUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Tervakosken terveyskeskus- ja kirjastotalosta on laadittu tarveselvitys ja hankesuunnitelma (päivätty 28.2.2012, täydennetty 31.8.2018). Hankesuunnitelmassa on tutkittu rakennuksen peruskorjausta sekä terveyskeskus- että kirjasto-osan osalta. Nykyiset tilat ovat toiminnallisesti vanhentuneet eivätkä vastaa terveydenhuollon vaatimuksia. Rakennuksen peruskorjausta ei ole vielä toteutettu, ja kirjasto on päätetty siirtää uuden koulu- ja monitoimikeskuksen tiloihin. Tällöin vanhaan rakennukseen jäisi liikaa tilaa peruskorjauksen jälkeen ja ylläpito olisi kallista. Terveyskeskuksen peruskorjauksen vaihtoehtona on uudisrakentaminen. Uuteen rakennukseen sijoitettaisiin vain terveysaseman ja kotihoidon vaatimat tilat ja palvelut. Nykyinen terveyskeskus- ja kirjastotalo purettaisiin. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11.2018 66 Tervakosken terveyskeskuskirjastotalon tarveselvityksen ja hankesuunnitelman sekä päätti, että Tervakosken terveysasema rakennetaan uudisrakennuksena, jonka suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosina 2019-2020. Uudisrakennuksen on toivottu sijoittuvan terveyskeskus-kirjastotalon nykyiselle tontille tai hyvin lähelle sitä, koska mm. vanhusten asumispalveluyksikkö Elsakoti sijaitsee myös vieressä. Soveltuvia rakennuspaikkoja on nykyisen terveyskeskus-kirjastotalon pysäköintialueella sekä Kirkkotien nykyisen leikkipaikan kohdalla. Tällöin itse toiminnalle ei tarvita väistötiloja, kun nykyinen rakennus puretaan
vasta uuden valmistuttua. Alueen arkkitehtisuunnittelussa on todettu, että soveltuvin rakentamispaikka uudisrakennukselle on leikkipaikan kohdalla. Uusi terveysasema on tavoitteena osoittaa nykyisen leikkipaikan kohdalle ja rakentaa uusi leikkipaikka etelämmäksi (alla ote asemapiirroksesta). Ajoneuvot kulkisivat alueelle Kirkkotien nykyisistä liittymistä Kivimiehentieltä sekä Kivenkolo -tieltä. Uusi terveysasema tarvitsee n. 1150 k-m 2 rakennusoikeutta yhteen kerrokseen rakennettuna. Koko terveyskeskus-kirjastorakennuksen nykyinen kerrosala on 2318 m 2. Kaavamuutos tehdään siten, että huomioidaan myös muut mahdolliset tulevat terveys- ja sosiaalipalveluiden laajentamistarpeet alueella. Terveysaseman tontille jää reilusti rakennusoikeutta uuden terveysaseman rakentamisen jälkeen. Tavoitteena on mahdollistaa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentaminen tai nykyisen Elsakodin laajentaminen alueella. 2 Ote alustavasta terveysaseman sijoittumisen asemapiirroksesta (Ajan Arkkitehdit Oy, 11.1.2019). Nykyinen rakennuskanta on esitetty viivoitettuina ja uusi terveysasemarakennus on kuvattu vihreällä värillä. ALUEEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, NYKYTILANNE Noin 4200 asukkaan Tervakoski on toinen Janakkalan päätaajamista. Tervakoski on vuosien saatossa rakentunut Suomen vanhimman edelleen toimivan paperitehtaan Tervakoski Oy:n ympärille. Tervakoskelta löytyvät kaikki kunnalliset ja kaupalliset peruspalvelut.
Tervakosken terveyskeskus ja kirjasto on rakennettu vuonna 1976. Rakennuksessa sijaitsee terveyskeskus- ja hammaslääkäritiloja, neuvolatiloja, kotihoidon tiloja ja kirjastotiloja. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen ulkoverhouksena on punatiili. Alkuperäinen tasakatto on muutettu aumakatoksi ja vesikatteena on profiloitu pelti. 3 Ote alueen ilmakuvasta ja kuva nykyisen terveyskeskus-kirjastotalon sisäänkäynnistä. Suunnittelualueella ei sijaitse erityisiä rakennetun ympäristön arvoja tai kiinteitä muinaisjäännöksiä. Janakkalan rakennusinventoinnissa on mainittu suunnittelualueen eteläpuolinen Tervakosken liikekeskusta kohteena 138; taajamatila, rakennusryhmä II. Alueen rajaus ulottuu Kivimiehentien risteyksestä Tervakoskentielle asti. Tervakosken rakennustavaltaan yhtenäinen liikekeskusta muodostaa 1950- ja 60-luvun rapattuine liike- ja asuinkerrostaloineen kokonaisuuden, johon hirsinen pikkukirkko tapuleineen tuo omaleimaisuutta. Tervakosken paperitehtaan tiilijulkisivut ja pääkonttorin rapattu funkkisfasadi sekä Rajapirtti, entinen kerhorakennus, ovat vanhan liikekeskustan sisäisten näkymien päätteinä. Erityinen taajamakuvallinen asema on Rajapirtintien suurella rakennuskompleksilla, joka käsittää 1950-luvun alkuvuosina valmistuneen osuuskaupan asuin- ja liiketalon myymälätiloineen ja hotelleineen. ALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualueella sijaitsee rakennuskantaa ja piha-alueita, eikä alueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Kirkkotien leikkipaikan ympärillä kasvaa istutettuja puistopuita sekä nurmikkoa. Leikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä mm. Mobilus- ja linnunpesäkeinut, kiipeilytelineet, leikkipiha ja liukumäet. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella n. 100 m päässä alkavat laajat metsäalueet. Itäpuolella laskee Tervajoki kohti pohjoista ja Kernaalanjärveä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavan muutokseen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueiden lähellä. Leikkipaikka ja suunnittelualuetta ympäröivää vehreää aluetta kuvattuna Kirkkotieltä länteen päin (GoogleMaps).
4 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.5.2016. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu osittain alakeskusalueeksi (Ckm) ja asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kehitettävän liikennekäytävän HHT-vyöhykkeeseen sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C-v km ). Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on 14.1.-17.2.2019. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C 164, punainen) sekä taajamatoimintojen alueena (A, ruskea). Ote maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta vasemmalla.
5 RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Rakennemallityön tarkoitus on Janakkalan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöstrategian päättäminen. Sillä kytketään väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja aluetalous maankäyttöön ja sen kehittämiseen. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa keskusta-alueena ja asuntoalueena. Ote rakennemallista oikealla. YLEISKAAVA Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.8.1981. Yleiskaava on osin vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osoitettu yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (Y). Ote Tervakosken yleiskaavasta. Suunnittelualue on ympyröity likimääräisesti keltaisella. Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom:n mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava-aineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi. ASEMAKAAVA Alueella on pääosin voimassa valtuuston 7.3.2011 ( 15) hyväksymä asemakaava. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue (Y) 308, jonka pinta-ala on 6337 m 2. Korttelin tehokkuusluku on e=0,6 eli korttelissa on nykyään rakennusoikeutta 3802 k-m². Korttelin kerrosluku on kaksi (II). Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee puistoalue (VP), jonka pinta-ala on 2522 m 2. Lisäksi alueen voimassa olevassa asemakaavassa on katualueita sekä Kirkkotiellä yleisen tien aluetta (LYT). Viereiselle LPA-308 -korttelialueelle saadaan myös sijoittaa terveyskeskus- ja kirjastotalon sekä Elsakodin (AP-12) autopaikkoja. Y-kortteliin kuljetaan Kivimiehentieltä ja LPA-alueelle Kivenkolo nimiseltä tieltä.
6 Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueena ovat Y- ja VP-alueet. OLEMASSA OLEVA SELVITYSAINEISTO Kaavamuutoksen laadinnassa tukeudutaan olemassa oleviin selvitysaineistoihin, koska kyse on rakentuneesta alueesta ja kunnan sisäisten palveluiden järjestämisestä. - Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) - Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. - Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola 2005. - Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. - Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993. - Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K. 2011. - Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2016. Hämeen liiton julkaisu. Koski, K. & Hirvonen, A. 2016. - Janakkalan taajamien luontokohteet. Lammi, E., Ratia, A. & Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys. Janakkalan kunta 2001. - Janakkalan historia. Janakkalan kunta, 1976. - Janakkalan historia 1866-2014. Pääradan ja kolmostien kunta. J. Peltola, Janakkalan kunta, 2015. - Tervakosken terveyskeskus- ja kirjastotalon tarveselvitys ja hankesuunnitelma 28.2.2012. Täydennysliite 31.8.2018. - Rakennussuunnittelu, asemapiirrokset ym. Ajan Arkkitehdit Oy, 2018-2019.
OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Etusivun sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Janakkalan kunta, tekninen toimi Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Elisa Oyj Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Rakennettu ympäristö, taajamakuva, julkisivukuva Liikenne (toimivuus, turvallisuus, kevyt liikenne) Luonnonympäristö ja maisema Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taloudelliset vaikutukset (kiinteistöjen arvo, kuntatalous, keskustan vetovoimaisuus) Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys, virkistys, palveluiden saavutettavuus ym.) TAVOITEAIKATAULU Kaavoituksen aloituspäätös, OAS ja kaavaluonnos, tekla 22.1.2019 xx Vireille tulo, OAS ja luonnos nähtävillä (14 vrk) 31.1. 13.2.2019 Kaavaehdotusaineistot, tekla 12.3.2019 Kaavaehdotusaineistot, kh 18.3.2019 Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla (30 vrk) 28.3. 26.4.2019 Hyväksyntä, tekla 14.5.2019 Hyväksyntä, kh 27.5.2019 Valtuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen 10.6.2019 KAAVAPROSESSI
TIEDOTTAMINEN Kaavaluonnosaineistojen nähtävillä olosta tiedotetaan Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaavaalueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä muille osallisille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa, kunnantalon ilmoitustaululla ja Tervakosken kirjastolla sekä kunnan internetsivuilla. Aineistot ovat nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, 14200 Turenki sekä Tervakosken kirjastolla, os. Kivimiehentie 2, 12400 Tervakoski. Lisäksi aineistot ovat kunnan internet-sivuilla: https://www.janakkala.fi/palvelut/kaavoitus-ja-maankaytto/vireilla-olevat-kaavat/ 8 LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Hämeen liitto Museovirasto Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Elisa Oyj Kanta-Hämeen pelastuslaitos YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Janakkalan kunnan yhteyshenkilönä toimii maankäyttöpäällikkö Piia Tuokko. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisesti nähtävänä oloaikana tekniikka ja ympäristö toimialan maankäytölle ao. osoitteella tai sähköpostilla kirjaamoon taikka suunnitteluavustaja Kaisu Sivoselle. Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Juttilantie 1 14200 Turenki Kirjaamo: kirjaamo@janakkala.fi Suunnitteluavustaja Kaisu Sivonen: kaisu.sivonen@janakkala.fi puh. 03 680 1342 Lisätietoja: Maankäyttöpäällikkö Piia Tuokko s-posti: piia.tuokko@janakkala.fi puh: 03 680 1990