Lapilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2015 2016
LAPILAN PÄIVÄKODIN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2016 Lapilan päiväkodissa on toiminnassa viisi lapsiryhmää: 1 2 -vuotiaat, 2 3 -vuotiaat, 3 4 - vuotiaat, 5-vuotiaiden ryhmä sekä yhdistetty 5-vuotiaat ja esiopetusikäiset. Kaksi ryhmää toimii tällä toimikaudella kahden kasvattajan ryhmänä. Toimikauden alkaessa lapsia on 76, kasvattajia 13, kaksi erityisavustajaa sekä kaksi päiväkotiapulaista. Johtajan työkokonaisuuteen kuuluvat Lapilan ja Jaakkolan päiväkodit. Toiminta-ajatus: Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Toiminta lähtee lapsen tarpeista ja osallisuudesta oman arkensa tärkeisiin asioihin. Pedagoginen toiminta muodostuu suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon monipuolisesta kokonaisuudesta. Ryhmissä toimitaan eri yhteistyötahojen ja verkostojen kanssa vanhempien kasvatuskumppaneina. Perheiden kotikasvatusta tuetaan kunkin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Arvot: Annetaan päiväkodissa kehityksen mukaisen kasvurauhan jokaiselle lapselle, lasta arvostavassa ryhmässä. Tahdomme koko päiväkodin ilmapiirin olevan myönteinen, turvallinen ja toisiamme kunnioittava. 1. VARHAISKASVATUKSEN EDELLISEN TOIMINTAVUODEN ARVIOINTI Pedagogiikkaa ja toimintaa arvioitiin säännöllisesti ryhmissä ja päiväkodin yhteisissä palavereissa. Lasten osallisuutta vahvisti toiminta pienissä ryhmissä, mikä puolestaan edisti lasten perusturvan toteutumista. Lapset otettiin mukaan jo toiminnan, ja mm. joulu- ja kevätjuhlien, suunnitteluun. Oppimisympäristöjä muokattiin yhdessä lasten kanssa, jolloin kasvatuksen ja opetuksen fyysinen ja rakenteellinen konteksti olivat toimivia. Päiväkodin hankinnoissa huomioitiin monipuolista liikuntaa edistävät välineet mm. siirtymä- ja odottelutilanteisiin. Piha-aluetta käytettiin aktiivisesti aamusta asti ja retket lähiluontoon toteutuivat lähes kaikilla ryhmillä säännöllisesti. Valon "pienet askeleet" hankkeen myötä päiväkodin laulu- ja musiikkituokiot olivat liikunnallisempia ja osa niistä toteutettiin ulkona. Kasvatuskumppanuus toteutui vanhempien kanssa käydyissä varhaiskasvatussopimus-, aloitus- ja vasu -keskusteluissa, verkostopalavereissa, päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa, vanhempien aamu- tai iltapäivissä sekä yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa. Antamansa palautteen perusteella vanhemmat olivat tyytyväisiä päiväkotiryhmien toimintaan. TVT- taitojen harjoittelua jatkettiin. Pienet video-otokset ja tableteilla otetut kuvat ryhmän arjesta olivat vanhemmille mieluisia, tuoden lisäarvoa siihen mitä heille kerrottiin lapsen päivän sisällöstä. Erityisesti monikulttuuristen lasten perheille kuvat kertoivat enemmän kuin sanat.
Henkilöstön työhyvinvoinnista pidettiin huolta edistämällä myönteistä ilmapiiriä ja huomaamalla arjen pienet ilot. Vahvistimme ammatillista osaamista osallistumalla koulutuksiin. Pedagogiikkaan syvennyttiin Lapilan ja Jaakkolan päiväkodin yhteisessä työillassa pohtimalla oppimiskäsitystä esiopetuksen perusteiden 2014 pohjalta. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin kaikkien kanssa, suurimmaksi osaksi kävelylenkeillä. Henkilöstön toivomaa, työajan ulkopuolella tapahtuvaa virkistystoimintaa oli mm. keilaaminen. Myös paljon iloa tuottaneet joulukalenteriyllätykset jokainen teki työajan ulkopuolella. Taloudellisuus huomioitiin esimerkiksi lomajärjestelyissä, ennakoimalla lasten tiedossa olevat arkivapaat ja muut poissaolot. Käyttöasteisiin väistämättä vaikutti se, että kaikkia lasten poissaoloja, esimerkiksi sairastumisista johtuvia, ei tiedetä etukäteen. Kestävän kehityksen periaatteella hankintoja tehtiin todella harkiten ja askartelumateriaaleina käytettiin paljon kierrätysmateriaalia. 2. TOIMINTAVUODEN 2015 2016 KESKEISET KASVATUKSELLISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET 3.1 Tavoitteet, visio, tahtotila Varhaiskasvatustyön tavoitteena on huomioida kunkin lapsen ja lapsiryhmän ikä- ja kehitystason mukaiset tarpeet. Pienissä ryhmissä toimimalla, leikin, liikunnan ja luovuuden keinoin vahvistetaan lasten itsetuntoa sekä emotionaalisia, sosiaalisia, motorisia ja kognitiivisia taitoja ja tuetaan lasten kasvua omatoimisuuteen. Tahtotilana tällä toimikaudella on kaikissa ryhmissä kehittää erilaisia luonto -teemaan liittyviä toimintakokonaisuuksia. Isossa päiväkodissa ryhmien välinen arjen yhteistyö ja vuosikellon mukaiset tapahtumat, kuten kerran kuukaudessa pidettävät yhteiset laulu- ja/tai liikuntatuokiot, lisäävät ja lujittavat yhteenkuuluvuutta. 3.2 Painopisteet Yleisen tuen valikon mukaisesti toiminta pienissä ryhmissä tukee kaikkien lasten arkea, osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Oppimisympäristöjen rakentamisessa huomioidaan turvallisuuden ja pedagogisuuden lisäksi lasten ikä- ja kehitysvaiheet sekä lasten mielenkiinnon kohteet. Leikit, luovuus, liikunta, retket lähiluontoon sekä dokumentointi ovat keskeisiä toiminnan toteuttamistapoja. Monipuolisen, sisällä ja ulkona tapahtuvan liikunnan lisäksi ryhmät tutustuvat suomalaiseen ja keravalaiseen kulttuuriin laulujen, lorujen, satujen ja tarinoiden muodossa. "Pieneen suureen, Keravaan" kotikaupunkina on helppoa ja turvallista tutustua tekemällä kävelyretkiä Keravan museon ympäristöön, kirjastoon, torille, aseman seudulle, Aurinkomäelle, kirkon ympäristöön, taidemuseo Sinkkaan jne. Ilo kasvaa liikkuen teemalla kehitetään ja lisätään aktiivista, monipuolista liikuntaa.
Kansainvälisyyskasvatus, ystävyys yli rajojen ja eri kulttuureihin tutustuminen toteutuvat ryhmien arjessa luontevasti päivittäin, koska päiväkodissa on lapsia kahdestatoista eri kulttuurista. Tavoitteena on lisätä kansainvälisyyskasvatusta vielä rohkeammalla yhteistyöllä monikulttuuristen perheiden kanssa. Päiväkodissa on myös useamman kerran vuodessa monikulttuurisia, suomen kielen harjoittelujaksolla olevia työelämään tutustujia tai opiskelijoita. Ulkoilu ja retkeily ovat myös osa ympäristökasvatusta ja päiväkodin lähiympäristö toimii siihen oivallisena oppimisympäristönä. TVT; tabletit ja puhelimet, rikastuttavat myös retkeilytoimintaa, kun lapset voivat ottaa valokuvia tai videoita sekä dokumentiksi että vanhempien nähtäville. 3.3 Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa, lasten ja perheiden osallisuus, varhainen puuttuminen Vanhempien ja kasvattajien välinen luottamus syntyy kuulemisesta ja kunnioittamisesta, avoimessa, rehellisessä vuorovaikutuksessa. Uuden tai toisesta päiväkodista siirtyvän lapsen aloittaessa päiväkodissa, kotona käyty aloitus-/ siirtokeskustelu ja riittävän pitkä tutustuminen helpottavat hoidon alkua sekä luottamuksen syntyä. Perheille tärkeät asiat, lapsen kiinnostuksen kohteet ja yhteiset tavoitteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkodinjohtaja tekee uusien perheiden kanssa varhaiskasvatussopimuksen, käyttäen keskustelussa myös vanhemmuuden roolikarttaa, minkä avulla vanhemmille voidaan kertoa varhaisen puuttumisen toimintatavoista, eri verkostoista ja mahdollisesti tarvittavista tukimuodoista, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perhetyöntekijä tai lapsipsykologi. Kasvatuskumppanuutta pidetään yllä luottamuksellisella, keskustelevalla ja avoimella vuorovaikutuskulttuurilla. Toimikauden aikana järjestetään vuorovaikutteisia ja toiminnallisia vanhempain aamu- tai iltapäiviä, jolloin vanhemmat saavat tutustua lapsensa ryhmän toimintaan ja toiminnan sisältöön. Päivittäisissä kohtaamisissa vanhempien kanssa ja kuulumisten vaihtamisessa hyödynnetään lasten havainnointia ja toiminnan dokumentointia kuten kuvien ja videopätkien näyttämistä tabletilla tai puhelimella. Sähköisen tiedottamisen kehittämistä jatketaan ja sitä hyödynnetään aina kun se säästää aikaa, vähentää tulostamista ja paperin kulutusta. 4. VARHAISKASVATUSYKSIKÖN KESKEISET TYÖHYVINVOINNIN TAVOITTEET Toimivan työyhteisön kehittämistä jatketaan myönteisellä ja avoimella asenteella, tavoitteena osaava, ammatillinen ja työhön motivoitunut henkilöstö. Ryhmäsopimuksessa sovitaan ryhmän työnjako ja yhteiset toimintatavat. Keravan yleisen tuen valikko otetaan toimintavuoden aikana käyttöön, korvaamaan ryhmäsopimusta. Ryhmävastaava -toimintaa jatketaan, tavoitteena selkiyttää vastuita ja tiedonkulkua sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Työhyvinvointia edistävät lisäksi arjen pienet ilot, huumori ja leikkimielisyys.
Työyhteisön osaamista vahvistetaan päiväkodin yhteisissä ja ryhmien viikoittaisissa palavereissa sekä osallistumalla koulutuksiin. Lastentarhanopettajien pedagogisia kokouksia pidetään kerran kuukaudessa. Visiona meillä on oppia yhdessä, hyödyntäen kaikkien työntekijöiden osaamisalueita ja vahvuuksia. Varhaiskasvatuksen alueellinen erityisopettaja konsultoi ryhmiä tuen kolmiportaisen mallin mukaan. S2 opettaja konsultoi ryhmiä, joissa on monikulttuurisia lapsia. Johtajan rooli on olla työyhteisönsä suunnannäyttäjä ja tietoinen ryhmien arjesta. Johtajan arjesta tietoiseksi tekemisestä ovat vastuussa päiväkodin kaikki työntekijät, koska johtaja on osan työajasta toisessa yksikössä. Ryhmäkohtaiset kehityskeskustelut käydään lokamarraskuussa ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut huhtikuun loppuun mennessä. Ryhmillä on tarvittaessa mahdollisuus kriisityönohjaukseen. Henkilökunnan toiveesta järjestämämme pientä yhteistä toimintaa työajan ulkopuolella ja jatkamme aktivoitunutta tyky -toimintaa. Kannustamme toinen toistamme pitämään huolta hyvinvoinnista, jakamalla esimerkiksi kokemuksia terveellisestä ravitsemuksesta ja eri liikuntamuodoista. Päiväkodilla käy henkilökunnan kustantama hieroja kerran kuussa. 5. VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TALOUDELLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Taloudellisena tavoitteena on toimia talousarvion puitteissa, hyödyntämällä henkilökunnan osaamista, ryhmien joustavalla yhteistyöllä ja vuosilomajärjestelyillä. Paikat täytetään normien mukaisesti ja pyritään sovitun käyttöasteen toteutumiseen, ennakoimalla lasten tiedossa olevat hoitoajat ja poissaolot työvuorosuunnittelussa. Lapilassa tehdään henkilöstön osalta yhteistyötä etenkin Jaakkolan päiväkodin, mutta myös alueen muiden päiväkotien kanssa. Kestävää kehitystä ja sitä kautta taloudellisuutta edistetään kehittämällä ympäristötoimintaa päiväkodissa. Vanhempia haastetaan mukaan kestävään kehitykseen, kulkemaan esimerkiksi lyhyitä matkoja kävellen tai pyörällä. Jätteiden syntymistä vähennetään kaikin tavoin ja lasten kanssa opetellaan lajittelua ja kierrätystä, muistutetaan tilojen, tavaroiden ja lelujen asianmukaisesta käsittelystä sekä ohjataan lapsia veden kulutuksessa, käsipaperin käytössä. Lisäksi harjoitellaan ottamaan ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Hankintoja askarteluja varten tehdään harkitusti ja materiaalina hyödynnetään niin kierrätettävä kuin luonnostakin saatava materiaali. 6. VARHAISKASVATUKSEN MUUT SUUNNITELMAT TOIMINTAVUONNA 2015 2016 Päiväkodin joulu- ja kevätjuhlien lisäksi syyskaudella järjestetään yhteisiä liikunnallisia musiikkituokioita, lokakuussa liikutaan Valon Vauhtivarpaat viikoilla ja myös perheet saavat osallistua liikunnalliseen iltapäivään. Ryhmät vierailevat kirjastossa, taidemuseo Sinkassa ja osallistutaan seurakunnan kutsumaan joulukirkkoon. Osa päiväkodin ryhmistä osallistuu Keravan Kulttuuripalvelujen lokakuulla järjestämään "Kimppa - kulttuuritapahtumaan. Kevätkauteen sisältyvät yhteisten liikunnallisten musiikkituokioiden lisäksi mm. ystävänpäivä, isovanhempien vierailu, seurakunnan pääsiäishartaus ja Valon keväinen koko perheen pihaseikkailu. Päiväkodilla on musiikkiopiston järjestämää musiikkileikkikoulutoimintaa, johon perheet ilmoittavat itse lapsensa ja kustantavat sen itse.