Poliittinen ohjausryhmä 14.3. Learning café 17.3.2014 Page 1
Elinvoima -ryhmä: Millainen on elinvoimainen kunta? Mihin elinvoimaan liittyviin tekijöihin pitäisi panostaa uudessa kunnassa? 17.3.2014 Page 2
Ulkoinen elinvoima/kovat tekijät: Vahva elinkeinopolitiikka, jossa uusi kunta ottaa määrätietoisesti omistajuuden ja jossa toimintapuitteet selkeästi määritelty Kaavoitus elinkeinopolitiikan ja vetovoiman perustana: perusedellytys uusien yritysten, investointien ja asukkaiden houkuttelulle Liikenneyhteydet ja saavutettavuus: perusinfra on saatava nykyistä kilpailukykyisemmäksi (tie-, rautatie-, satama- ja lentoyhteydet) Koulutustarjonta kaikilla koulutusasteilla: erityisesti Porin yliopistokeskusten toimintaedellytysten turvaaminen ja muu korkea-koulutus (linkittyy suoraan TKI-toimintaan) Panostaminen erikoistuneisiin yritysalueisiin: a la Harjavallan suurteollisuuspuisto tai M20 sekä kärkitoimialojen jatkuva profilointi Peruspalveluiden saatavuus tasapuolisesti koko kunnan alueella Kilpailukykyinen kuntatalous: veropohja oltava kunnossa, kilpailukykyinen tuloveroprosentti jne. Johtaminen ja päätöksentekokulttuuri mahdollistavana tekijänä: johtamismallit, virkamiesja luottamushlöiden rooli jne. Edunvalvonnasta edunajamiseen kaikilla tasoilla: uuden kunnan rooli korostuu yhteisessä edunajamisessa ja yhteistyökyvyssä suhteessa muihin alueisiin Elinvoima Sisäinen elinvoima/pehmeät tekijät: Asenne: yhteinen nälkä ja halu kehittyä Yhteinen kieli ja puhe uuden kunnan strategisten vahvuuksista: On tunnistettava ne asiat, jotka ovat yhteisiä isoja tekijöitä koko alueen strategisessa kehittämisessä: vahvuuksien vahvistaminen yhteisen puheen avulla Sisäinen saavutettavuus: joukkoliikenneyhteydet taajamien välillä, laajakaistayhteydet, palveluverkon ja toimipisteiden sijainti jne. Kunta- tai pöhinäkeskusten tasapuolinen kehittäminen uuden kunnan koko alueella: kuntakeskukset, lähipalvelut, palveluverkko, erilaiseen asumiseen liittyvät ratkaisut jne. Uuden kunnan mainekuvaan vaikuttaminen: tekemistä enemmän + -kärjellä ja vähemmän - - kärjellä Median hyödyntäminen Paluumuuttajien järjestelmällinen kuuleminen: merkittävä hyöty alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden kehittämisessä Sisäinen yhteistyökyky 17.3.2014 Page 3
Palvelut ryhmä Mitkä palvelut tulisi tarjota lähellä asukkaita? Mitkä olisivat keskitettyjä palveluja? Mitä uusia palvelumuotoja (sähköinen, liikkuva jne.) voitaisiin kehittää uudessa kunnassa? 17.3.2014 Page 4
Lähipalvelut keskitettävät palvelut palveluverkko Lähipalvelut -jaottelu on toimiva, mutta Lähipalvelut keskitettävät palvelut palveluverkko paperilla jaottelu on helpompaa kuin todellisuudessa nykyisiä rakenteita on vaikea / ei haluta purkaa mitä tarkoittaa lähellä? Tällä hetkellään kaikki ei ole lähelle Lähipalvelukehikko Kotisairaanhoito / kotisairaala lisättävä kotiin tarjottaviin Sähköinen 24h: palveluohjaus Terveyskioskien merkitys Yhteispalvelupisteet ja merkitys Lukio? Keskitettävät palvelut Terveyskeskus / lääkärin vastaanotto ei ole joka taajamassa? Alkukartoitus / sairaanhoitajan vastaanotto lähellä Etäkonsultaatio Keskitetyssä palvelussa kaikki asiantuntemus yhdessä paikkaa Tärkeää olisi ettei asiakasta pompotella paikasta toiseen Yhteinen tarkastelu + ulkopuolinen tarkastelu, mitkä ovat isot tehtävät ja keskitettävät palvelut 17.3.2014 Page 5
Lähipalvelut keskitettävät palvelut palveluverkko Palveluverkko, lähellä? Valtaväylien hyödyntäminen Lähipalvelu keskitetty palvelut ei ole vastakkainen asia Liikenteen / julkisen liikenteen tulee toimia, on olemassa hyvät väylät joita ei nyt hyödynnetä (lähijuna?) Jostakin / joitakin palveluja joudutaan väistämättä keskittämään, jotta saadaan taloudellista hyötyä uudessa kunnassa Viereisessä taajamassa saatava palvelut, ei ole aina lähipalvelua Kouluverkko harvenee väistämättä uudessa kunnassa Etukäteen pitää jo tarkastella palveluverkkoja, ei niin että kaikki jää uudelle kunnalle Palvelut tulee olla niin hyviä ja houkuttelevia, että kuntalainen on valmis tulemaan palvelujen ääreen jopa hieman pidempääkin Yksi erikoistunut lukio jokilaaksossa, johon pääsee julkista liikennettä hyödyntäen, yhteinen tarkastelu ja erikoistuminen Uudistaminen ja toimintatapojen uudistaminen välttämätöntä Ei ole uskallettu ottaa rohkeasti uusia toimintatapoja käyttöön Henkilökohtainen palvelu on tärkeää jatkossakin, liikkuvat palvelut Sähköiset palvelut Vaatii paljon selkiyttämistä, esim. kuntien nettisivut Menee eteenpäin enemmän kuin arvataankaan Esim. kirjastopalvelut Lähipalvelupisteessä kuntalaisille mahdollisuus nettipalveluihin 17.3.2014 Page 6
Keskustelu palveluista ohjausryhmässä Palvelut tulee säilyttää myös reuna-alueilla Sähköiset palvelut, esim. vanhukset eivät käytä sähköisiä Palveluille pitää olla myös käyttäjiä Moniammatillista palvelutarjontaa kotipalveluihin Laajakaistaverkon kattavuus Lähipalvelu keskitetty palvelut ei ole vastakkainen asia Liikenne / julkinen liikenne tulee toimia Mistä kuntalainen löytää palvelut uudessa kunnassa: tieto palveluista Palvelubussit Omaishoidon tuki tähän panostettava Henkilöstö Työ pitää olla myös mielekästä, jotta on osaavaa henkilöstöä Terveyskeskuksiin on vaikeaa saada lääkäreitä, keskittämisestä etua tähän? Talous Realistisesti pitää pohtia miten palvelut on varaa järjestää / tuottaa, liitoksista huolimatta Lupa- ja neuvontapalvelut Ei tarvita kovin usein, voi olla kaukana tai verkon välityksellä Kuntalaisten, nuorten ja lasten kuuleminen Mitkä ovat heille tärkeitä palveluita 17.3.2014 Page 7
Demokratia -ryhmä Miten asukkaiden ja alueiden vaikutusmahdollisuudet turvataan uudessa kunnassa? Minkälaisia alueellisia organisaatioita tarvitaan ja miten ne valitaan? 17.3.2014 Page 8
Miten asukkaiden ja alueiden vaikutusmahdollisuudet turvataan uudessa kunnassa? Ryhmillä oli erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi paras tapa turvata eri alueiden vaikutusmahdollisuudet. Kokemukset alueellisista toimielimistä vaihtelivat. Miten turvataan aktiiviset kylätoimijat ja vaikuttajat? Mitä hajanaisempi alue, sen vaikeampaa edistää demokratiaa. Haasteena myös aktiivisten vaikuttajien saaminen mukaan. Kuntaorganisaatio ei voi pakottaa vaikuttamaan Tavoitteena alueiden vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen Kunnan toiminta ja päätöksenteko on avointa ja näkyvää. Myös valtuutetut ja viranhaltijat avoimia ehdotuksille Käyttöön otettavien demokratiakeinojen vaikuttavuus ja sen vuoksi myös seurattavuus 17.3.2014 Page 9
Miten asukkaiden ja alueiden vaikutusmahdollisuudet turvataan uudessa kunnassa? Kyläyhdistysten ja muiden olemassa olevien foorumien hyödyntäminen! Kyläyhdistysten taloudellinen tukeminen. Käytön kohteet kuitenkin arvioitava - ei jakoautomaatteja Muut seurat ja niiden aktiivisuus hyödyntäminen palvelutuotannossa Liiallinen ohjeistus tappaa vapaaehtoisuuden Kyläyhdistysten erilaisuus (toimivia, mutta myös ei-toimivia) Yhdistyminen heikentää tai vahvistaa kyläyhdistyksiä Palveluiden käyttäjät vaikuttajina (käyttäjädemokratia, esim. vanhempainneuvostot ja muut asiakasryhmät) Valtuuston merkitys demokratiassa Valta vaaleilla valitulla valtuustolla Valtuutettu edustaa koko kuntaa päätöksenteon oltava tasa-arvoista! Valtuutetun aktiivisuus ja merkitys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa (kuntalaisten kuuleminen) Muita mainintoja: Taloudellisten panosten sijaan suunnitelma (alueiden kehittämissuunnitelma tmv.) osana elinvoimaisuuden suunnittelua Kyläiltojen järjestäminen Entä ikäryhmien vaikuttaminen? Kiintiöt elimissä vieras ajatus (edustavuus vs. toimivuus ja vaativuus) Resursointia edellytetään alueellinen vastuutus eli alueille oma viranhaltija 17.3.2014 Page 10
Alueelliset organisaatiot Tehtävänä alueiden elinvoimaisuuden parantaminen, taajamien ja kylien kehittäminen ja lähipalvelut Lausuntojen antaminen ei yksin riitä Taloudellinen valta -/+ Esittelyoikeus Ylimitoitettu vai askel parempaan -/+ Valintatapa -/+ Osittain poliittinen ja osittain 3. sektorin valitsema? Menisikö liian raskaaksi asukasyhdistyspohjaisuus? Pystyykö kuitenkaan säilyttämään ei-poliittisena? Kuntien suuri lukumäärä vaikuttaa alueellisten toimielinten muodostamiseen Alueellisten vaikutusalueiden muodostaminen: 10 vai pienempi määrä? Epäilys alueellisten demokratiaelinten toimivuudesta Työllistää Toisaalta 10 kunnan kunta jonkinlaista kunnanosahallintoa tarvitaan 17.3.2014 Page 11
Johtaminen -ryhmä Minkälaiseksi rakennetaan luottamushenkilöorganisaatio? Miten järjestetään ammattijohdon organisaatio? 17.3.2014 Page 12
Johtaminen Johtamismallin tehokkuus keskeinen 10 kuntaa on äärimmäisen laaja, jos lähidemokratia lisäksi, mitä enemmän portaita sen enemmän sekavuutta, miten järkevällä rakenteella uuden kunnan johtamismalli Poliittisella johtajalla näkemys ja tahtotila, osaaminen ja läpinäkyvyys, pormestari tai päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Luottamushenkilöiden vähentäminen kun ei kaikilla roolia johtamisasiat muuttuneet Lähidemokratianäkökulman kytkentä mukaan paikallisuus ja alueidentiteetti tärkeä Millä tavalla johdetaan olennaista, ei lähtökohta vain henkilöistä ja alueista Mitä varten tätä uudistusta tehdään ei luottamushenkilöpaikoista voi jäädä kiinni Miten rakennetaan luottamushenkilöorganisaatio paikat vähenevät muulla tavoin korvata edustuksellista demokratiaa Aluevastaava tarvitaan viranhaltija esim. entinen kunnanjohtaja vähintään siirtymäajan aikana asukkaat tuntevat ja luottavat - yksi viranhaltija, johon voidaan ottaa yhteys ja helpompi lähestyä tahtotila aluevastaavat tai aluekoordinaattorit Jos aluevastaava niin onko vain viranhaltija kuntalaisen turva Ketä palvelee aluedemokratia ei yhden viranhaltijan kautta tule vaikutusmahdollisuutta tuleeko aluehallinnosta himmeli, joka ei tuo kuntalaiselle hyötyjä Luottamushenkilöpaikat vähenevät paljon ei haluta enää vaaliehdokkaaksi Elinvoimajohtaminen - Suomi ongelmissa - elinvoimajohtamisen näkökulma virkajohdon ykkösasiaksi 17.3.2014 Page 13
Palvelut vanhoilla kylillä säilyttävä Johtaminen Johtajien oltava päteviä jäseniä, varsinkin jos ovat päätoimisia luottamushenkilöitä ja saavat palkkaa Luottamushenkilöjohtajan valmisteluun osallistuminen, jos päätoiminen puheenjohtaja niin on voimakas vaikuttaja Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja niin paljon valtaa, että muut puolueet ja myös alueet jäävät syrjään? Johtopaikoilla ja hallinnossa ikääntyneitä henkilöitä, poistuma nopea ja suuri osaamista häviää, mikä on haitta, mutta etu, kun uutta osaamista korvaamaan Määräaikaisia korkeammat virat kaupunginjohtajan kausi 7 vuotta Asiat helppoja, kun mennään kunnanjohtajan esityksen mukaan, vaikeutuvat kun pormestarin pitää perehtyä ja valmistella asiat, ei viranhaltijallakaan aina objektiivinen näkemys Aluehallintojohtaja kenelle soittaa, heti tietäisi pitää pienemmän puolta Noormarkun toimikunta 30 000 euroa kehittämismääräraha, tämäkö malli vai vielä vahvempi 17.3.2014 Page 14
Johtaminen Kustannukset eivät saa nousta, hallintokulujen pitäisi laskea rahaa on niin vähän kustannussäästöihin yleisesti Vaaleilla valittu pormestari Porin ystävyyskunnan pormestarivalinta vaarallinen esimerkki Nykyinen malli on rankka kaupunginjohtajan osalta ei päätösvaltaa, pitäisi lisätä valtaa kaupunginjohtajalle tai pormestarimalli Ei kunnanosavaltuustoja liian raskaita asioiden hoito delegointiasia Jokaisessa entisessä kunnassa toimipiste, johon ihmiset ohjattaisiin ja saisivat kysyä neuvoa, näin asiat nopeasti eteenpäin Hallintokulujen laskeminen ylimenokautena suurin haaste, kun monta kunnanjohtajaa, johtajat voivat vetää eri suuntaan, yksi johtaja riittää suureenkin organisaatioon Jos organisointi ei onnistu, niin luppoaikaa ihmisillä, tällöin tehokkuus vähenee ja turhaa puhetta ja ajankäyttöä Teknisen puolen tekevä porukka pitäisi olla edelleen esim. Nakkilassa ja erityisosaaminen Porissa kun asiat toistuvat niin osataan paremmin 17.3.2014 Page 15
Johtaminen Porissa organisaatiotyöryhmä pohtii organisaatiomallia 2015 mennessä ratkaisu Pormestarimalli on Porin oma malli tai sitten hallituksen päätoiminen puheenjohtaja opetus-, perusturva- ja telalautakuntien puheenjohtajat hallituksessa sekä palkkiot ja puolipäiväisyys ja kokopäiväisyys apulaiskaupunginjohtajista toimialajohtajiin rahaa ei enempää kuin nyt kokopäivätoiminen puheenjohtaja siirtymäkausi Liian iso kunta, byrokratia ei hallittavissa pitäisi määritellä rahat alueen kantokyvyn mukaan pitäisi olla kilpailukyinen uusi selvät tavoitteet euroina Organisaatio tehokas Porin nykyinen malli ei tehokas jonkinasteinen pormestarimalli hyväksyttävää valtuusto riittää ei osakuntavaltuusto Harjavallassa pohdittu pormestarimallia liian pieni kunta päätoiminen hallituksen puheenjohtaja ja puheenjohtaja ministerimalli on hyvä Kunnanjohtajia eläköityy ei seinäruusuja uuteen kuntaan eikä siten nuoria valita Valtuusto valitsee pormestarin ministerimalli ei poissuljettu, 10 puoluetta ja jokainen tarvitsee edustajan johtoon Hallituksen puheenjohtaja vaatii päätoimisuutta ei vähennä virkakuntaa jos pormestari 17.3.2014 Page 16
Talous -ryhmä Millä varmistaa terveen talouden toteutuminen ensimmäisen valtuustokauden aikana? Millä toimenpiteillä parannetaan tuottavuutta? 17.3.2014 Page 17
Terve talous Yhteinen poliittisten puolueiden tekemä sopimus, miten talous tervehdytetään (valtuustosopimus) Miten eroaa talousarviosta ja suunnitelmasta? Puolueet sopivat ja sitoutuvat asioihin, joiden avulla tasapaino saavutetaan, asioilla ei tehdä politiikkaa Valtuustosopimus neuvotellaan nopeasti vaalien jälkeen, nyt kaikki ryhmät eivät olleet mukana, mutta pääsevät neuvottelemaan Vahvempi ja kauaskantoisempi sitovuus kuin TA:lla, joka sitoo seuraavaksi vuodeksi, selkänojaa talouden ohjaukseen, estääkö välistävedot Myös ilman valtuustosopimusta voidaan toimia Sopimusta tarkistettava määräajoin Henkilöstönäkökulma: tarve nyt ja tulevaisuudessa Uudelleenkoulutus siirtymisen yhteydessä Suuri osa henkilöstöstä jatkaa työssään kuten ennen kuntarakenneuudistusta Hallintohenkilöstöä on nytkin vähän, esim. lakimiehiä Eläköitymiskehitys Kunnanjohtajien ja muiden johtavien viranhaltijoiden eläköitymisaalto Henkilöstön oikea määrä, arviointi on osa henkilöstösuunnittelua Palvelurakenteen muutos vaikuttaa Palkkaharmonisaatio saattaa nostaa kustannustasoa Verotuksen tasoon liittyvä sopimus Riittävä, mutta kohtuullinen taso 17.3.2014 Page 18
Terve talous Investointien lykkääminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia Organisaatiosta järkevä ja kevyt, mutta toimiva Oikeat resurssit oikeassa paikassa, toiminta vaikuttavaa, vaatii rohkeutta organisaatiolta Uudelleenkoulutus Yhteistyö henkilöstön edustajien ja liittojen kanssa Henkilöstösuunnitelma ja -suunnittelu Eläköitymisten hyödyntäminen Estääkö terve talous kuntarakenneuudistuksen Yhteistoiminnassa tuotettavat palvelut Esim. pelastustoimi Lähdetäänkö puhtaalta pöydältä vai isäntäkunnan strategian mukaisesti? Katsottava yhteisesti mm. taloutta Käyttömenot, joissa palvelut tuotetaan Miten vaikutetaan: Palvelujärjestelmä, jonka tuottavuus on parempi Tulot: valtionosuudet, verotulot, käyttötulot Elinvoimatekijät: työpaikat, vahvat yritykset Elinvoimaohjelma (käynnistettävä heti), johon sidotaan kuntakonsernin lisäksi yritykset ja yhteistyöelimet Kasvustrategia 17.3.2014 Page 19
Kohtaavatko toiminta ja talous Terve talous Budjettikurin on pidettävä! Ei ylityksiä Perusturvan haasteet, esim. kalliin hoidon kustannukset Talousarviossa ensimmäisenä lakisääteiset, jotka hoidettava Ei-lakisääteiset tarkasteltava, itsestäänselvyyksiä ei välttämättä ole jatkossa Suurimmat menoerät tarkasteltava ensin Esim. sairaalapaikoilta kotiuttaminen Miten uusi kunta hoitaisi tehokkaammin Valtionosuuden määrä voi laskea vielä lisää, lakisääteisten velvoitteiden vähentäminen selvityksessä Nyt tehdään asia 10 kertaan, kun se voitaisiin tehdä vain kerran Seudulliset keskitetyt palvelut Palo- ja pelastustoimen yhdistäminen huono esimerkki Kustannukset moninkertaistuvat ilman palvelutason parantumista 17.3.2014 Page 20
Terve talous ja tuottavuuden parantaminen Uudelleenjärjestely ja organisointi Päällekkäisien toimintojen eliminointi Kuntalaisten mielestä liikaa johtajia, liikaa hallintoa Rakenteiden keventäminen Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen, kun suurempi uusi kunta Esim. vanhuspalveluissa vuodeosastotoiminnasta terveyden edistämiseen Palveluverkko, vastaako todellista tarvetta Esim. pienet koulut Tarkastellaan verkkoa kokonaisuutena Siirtymäkauden aikana ryhdytään siivoamaan omaa pihaa Virkojen täyttö ja investoinnit koordinointi yhdessä Palvelurakenteiden ja verkon uudistaminen tarpeiden mukaiseksi Henkilöstön erikoistuminen Henkilöstön työtyytyväisyys parantaa tuottavuutta Hyvät asiat säilytettävä Hyvä johtaminen, johtamisosaamista lisää, muutosjohtajuus Henkilöstön sitouttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa muutokseen kuntarakenneuudistuksessa Koetaan positiivisena haasteena! Kehittämässä omaa uutta työtään! Alaistaitojen tärkeys 17.3.2014 Page 21
Tuottavuuden parantamisen keinot Sitova henkilöstösuunnitelma, jota noudatetaan Henkilöstömäärä ja rakenne Johtajat ja päälliköt Eläköitymisen lisäksi osaamisen hallinta (esim. osaamisvaje talouden ja juridisen osaamisen osalta) Lisä- ja täydennyskoulutus Tarvittavat tehtävät ja osaajat kohtaavat Sitova investointisuunnitelma, jota noudatetaan (päivitetään) Elinvoimanäkökulmaan sitoutuminen Isossa kunnassa toimivat ohjelmistot Koulutus ja perehdytys oikea-aikaisesti Eläkeläiset, osa-aikatyöntekijät Riittääkö kaikille työntekijöille järkeviä tehtäviä 17.3.2014 Page 22
Tuottavuuden parantamisen keinot Talouskurin aika on jo alkanut, osaoptimointia tulee välttää Liitoksen ensimmäisinä vuosina kustannukset kasvavat Pitkällä tähtäimellä tavoite oltava tuottavuuden parantuminen Kuntastrategia heti tehtävä uudelleen, tuottavuustavoite otettava huomioon Nyt kunnilla hyvin erilaiset palvelujärjestelmät Esim. vanhustenhoidon toteutustapa Nyt kustannustietoisuus heikko Tuottavuutta ei voi parantaa hiostamalla Kertaluontoiset keinot ei kovin vaikuttavia Yleisen hyväksynnän kannalta tyrmäysliikkeitä ei tulisi tehdä ensimmäisen valtuustokauden aikana Ei säästetä väärästä paikasta 17.3.2014 Page 23