TOTEUTUS JA TYÖTAVAT MITÄ KASVATUSTIEDE ON?

Dosentti, FT Riitta sl 2012 Avoin yliopisto TAVOITTEET Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen. Opiskelija ymmärtää itsenäisen opiskelun ja laajojen opintokokonaisuuksien merkityksen oman pedagogisen ajattelunsa rakennusaineksina. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa erilaisia kasvatuspäämääriä ja niiden taustalla vaikuttavia kasvatustieteellisiä painotuksia. Opiskelija kykenee tarkastelemaan kasvatustieteen yhteiskuntasuhdetta ja koulun kasvatustodellisuutta kriittisesti. Opiskelijalla on valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja oman käyttöteorian alustavaan tiedostamiseen. 2 SISÄLTÖ KIRJALLISUUS Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä. Husu, J., &, R. (Toim.) (2006). Suoraa puhetta. Kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. Juva: PS-kustannus Siljander, P. (2002). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. (Huom! Yksi opiskelija oli saanut Siljanderin kirjan Jamera.net-verkkokirjakaupan kautta!) ARVIOINTI Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5 3 4 TOTEUTUS JA TYÖTAVAT MITÄ KASVATUSTIEDE ON? Luennot: 6 tuntia Itsenäinen työskentely: 72 tuntia Tentti: 2 tuntia Keskustelkaa hetki keskenänne (n. 5 min) omista käsityksistänne kasvatustieteestä! millainen tieteenala? millaisia sisältöjä? millaisia menetelmiä? mitä tutkitaan? millainen arvostus? 5 6

KASVATUSTIETEET JA NIIDEN OSA-ALUEET Yleinen Aikuis- Erityiskasvatustiede kasvatustiede pedagogiikka Kasvatuspsykologia Kasvatussosiologia Didaktiikka Kasvatusfilosofia Kasvatuksen historia Vertaileva kasvatustiede MODERNIN KASVATUSTIETEEN SYNTY Historiallinen konteksti Peruskäsitteitä varhaiskasvatus musiikkikasvatus liikuntakasvatus taidekasvatus käsityökasvatus eri oppiaineiden didaktiikat 7 KASVATUSTIEDE TIETEENALANA KASVATUSTIETEEN OSA-ALUEITA tutkii ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista tarkastelee erilaisia koulutusinstituutioita ja järjestelmiä KASVATUSTIETEITÄ varhaiskasvatustiede aikuiskasvatustiede erityispedagogiikka didaktiikka kasvatusantropologia kasvatusfilosofia kasvatushistoria kasvatuspsykologia kasvatussosiologia kasvatusteoriat vertaileva kasvatustiede 9 10 KASVATUSTIETEEN TEHTÄVÄ KASVATUSTIETEEN TEHTÄVÄN KAKSI ORIENTAATIOTA Luoda tai tuottaa perusteltua tietoa tutkimuskohteestaan eli kasvatustodellisuudesta Tieteenalan systemaattinen tiedonmuodostus ja teorian kehittely Teoreettinen rekonstruktio Empiirinen rekonstruktio 11 12

KASVATUSTIETEEN TARKASTELUTASOT PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI Metateoria Kasvatustieteen teoria Objektiteoria Kasvatustiede Kohde Kasvatuskäytäntö, kasvatustodellisuus (König, 1975) 13 (Kansanen, 1993) KASVATUSTIETEEN ERI SUUNTAUKSET KASVATUS JA OPETUS TOIMINTANA Henkitieteellinen t. hermeneuttinen pedagogiikka 1700 1800-lukujen vaihteesta alkaen Empiirinen kasvatustiede 1800-luvun lopulta alkaen Mitä ainevalintoja oppilaan olisi tehtävä peruskoulun yläasteella? Onko ruumiillinen kuritus sallittua? Minkälaiset tavoitteet asetan opetusjaksolle? Mitkä sisällöt valitsen? Millaisia menetelmiä käyttäisin? Miten ja mitä arvioisin? 15 16 KOHDETEORIA KASVATUSTIEDE METATEORIA KASVATUSTIETEEN TEORIA Miten oppilaan ainevalinnat vaikuttavat tulevan koulutusuran muotoutumiseen? Mikä on kasvatustieteelle tieteenä tunnusomaista? Aiheuttaako ruumiillinen kuritus tunne-elämän häiriöitä? Miten kasvatustutkimusta tehdään? Miten tavoitteiden sisältöjen ja menetelmien valinta ovat suhteessa toisiinsa? Miten arvioinnin kohteet muodostuvat? 17 18

KASVATUSTIETEEN SYNTY Kasvatusta on aina ollut! Akateemisen oppiaineena 1770-luvun lopulla, jolloin Hallen yliopistoon perustettiin ensimmäinen pedagogiikan oppituoli eli professuuri saksalaisella kielialueella Pädagogik suomalaisessa perinteessä kasvatus- ja opetusoppi Kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen edistyksen ehto, valistuneen ihmisen perushyve. Tarve kehitellä pedagogiikkaa kasvatusta tutkivana tieteenä. 19 PEDAGOGIIKAN TOIMINTA- JA PROSESSIKÄSITTEET TOIMINTAKÄSITTEET - kasvatus - opetus - koulutus PROSESSIKÄSITTEET - sivistys - sosialisaatio - oppiminen (Oelkers, 1985) 20 KASVATUKSEN KÄSITTEEN MUODOLLISET PIIRTEET KASVATUKSEN JA SIVISTYKSEN SUHDE intentionaalisuus interaktiivisuus interaktion epäsymmetrisyys pakon ja vapauden ristiriita > vaatimus itsenäiseen toimintaan Vierasmääräytyminen KASVATUSTOIMINTA Täysi-ikäisyys Itsemääräytyminen SIVISTYSPROSESSI 21 (Siljander, 2002) 22 HERMENEUTTINEN PEDAGOGIIKKA KASVATUSTIEDE KULTTUURITIETEENÄ 23 Herbart, Schleiermacher, Hegel kulttuuritiede, henkitiede, hermeneutiikka saksalaisella kielialueella kutsutaan henkitieteelliseksi pedagogiikaksi (geisteswissenschaftliche Pädagogik), Wilhelm Diltheyn (1833 1911) käyttöön ottama terminologia tarkoitetaan tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat ihminen itse ja ihmisen omalla toiminnallaan luoma kulttuuri hermeneuttinen-käsite tuli kielenkäyttöön 1960- luvulla, jolloin haluttiin korostaa pedagogiikan tulkitsevaa ja ymmärtävää luonnetta sekä historiallishermeneuttisia tutkimusmenetelmiä kovien empiiristen menetelmien vaihtoehtoina 24

HERMENEUTIIKAN LAJEJA HERMENEUTIIKALLE OMINAISTA tekstihermeneutiikka kirjallisten tekstien tulkinta filosofinen hermeneutiikka ihmisen olemassaolon tapaan, kieleen, kommunikaatioon ja ymmärtämisen ehtoihin liittyvät kysymykset pedagoginen hermeneutiikka kasvatustodellisuuden tulkinta ja ymmärtäminen 25 Ihmisten toiminta on intentionaalista. Toiminta ja sen tulokset sisältävät erilaisia merkityksiä. Tietoa tuotetaan hahmottamalla asioiden ja niiden kontekstien välisiä yhteyksiä ja tarkastelemalla ilmiöitä suhteessa sekä toisiin samanaikaisiin ilmiöihin että ilmiöiden kehitykseen. Tieto ymmärretään jatkuvana tulkintojen prosessina, jossa tulkinnat ja tieto uusiutuvat. Tiedon muodostumisen prosessia kuvataan hermeneuttiseksi kehäksi: yksityiskohtien tulkinta vaikuttaa kokonaisuuden tulkintaan ja tutkimuskohteesta tehtyjen tulkintojen uudelleentulkitseminen tuottaa yhä laajenevaa ymmärrystä kohteesta. 26 HERMENEUTTISEN PEDAGOGIIKAN RAJAT KASVATTAJAN TOIMINNAN OSALTA DILTHEYN PERILLISET 1. Kasvatusta on tutkittava historiallisessa kontekstissaan eli kehittyvänä ilmiönä. 2. Kasvattajaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisena yksilönä. 3. Kasvattajaa on tutkittava osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. 4. Tutkija ei voi tarkastella kasvatusta ulkopuolisena. 5. Tutkijan tulee käyttää tutkimuskohteestaan peräisin olevia käsitteitä. 6. Tutkimuksen tehtävänä on syventää kasvattajan kasvatustietoisuutta. 7. Tutkijan on otettava kantaa päämäärä- ja arvokysymyksiin. 8. Tutkijan on tuotava esiin kasvattajien tietoisuuden yhteiskunnalliset ehdot. 9. Tutkijan on harjoitettava ideologiakritiikkiä. 1833 1911 Dilthey 1888: Über die Möglichkeit einer allgemeingültigen pädagogischen Wissenschaft kasvatustiedettä koskeva kehittely jäi oppilaiden tehtäväksi (Dilthey-koulukunta) Herman Nohl (1879 1960) Theodor Litt (1880 1962) Eduard Spranger (1882 1963) Max Frischeisen Köhler (1878 1923) Erich Weniger (1893 1961) Wilhelm Flitner (1889 1990) Otto F. Bollnow (1903 1991) saksalaisella kielialueella valta-asema 1920 1960 -luvuilla Moilanen (1990, 4) 27 28 LUONNONTIETEIDEN JA IHMISTIETEIDEN PERUSAJATTELUTAPOIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA SITOUMUKSET LUONNONTIETEET luonnonobjektit historiattomuus kausaalisuhteet selittäminen yleisyys IHMISTIETEET kulttuuriobjektit historiallisuus merkityssuhteet ymmärtäminen ainutkertaisuus KASVATUSTIEDE KOKEMUSPERÄISENÄ TIETEENÄ 29 30

EMPIIRINEN KASVATUSTIEDE EMPIRISTEJÄ empiirinen = kokemusperäinen tieto perustuu kokemukseen, tiedon lähteenä on havainto tausta modernin luonnontieteen kehityksessä: luonnontiede on empiiristä luonnon tutkimusta John Locke G. Berkeley David Hume 31 32 EMPIIRINEN KASVATUSTIEDE EMPIIRISEN KASVATUSTIETEEN VARHAISVAIHEET ymmärretään tiedon alkuperää koskevana periaatteena, kasvatustieteen tutkimuskohteen määrittelyyn liittyvänä periaatteena ja tiedonhankinnan menetelmiin liittyvänä vaatimuksena. 1800-luvun lopun empiirinen murros psykologialla suuri merkitys kasvatustieteen empiiriselle käänteelle Wilhelm Wundtin perustama kokeellisen psykologian laboratorio 1879 Leipzigiin 1895 The National Society for the Scientific Study of Education E. L. Thorndike (amer.) Alfred Binet (ransk.) 33 34 KOKEELLINEN ELI EKSPERIMENTAALINEN KASVATUSTIEDE 1900-luvun alussa Ernst Meumann ja August Lay (saks.) > systemaattinen kasvatustieteen kehittely tieteenä kokemusperäinen reaalitiede, tutkimuskohteena kasvatus yhteiskunnallisen todellisuuden ilmiönä kasvatustieteen itsenäisen aseman perustelu, kasvatustieteen tutkimuskohteen, kysymyksenasettelun ja tarkoituksen erityisluonne pedagoginen eksperimentti, testit, kyselyt, havainnointimenetelmät kasvatustieteen rakenne ja osa-aluejako (kasvatusfilosofia, -psykologia, -sosiologia, didaktiikka) kokeellisen pedagogiikan periaatteita kokeiltiin opetustyössä 35 EMPIIRIS-ANALYYTTINEN KASVATUSTIEDE voidaan tarkoittaa laajasti empiiristä kasvatustieteen traditiota, yleisempi merkitys 1960-lähtien voimistunut suuntaus empiirinen = kasvatustieteellisen tiedon tulee olla kontrolloitujen havaintojen avulla perusteltua analyyttinen = filosofisten ongelmien käsittely kieleen ja kielenkäyttöön liittyvinä ongelmina, kielen looginen analyysi merkitysanalyysi keskeinen, analyysin vaatimus edellyttää käytettyjen käsitteiden täsmällistä määrittelyä ja loogisten suhteiden osoittamista 36

REALISTINEN KÄÄNNE ONTOLOGINEN REALISMI 1960-luvulla kasvatustieteen tiedeperustaa arvioitiin ja rakennettiin uudelleen useista eri lähtökohdista saksalaisella kielialueella realistinen käänne, pyrkimys irrottautua varhaisemmista kasvatustutkimuksen lähtökohdista ja määritellä kasvatustieteen asema suhteessa muihin tieteisiin ja kasvatus- ja koulukäytäntöihin Roth: henkitieteellisen ja empiristisen pedagogiikan yhteen saattaminen todellisuuskäsitys: ihmisen mielipiteistä ja uskomuksista riippumaton ns. objektiivinen todellisuus, josta voidaan saada tietoa ontologinen realismi: ilmiöiden olemassaolo ei ole välittömästi riippuvainen omista uskomuksistani tai käsityksistäni totuuden korrespondenssiteoria 37 38 PEDAGOGIIKAN YLEISET TEHTÄVÄT KASVATUSTIEDE vs. KASVATUSOPPI kasvatustodellisuutta koskevan kuvailevan tiedon tuottaminen kasvatustodellisuutta koskevien suositusten ja toimintaohjeiden kehitteleminen kasvatustodellisuuden ilmiöiden ymmärtäminen kasvatusta koskevien poliittisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ehtojen muuttaminen > empiiris-analyyttisen tiedekäsityksen mukaan tehtävistä on hyväksyttävissä vain ensimmäinen kasvatusoppi luonteeltaan ei-tieteellistä ja käytännöllistä, normatiivista kasvatustiede luonteeltaan deskriptiivistä, ei voi asettaa mitään yleisesti noudatettavia ohjeita kasvatustieteen tulee olla arvovapaata ja einormatiivista, kasvatusoppi on luonteeltaan arvosidonnaista teorioiden tehtävänä on kuvata selittää ennustaa toimia teknologisten ongelmien ratkaisuvälineenä 39 40 KRIITTINEN KASVATUSTIEDE KASVATUSTIEDE YHTEISKUNTATIETEENÄ kaksi kriittisen pedagogiikan päätraditiota: mannereurooppalainen ja amerikkalainen Frankfurtin koulukunta 1920 30 -luvuilla (Horkheimer & Adorno) > tieteen sidonnaisuus poliittisen ja taloudellisen vallan yhteiskunnallisiin mekanismeihin Jürgen Habermas 1960 70 -luvuilla Klaus Mollenhauer, Hervig Blankertz, Wolfgang Klafki (1970 1980 -luvuilla) Pierre Bourdie & Michel Foucault feministinen yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan kritiikki 41 42

KRIITTINEN KASVATUSTIEDE amerikkalaisessa perinteessä Henry Giroux & Peter McLaren Wildfred Carr & Stephen Kemmis (austr.) kiinnitetään huomio mm. etnisten vähemmistöjen asemaan, rotu- ja sukupuolistereotypioihin, rahan valtaan, taloudellisen ja kulttuurisen pääoman säätelymekanismeihin ja yleisesti valtakulttuurin ja alakulttuurien kamppailuasetelmiin Paolo Freire (brasil.) perinnettä yhdistää samantyyppiset kritiikin kohteet ja marxilainen filosofinen tausta, korostus tieteen yhteiskuntakritiikissä ja politiikassa KRIITTINEN KASVATUSTIEDE syntykonteksti 1960-luvun poliittisessa liikehdinnässä yliopistoissa vasemmisto-opiskelijoiden kulttuurivallankumous mies ja ääni periaate uusmarxilaisuus, vasemmistointellektuellit demonstraatiot, joukkomielenosoitukset, valtaukset (Vanha ylioppilastalo 1968) kriittinen kasvatustiede eräänlaista henkitieteellisen pedagogiikan itsekritiikkiä, poliittinen tausta toisen maailmansodan jälkeinen oikeudenkäynti ja välienselvittely fasismin kanssa 43 44 KRIITTINEN KASVATUSTIEDE KRIITTINEN KASVATUSTIEDE keskeisimmät syytökset: hermeneutikkojen poliittisen tiedostuksen puute ja yhteiskuntakritiikin voimattomuus hermeneutikkojen tapa määritellä ja käsitteellistää tutkimuskohde, kasvatustodellisuus, rajaa tutkimuksen kohteesta pois olennaisimman, nimittäin poliittisen ulottuvuuden valta, manipulaatio ja luokkaintressit aina kasvatustapahtumassa, hermeneutikoilla yksilöidealismia hermeneuttisen pedagogiikan tiedonintressi on väärä tai voimaton, status quo, ei edistystä vastaava kritiikki empiiris-analyyttistä kasvatustiedettä vastaan 45 kasvatusta tarkastellaan konkreettisesta historiallisesta kontekstista käsin (fasismin ja pedagogiikan suhde) jatkaa valistuksen pedagogiikasta tuttuja demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon, itsemääräytyvyyden ja vapauden ihanteita emansipaatio ymmärretään perusnormiksi, joka koskee niin kasvatuskäytäntöä kuin kasvatustiedettäkin täysi-ikäisyys (Mündigkeit) itsemääräytyminen (Selbstbestimmung) vapaus (Freiheit) demokratia (Demokratisierung) 46 EMANSIPAATIO KASVATUS ITSEREFLEKTIONA JA KRITIIKKINÄ ihmisen itsemääräytyvyyden ja vapauden idean toteutuminen pyrkimys siihen, että kasvatettavasta tulisi autonominen subjekti, vapautuminen vierasmääräytyneisyydestä vapautuminen ideologioista ja väärästä tietoisuudesta ennakkoluulot, voimattomuus vapautuminen yhteiskunnallisten instituutioiden sisältämistä vallan ja herruuden rakenteista sosiaalisen ja materiaalisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen itsereflektio edellyttää kritiikkiä (ei pelkästään toteavaa, vaan myös muuttavaa) instituutio- ja yhteiskuntakritiikissä arvioidaan todellisia yhteiskunnallisia ja koulutusta koskevia instituutioita ja toimintatapoja kriittisesti 47 48

KRIITTINEN PEDAGOGIIKKA KULTTUURIPOLITIIKKANA Opetus tuottaa poliittisia subjekteja. Etiikka on kriittisen pedagogiikan keskeinen kysymys. Opetussuunnitelmaa voidaan tulkita ja muotoilla poliittisesti eri tavoin. Uusien tiedonlajien kehittely rikkomalla oppisuuntien välisiä rajoja. Tieto on historiallisesti ja sosiaalisesti rakentunutta, eikä perimmältään voi olla objektiivista. Kritiikin ohella tulee luoda mahdollisuuden ja toivon kieltä. Opettajat muutokseen tähtääviä intellektuelleja. INTERAKTIONISTINEN PEDAGOGIIKKA 49 (Giroux, 2001) 50 KASVATUSTIEDE KOMMUNIKATIIVISENA TIETEENÄ SYMBOLINEN INTERAKTIONISMI Kommunikaatio kieli muodostaa ihmisten välisen toiminnan ja sen tutkimisen perustan Interaktionistinen käänne: sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta tärkeitä käsitteitä inhimillisen toimintan jäsentämisessä käänne yksilöpainotteisuudesta intersubjektiivisuuteen pedagogisen toiminnan perustana on kielellinen kommunikaatio ja pyrkimys yhteisymmärrykseen Jürgen Habermas (saks.) > kommunikatiivisen toiminnan teoria Georg Herbert Mead (amer.) > ihmisen sosiaalinen minä syntyy kielellisessä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (sosiaalibehaviorismi) kuvaa yksilön persoonallisen identiteetin rakentumista (persoonallisuusteoria t. identiteettiteoria) kuvaa, miten yksilö omaksuu sosiaalisen yhteisön vuorovaikutussäännöt ja toimintatavat (sosialisaatioteoria) pedagoginen interaktio edellyttää, että on olemassa vähintäänkin kaksi subjektia, jotka voivat muodostaa pedagogisen vuorovaikutussuhteen (subjektifilosofinen t. tietoisuusfilosofinen lähtökohta) moderni ihminen 51 52 KASVATUS KOMMUNIKATIIVISENA TOIMINTANA Inhimillisen toiminnan jaottelu istrumentaalinen toiminta ihmisen sopeutuminen luontoon ja luonnon hyväksikäyttö, ulkoisen luonnon muokkaaminen ja hallinta strateginen toiminta instrumentaalisen toiminnan malli ohjaa myös ihmisten välisen sosiaalisen toiminnan aluetta: tiettyjen päämäärien tavoittelemiseksi etsitään tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia keinoja (tavoiterationaalisuus) kommunikatiivinen toiminta pyritään yhteisymmärrykseen ilman välineellisiä pyrkimyksiä, hyötylaskelmointia, hyväksikäytön ajatusta tai oman voiton pyyteitä 53 KASVATUSTIEDE JA KONSTRUKTIVISMI (Habermas) 54

MITÄ KONSTRUKTIVISMI ON? KONSTRUKTIVISTINEN ONTOLOGIA konstruoida = rakentaa sosiaalinen todellisuus on ihmisen toiminnan ja ihmismielen tuotetta neurobiologinen, oppimisteoreettinen, systeemiteoreettinen, sosiaalinen konstruktionismi tietoteoreettinen konstruktionismi konstruktivismi on ensi sijassa tietoteoria oppimisteoreettinen konstruktivismi = oppija aktiivisen tietoa luovana ja muokkaavana subjektina konstruktivistisen suuntausten keskeiset ideat esiintyvät useissa pedagogisissa teorioissa ja ajattelutavoissa 1700-luvun lopulta lähtien 55 realistinen kanta puhuu kielen ja todellisuuden vastaavuussuhteesta, korrespondenssista kontruktivistinen kanta sanoo, että kielen ja todellisuuden välillä ei ole mitään vastaavuussuhdetta, koska koko sosiaalinen maailma on kielellisesti rakentunut ja tulkinnoista riippuvainen, on vain erilaisia sosiaalisia konstruktioita ja tulkintoja lähestyy pragmatistista tiedonkäsitystä, jonka mukaan tieto palvelee käytännöllistä toimintaa 56 KONSTRUKTIVISTINEN PEDAGOGIIKKA tarkoitetaan sovelluksia ja kehittelyjä, joita on tehty konstruktivistisen ontologian ja tiedonkäsityksen pohjalta kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen alueella kirjo erilaisia käsityksiä oppimiskäsitys: oppija on aktiivinen oppiainesta valikoiva, muokkaava ja sisäisten skeemojensa avulla tulkitseva subjekti oppiminen on mielen aktiivista toimintaa eli tiedon konstruoimista ja luomista assimilaatio = uusi informaatio liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin akkomodaatio = olemassa olevan tietorakenteen ja skeeman muuntumista, uudelleen organisoitumista 57 KONSTRUKTIVISTISTEN TEORIOIDEN KOROSTUKSET subjektin autonomia ja itsesäätely oppimisprosessin adaptiivisuus (sopeutuvuus) siirtometaforasta konstruktiometaforaan konstruktion perusmuodot (konstruktio rekonstruktio dekonstruktio) 58 OPETUS JA OPPIMAAN OHJAAMINEN konstruktivistinen oppimisen teoria ei ole opetuksen teoria oppimiskäsityksestä voidaan johtaa pedagogisia periaatteita: opettaminen ei ole tiedon jakamista, vaan konstruointiprosessin ohjaamista lähtökohtana oppilaan aikaisemmat tiedot, käsitykset, kokemukset ja asenteet metakognitiivisten taitojen kehittäminen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa osaaminen oppilaan erilaisuuden huomioon ottaminen tärkeää faktatiedosta ongelmakeskeisyyteen tilannesidonnaisuus opiskeltavaa tietoa kytketään monenlaisiin yhteyksiin ja käyttötilanteisiin sosiaalinen vuorovaikutus tärkeää tieto on suhteellista, näkökulmasidonnaista ja muuntuvaa 59 YHTEENVETO 60 yhtenäistä käsitystä siitä, mitä kasvatus tai kasvatustiede on, ei ole olemassa erilaisia traditioita postmoderni kulttuuri ja tiedemaailma diskurssit moniäänisyys

61 61 62 63 64 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN TEOREETTISET JÄSENTÄJÄT KOULUTUSTA ORGANISOIVAT TEEMAT Opettajan pedagoginen ajattelu Tutkimuspainotteinen opettajankoulutus Teoria käytäntö -yhteys LO KOULUTUS Praktikumiopinnot 20 op TUTKINTOVAATIMUKSET VIESTINTÄOPINNOT JA OPISKELUUN ORIENTOIVAT OPINNOT 25 op KASVATUSTIEDE pääaine 140 op KULTTUURISET PERUSTEET 15 op PSYKOLOGISET PERUSTEET 15 op PEDAGOGISET PERUSTEET 20 op Metodiopinnot 70 op KASVATUSTIEDE sivuaine 60 op Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekok. MONIALAISET OPINNOT VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT VALINNAISET OPINNOT 75 op 65 (Krokfors, 2005) 66