SAVONRANTA, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLE TILASTA JA TILALLE

1 SAVONLINNA SAVONRANTA, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLE TILASTA 740-565-4-242 JA TILALLE 740-565-4-244 (ALUE ON ENTISTÄ KÄÄPÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUETTA) KAAVASELOSTUS, EHDOTUS Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 17.5.2018

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TOUKOKUUN 17. PÄIVÄNÄ 2018 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA SAVONRANTA, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Jouhenniemen kylään osalle tilasta 740-565-4-242 ja tilalle 740-565-4-244 Asemakaavalla muodostuvat: Asemakaavan laajennuksella muodostuvat korttelit 112 114 sekä V-, VL-, M-, EV-, yleisen tien- ja katualueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 23.1.2016 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.2018 Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Savonrannalla Jouhenniemen kylässä Kääpäsaaressa Oriniementien itä- ja länsipuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Savonranta, kirkonkylän asemakaavan laajennus kortteleissa 112-114 sekä V-, VL-, M-, EV-, yleisen tien- ja katualueilla.

3 Tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on, että alueelle kaavamuutoksella kaavoitetaan 7 kpl RA/AO tontteja (Yhdistetty lomaasuntojen ja erillispientalojen korttelialue). Toisena tarkoituksena on kaavoittaa Matkailua palveleva korttelialue (RM). Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 16,9258 ha. Yhdistetty loma-asuntojen ka erillispientalojen korttelialue (RA/AO)) on 3,6716 ha, jolla rakennusoikeutta 1400 kem². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM) on 2,0987 ha, jolla on rakennusoikeutta 1700 kem². Virkistysalue (V) on 3,1387 ha. Lähivirkistysalue (VL) on 1,4481 ha. Maa- ja metsätalousalue (M) on 0,7280 ha. Suojaviheralue (EV) on 2,7101 ha. Katualueet ovat 3,1306 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote voimassa olevasta Kääpäsaaren ranta-asemakaavasta 3. Ote voimassa olevasta Savonrannan rantayleiskaavasta 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Muutosalueen ympäristön Natura-tarvearviointi 6. Päivitys em. Natura-tarvearviointiin 7. Savonlinnan maakuntamuseon lausunto 8. Luonnosvaiheen vastineraportti 9. Teoreettinen melualue 10. Viranomaisneuvottelu 17.11.2016 11. Ehdotusvaiheen vastineraportti, nähtävillä olo 19.1.2017-20.2.2017. Asemakaavakartta 1: 2 000 ja määräykset

4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Asemakaavan laajennus 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 6 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 7 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 7 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 7 2.2.1 Rakennettu ympäristö 8 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 8 2.2.3 Väestö ja työpaikat 8 2.2.4 Ympäristökuormitus 8 2.3 Maanomistus 8 2.4 Suunnittelutilanne 8 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Kaavan tavoitteet 10 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 4.3 Korttelialueet 12 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 13 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 13 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 13 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 16 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 16 5.2 Ekologiset vaikutukset 17 5.3 VAT- Vuoksi 18 5.4 Taloudelliset vaikutukset 18 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 18 5.6 Kulttuuriset vaikutukset 19 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 19 5.8 Osayleiskaavallinen tarkastelu 20 5.9 Vaikutukset Natura-alueeseen 21 5.10 Liikenteen vaikutukset 22 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 23

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaavan laajennus tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Tekninen lautakunta on päätöksellään 1.9.2015 päättänyt käynnistää Kääpäsaaren ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Luonnos oli nähtävillä 25.1.- 25.2.2016. Ehdotus oli nähtävillä 19.1.- 20.2.2017 ja uudelleen nähtävillä xx.xx.- xx.xx. 2018. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.11.2016, jossa käytiin läpi kaavan sisältö ja saadut lausunnot. Uutena asiana esille tuli maanomistajalle osoitettu kiinnostus saada kaavaan mukaan toimitilarakennusten kortteli (KTY-1). Uudesta tavoitteesta johtuen todettiin, että kaava on muutettava Savonrannan kirkonkylän asemakaavan laajennukseksi. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen toimitilarakennus ei toteutunut, jolloin palattiin voimassa olevan ranta-asemakaavan käyttötarkoitukseen eli matkailua palvelevaan rakentamiseen (RM). 1.2 Asemakaavan laajennus Suunnittelualueen muodostaa Jouhenniemen kylässä osa tilasta 740-565-4-242 ja tila 740-565-4-244. Asemakaavan laajennuksen tarkoituksena on muodostaa 7 kpl yhdistettyjen lomaasuntojen ja erillispientalojen korttelialue (RA/AO). Neljä rakennuspaikkaa on jo rakennettu. Korttelialueilla on rakennusoikeutta yhteensä 1400 kem² ja pinta-alaa yhteensä 3,6716 ha. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM) on tarkoitus rakentaa alueen länsipuolelle kaavoitetun RM- alueen jatkeeksi matkailua palveleva majoitus- ja palvelutoimintaa. Korttelin rakennusoikeus on 1700 kem² ja pinta alaa 2,0987 ha. Virkistys- ja lähivirkistysalueet (V ja VL) ympäröivät korttelialueita. Maankäyttö tukeutuu osin nykyiseen tieverkkoon. Käävänrannantien linjausta muutetaan liityttäessä Oriniementiehen ja länsipuolen tietä siirretään 50 metriä pohjoiseen ja nimetään Käävänvirrantieksi. Rakennukset voidaan liittää olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 16,9258 ha.

6 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyyveden ja Oriveden rannalla Kääpäsaaressa, Savonrannan keskustaajaman välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Kaava-alue muodostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat Oriniementien itä- ja länsipuolella Kääpäsaaren etelärannalla. Suunnittelualue rajautuu länsipuolella olevaan (RM) Matkailua palvelevaan alueeseen ja pohjoispuolella (AR/AO ja AO/RA) Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten-, erillispientalojen ja yhdistettyjen erillispientalojen ja loma-asuntojen alueisiin ja (RA) Loma-asuntojen alueisiin. Savonranta, Kirkonkylän asemakaavan laajennus (osa entistä Kääpäsaaren rantaasemakaavaa), Liite 2 Alueella on 1.2.1989 Savonrannan kunnanvaltuuston hyväksymä ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa muutosalueen merkinnät on RM ja V. Aikanaan ranta-asemakaava on laadittu matkailua palvelevan lomakylän tarpeisiin. Muutosalueella voimassa oleva ranta-asemakaava salli rakentaa 32 loma-asuntoa, yhteenlaskettu kerrosala on 2700 m². Ranta-asemakaava salli kahden omakotitalon rakentamisen alueelle. Voimassa olevan kaavan mukaan korttelissa 2 voi olla RM -rakennuspaikkoja 17 kpl. Rakennusoikeus on 1500 kem². Rantarakennuspaikkojen määrää ei ole rajoitettu. Voimassa olevan kaavan mukaan korttelissa 3 voi olla RM -rakennuspaikkoja 15 kpl. Rakennusoikeus on 1200 kem². Rantarakennuspaikkojen määrää ei ole rajoitettu. Savonrannan rantayleiskaava, Liite 3 Rantayleiskaavaa muutetaan samanaikaisesti. Muutoksen tarkoitus on siirtää rantarakennusoikeutta tilalta 740-571-3-23 Kääpäsaaren ranta-asemakaava -alueelle. Ko. alueen kaavamerkintä on RM/1200/8 eli alueen rakennusoikeus on 1200 kem² ja omarantaisia rakennuspaikkoja saa olla 8 kpl. Savonranta, Kirkonkylän asemakaavan laajennus Laajennusalueet rajoittuvat Natura 2000 -alueeseen. Alueilla on voimassa kaupunginvaltuuston 16.10.2017 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava.

7 Kyseisen asemakaavan laajennuksen ehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta 2107. Kaavaehdotuksen mukainen sisältö siirrettiin osayleiskaavaan. Suunnittelualueilla ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Alueella on käynnistynyt 1970 -luvulla matkailutoiminta loma-asuntomökkien vuokrauksella. Parhaimmillaan alueella oli 24 loma-asuntomökkiä. Pääosin loma-asuntomökit on purettu. Jäljellä on neljä ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa loma-asuntomökkiä. Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto ja Suur-Savon Sähkön sähköverkosto. 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat suhteellisen avointa mäntymetsää. Rantavyöhyke on korttelissa 2 suhteelliseen avointa sekametsää ja korttelissa 3 lehtipuuvaltaista peittoisaa metsää. Vesistö Suunnittelualueet rajoittuvat Pyyveteen ja Oriveteen. Kasvillisuus Alueet ovat keski-ikäistä kuivahkon kankaan mäntymetsää. Kasvillisuus on enimmäkseen karun tyyppistä ja tavallisia lajeja ovat mm. puolukka ja kanerva. Johtopäätökset: Selvitysalue on RA/AO -kortteleiden osalta rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnontilaisen kaltaista luonnonympäristöä ei ole jäljellä. Alueen itäosan V -alue säilyy käyttötarkoitukseltaan entisellään ja laajentuneena. Länsiosan voimassa olevan kaavan RM -alueesta ¾- osaa muuttuu VL -alueeksi. RM -alue on karua harvennettua mäntymetsää, jolla ei ole erityisiä maisema- ja ympäristöarvoja. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen ja pientalojen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. Mahdollinen liikennemelu on huomioitu suojaviheralueilla ja peittoisalla istutettavalla puustolla.

8 2.2.1 Rakennettu ympäristö Alueella on neljä loma-asuntoa. Alueilla on vesi-, viemäri- ja sähköverkosto. 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueella ei ole vakituista asutusta. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta

9 Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Rakennuspaikkojen suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä. Alue rajoittuu Natura-alueeseen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset. Osayleiskaava Ote Savonrannan kirkonkylän osayleiskaavasta Alueella on voimassa Savonlinnan kaupunginvaltuuston 16.10.2017 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 1.6.1989 Savonrannan kunnanvaltuuston hyväksymä rantaasemakaava (liite 2). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Asemakaavan laajennuksen pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista karttaa, joka on maanmittauskonttorin 13.7.1988 hyväksymä. Pohjakarttaa on tarkistettu maastokäynnillä 10.9.2015, jonka jälkeen hyväksytty 27.10.2015.

10 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve Kääpäsaaren ranta-asemakaavan muuttamiseen syntyi, koska n. 25 vuotta sitten perustetun lomakylän rakennukset ovat kevytrakenteisia ja huonokuntoisia. Lomakylän perustaja on myynyt alueet Savonrannan Sampo Oy:lle. Tarpeelliseksi oli tullut siinä vaiheessa myös toimitilat teen jatkojalostukselle, myymälälle ja kahvilalle. Asemakaava nimitys muutetaan Savonrannan kirkonkylän asemakaavan laajennukseksi. Tilanne muuttui myöhemmin ja teehanke kariutui, josta johtuen palattiin alkuperäiseen matkailua palvelevaan korttelialueeseen (RM). Savonrannan Kehittämissäätiö omistaa Savonrannan rantayleiskaava-alueella tilan 740-571-3-23 kaavamerkinnällä RM/1200/8 (liite 3). Savonrannan rantayleiskaava -alueen rakennusoikeudet siirretään Savonrannan asemakaava alueelle ja yhdistetään Kääpäsaaren rakennusoikeuteen. Yleiskaava-alueelle jätetään yksi RA rakennuspaikka, joka on rakennettu. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Kaavaluonnos ja OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) on lähetetty ELYkeskuksen ympäristövastuualueen viranomaisille 26.1.2016. ELY-keskuksen lausunnot saapuivat 12.2.2016 liikennejärjestelmäasiantuntijalta ja 23.2.2016 ja 22.2.2017 maankäyttöasiantuntijalta. Lausunnot on huomioitu kaavan sisällössä. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.11.2016. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Paikalliset maanomistajat seuraavat kaavoitustyön etenemistä lehtikuulutuksista ja Savonlinnan kaupungin ja Savonrannan yhteispalvelupisteen ilmoitustauluilta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla sekä internet-sivulla www.savonlinna.fi /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on, että alueelle kaavoitetaan 7 kpl tontteja. Tonttien kaavamerkintä olisi

11 RA/AO (yhdistetty loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialue) ja rakennusoikeus 200 kem²/ tontti. Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Rakentamisalueet sijoitetaan olemassa olevien tai purettujen rakennusten alueelle. Rakentamisalueet pienenevät voimassaa olevaan kaavaan nähden. Tavoitteen taustalla on rakennettu ympäristö. Alueen pohjoispuolelle on laadittu vuonna 2014 hyväksytty asemakaavan laajennus jossa kaavoitettiin erillispientalojen korttelialueita (AO), yhdistetty erillispientalojen ja loma-asuntorakennusten korttelialueita (AO/RA) ja loma-asuntorakennusten korttelialueita (RA). Nyt kaavoitettavan asemakaavan laajennuksena oleva alue on kyseisen alueen vieressä sen eteläpuolella. Molemmat alueet ovat samalla etäisyydellä keskustaajamasta. Kaavaluonnoksen lausunnossa ELY-keskus esitti, että erillispientalojen kaavoitus tulisi ratkaista asemakaavalla. Viranomaisneuvottelussa 17.11.2016 päätettiin muuttaa ranta-asemakaava asemakaavan laajennukseksi. Asemakaava-alue on kunnallisen viemäri- ja vesihuollon piirissä. Tavoitteena on myös säilyttää korttelin 112 matkailua palveleva alue (RM). Samanaikaisesti Savonrannan asemakaavan laajennuksen kanssa muutetaan Savonrannan rantayleiskaavaa. Yleiskaavan muutoksella poistetaan tilalta 740-571-3-23 rakennusoikeutta ja rantarakennuspaikkoja. Yleiskaavan kaavamerkintä on RM/1200/8 eli alueen rakennusoikeus on 1200 kem² ja omarantaisia rakennuspaikkoja saa olla 8 kpl. Yleiskaavan muutoksella alueelle jätetään yksi rakennuspaikka ja muilta osin rakennusoikeus siirretään Savonrannan asemakaava-alueelle. 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole. 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Rakennettavaksi osoitetut alueet ovat voimassa olevan kaavan mukaisilla alueilla. Rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan tilalle 740-571-3-23 (Savonrannan rantayleiskaava) voisi sijoittaa 3 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista 2 siirretään Kääpäsaaren alueelle. Verrattaessa kaavan rakennetta voimassa olevaan kaavaan, jonka rakennusoikeus on 2700 m² ja joka ei rajoita rantarakentamisen määrää tai rakennusten kokoa. Lomaasunnot voi sijoittaa 10 metrin päähän rantaviivasta ja kaksi kaavan sallimaa omakotitaloa 20 metrin päähän rantaviivasta.

12 Kaavaehdotuksen RA/AO -rakentamisalueet esitetään tiiviimmiksi pääosin rakennetuiksi alueiksi. Rantarakennusoikeus pienenee 1300 m², rakennusten koko/etäisyys rantaviivasta rakennusjärjestyksen mukaan. V ja M -alueiden rantavyöhyke kasvaa 35 %. Kääpäsaaren asemakaava-alueelle muodostuisi edellä mainitun selostuksen mukaan 7 omarantaista lomarakennus/ erillispientalon rakennuspaikkaa, joiden kaavamerkintä olisi RA ja rakennusoikeus 200 kem²/ rakennuspaikka. Kaavamerkintä on yhtenevä Kääpäsaaren pohjoisosan kaavan kanssa. Kortteli 112 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) ja jonka rakennusoikeus on 1700 kerrosalaneliömetriä. Kortteli 113 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään kolmea RA/AO -rakennuspaikkaa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 600 m². Loma-asuntojen/matkailua palvelevien rakennusten rakennusoikeus pienenee voimassa olevaan kaavan nähden 900 kem². Rakennettava alue on rajattu voimassa olevaan kaavaan nähden rantaviivaltaan 130 metriä pienemmäksi, jolla määrällä lisääntyy ranta-alueen VL -alue. Kortteli 114 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään neljää RA/AO -rakennuspaikkaa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 800 m². Loma-asuntojen/matkailua palvelevien rakennusten rakennusoikeus pienenee voimassa olevaan kaavaan nähden 400 kem². Rakennettava alue on rajattu voimassa olevaan nähden rantaviivaltaan 120 metriä pienemmäksi, jolla määrällä lisääntyy ranta-alueen V -alue. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. Rakentaminen on sijoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina rakennettujen alueiden yhteyteen. Uusien rakennusten ja laajennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan maisemalliset muutokset. Uudet katulinjaukset sijoittuvat maisemallisesti arkojen kohtien ulkopuolelle. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisena. 4.3 Korttelialueet Yhdistetty loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialue (RA/AO) RA/AO -korttelin tonteille saa rakentaa loma-asunnon tai pientalon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talous-rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200 m². Korttelialueita tulee kaksi kappaletta. Kerrosluku I. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivujen pääosin peittomaalattua puuta. Kaikille tonteille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa. Tontteja on yhteensä 7 kpl ja kokonaisrakennusoikeus on 1400 kem². RA/AO -alueita on yhteensä 3,6716 ha.

13 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RA/AO) RM -kortteliin saa rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia. Korttelin rakennusoikeus on 1700 kem² ja kerrosluku II. RM -aluetta on yhteensä 2.0987 ha. Virkistysalue (V) Lähivirkistysalue (VL) Alueelle voidaan rakentaa kunto- ja luontopolkuja niihin liittyvine rakenteineen. Metsänhoidolliset toimenpiteet on sallittuja, avohakkuut ei. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,5868 ha. Alueen rantavyöhyke on säilytettävä luonnonmukaisena. Suojaviheralue (EV) EV aluetta on yhteensä 2,7101 ha. Maa- ja metsätalousalueet (M) Kääpäsaaren itäpää on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. M -aluetta on yhteensä 0,7280 ha. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueiden tiestö on osin tehty. Uudet tiet rakennetaan korttelialueiden pohjoispuolelle. Katualueita on yhteensä 3,1306 ha. Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset: V VL Virkistysalue. Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan rakentaa kunto- ja luontopolkuja niihin liittyvine rakenteineen. Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja, avohakkuut eivät.

14 RA/AO RM LT EV M Yhdistetty loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialue. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Maantien alue. Suojaviheralue. Maa- ja metsätalousalue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelin osan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Osa-alueen raja. 112 1 KÄÄVÄNRANNANTIE 200 I Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alueella säilytetään suojapuustoa. Ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Korttelin 113 tontin 3 seututien puoleinen istutettava tontin osa istutettava ympärivuoden peittoisalla puustolla. Katu. Ohjeellinen johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen johtoa ja maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. ma Maisemallisesti arvokas alue. Yleiset määräykset: Maankäyttö- ja rakennuslain 91 :n ja 75 :n mukaisessa tarkoituksessa määrätään, että kaavan toteuttamisvastuu Käävänrannantien, Käävänvirrantien ja Käävänlahdentien katujen ja vesihuollon, V ja VL -merkinnällä varustettujen virkistysalueiden sekä EV -merkinnällä varustettujen suojaviheralueiden osalta, siirretään kokonaan maanomistajalle.

15 Loma-asuntojen ja erillispientalojen (RA/AO) korttelialueella kullekin tontille saa rakentaa yhden, yksiasuntoisen asuinrakennuksen ja erillisen rakennusoikeuteen laskettavan ja kerrosalaltaan enintään 40 m² suuruisen talousrakennuksen ja enintään 20 m² suuruisen saunan. Rakennusten ulkoseinien tulee olla puuta ja kattojen huopaa tai muuta himmeäksi käsiteltyä materiaalia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Korttelialueilla on olemassa olevaa kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Loma-asuntojen ja erillispientalojen (RA/AO) korttelialueella saa rakentaa tonttikohtaisen laiturin. Rakennusten alimman rakentamistason tulee olla vähintään +78.5. Aaltoiluvara sisältyy edellä mainittuun lukemaan. Rakentamisessa on vältettävä jyrkkiä tehtyjä pengerryksiä (>1:6). Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen käyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennusalaltaan yhden enintään 15 m² grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 15 metrin päähän rantaviivasta. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen (RM) rakentamisen tulee olla muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan ympäristöön soveltuva. Rakennuksen tai sen osan etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään neljä (4) metriä. Erityisestä syystä saadaan rakennus tai sen osa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi tontin rajaa tai siihen kiinni. Kaikki tontit on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen tai osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Määräys ei koske olemassa olevia rakennettuja lomarakennuskiinteistöjä, joissa talousjätevedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisesti Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Uudisrakentamisen yhteydessä tai mikäli kaava-alue vahvistetaan yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi myös nämä kiinteistöt on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Maaston korkeuserojen niin edellyttäessä, tulee jätevedet pumpata yhteiseen viemäriverkostoon. Asemakaava-alueella esitetty tonttijako on ohjeellinen. Korttelin 113 tontin 3 maantien puoleiselle sivulle on rakennettava aita tms. rakennelma suojaamaan seututien meluhaitasta. Seututielle osoitettujen uusien liittymien rakentaminen on tehtävä, kun asemakaavan mukainen alueen toteuttaminen käynnistyy. Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 2 autopaikkaa / RA/AO -tontti. Seututielle osoitettujen uusien liittymien (Käävänvirrantie ja Käävänrannantie) rakentaminen tulee kytkeä uuden maankäytön (RM) toteutukseen ja poistaa niillä korvattavat vanhat liittymät.

16 Metsänhoitosuositukset maisemallisesti arvokkaalla alueella (ma -alue): Maisemallisesti arvokkaiden rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa. Rantametsissä käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastonmuotoja noudatellen. Rantametsien käsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia rantametsien käsittelysuosituksia. Hakkuiden suunnittelussa tulee käyttää maaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan jätettäväksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja alikasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti tiheää siemen- ja suojuspuuasentoa käyttäen aina, kun siihen on edellytyksiä. Rantametsien laajoja avohakkuita ei suositella. Uudisaloille suositellaan jätettäväksi maisemapuita. Maisemanhoidollisista syistä kiertoajan jatkaminen ja uudistuskypsän metsikön harventaminen voi olla perusteltua. Luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti erityisen merkittävillä alueilla voidaan muuten vajaatuottoista metsikköä pitää kehitettäväksi kelvollisena. Normaalista metsäkuvasta poikkeavat maisemallisesti arvokkaat puuyksiköt suositellaan säilytettäväksi. Voimakasta lannoitusta tai maanmuokkausta tulee välttää. 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 25.11.2016 päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - VAT-vuoksi - taloudelliset vaikutukset - sosiaaliset vaikutukset - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen - osayleiskaavallinen tarkastelu. - vaikutukset Natura-alueeseen - liikenteen vaikutukset.

17 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Loma-asuntojen korttelialueet ovat nykyisellään rakentamisen muuttamia, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan merkittäviä muutoksia. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. RM korttelialueen rakentamisalueen etäisyys rannasta on yli 100 m. Rakennuspaikan ympärille on määrätty 10 metrin suojapuustovyöhyke ja maantien puolelle suojaviheralue. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen ja tiestön rakentamisen vaikutusten aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin RA/AO -alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen metsätalous sekä rakentaminen. Voimassa olevassa kaavassa alueet on RM -aluetta. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Muutos alueet rajoittuvat Natura-alueeseen. Asemakaavan laajennuksella ei ole lisääviä haitallisia vaikutuksia norpalle verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Voimassa olevassa kaavassa alueille sallitaan rakentaa 32 kappaletta keskimäärin 85 kem²:n suuruisia lomaasuntoja, joiden majoituskapasiteetti on 130 henkeä. Asemakaavalla alueelle sallitaan rakentaa 7 kappaletta RA -rakennuksia. Jäälle suuntautuva liikkuminen norpan pesintäaikaan ei kaavamuutoksen myötä tule lisääntymään, koska rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen määrä Kääpäsaaressa vähenevät voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita. Vesilain (15 a, 17 a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen

18 Asemakaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska rakennukset tullaan liittämään kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaava ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Yhteen vetona voidaan todeta molempien kaavamuutosten osalta, että rantarakennuspaikkojen määrä Savonrannan rantayleiskaavan muutosalueella vähenee 7 kappaleella. Kääpäsaaren ranta-asemakaavassa (muuttuu asemakaavaksi) ei ole rantarakennuspaikkojen määrää rajattu. Kaavamuutoksilla rakennusoikeus pienenee yhteensä 2300 kem² ja rakennettavan rantaviivan pituus pienenee 520 metriä. Tämän arvioinnin perusteella kaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Luonnon ominaispiirteet tulevat alueilla säilymään ja on huomioitu kaavassa riittävästi. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. Kaavan aiheuttamia suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on uusien katujen rakentaminen. Rakennuspaikat ja tiet sijoittuvat kantavuudeltaan hyville moreeni- ja hiekkamaille, joilla normaali rakentaminen ei edellytä massan vaihtoja. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Uudet tiet rakennetaan korttelien pohjoispuolelle kauemmaksi rannasta. Ympäristön häiriötekijät ja liikenne Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä.

19 Teoreettisen melualuemallin mukaan 45 db:n melualueella on yksi jo rakennettu rakennuspaikka. Melualuetieto pohjautuu tierekisterin 1.1.2014 nopeusrajoitus- ja liikennemäärätietoihin. Rakennettu rakennus on huomattavasti tienpinnan alapuolella. Kaavamääräyksiin on lisätty ko. tontille maantien puoleiselle sivulle istutusvelvoite ympärivuoden peittoisalla puustolla. Loput rakennuspaikat ovat melualueen ulkopuolella. Lähimmälle kevyenliikenteen väylälle Käävänvirrantien ja Käävänrannantien liittymistä on 1,6 kilometriä. Matkalla olevat sillat, seututien aluevaraus ja useat eri maanomistajat tekevät kevyenliikenteen väylän rakentamisen 1,6 kilometrin matkalle tämän kaavamuutoksen yhteydessä vaikeaksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta kaavaa tarkastellessa voidaan todeta, että kaavaehdotuksessa vapaan rannan osuus kasvaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin, kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla ei lisätä rakennuspaikkojen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu osin olevaan tieverkkoon.

20 Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityistä huomiota edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla. 5.8 Osayleiskaavallinen tarkastelu Alueelle on laadittu Savonrannan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.10.2017. Yleiskaavassa alueet ovat matkailua palvelevia alueita, toimialarakennusten alueita ja metsäalueita. Kaava-alueen länsipuolella on yleiskaavassa asuinpientaloalueena oleva alue muutettu asemakaavalla matkailua palvelevaksi alueeksi.

21 Osayleiskaavan Toimitilarakennusten korttelialue siirrettiin asemakaavasta osayleiskaavaan sen hetkisen tiedon perusteella. Tilanne muuttui ja toimitilarakennushanke kariutui. Tästä johtuen palattiin voimassa olevan kaavan Matkailua palvelevaan korttelialueeseen, joka on Savonrannan taajaman aluerakennemallin mukaista lähipalvelukeskuksen ja matkailukirkonkylän toimintaa tukevaa. Samanaikaisesti asemakaavan laajentamisen kanssa laaditaan Savonrannan taajaman yleiskaavan tarkistusta. Savonrannan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistuksen luonnoksessa on todettu mm. seuraavaa: Asemakaavoitettujen alueiden tie- ja katuverkko on rakennettu ja sen odotetaan palvelevan myös tulevaisuuden liikennemääriä. Ainoastaan Kääpäsaaressa on asemakaavoitettuja alueita, jotka eivät ole vielä täysin rakentuneet. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. Taajaman kehittämisen painopiste on viimevuosina ollut satama-alueella ja Kääpäsaaressa. Kääpäsaareen on luotu v. 2008 Matkailun Master Planissa idealuonnos, jonka pohjalta kirkonkylän asemakaavan muutos- ja laajennus on toteutunut. Savonlinnan seudun aluerakennemallin mukaan kakkos- ja vapaa-ajan asumisella voidaan tukea palvelujen säilymistä kirkonkylässä. Taajamarakenteen kehittäminen nykyisten rakenteiden puitteissa edistää olemassa olevien palvelujen säilymistä. Kääpäsaari on kirkonkylän luontainen kehittämissuunta Savonlinnaan johtavan maantien varrella. Alueella on olemassa yhdyskuntatekniikka ja katuverkosto, joka mahdollistaa tehokkaan täydennysrakentamisen ja laadukkaan tonttitarjonnan. Kääpäsaaressa on käynnissä asemakaavan muutos, jossa seututien varrelle osoitetaan aluevaraus liikerakentamiselle. Muutos on perusteltu nykyisen palvelu- ja yritystoiminnan tonttitarjonnan kasvattamisen ja monipuolistamisen näkökulmasta. Kääpäsaaressa valmisteilla oleva muutos huomioidaan osayleiskaavaa tarkistettaessa ja alue osoitetaan merkinnällä P-1. Kääpäsaareen on osoitettu uusi yritystoiminnan aluevaraus, joka osaltaan tukee kirkonkylän kehittämistä. Asumisen ja loma-asumisen sijoittuminen Kääpäsaareen tukee kirkonkylän palveluita ja saattaa osaltaan lisätä liikennettä seututiellä. Kääpäsaaren alue on kirkonkylän luonnollinen kehittymissuunta myös yritystoiminnan näkökulmasta. Kaavamuutoksen ratkaisuilla ei ole mainittavaa vaikutusta liikenteen määrään tai liikenneturvallisuuteen. Kaavaratkaisulla eheytetään yhdyskuntarakennetta olemassa olevia rakenteita hyödyntäen ja osoitetaan kirkonkylän potentiaalinen kehittämissuunta Kääpäsaareen. Kaavamuutoksella ei ole mainittavaa vaikutusta alueen väestömäärään tai virkistysmahdollisuuksiin. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uusien yritysten sijoittuminen kirkonkylälle, jolla voi toteutuessaan olla positiivinen vaikutus työllisyyteen. 5.9 Vaikutukset Natura-alueeseen Kaavan toteuttamisella ei ole suoria haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin. Lieviä haitallisia vaikutuksia saattaa kohdistua alueen eläimistöön lähinnä häirinnän seurauksena. Vaikutusarvioinnissa keskeisin laji on saimaannorppa, jonka elinalueita kaava-alueen läheiset vesialueet ovat. Saimaannorpan pesiä sijaitsee asemakaava-alueen tuntumassa. Arvioinnissa on hyödynnetty Metsähallituksesta saatuja saimaannorpan pesäpaikkatietoja.

22 Norpan pesäpaikkoja tai lepopaikkoja ei ole tiedossa kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Joutenvesi-Pyyvesi alueella lähimmät norpan talviset poikaspesät sijaitsevat 2,1-2,5 km päässä kaava-alueesta, lähimmät makuupesät 1,6 km päässä. Kolmen kilometrin säteellä kaava-alueesta poikaspesiä on kaikkiaan 2 kpl ja makuupesiä 32 kpl, joista 3 Natura-alueen ulkopuolella. Oriveden-Pyhälän saaristot alueella lähimmät norpan talviset poikaspesät sijaitsevat 2,4 km päässä kaava-alueesta, lähimmät makuupesät 1,4 km päässä. Kolmen kilometrin säteellä kaava-alueesta poikaspesiä on kaikkiaan 1 kpl ja makuupesiä 17 kpl, joista 2 Natura-alueen ulkopuolella. Lisäksi tiedossa olevia makuupesiä on Natura-alueen ulkopuolella Ryttyselän alueella, kaava-alueesta itään. Näitä pesiä ei ole huomioitu arviointityössä. Makuupesät ovat synnyttämättömän norpan talviaikaisia lepopaikkoja. Vapaa-ajan toiminnoista etenkin norpalle vaarallinen verkkokalastus kasvattaa poikas- ja aikuiskuolleisuuden riskiä. Kalanpyydykset ovat edelleen merkittävin etenkin nuorten hylkeiden elinolosuhteita heikentävä tekijä. Norpan poikasista noin 30 % on todettu hukkuvan kalanpyydyksiin ennen lisääntymisikää. Kalastukseen ei voida vaikuttaa kaavoituksen keinoin, vaan vesialueella suojelua toteutetaan vapaaehtoisin kalastusrajoituksin sekä haitallisten pyydystyyppien käytön rajoituksin. Kaavan toteuttaminen ei vaaranna norpan elinoloja alueella eikä suojelun perustana oleviin luontodirektiivin luontotyyppeihin kohdistu haitallisia vaikutuksia. Kaavan toteuttaminen ei heikennä merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kohteet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttamisesta ei näin ollen aiheudu luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 suojelualueverkostoon. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia. Samanaikaisesti muutettavissa Savonrannan rantayleiskaavassa ja Kääpäsaaren rantaasemakaavassa rakennuspaikkojen määrä vähenee 32 kpl ja rakennusoikeus pienenee 2600 kem². Vuokalanvirta ei jäädy talviaikaan, jolloin liikkuminen moottorikelkalla rakennuspaikoilta ei ole mahdollista. Metsähallituksen ylitarkastaja piti norpan kannalta kaavamuutoksia selkeästi parantavina kun rakennuspaikkojen määrä vähenee ja rakennusoikeus pienenee. 5.10 Liikenteen vaikutukset Liikenteen melun johdosta lisättiin luonnosvaiheen jälkeen Oriniementien itäpuolelle suojaviheralue (EV). Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen suojaviheralue lisättiin myös Oriniementien länsipuolelle. Oriniementie kulkee kaava-alueen läpi pääosin useita metrejä korttelialueita alempana, joka tehokkaasti vaimentaa melua.

23 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa