Motivaatiolla muutokseen näkökulmia myönteisen muutoksen edistämiseen Ossi Salin Laurea ammattikorkeakoulu
Yliopettaja YTT, Laurea ammattikorkeakoulu Sote-ala (Voimavaralähtöisten työtapojen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla YAMK) Erityistason psykoterapeutti Työnohjaaja Reteaming valmentaja Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot Kokemukset työelämästä liittyvät edellä oleviin
Millä tavoin mahdollistaa motivoituminen oman elämän positiiviseen muutokseen yksilönä ja työntekijänä? Millä tavoin mahdollistaa lähellä olevien ihmisten, työntekijöiden motivoitumisen positiiviseen muutokseen?
Esityksen rakenteesta: Muutoksen monikerroksisuudesta Muutoksesta sote-alalla Myönteiseen muutokseen motivoitumisesta
Mistä muutoksesta puhutaan? Vain yhtä muutosta ei ole? Globaalistuminen (talous, ympäristöproblematiikka, media)? Teknologia, tekoäly, some? Eu:n rapautuminen (oikeusvaltioperiaate, nationalismi)? Työelämän muutokset (lainsäädäntö ja sopimusjärjestelmä)? Hyvinvointiyhteiskunnan vastuut? Yhteisöt, perheet, yksilöt, identiteetit? Ym. Merkityssisällöt
Muutamia kysymyksiä yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin liittyen Tavoiteltavan muutoksen arvosidonnaisuus ja poliittisuus? Mihin halutaan sitoutua? Ja mistä syystä? esim. jatkuvan talouskasvun edistäminen, tehokkuuden kasvattaminen, ympäristön suojeleminen, lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen
Meneillään olevia muutoksia sotealalla (Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen )
Mistä motivoituminen positiiviseen muutokseen voi syntyä?
Kyvykkyys(Competence) Halu vaikuttaa lopputulokseen ja kokea onnistumista ja osaamisen tunnetta. Vapaaehtoisuus(Autonomia) Halu vaikuttaa oman elämän valintoihin Yhteenkuuluvuus (Relatedness) Halu olla vuorovaikutuksessa, välittää muista ja tulla itse hyväksytyksi Itsemääräämisen teoria Ryan, R.M. & Deci, E.L. 2000): self-determination theory and Facilitation of intrisic motivation, social development and well-being (Martela 2015, Ruutu&Salmimies 2016)
Vapaaehtoisuus, Kyvykkyys, Yhteenkuuluvuus Muutos voi uhata tai mahdollistaa edellä olevia tekijöitä Halu näiden edistämiseen ei yksin riitä, täytyy olla myös mahdollisuus Millaisia mahdollisuuksia näen näissä tekijöissä omalla kohdallani? Miten johto huomioi ja turvaa mahdollisuuden näiden toteutumiseen?
Ratkaisukeskeisyys positiiviseen muutokseen motivoitumisen strategiana Laaja sovellettavuus Enemmänkin strategia ja filosofia kuin menetelmä Kysymys on pohjimmiltaan muutos- tai edistyskeskeisyydestä Kyse on katsomisen tavasta, mikä voi kohdistua yksilöön, ryhmään, yhteisöön, kaupunkikehittämiseen
Espoon keskuksesta puhuttaessa viitattiin haastateltujen kaupungin ja yksityisen sektorin (yht. 57 haastattelua) edustajien puheissa Voimavaroihin ja mahdollisuuksiin 264 kertaa Ongelmiin ja riskeihin 561 kertaa Auttaisiko näkökulman vaihtaminen ajattelemaan ja toimimaan toisella tavalla?
Näkökulman vaihtamisen taito Reframing, uudelleen määrittely
Näkökulman vaihtaminen tarkoittaa sen käsitteellisen ja/tai emotionaalisen tilanteen tai näkökulman vaihtamista, jonka kautta tilanne koetaan, ja sen asettamista uusiin kehyksiin, jotka sopivat saman konkreettisen tilanteen tosiasioihin yhtä hyvin tai jopa paremmin, ja siten tilanteen koko merkitys muuttuu Watzlawick ym. 1974 Kun tilanteesta/asiasta puhutaan toisenlaisten käsitteiden avulla, tilanne/asia näyttää erilaiselta, ja aukeaa uusia tapoja toimia tuossa tilanteessa. Antti S. Mattila 2006
Myös suggestiivinen elementti, sanat vaikuttavat vaikkei siltä tuntuisi Puhetapa on suggestiota Tuulikki Saaristo: Taikasanat
Uudelleen määrittelyä (reframing): eristäytyvä - tutkii omaa tietoisuuttaan epäröivä - tutkii kaikki mahdollisuudet kontrolloiva - haluaa pitää ympäristönsä järjestyksessä muutosvastarintainen - perusteita tutkiva vastuunkantaja
Voimavaralähtöisyys Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi kyvyt, taidot, aiemmat onnistumiset Tunnen itseni surulliseksi 98 % valveillaoloajastani Kerro lisää tuosta 98 %:sta Tunnen itseni surulliseksi 98 % valveillaoloajastani Kerro lisää tuosta 2%:sta Simon: Solution focused practice in end-of-life & grief counseling
VOIMAVARALÄHTÖISYYS ONGELMIIN KESKITTYMISEN SIJAAN Lähtökohtana arvon toteuttaminen, unelma, muutostoive Ongelman syyn ja sen ratkaisun/tavoiteltavan muutoksen välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Huomion kiinnittäminen (havainnointi) niihin positiivisiin asioihin, joita jo tapahtuu ja toimii (praktisuus), Onnistumisten tutkiminen Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Ympäristön resurssien huomioiminen ja hyödyntäminen
Tulevaisuusorientaatio, Toivon vahvistaminen, Mahdollisuudet Tavoitteellisuus Systeemisyys: pienikin muutos voi kumuloitua yhä suuremmiksi muutoksiksi ( minimalistinen lähestymistapa) Vastustusta ei ole
Ratkaisukeskeisen näkemyksen mukaan motivaatio muodostuu viidestä tekijästä 1. Työntekijä kokee tavoitteen omakseen 2. Työntekijä näkee, että tavoitteen saavuttamisesta on hyötyä sekä hänelle itselleen että muille 3. Työntekijä uskoo, että hän pystyy saavuttamaan tavoitteensa 4. Työntekijä kokee edistyvänsä ja onnistuvansa 5. Työntekijä on varautunut takaiskuihin ja osaa suhtautua niihin 6. Työntekijä saa tukea ja kannustusta (Salin lisäys) Furman & Ahola: Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään
Mikä on henkilökohtaisesti arvokasta ja merkityksellistä ja tavoiteltavaa? Missä kaikessa olen jo onnistunut ja millaisia voimavaroja ja/tai kykyjä minulle on kertynyt kokemuksistani? Kuinka voin mahdollisista ongelmista huolimatta toteuttaa/lähteä toteuttamaan itselleni arvokkaita asioita työelämässä? Mistä löydän itselleni tukijoita ja kannustajia?
Mitkä asiat minussa kertovat siitä, että tulen pärjäämään tulevissa työelämän muutoksissa?
Mitä tahansa osaat tehdä tai uneksit osaavasi, aloita se. Rohkeudessa on neroutta, voimaa ja magiaa. Goethe Kiitos!