KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA

Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (kaavaehdotusvaihe II) Päivämäärä syyskuu 2013 Työnumero 82138174-01 KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA

KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 30.9.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Dennis Söderholm, Kaisa Torri, Niina Ahlfors, Matti Häkkilä Niina Ahlfors Matti Kautto Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite 82138174-01 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 30. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 7.4.2011. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 21.6. 3.8.2012. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 7.3. 18.4.2013. Osayleiskaavaehdotus oli uudestaan nähtävillä ja lausunnoilla _._. _._.2013 Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen, Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. ii

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Gräsbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 4 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla nykyiseen 110 kv-verkkoon rakentamalla kevyt sähköasema nykyiselle voimalinjalle kaava-alueen itäosassa. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 9,2 16 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa 29 39 GWh vuodessa riippuen tuulivoimalan tyypistä ja napakorkeudesta. iii

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavan tarkoitus 1 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2.1 Aloitusvaihe 1 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe 1 1.2.3 Ehdotusvaihe 1 1.2.4 Kaavan hyväksyminen 2 1.3 Kaavan keskeinen sisältö 2 1.4 Kaavan toteuttaminen 2 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Hankkeen kuvaus 3 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto 3 2.3 Luonnonympäristö 3 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva 3 2.3.2 Maa- ja kallioperä 4 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous 6 2.3.4 Tuulisuus 6 2.3.5 Luonnonsuojelu 6 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit 7 2.3.7 Linnusto 8 2.3.8 Liito-oravat 9 2.3.9 Lepakot 9 2.3.10 Maa- ja metsätalous 9 2.4 Rakennettu ympäristö 9 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys 9 iv

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2.4.2 Yhdyskuntarakenne 9 2.4.3 Asuminen 9 2.4.4 Palvelut 10 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 10 2.4.6 Virkistys 10 2.4.7 Liikenne 10 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 10 2.4.9 Muinaismuistot 11 2.4.10 Tekninen huolto 12 2.4.11 Erityistoiminnat 12 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 12 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö 12 2.4.14 Maanomistus 12 2.5 Suunnittelutilanne 12 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.5.2 Maakuntakaava 13 2.5.3 Yleiskaava 15 2.5.4 Asemakaava 15 2.5.5 Rakennusjärjestys 15 2.5.6 Tonttijako ja -rekisteri 15 2.5.7 Pohjakartta 15 2.5.8 Rakennuskiellot 15 2.5.9 Suojelupäätökset 15 2.5.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 16 2.5.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 16 2.5.12 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet 16 2.5.13 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 17 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 17 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 17 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 17 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 18 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 18 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 18 3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet 19 3.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 19 v

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 3.4.4 Osallisten tavoitteet 19 4. Osayleiskaavan kuvaus 19 4.1 Kaavan rakenne 19 4.1.1 Mitoitus 19 4.1.2 Kaavamerkinnät 19 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset 20 4.2 Kaavan vaikutukset 21 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 21 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen 22 4.2.3 Vaikutukset palveluihin 22 4.2.4 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 22 4.2.5 Vaikutukset virkistykseen 23 4.2.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen 23 4.2.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin 25 4.2.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 26 4.2.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon 26 4.2.10 Vaikutukset maisemaan 26 4.2.11 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 28 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 29 4.2.13 Vaikutukset eläimistöön 29 4.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun 33 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään 33 4.2.16 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 34 4.2.17 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 35 4.2.18 Vaikutukset talouteen 35 4.2.19 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan 36 4.2.20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen 37 4.2.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 37 4.2.22 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 37 4.2.23 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon 37 4.2.24 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 37 4.2.25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 38 4.2.26 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa 44 vi

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.3 Ympäristön häiriötekijät 45 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 46 4.5 Nimistö 46 5. Osayleiskaavan toteutus 46 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 46 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 46 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 (Mikroliitti Oy) Liite 3 Gräsbölen tuulivoimapuisto. Luontoselvitys (Sito Oy, 25.5.2012) Liite 4 Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011 (Sito Oy, 29.5.2012) Liite 5 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 20/2011, päivitetty 10/2012) Liite 6 Gräsbölen tuulipuiston maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (Sito Oy, 20.9.2013). Liite 7 Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 25/2012). Liite 8 Havainnekuvat Liite 9 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012 (Suomen luontotieto Oy, 18/2012) vii

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 10 Gräsbölen tuulivoimahanke. Meluselvitys (Lounaisvoima Oy, 12.9.2013) Liite 11 Gräsbölen tuulivoimapuisto. Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura 2000 -alueeseen (FI0200004) (Sito Oy, 23.11.2012) Liite 12 Lausunto arvokkaasta kallioalueesta (geologi Reijo Pitkäranta, biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä, 23.11.2012) Liite 13 Puolustusvoimien lausunto hankkeesta (AI24655 202/73/2012, 21.12.2012) Liite 14 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio (Ramboll Finland Oy, 18.2.2013) Liite 15 Valmisteluvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 16 Kaavaehdotusvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan aineisto viii

1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1.2.1 Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä 22.3.2011. Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 9.6. 11.7.2011. Tänä aikana jätettiin kaksi mielipidettä. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimuksen Varsinais- Suomen Energian kanssa ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi 16.8.2011. Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin laittaa rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2012. Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 21.6. 3.8.2012 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 26.6.2012. Nähtävilläolon aikana jätettiin 22 mielipidettä ja 9 lausuntoa. Niiden perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: SL-aluetta laajennettiin kattamaan koko valtion kiinteistöä; tv-alueet laajennettiin, mutta samalla kaavamääräystä kiristettiin, jolloin voimalan kaikkien osien on sijoittuva tv-alueen sisälle; melun ja varjostusvaikutuksen säätömahdollisuudesta lisättiin määräykset, sekä määräys voimaloiden varustamisesta jäänmuodostumisen estävällä järjestelmällä; lisättiin määräys, että voimala-aluetta tulee ennallistaa käytön jälkeen; tuulivoimaloiden maksimikorkeutta nostettiin 5 metrillä; selostukseen tehtiin tarkennuksia; kaavamääräyksiin tehtiin pieniä tarkennuksia; selvityksiä täydennettiin. 1.2.3 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Kemiönsaaren kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 1

Osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 7.3. 18.4.2013 ja ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 27.3.2013. Nähtävilläolon aikana jätettiin 26 mielipidettä ja 9 lausuntoa. Niiden perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: tuulivoimala numero 1 ja siihen liittyvät rakenteet poistettiin kaavasta; voimalaa 5 siirrettiin hieman pohjoisemmaksi, voimalaa 2 itään ja voimalaa 4 koilliseen, siirrot ovat noin 200 metriä; selostukseen tehtiin tarkennuksia; kaavamääräyksiin tehtiin pieniä tarkennuksia; selvityksiä täydennettiin. Muutosten takia kaavaehdotus laitettiin uudestaan nähtäville. 1.2.4 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kemiönsaaren kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (M). Yhteensä 4 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaava-alueelle sijoittuva osa Stormossenin Natura 2000 -alueesta ja valtiolle kuuluva kiinteistö osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Lisäksi maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan "luo-1"-merkinnällä ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen rajaus merkitään "ge"-merkinnällä. Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausuntoa edellyttävien määräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. 1.4 Kaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa Lounaisvoima Oy. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen ja Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Kaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella ja alue ei ole yleis- tai asemakaavoitettu. Alueen pohjoispuolella on Natura-alue, joka sijaitsee osittain myös kaava-alueella. Alueen ympärillä on vakituista asutusta, lähimmillään noin sata metriä kaava-alueen rajasta. Tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin vähintään 500 metrin päähän asutuksesta. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. 2

2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 4 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimalat perustetaan kallion päälle tai louhitaan kallioon, jolloin louhintasyvyys on noin 3 7 metriä. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 120 145 metriä, roottorien halkaisija 101 117 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 400 500 metriä. Kaavan mukaan suurin sallittu tornin korkeus on 145 metriä ja voimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus 205 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyisen 110 kv ilmajohdon viereen. Maakaapelit pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen, jolloin asennus tehdään teiden vahvistamisen tai rakentamisen yhteydessä. Mikäli kaapelille tehdään erillinen kaivanto, sen syvyys on noin 0,7 metriä ja leveys 0,4 metriä. Kallioalueella kaapeli voidaan sijoittaa kallion päälle suojaavan kerroksen alle. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Jyrkissä mutkissa tiet rakennetaan mahdollisesti leveämmäksi. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tierummut rakennetaan kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyiset metsäautotiet, joita parannetaan. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet. 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, minkä jälkeen turbiinit voidaan uusia. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala puretaan sen pystytysalueella. Myös sähköverkko puretaan, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset maisemoidaan. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päädyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat 3

kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsee vene- ja verkkovajaryhmiä. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kaava-alue sijoittuu kallioselänteelle Kemiönsaaren luoteisiin sisäosiin. Merenlahdelle etäisyyttä on noin 2,5 km. Kallioselänteen korkeimmat kohdat kohoavat noin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallio on kumpuilevaa ja avokallioiden väliin jää kosteita painanteita. Kaava-alueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kapea purolaakso, joka johtaa länteen kohti merta. Pienipiirteisen kallioselänteen ja kapean murroslaakson liittymäkohta muodostaa selkeän maisemallisen rajan. Kaava-alueen pohjoispuolella on laajempi avosuoalue. Pohjoisosan avosuo sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Gräsbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiönsaaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. 2.3.2 Maa- ja kallioperä Karttatarkastelun perusteella maaperä on enimmäkseen kiveä tai ohuen moreenin peittämää kalliota. Soilla esiintyy paikoittain myös paksua turvekerrosta. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti metsämaata ja pienialaisia soistumia. Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas, asteikolla 1 7, jossa arvokkain saa arvon 1). Kallioalueen kokonaisarvoluokkaan vaikuttavat geologisten arvojen lisäksi biologiset, maisemalliset ja muut arvot (muuttuneisuus, lähiympäristö, historia ja moninaiskäyttö). Rajatun arvokkaan kallioalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 709 ha, kun taas kaava-alueen pinta-ala on 255 ha. Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Kallioalueen geologinen arvo liittyy harvinaisen laajoihin yhtenäisiin avokalliopintoihin, silokallioihin ja jyrkänteisiin. Nämä ominaisuudet ovat paljolti myös maisema-arvoja lisääviä tekijöitä. Arvokkaaksi luokitellun kallioalueen kivilaji on kokonaisuudessaan punertavaa mikrokliinigraniittia, jossa on paikoin pieniä gneissisulkeumia. Kyseiset kivilajit ovat Suomessa yleisiä. Kalliossa ei tiettävästi ole havaittu erityisiä kallioperän kehitykseen, sen muotoutumiseen liittyviä pienipiirteisiä rakenteita tai muita erikoisia yksityiskohtia. Entisen Turun ja Porin läänin kallioinventoinnit on tehty vuosina 1991 1993. Inventoinnit on aloitettu sieltä, missä kalliokiviaineksen taloudelliset hyödyntämispaineet ovat olleet kaikkein suurimmat ja niiden suorittamista on pidetty kiireellisenä tehtävänä, koska kallioista saatavan kiviaineksen käyttö luonnonsoraa korvaavana materiaalina on lisääntymässä. Daladanten Pellasklintenin alueen todetaan olevan biologisesti merkittävä, suurelta osin luonnontilainen ja 4

karun mereinen. Alueella ei esiinny vaateliasta kalliolajistoa. Nykyisin alueeseen sisältyvät avokallioalueet ja harvapuustoiset lakikallioalueet ovat edelleen luonnontilaisia, joskin kulumista esiintyy monin paikoin. Kohdat, jossa kallion päällä oleva maakerros on mahdollistanut paremman metsän kasvun, ovat käytännössä metsätalousmaata ja monin paikoin taimikkoa tai nuorta kasvatusmännikköä. Alueen luonnontilaisuus biologisessa mielessä rajoittuu vain keskeisimpiin ohutpeitteisiin kallioalueisiin sekä Stormossenin suoalueelle, joka on liitetty Natura 2000 - verkostoon. Tuulivoimahankkeen vaikutuksista arvokkaaseen kallioalueeseen on saatu lausunto, joka on kaavaselostuksen liitteenä (geologi Reijo Pitkäranta, biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä, 23.11.2012). Valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Alueen topografiakartta. 5

2.3.3 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee laaksojen ympäröimällä kallioalueella. Kaava-alueella on yksi pieni lampi, Bogsböle träsk. Alueella on muutama isompi suoalue, sekä soistuneita kalliopainanteita. Suurin osa kaava-alueen pintavesistä päätyy Mossabäcken-puron kautta mereen. Alueen luoteispuolen pintavedet valuvat Stormossen-suon ja Bogsböle träskin kautta Mossabäckeniin. Alueen keskiosan ja itäosan pintavedet valuvat itäistä reittiä Bogsböle träskin ohi Mossabäckeniin. Alueen eteläosan pintavedet valuvat etelään Storbäcken-ojaan. Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 6 km päässä kaava-alueesta. 2.3.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Gräsbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,7 7,0 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,4 8,5 m/s taso. Gräsbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. 2.3.5 Luonnonsuojelu Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas). Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Arvokas kallioalue on esitetty kartalla kappaleessa 2.3.2. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pohjoispuolelle ja osittain myös kaava-alueelle sijoittuu Stormossenin (FI0200004) Natura-alue. Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, joka on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Stormossenin suoalue (SSO020036) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Stormossenin suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Suojelualueen eteläosaan kaavaalueelle sijoittuva suo on osittain avoin puustoinen räme. Osayleiskaavasta on tehty erillinen luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arvio, joka on kaavaselostuksen liitteenä (Sito Oy 2012: Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura 2000 -alueeseen (FI0200004)). Stormossenista suunnitellaan perustettavan luonnonsuojelualue Valtioneuvoston asetuksella. Asetus oli lausunnoilla syyskuussa 2013. 6

Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijaitsee Gräsbölen pohjoispuoleisella kallioselänteellä. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsämaata ja pienialaisia soistumia. Alue on rakentamatonta kokonaisuudessaan. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja ne ovat käsiteltyjä lukuun ottamatta lakikallioiden kalliomänniköitä. Tuulivoimapuiston alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luontoselvityksessä myöskään tehty havaintoja uhanalaisista lajeista (Sito 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Kuvaukset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontoarvoista on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Voimaloista huomionarvoisimpana voidaan mainita voimala nro 1, joka sijaitsee avokallioiden ja kalliomänniköiden luonnehtimassa ympäristössä lähellä Stormossenin Natura-alueen rajaa. Voimala on sittemmin poistettu kaavasta. Luontoselvityksessä ei suunniteltujen huoltoteiden varsilla todettu erityisiä luontoarvoja. Suunnitellut sähkönsiirtoreitit sijoittuvat teiden yhteyteen tai rakentamattomaan ympäristöön. Rakentamattomassa ympäristössä pääosa sähkönsiirtoreiteistä sijoittuu hakkuualueille tai nuoriin taimikoihin. 2.3.6.1 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Kaava-alueella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita on käsitelty edellä kappaleessa 2.2.5 (luonnonsuojelu). Alueella tehdyssä luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi todettiin myös Slätmossenin pääosin luonnontilainen suoalue sekä sen vieressä sijaitseva luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue. Slätmossenin oligotrofinen suoalue käsittää laiteiden isovarpurämeitä sekä keskisemmän osan lyhytkorsirämeitä ja minerotrofisia lyhytkorsinevoja. Mainitut rämetyypit ovat Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäviksi ja minerotrofiset lyhytkorsinevat vaarantuneeksi luontotyypiksi. Slätmossenin koillisosaan laskee pieni uoma (noro/puro), joka on osittain luonnontilainen ja siten vesilain suojelema kohde. Myös uoma on sisällytetty oheisella kartalla esitettyyn Slätmossenin suoalueen rajaukseen. Huomionarvoisiin luontokohteisiin lukeutuvat myös kaava-alueen länsiosassa sijaitsevat pienialaiset suot; neva ja isovarpuräme. Neva on pääosin luonnontilainen, se on minerotrofista lyhytkorsinevaa jonka laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Suunnitellun tuulivoimapuiston rakenteet eivät sijoitu edellä mainituille arvokkaille luontoalueille. Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (kartta kappaleessa 2.3.2). 7

Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella. 2.3.7 Linnusto 2.3.7.1 Pesimälinnusto Alueella on tehty pesimälinnustoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2011: Kemiön Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistohankkeiden ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011), joka on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Selvitystyö on tehty keskittyen erityisesti lintudirektiivin liitteen I pesimälajien ja kansallisessa uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2010) mainittujen lintulajien selvittämiseen. Gräsbölen alueella havaittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kurki, pikkulepinkäinen ja palokärki. Kaikki em. havainnot sijoittuivat varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolelle. Gräsbölen alueella linnustoselvityksessä ei havaittu uhanalaista lintulajistoa. Alueen pesimälinnustoa voidaan luonnehtia tyypilliseksi mäntyvaltaisten metsien lajistoksi. Erityisen niukkalinnustoisiksi todettiin alueen hoidetut mäntytaimikot. Keväällä 2013 on selvitetty metson ja teeren soidinpaikat hankealueella (Sito Oy: Gräsbölen tuulipuisto Metson soidinpaikkaselvitys, 31.5.2013). Selvityksen perusteella hankealueella ei löytynyt metson soidinpaikkoja. Stormossenilla on teeren soidinpaikka. 2.3.7.2 Muuttolinnusto Gräsbölen alueella on tehty kevätmuutonseuranta keväällä 2012, ja sen tulokset on esitetty liitteenä (Suomen Luontotieto Oy 2012: Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsblen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012). Syysmuutonseuranta on toteutettu syksyllä 2011 ja tulokset kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä (Sito Oy 2012: Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011). Gräsbölen muutonseuranta on yhdistetty Nordanå Lövbölen muutonseurantaan, mistä johtuen tuloksetkin on raportissa esitetty pääasiassa molempia alueita koskien. Kemiönsaaren tunnetut päämuuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Gräsbölen selvitysalue sijoittuu päämuuttoreittien väliin. Kemiönsaari toimii syksyisin kevättä merkittävämpänä muuttoväylänä, sillä pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat matkaansa joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään. Kemiönsaari toimii syksyisin muuttoa ohjaavana suppilona, joka kerää lintuja alueelle. Kevätmuutto eroaa selvästi luonteeltaan syysmuutosta. Valtaosa muutosta tapahtuu korkealla alueiden yli eikä lähialueen pelloilla levähdä vastaavia lintumassoja kuin syysmuuton yhteydessä. 8

Kemiönsaari on tunnettu etenkin petolintujen muuttoväylänä. Kemiönsaaren alueella vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Myös syksyn 2011 havainnoinnissa alueiden ympäristössä petolintuja näkyi runsaasti ja mm. mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42 ja ruskosuohaukkoja 31. Muuton ohella merkittävänä tekijänä vaikuttaa myös petolintujen syksyinen kasaantuminen Kemiönsaarelle, jolloin ne liikkuvat saarella laajalla alueella. Yksi kertymäalueista sijoittuu Nordanå Lövbölen eteläpuolelle Björkbodan peltoalueille. Merkittävimpiin muuttajiin Kemiönsaarella kuuluvat mm. merihanhet ja merikotkat. Yhteensä Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen selvitysalueilla havaittiin lennossa 983 merihanhiyksilöä (mukana useaan kertaan laskettuja lintuja). Suurin osa, yli 80 %, tuulipuistojen alueella havaituista merihanhista liikkui tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta selvitysalueella kuvaa se, että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista linnustoselvitysten selvitysalueilla. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston selvitysalueella. Kurkien osalta muutontarkkailupäivät eivät osuneet nopeaan päämuuttohetkeen, mistä johtuen kurkien läpimuutosta alueen poikki ei saatu kunnollista kuvaa. 2.3.8 Liito-oravat Liito-oravien esiintymistä alueelta on kartoitettu keväällä 2012 (Sito Oy 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Selvitysalueella ei tehty havaintoja liito-oravista. Selvitysalueella esiintyy hyvin vähän liito-oraville edes potentiaalisesti soveltuvia elinympäristöjä. 2.3.9 Lepakot Alueella on tehty lepakkoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2012, Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset: Lepakkoselvitys 2011). Selvitys kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Gräsbölen alueella lepakkokanta on tavanomaista, tai jopa heikkoa. Alueella havaittiin yksittäisiä pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Suunnittelualueella ei tehty havaintoja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Gräsbölen kaava-alueella tehtiin yhteensä kuusi havaintoja pohjanlepakoista ja kaksi vesisiipoista. Vesisiippahavainnot tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistön tuntumasta, eli suunnittelualueella sijaitsevan pienen lammen (Bogsböle träsk) läheisyydessä. 2.3.10 Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli 7 075 asukasta 31.12.2012. Kaava-alueella ei ole asukkaita. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Gräsbölen Bogsbölen peltolaakson pohjoispuolella ja Kemiön kirkonkylästä noin 5 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella, eikä alueelle sijoitu yhdyskuntarakenteelle tärkeitä toimintoja. 2.4.3 Asuminen Kaava-alueella ei ole vakituisia asuntoja eikä myöskään loma-asuntoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin yli 700 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaava-alueesta sijaitsee 32 asuinrakennusta ja 13 lomarakennusta. 1 km säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee 7 asuinrakennusta ja 1 lomarakennus. 9

Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta ja kunnan rakennusluparekisteri). 2.4.4 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan metsätaloutta. Alueella ei ole työpaikkoja. Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa. 2.4.6 Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavaalueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä. 2.4.7 Liikenne Kaava-alue sijaitsee Länsiniementien (yt 12061) pohjoispuolella. Länsiniementie johtaa Kemiön keskustasta länteen ja kääntyy Gräsbölen jälkeen luoteeseen ja päättyy Helgebodaan. Länsiniementietä käyttää 250 autoa vuorokaudessa Gräsbölen kohdalla. Tien länsipäässä on vähemmän liikennettä kuin sen itäpäässä. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaava-alueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella on vain metsäautoteitä. 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Ympäröivän alueen rakennuskanta sijoittuu suurimmalta osalta kaava-alueen eteläpuolelle peltolaaksoon Länsiniementien varrella. Idässä ja lännessä asutus sijaitsee hieman kauempana kaavaalueesta kuin etelässä ja on keskittynyt Degerdalintien varrelle lännessä ja Villkärriin idässä. Suoraan kaava-alueen pohjoispuolella ei ole asutusta kovin lähellä. Länsiniementien varrella sijaitsevat asuinrakennukset ja niihin liittyvät talousrakennukset sijaitsevat rinteessä Länsiniementietä ylempänä. Rakennuskanta on pääosin vanhaa ja sijoittuu arviolta 1920 1940 väliselle ajalle. Rakennukset ovat puurakenteisia, peiterimalaudoitettuja ja pääosin punamullalla maalattuja harjakattoisia taloja, joissa on lohkokiviperustukset. Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 10

2009) on Sagalundin kotiseutumuseo 4 km kaava-alueesta itään. 6 10 km kaava-alueesta sijaitsee viisi muuta RKY-kohtetta. Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut Kemiönsaaren rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin vuosina 2011 2013. Kaava-alueen sisällä ei ole rakennuksia, mutta läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Kohteet on esitetty maisemaselvityksessä ja sen liitekartassa. Kaava-alueetta ympäröivien kylien rakennuskanta on pääsääntöisesti rakennettu 1800-luvun ja 1950-luvun välisenä aikana. Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. 2.4.9 Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä muinaisjäännösrekisterin mukaan. Lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee noin 200 metriä kaava-alueesta itään. Vuonna 2012 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei myöskään löydetty muinaisjäännöksiä. Kaava-alueella on löydetty kivikautinen kivitaltta tai -kirves 1960-luvulla. Museokeskus on käynyt tarkistamassa löytöpaikan vuonna 2013, mutta on epätodennäköistä että se on ollut asuttuna kivikaudella. Löytöä pidetään kivikautisena irtolöytönä, eikä merkitä kaavakartalle. 11

2.4.10 Tekninen huolto Kaava-alueen itäosan läpi menee Fortumin 110 kv sähkölinja Kemiönsaari Parainen. Alue ei kuulu Kemiönsaaren Veden toiminta-alueeseen. Muuta teknistä huoltoa kaava-alueella ei ole. 2.4.11 Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja. 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueella ja sen lähellä kulkevat tiet ovat vähäliikenteisiä. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä liikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on pääosin metsää ja avokalliota. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen tuntumassa sen eteläpuolella. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun. 2.4.14 Maanomistus Kaavoitettavan alueen maa-alueet omistavat yksityiset maanomistajat lukuun ottamatta Naturaaluetta, joka on osittain valtion omistuksessa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maaalueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset ja sähköasema on tarkoitus rakentaa. Kartta alueen kiinteistöistä. 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat kaava-aluetta: 12

1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 2.5.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi, ja kaavat vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Maakuntakaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. 13

Seuraavat merkinnät maakuntakaavassa sijoittuvat kaava-alueen sisälle tai rajoittuvat siihen: Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Natura-alueet Valtioneuvoston Natura 2000-päätöksen mukaan rajatut alueet. Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Suojelualue Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Arvokas kallio-, moreeni- tai harjualue Suojelumääräys: Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella sijaitsevan, geologisesti arvokkaan harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman suojeluun ja hoitoon. Maa- ja metsätalous- /retkeily- / virkistysalue Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla. Varsinais-Suomen liitto on laatinut koko maakunnan kattavan tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 10.6.2013, jonka jälkeen se siirtyi Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010 2011). Kaavaehdotuksessa Gräsbölen alueelle on osoitettu energiahuollon kohdemerkinnällä tuulivoima- 14

tuotannon alue (Gräsböle, en 804). Kohdemerkinnällä osoitetaan 3 9 tuulivoimalan tuulivoimapuistot. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan energiahuollon kohdemerkinnän ohjausvaikutuksesta, että Maakuntakaavaan merkittyjen en-kohdemerkintöjen alueilla tulee jatkosuunnittelussa soveltaa ensisijaisesti yleiskaavaa (MRL 77 a ). Suunnittelutarveratkaisua voidaan soveltaa enintään 6 voimalan hankkeissa. Suuret yli kymmenen yksikön kokonaisuudet ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sellaisille alueille, jotka ovat pinta-alaltaan laajoja, koostuvat useista lähekkäisistä alueista tai joilta on poistunut tuulivoimatuotantoa rajoittava toiminto. Näissä tulee YVA-lain mukaisesti soveltaa YVA-menettelyä. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla. 2.5.3 Yleiskaava Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole voimassa yleiskaavaa. 2.5.4 Asemakaava Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. 2.5.5 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.2.2009. 2.5.6 Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.5.7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen rasteriperuskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 2.5.8 Rakennuskiellot Kemiönsaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan 16.8.2011 170 asettanut Nordanå Lövbölen, Gräsbölen ja Misskärrin tuulivoimalle kaavoitettavat alueet rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. 2.5.9 Suojelupäätökset Kaava-alue sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084). Tuulivoimapuiston kaava-alueen pohjoispuolelle ja osittain myös kaava-alueelle si- 15

joittuu Stormossenin (FI0200004) Natura-alue. Natura-alue on osittain valtion omistuksessa. Stormossenin suoalue (SSO020036) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. 2.5.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Melun ohjearvot 2.5.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Osayleiskaavoitettavan alueen läheisyydessä ei ole muita kaavahankkeita. 2.5.12 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet Lähimmät nykyiset tuulivoimalat sijaitsevat Högsårassa. Saarella on kolme 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka on otettu käyttöön vuonna 2007. Ne sijaitsevat 29 km päässä Gräsbölen kaavaalueesta. Kemiönsaaren kuntaan on Gräsbölen ohella suunnitteilla kuusi muuta tuulivoimapuistoa: Nordanå Lövböle. Varsinais-Suomen Energia suunnittelee noin 30 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Misskärr. Taaleritehdas suunnittelee 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Stusnäs. SABA Wind suunnittelee enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Kasnäs. SABA Wind suunnittelee 3 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Olofsgård. Konstsamfundet suunnittelee 15 20 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Påvalsby. Alueelle suunnitellaan osuuskuntamuotoista tuulivoimarakentamista ja noin 15 tuulivoimalaa. 16