Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi
Uudistuva opetus Esa Siirilä
Kouluilla katse huomiseen Koulujen yhteinen missio ja tarkoitus: kasvattaa, opastaa ja opettaa lapsille ja nuorille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja Kouluilla aina katse tulevaisuuteen: Millaisia eväitä on viisasta lapsille elämän matkareppuun laittaa Kuinka opetusta ja kouluja tulisi uudistaa? Haasteena kansantalous, muuttuneet elämäntavat ja taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa on esitetty arvot ja periaatteet tavoitteet työkalut
Työryhmän työn lähtökohdat 1. Hyvä oppimisympäristö oppilaan, oppimisen ja kasvatuksen näkökulmasta 2. Koulutuksen vetovoiman turvaaminen Kalajoella 3. Korkeatasoisten opetuspalveluiden tuottaminen tulevassa kaupungintalouden kokonaisuudessa
Uudistuvan opetuksen periaatteet 1. vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa, oppimispolkua yhtenäisellä perusopetuksella 2. opetusta kehitetään toimintaympäristön muutokset huomioiden 3. korostetaan suomalaisten koulujen arvoja ja periaatteita; eriarvoisuuden vähentäminen, oppilaiden kasvun tukeminen monipuolisesti, kestävän kehityksen edistäminen sekä toisen ihmisen huomioiminen (vuorovaikutus) ja kunnioittaminen 4. toiminnan tavoitteiden asettaminen lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen 5. taitojen (tiedoista taidoiksi) merkityksen korostaminen ja eri oppiaineita opettavien opettajien välisen yhteistyön kehittäminen 6. monipuolisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja käyttäminen 7. tietoa luova, yhteisöllinen ja oppilaiden tarpeet huomioiva oppimiskäsitys 8. opetussisältöjen uusi jäsentäminen ja karsiminen niin, että voidaan rauhassa keskittyä olennaisiin asioihin ja syventää oppimista 9. paikallisen pedagogisen kehittämistyön tuki ja arvostus 10. kouluilla tulee olla paljon yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa
Oppimisympäristöjen rakentamisen periaatteet Koulujen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisen avainsanat (Oph 2012): oppiva yhteisö monipuoliset työskentelytavat vuorovaikutus ja osallisuus hyvinvointi turvallinen arki kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen
Hyvä oppimisympäristö Työryhmän tiivistys hyvästä oppimisympäristöstä: opetustilojen kunto on hyvä koulu on fyysisesti turvallinen koulu tukee oppilaan terveyttä koulun pihalla on paljon erilaisia virikkeitä, laitteita ja paikkoja liikkumiseen koulussa on ajanmukaiset tvt välineet koulun yhteydessä/lähellä on tiloja ip/ap- ja kerho- ja harrastustoiminnalle koulun läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet monipuolisiin liikuntatunteihin
Hyvä oppimisympäristö koulumatka on turvallinen ja siihen käytetty aika kohtuullinen opetustilat ovat muunneltavia ja antavat hyvän mahdollisuuden eriyttää ja käyttää erilaisia pedagogisia menetelmiä opetustiloissa on hyvät mahdollisuudet tekemisen kautta /toiminnalliseen oppimiseen luonnontieteille, taideaineille, liikunnalle ja teknisille/tekstiilitöille on riittävän kokoiset ja uudenaikaiset tilat ja välineet monipuoliset kirjasto/tiedonhankintapalvelut ovat lähellä oppilaat voivat rakentaa nykyistä yksilöllisempiä koulupolkuja (uusi ops antaa tähän mahdollisuuden esim. tekniset/tekstiilityöt, liikunta, musiikki, muut taideaineet, matematiikka, kielet) koulupolun kynnykset ovat matalia (eskari, 1. luokka, 7. luokka) oppilas voi saada täyden määrän opetusta vuosiluokittain (vähintään 1 sarjainen koulu)
Hyvä oppimisympäristö oppimiskäsitys on oppilaskeskeinen koulussa on työrauha, kiireetön ilmapiiri riittävät tukipalvelut ovat helposti saatavilla (kuraattori, terveydenhuolto, opinto-ohjaus) koulun ilmapiiri on hyvä (oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus, kannustava, rohkaiseva, avoin ja suvaitseva, toista kunnioittava, yhdessä tekemisen meininki ) koulussa ei kiusata ketään opettajat tekevät paljon yhteistyötä, tiimit kantavat yhdessä vastuuta oppilaan koko koulupolun tukemisesta, ei vain yhdestä kouluvuodesta tai oppiaineesta oppilaalla on paljon kavereita = riittävän paljon oppilaita vuorovaikutustaidot, itsetunto, suvaitsevaisuus ja vastuu kehittyvät koulussa voi tutustua erilaisista kulttuureista ja maista tuleviin lapsiin ja nuoriin, ei ainoastaan naapuruston lapsiin oppilailla on mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön (vaihdot ja projektit) koulu edistää ja tukee luovuuden kehittymistä
Opettajan työ muutoksessa Teuvo Tuorila
Valtioneuvoston asetus 422/2012 Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen Oppiainerajat ylittävä osaaminen Opettaminen ei ole enää tiedon siirtämistä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat tiedon hakemista kriittistä arviointia käsittelyä hyödyntämistä On uskallettava astua ulos omalta mukavuusalueelta
Tulevaisuuden taidot 1. Yhteistoiminta 2. Tiedon rakentelu 3. Tietotekniikan käyttö opetuksessa 4. Itsesäätely 5. Käytännöllinen ongelmanratkaisutaito ja innovaatio
Yhteistyön tavoitteita Opettajien pedagoginen vapaus tarkoittaa vapautta yhteistoimintaan Tavoitteena on Reflektointi Itsearviointi Osaamisen ja käytäntöjen jakaminen Pedagoginen keskustelu
Samanaikaisopetus Kahdella opettajalla on yksi luokka Rinnakkaisluokan opettajilla on suunnitelmallinen viikoittainen projektiyhteistyö Luokanopettaja-aineenopettaja työpari Erityisopettaja jalkautuu yleisopetuksen luokkaan Tarvitaan joustavia isoja ja pieniä opetustiloja ja on hyödynnettävä kaikki tilat kuten käytävät ja aulat
Jousto-opetus Alkuopetuksen äidinkielessä 7. luokan matematiikan opetuksessa Troikat luokanopettaja ja erityisopettaja Matematiikan opettaja ja erityisopettaja Eri annos asiaa ja erilaisilla opetusmetodeilla Oppilas voi vaihtaa ryhmää joustavasti Kaikilla sama ops ei etenemisesteitä jatkoopinnoissa
Yhteistyömuotoja Uusille opettajille valitaan mentori Pedagogiset iltapäivät yt-ajalla Tiimiparit Tiimit (hupi, kulttuuri, liikunta, teknologia jne.) Laatuiltapäivä veso-ajalla Kehitteillä veso-ajalla vertaisryhmämentorointi
Luokkien välinen yhteistyö Troikat 1-4-7 luokat 2-5-8 luokat 3-6-9 luokat Tilapäiset yhteistyötilanteet Isommat opettavat pienempiä Opettajan eritysosaamisen jakaminen
Oppilaiden osallisuus Oppilaskunta myös alakoulussa Koulutetut tukioppilaat, kummioppilaat, vertaissovittelijat, välkkäriliikuttajat ja tapahtumajärjestäjät Ympäristöraatilaiset luokittain Laatuiltapäivä myös oppilaille Rehtorin haastattelutunti
Yhteistyö koulun ulkopuolelle Media (Lehdistö ja Radio Keski-Pohjanmaa) Seurakunta Kirjasto ja kirjavinkkari Urheiluseurat 4H Yritykset ja kummimaatila Poliisi Keski-Pohjanmaan Luma-keskus Microsoft MLL, SPR Soinin yläkoulu, Centria amk ja Jyväskylän yliopisto ja muita oppilaitoksia Iip: pitkäaikaiset japanilaiset apuopettajat ym. ym.
Kuntatalouden sopeuttaminen Juhani Yliparkas
Ulkoiset päätekijät Valtionosuusleikkaukset Rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) Heikko taloudellinen kasvu Lähteet Kuntataloustiedote 3/2013 (28.10.2013) Suomen Kuntaliiton kotisivut: kunnat.net
Kuntatalouden sopeuttaminen valtion tasolla (2012-2017) Valtionosuusleikkaukset 2012-2017 Kuntien omat toimenpiteet vuoteen 2017 mennessä Kuntien tehtävien karsinta vuoteen 2017 mennessä Kuntien tuottavuuden lisääntyminen ½ %-yksikköä vuodessa pitemmällä aikavälillä Rakennepoliittinen ohjelma on kuntasektorille yht. 1,4 miljardia euroa 1 miljardi euroa 1 miljardi euroa 2 miljardia euroa 4 miljardia euroa Talouden tasapainon näkökulmasta sopeuttamistarve on yhteensä 4,4 miljardia euroa, josta 2,4 miljardia v:een 2017 mennessä ja 2 miljardin euron osalta aikajänne on pitempi. Lisäksi kuntien tehtäviä karsitaan 1 miljardia euroa v:een 2017 mennessä. Talouskasvun lähivuosina ennustetaan olevan heikkoa Lisäksi kuntatalouden sisällä on tehty muutoksia mm. verotulojen tasausjärjestelmässä.
Kuntatalouden sopeuttaminen Kalajoella (2012-2017) Valtionosuuksien leikkaukset ovat saman suuruiset kaikissa kunnissa ja ovat seuraavat (eivät sis. rakennemuutoksia) Vuosi Vo-leikkaus yh. Vo-leikkaus /as 2012 1 489 750 118 2013 1 780 125 141 2014 2 626 000 208 2015 3 067 875 243 2016 3 156 250 250 2017 3 269 875 259 Tuloveroprosenttiin vertailtaessa vaikutukset ovat 1 %-yks:stä (2012) 2 %- yks:öön (2017)
Kuntatalouden sopeuttaminen Kalajoella (2012-2017) Kaupungin omat toimenpiteet vuoteen 2017 mennessä 2,33 milj. euroa eli 1,4 tuloveroprosenttiyksikköä. Toimintojen kehittäminen, verotustaso, ICT yms. Palvelutuotannon tuottavuuden lisäys 4,66 milj. euroa eli 2,8 tuloveroprosenttiyksikköä. Tuottavuuden kasvu ½ %-yksikköä vuodessa Mm. sote-ratkaisut, kunta-/metropolirakenneratkaisut yms Kalajoella laskettuna kaikista toimintakuluista ½ % on n. 400.000 euroa vuodessa (sis. erikoissairaanhoidon). Jatkuu vielä vuodesta 2017 eteenpäin Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen vuoteen 2017 mennessä 2,33 milj. euroa Tehtävien ja velvoitteiden lopettaminen (vaikutus menoihin?)
Yhteenveto Vuosien valtionosuusleikkaukset vv. 2012 2013 on sopeutettu (1,78 milj. euroa). Ei ole otettu huomioon rahoitusrakenteeseen (=kuntien välillä) tehtyjä muutoksia. Vaikutus tulevaisuuteen: on aiheuttanut talouden kiristymistä ja siten kaventanut liikkumavaraa myös tulevaisuudessa. Valtionosuusleikkaukset 2014-2017 1,5 milj. 370 000 /v Rakennepoliittinen ohjelman toimenpiteet 2014-2017 2,3 milj. 583 000 /v Rak.pol. ohjelman tuottavuuden lisäys 2014-2017 1,6 milj. 400 000 /v Yhteensä 5,4 milj. 1,35 milj. /v Vuoteen 2017 mennessä tuloveroprosenttia pitäisi nostaa 3,5 %-yks eli 23 %:iin. (Huom. tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä ei ole huomioitu). Talouskasvu vv. 2014 2017 todennäköisesti heikkoa.
Työryhmän esitys Jukka Puoskari
Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Lukiolle uudet tilat Kalajoen ammattiopiston yhteyteen Vetovoimainen ja monipuolinen yli 600 opiskelijan toisen asteen oppimisympäristö Mahdollistaa lukion ja ammattiopiston kasvun ja palvelutarjonnan monipuolistamisen Kielitarjonta, harrastusmahdollisuudet opiskelun ohessa (kulttuuri- ja urheiluopisto) ja varsinaisen opiskeluajan ulkopuolella
Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Selkeä jatko jo tehdylle onnistuneelle kehittämistoiminnalle Vahvistaa lukion ja ammattiopiston kilpailukykyä Parantaa yhteistyömahdollisuuksia ja tuo synergiaetuja Yhteisiä tiloja (oppilasravintola, taideaineet, oppilashuolto jne.) Yhteistä henkilöstöä
Toisen asteen koulutus ja kehittäminen keskitetään Kiinteistöyhtiö Rakennustyöt alkaa 2014, valmis 2016 syyslukukaudelle Hyödynnetään oppilastyötä (ei huomioitu laskelmissa) Tasokas toteutus 8-tien varressa parantaa koko kaupungin ilmettä
Kaupungin keskustaajama Merenojan kouluun 5-9 luokkalaiset oppilaat Luokat 5-6 Pohjankylä, Vuorenkallio-Holma, Plassi, Etelänkylä, Heikkilänmäki, Hiekkasärkät-Rahja (Satamatien pohjoispuoli), Vasankari, Letto, Pitkäsenkylä (osa) Luokat 7-9 Kaikki muut paitsi Raumankarin ja Merijärven oppilaat Peruskorjatut Merenojan koulun ja hyväkuntoiset lukion tilat
Kaupungin keskustaajama Hyödynnetään yhdyskuntarakenteen muuttuessa aina oikeassa paikassa olevat hyväkuntoiset tilat Koulun opiskelijamäärä vähenee nykyisestään (613/523) Lisätilan osoittaminen mahdollista, mikäli kirjasto toteutetaan kauppakeskuksen yhteyteen (50% vos hyväksyttyihin kirjastoinvestointeihin) Liikunnan ja kulttuurin monitoimiareena parantaisi vielä huomattavasti ratkaisua Ei kuitenkaan välttämätön edellytys
Kaupungin keskustaajama Pohjankylän kouluun luokat 0-4 Pohjankylä, Vuorenkallio-Holma, Plassi, Etelänkylä, Heikkilänmäki, Hiekkasärkät-Rahja (Satamatien pohjoispuoli), Vasankari, Letto, Pitkäsenkylä (osa) Koulun koko pysyy nykyisellään Syyslukukaudella 2016 Vuorenkallion tilapäisratkaisu selvitetään 31.1.2014 mennessä Siirrettävät väliaikaiset tilat, Merenoja, Pohjankylä, Etelänkylä, Kalajoen ammattiopisto, Kalajoen srk
Himangan keskustaajama Raumankarin koululla 0-9 luokat Himangan, Pahkalan, Pöntiön, Torvenkylän, Hillilän Rahjan (Satamatien eteläpuoli), Ainalin, Kurikkalan, Tomujoen ja Rautilan alueilta Kirjaston tilat opetuskäyttöön Entiseen kunnantaloon uusi nykyaikainen kirjasto Keskeisin paikka Himangalla Mahdollistaa myös muuta palvelutuotantoa Syyslukukaudelle 2014
Tyngän aluekoulu Tyngän aluekoululla 0-6 luokat Tyngän, Typön, Kärkisen ja Pitkäsenkylän (osa) alueilta Uudet tilat hyötykäyttöön Jää hieman käyttämätöntä kapasiteettia Syyslukukaudelle 2014
Raution koulu Nykyisestä Pöllän koulusta, luokat 0-6 Raution kylän oppilaat Tarkasteltiin myös kunnan rajat ylittävää yhteistyötä Raution entiseen kunnantaloon monitoimikeskus Ryhmäperhepäivähoito, päivähoidon ohjaus, ap/ip toiminta Kirjastoauton toimintaa kehitetään ja kirjaston vajaakäytöllä olleet tilat muutetaan em. Käyttötarkoituksiin Syyslukukaudelle 2014
Merijärven Koivupuhdon koulu Mehtäkylän alueen opiskelupaikaksi Merijärven Koivupuhdon koulu, luokat 0-9 2006 laajennetut ja peruskorjatut tilat vajaa käytöllä Nykyaikainen tasokas oppimisympäristö Edellyttää Merijärven kunnan kanssa sopimista Yhteistyö Merijärven kunnan kanssa laajenisi koskemaan myös sivistyspalveluita Syyslukukaudelle 2014
Taloudelliset vaikutukset Investoinnit Nykyinen rakenne 15 000 000 Esitys 9 000 000 Erotus 6 000 000 Kiinteistöjen käyttökustannukset Nykyinen rakenne kiinteistöt 1 790 000 /v Esitys (kiinteistöt) 1 540 000 /v Erotus 250 000 /v
Taloudelliset vaikutukset Käyttötalousvaikutukset yhteensä Kiinteistöjen käyttökulut Opetushenk. palkkakustannukset Koulujen hallintokustannukset Yhdysluokkahuojennukset Ruokakuljetukset 250 000 /v 351 000 /v 74 000 /v 23 000 /v 24 000 /v Yhteensä 722 000 /v
Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset täysimääräisinä 2016 syyslukukaudella Ensimmäinen koko TA-vuosi 2017 Hyödynnetään luonnollista poistumaa Siirtymäaikana resurssia vapautuu muutosvaiheen aikana opetukseen, kehittämiseen ja muutoksen toteutukseen Olennainen osa kaupungin vetovoiman kehittämistä juustohöyläkurjistamisen sijaan
Budjettiraamit 2014-2019 Perusopetuksen budjettiraami* Kaupungin budjettiraami Verotus Vuosi Budjetti Säästö/vuosi Säästöt yhteensä Leikkaus/vuosi Yhteensä +1% 2013 9 315 320,00 2014 9 252 445,00 62 875,00 62 875,00-1 350 000,00-1 350 000,00 1 649 000,00 2015 9 119 894,00 132 551,00 195 426,00-1 350 000,00-2 700 000,00 2016 8 989 835,00 130 059,00 325 485,00-1 350 000,00-4 050 000,00 2017 8 899 879,00 89 956,00 415 441,00-1 350 000,00-5 400 000,00 2018 8 731 824,00 168 055,00 583 496,00-400 000,00-5 800 000,00 2019 8 593 019,00 138 805,00 722 301,00-400 000,00-6 200 000,00 Yhteensä: 722 301,00-6 200 000,00 1 649 000,00-3 828 699,00 * Sisältää lukion tilamuutoksen kustannusvaikutukset Perusopetus Ruokapalvelut Palvelu A Palvelu B Tavoite Toteuma 2014 62 875,00? 50 000,00 25 000,00-1 350 000,00-1 212 125,00 10 % 2015 195 426,00? 100 000,00 50 000,00-2 700 000,00-2 354 574,00 13 % 2016 325 485,00? 150 000,00 75 000,00-4 050 000,00-3 499 515,00 14 % 2017 415 441,00? 200 000,00 100 000,00-5 400 000,00-4 684 559,00 13 % 2018 583 496,00? 250 000,00 125 000,00-5 800 000,00-4 841 504,00 17 % 2019 722 301,00? 300 000,00 150 000,00-6 200 000,00-5 027 699,00 19 % Yhteensä - 25 500 000,00-21 619 976,00 15 %
Lukiokoulutuksen kehittäminen ja tulevaisuuden haasteet Riku Saksholm
Oppilasmäärien kehitys aloittaneita Merenojan ysit 2013 100 114 2012 87 128 2011 88 117 2010 95 120 2009 80 121 2008 70 123 2007 68 133 2006 68 154
Extrat Kuvataidelinja Aamuharjoitukset International studies
Toisen asteen yhteistyö Projektiviikko Yhdistelmäopinnot, eli kaksoistutkinto 31 kurssia opetusta ammatillisille oppilaille Yhteistyön lisäämisellä mahdollisuus kehittää lisää vetovoimatekijöitä, jotka hyödyttävät sekä lukiota että Artemaa
Haasteita Kilpailu opiskelijoista kiristyy vetovoiman turvaaminen Yo-tutkinnon sähköistäminen 2016 alkaen muuttaa opettamista ja oppimista oppimisympäristön kehittäminen Lisätilan tarve tilat eivät ole riittävät nykyiselle oppilasmäärälle (luokkamuotoisuus kurssitarjotin)
Ammattiopiston tilantarve Ari Sarpola
Ammattiopiston tilantarve Toimintojen keskittäminen samaan ympäristöön sisustusrakennuskoulutus Valkeaveden tiloista Meriluontokeskuksessa olevat toiminnot Kuvallisten aineiden tiloihin sisustusrakentajat Uudet kuvallisten aineiden tilat yhdessä lukion kanssa noin 250 m 2 Isommat, nykyaikaiset ja studiomaiset tilat Käytettävissä myös kansalaisopiston ja musiikkiopiston toimintoihin Luokkatiloja 200 m 2 Varastotiloja 100 m 2 Opettajien ja hallinnon toimistotiloja noin 400 m 2 Yhteisiä tiloja yhteiselle kuraattorille ja terveydenhoitajalle noin 70 m 2 Kokonaisuudessaan ARTEMAn tilojen tarve on noin kolmannes uusista tiloista
Hyödyt Ruokailutilojen yhteiskäyttö Yhteiset tilat luo vuorovaikutusta toisen asteen opiskelijoiden välillä. Opettajien ja hallinnon yhteistyö korostuu ja tehostuu. Yhteiset hankkeet auttavat sekä lukiolaisia että ammatillisia opiskelijoita työelämään ja jatko-opintoihin. Kansainvälisyyttä voidaan kehittää yhteistyössä. Yhteiset opinnot ja tilat joustavat opiskelijamäärän kasvaessa. Akatemian kesä- ja loma-aikainen toiminta oppilaitoksen tiloissa ja asuntolassa antaa uusia mahdollisuuksia akatemian toiminnalle. Oppilastyönä rakentaminen antaa opiskelijoiden erinomaisen työharjoittelukohteen oppilaitoksen läheisyydestä.
Kiitos!