KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN KORJAUS -OPAS Kosteus- ja homevauriokorjaukset -seminaari 18.1.2019, Oulu TkL, RTA Timo Turunen
TAUSTAA Nykyinen opas on peräisin vuodelta 1997 Hanke on jatkoa vuonna 2016 ilmestyneelle Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -oppaalle Hankkeen rahoittajana ja johtajana toimii ympäristöministeriö tukenaan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä Tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston ja TTY:n kanssa Opas julkaistaan vuoden 2019 1. vuosipuoliskolla Painopiste julkisissa palvelurakennuksissa käytetyissä rakenneratkaisuissa Uutta tutkimustietoa on julkaistu valtavasti kosteus- ja mikrobivaurioista sekä niiden vaikutuksista rakennuksen sisäilmaan ja käyttäjiin Tutkimus- ja korjausmenetelmät sekä korjauksissa käytettävät tuotteet ovat kehittyneet huomattavasti Kosteusvaurion korjaustyötä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu Energiatehokkuuden parantaminen on otettava huomioon korjaus- ja muutostöissä Suunnattu rakennusalan ammattilaisille
OPPAAN LAADINNAN SUURIMMAT HAASTEET Tasapainoilu korjausmenetelmien käsittelyssä tiivistyskorjausten ( alikorjaamisen ) ja rakennusosien purkamisen ( ylikorjaamisen ) - eri tahojen näkemykset hyvin vastakkaisia Tavoitteena on poistaa terveyshaittaa aiheuttava tekijä, mikä voidaan tehdä joko poistamalla vaurioitunut materiaali tai estämällä epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan Korjausmenetelmien käyttöikien määrittelyn vaikeus - asiantuntijoiden näkemys tiivistyskorjausten käyttöiästä 0-40 vuotta! Määritelty korjausmenetelmien tavoitekäyttöikä ja sitä mahdollisesti lyhentävät tekijät Pelko siitä, että korjaussuunnittelijat kopioivat rakennetyypit ja -detaljit suoraan oppaasta Pyritty häivyttämään kuvista muut kuin niissä käsiteltävät rakennusosat kokonaisuuden ymmärtämisen kärsimättä Pelko siitä, että oppaassa esitetyt ratkaisut ovat ainoita oikeita ja niistä poikkeaminen tulkitaan oikeudessa rakennusvirheeksi Olisiko kaikki kuvat pitänyt jättää pois?
OPPAAN SISÄLTÖ 1. Korjaussuunnittelusta onnistuneisiin korjauksiin Yleistä kosteusvauriokorjaushankkeesta Kosteusvaurion korjaustyötä koskeva uudistunut lainsäädäntö 2. Korjaussuunnittelu Korjaushankkeen kulku - hankkeen osapuolet, kokonaisuuden hallinta, tilaajan tehtävät, korjaushankkeen vaiheet Korjaussuunnitelmien sisältö yleissuunnitelmat, toteutussuunnitelmat, kosteudenhallinta, pölyn- ja puhtaudenhallinta, korjaustöiden laadunvarmistussuunnitelma, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, seurantasuunnitelma
OPPAAN SISÄLTÖ 3. Korjausmenetelmät Yleiset valintaperusteet ja korjausmenetelmien soveltuvuus eri tilanteisiin Rakennusosakohtaiset sekä rakennusosien liittymien ja läpivientien korjausmenetelmät - erilliset liitteet Käytössä olevia korjausmenetelmiä Työmaan olosuhteiden hallinta (pölyn- ja puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta, paikalleen jätettävien pintojen puhdistaminen) 4. Laadunvarmistus Korjaustyön laadunvarmistuksessa käytettävät tarkastukset, kokeet ja mittaukset sekä niiden tulosten dokumentointi Pölyn- ja puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta, rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen, talotekniset järjestelmät
OPPAAN SISÄLTÖ 5. Korjaustöiden onnistumisen seuranta Tilojen käyttäjien hyvinvoinnin seuranta Tilojen ja rakenteiden seuranta käytön aikana Sisäilman laadun seuranta Taloteknisten järjestelmien toimivuuden seuranta 6. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos Energiatehokkuuden parantaminen ja asetus energiatehokkuuden parantamisesta Rakennusosien kosteusteknisen toimivuuden huomioon ottaminen Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen
KORJAUSMENETELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
RAKENNUSOSAKOHTAISET KORJAUSMENETELMÄT Jaettu kolmeen luokkaan Kustakin menetelmästä esitetään A) Perusteellinen rakenteen uusiminen (tarvittaessa myös kantava rakenne); tavoitekäyttöikä vähintään 50 vuotta B) Rakenteen osittainen uusiminen (vaurioitunut materiaali poistetaan); tavoitekäyttöikä 30-50 vuotta C) Rakenteen ilmatiiviyden ja tuuletuksen parantaminen (vaurioitunut materiaali jätetään rakenteeseen); tavoitekäyttöikä 15-20 vuotta Korjauksen onnistumisen kannalta olennaiset asiat Suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät erityiset riskit Vaikutus energiatehokkuuteen Rakenteen toimivuuden seuranta käytön aikana
KORJAUSSUUNNITTELUN VAIHEET
YLEISSUUNNITELMAT Korjaussuunnittelijan on varmistuttava lähtötietojen riittävyydestä ja esitettävä tarvittaessa jatkotutkimusten tekemistä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti kohteesta käytettävissä olevat suunnitelma-asiakirjat mahdollinen rakennushistoriaselvitys Korjaussuunnittelijan ja kuntotutkijan on tarkasteltava yhdessä rakennuksen vauriot ja korjaustarpeet käymällä myös kohteessa Korjaushankkeissa tarvitaan yleensä myös ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiosuunnittelijoita Korjaussuunnittelijan on tehtävä rakennusosakohtainen yhteenveto käytettävistä korjausvaihtoehdoista käyttöikineen ja niihin sisältyvine riskeineen osoitettava, että korjaukset kohdistuvat tutkimuksissa havaittuihin ongelmiin sekä miten ongelmat poistetaan korjausten avulla yhteenvedon tueksi suositellaan laadittavaksi piirustukset keskeisimmistä rakennetyypeistä ja kriittisimmistä rakennusosien liittymistä sekä selvitys ilmanvaihtojärjestelmään tehtävistä muutoksista.
TOTEUTUSSUUNNITELMAT, YLEISET PERIAATTEET Korjaussuunnitelmissa esitetään purettavat, korjattavat ja uusittavat rakenteet sekä korjausmenetelmät ja korjauksissa käytettävät materiaalit Suunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota eri rakennusosien liittymien yksityiskohtaiseen esittämiseen Suunnittelijan on huolellisesti mietittävä suunnitelmissa esitettyjen ratkaisujen toteutuskelpoisuutta Rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toimivuus osoitetaan tarvittaessa (esimerkiksi poikkeuksellisen vaativissa kohteissa tai käytettäessä rakenneratkaisuja, joista ei ole aiempaa kokemusta) rakennusfysikaalisten laskelmien avulla Korjaushankkeessa on varauduttava purkutöiden aikana paljastuviin yllätyksiin, vaikka kohteeseen on tehty kattavat kuntotutkimukset Yllätykset edellyttävät kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan tekemiä työmaakatselmuksia erityisesti purkutöiden aikana, lisätutkimuksia sekä korjaussuunnitelmien muuttamista tai täydentämistä
TOTEUTUSSUUNNITELMAT, PURKUSUUNNITELMAT Korjaushankkeessa on aina laadittava purkamista koskevat selostukset ja suunnitelmat Alustavat purkusuunnitelmat rakennetyypit tasokaaviot, joissa esitetään purettavien ja säilytettävien rakenteiden laajuus yleisleikkaukset purettavista rakenteista rajapintojen liittymädetaljit. Purkuihin liittyvät mahdollisesti tarvittavat rakenteiden tuentasuunnitelmat tarvittavine detaljeineen (esimerkiksi ulkoseinän puurungon tuenta valesokkelirakennetta korjattaessa) Purkutyöselostus Purku-urakoitsija laatii yksityiskohtaisemman purkamisen toteutussuunnitelman eli purkutyösuunnitelman. Korjaussuunnittelijan on tarkastettava purkutyösuunnitelma niin, että varmistutaan rakenteellisen kokonaisuuden toteutumisesta.
TOTEUTUSSUUNNITELMAT, DETALJIPIIRUSTUKSET Korjaussuunnittelija laatii yhteistyössä rakennussuunnittelijan (arkkitehdin) kanssa Ratkaisujen täytettävä teknisten vaatimusten lisäksi rakennuksen arkkitehtuurille asetetut tavoitteet Perinteisten pystysuuntaisten detaljien tueksi on tapauskohtaisesti piirrettävä myös vaakasuuntaiset detaljit esimerkiksi ikkunoiden ja ulkoseinän liittymistä Oppaassa on annettu esimerkkejä siitä, mitä asioita kunkin rakennusosan kohdalla tulee detaljipiirustuksissa esittää; esimerkkinä alapohjat: alapohjan sekä ulko- ja maanvastaisten seinien liittymät alapohjan ja kantavien pystyrakenteiden (pilareiden ja väliseinien) liittymät alapohjan ja ei-kantavien väliseinien liittymät alapohjan työ- ja kutistumissaumat, liikuntasaumat sekä läpivientikohdat (esimerkiksi johdot, putket ja kaivot).
TYÖMAATOTEUTUSTA KOSKEVAT OHJEET Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitys (Kuivaketju10-toimintamallissa Suunnittelijan tarkastuslista ja todentamisohje) Työmaan pölyn- ja puhtaudenhallintaa koskevat vaatimukset ja ohjeet (pölyn- ja puhtaudenhallinta-asiakirja) Korjaustöiden laadunvarmistussuunnitelma Laadunvarmistusta koskevia ohjeita ja vaatimuksia annetaan tyypillisesti rakennus- tai korjaustyöselostuksessa, erillisissä työselostuksissa sekä kosteudenhallintaa että pölynja puhtaudenhallintaa koskevissa vaatimuksissa ja ohjeissa Varsinkin erittäin vaativissa hankkeissa on suositeltavaa koota kaikki vaadittavat laadunvarmistustoimenpiteet yhteen asiakirjaan (laadunvarmistussuunnitelmaan) ja viitata siinä, missä selostuksissa ja selvityksissä on annettu tarkemmat ohjeet Toimenpiteitä ovat työmaan olosuhdehallinta (lämmitys, kuivatus, olosuhdemittaukset), kosteudenmittaukset, työvaihetarkastukset, mallityökatselmukset, loppusiivouksen laadunvarmistus, merkkiainekokeet ja lämpökuvaukset sekä niiden dokumentointi Tarkastukset ja katselmukset kannattaa tehdä yhdessä korjaussuunnittelijan ja tarvittaessa myös kuntotutkijan kanssa
RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Korjaussuunnittelijan tehtävänä on huolehtia seuraavista toimenpiteistä: rakennusosien ja niihin tehtyjen korjausten yleiskuvauksen laatiminen sillä tarkkuudella, että kiinteistöä tuntematonkin ammattilainen saa yleiskuvan kiinteistöstä salaojien paikantamispiirustuksen laatiminen rakennusfysikaalisiin riskeihin ja riskirakenteisiin liittyvien paikantamispiirustusten tekeminen tarvittaessa yhdessä sisäilma-asiantuntijan kanssa haitta-aineiden sijainti sellaisten rakennusosien pintojen ja liittymien sijainti, joiden tiiviyttä on parannettu erityistä tarkkailua vaativat rakennusosat ja niiden toimivuuden varmistavat ilmanvaihtojärjestelmät (esimerkiksi alipaineistusjärjestelmä) rakennusosien huolto- ja tarkastusvälien, kunnossapitojaksojen ja tavoitteellisten käyttöikien määritteleminen; näistä löytyy tietoa esimerkiksi RT-kortista 18-10922 Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot työnaikaisten suunnitelmamuutosten päivittäminen korjaussuunnitelmiin (loppudokumentteihin)
SEURANTASUUNNITELMA Korjaustyön onnistumisen todentamista varten laaditaan seurantasuunnitelma Seurantasuunnitelmassa kerrotaan, miten korjaustyön onnistuminen sisäilman laadun kannalta tullaan selvittämään ja mikä on seurantamittausten aikataulu Seuranta sisältää yleensä tilojen aistinvaraisen arvioinnin (esimerkiksi puhtaustason arvioinnin) sisäilman fysikaalisten, kemiallisten ja mikrobiologisten tekijöiden mittauksia ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkastelun rakennusosien toimivuuden varmentamisen; erityistä huomiota on kiinnitettävä riskirakenteiden toimivuuden seurantaan Seurantasuunnitelman laadinta on suositeltavaa aloittaa hyvissä ajoin korjaustyön aikana, jotta se on valmis korjaustyön vastaanottoon mennessä Suunnitelman laativat tilaajan ohjeistukseen perustuen korjaussuunnittelija ja seurannan käytännön toteutuksesta vastaava sisäilma-asiantuntija yhdessä
YHTEENVETO Kokonaisuuden hallinta ratkaisevassa asemassa Ajallisesti alkaen kuntotutkimusten käynnistämisestä ja päättyen korjausten onnistumisen todentamiseen Teknisesti rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien yhteensopivuuden varmistamisessa Laadunvarmistus- ja seurantatoimenpiteiden määrittelyssä jo suunnittelun alkuvaiheessa Erityyppiset rakennusosakohtaiset korjausvaihtoehdot selkeine perusteluineen Korjaukselle asetettujen tavoitteiden mukaisen ja kohteeseen soveltuvan korjaustavan valinta Jokainen rakennus on yksilö kuntotutkimukset toimivat suunnittelun lähtötietona Kosteusvauriokorjauksissa korjaussuunnittelijan rooli laajenee huomattavasti perinteiseen rakennesuunnitteluun verrattuna
KUKA MÄÄRITTELEE MATERIAALIN VAURIOITUMISEN? ELI POISTAAKO VAI EIKÖ, SIINÄ PULMA