SUONENJOKI KAAVOITTAA JA RAKENTAA Kaavoituskatsaus 2019

SUONENJOKI KAAVOITTAA JA RAKENTAA Kaavoituskatsaus 2019 Tekninen lautakunta 13.2.2019

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KAAVOITUSPROSESSI... 2 3 NYKYTILANNE... 3 3.1 Maakuntakaavoitus... 3 3.2 Yleiskaavoitus... 5 3.3 Asemakaavoitus... 6 3.4 Ranta-asemakaavoitus... 7 4 VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET... 8 4.1 Yleiskaavoitus... 8 4.2 Asemakaavoitus... 11 5 TONTTITARJONTA... 14 6 SUONENJOEN VESI OY:N VESIHUOLTOKOHTEET... 15 7 KATUJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMISEN KOHTEITA JA KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAISIA TOIMIA... 18 8 YHTEYSTIEDOT... 20 Kannen kuvat: Suonenjoen kaupunki, Arkkitehdit Siistonen Oy 0

1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Tähän katsaukseen sisältyy kuvaus sekä nykytilanteesta että vireillä olevista tai vireille tulevista kaavahankkeista. Vuoden aikana voi kuitenkin nousta esille kaavahankkeita, joita ei kaavoituskatsauksessa mainita, mutta jotka otetaan työohjelmaan. Katsauksessa tiedotetaan myös kunnallisteknisistä rakennushankkeista ja suunnitelmista, jotka ovat ajankohtaisia kuluvana vuonna. Katsaus on luettavissa Suonenjoen kaupungin verkkosivuilla: https://www.suonenjoki.fi/asukkaille/tekniset_palvelut/kaavoitus. Valmisteltavat kaavahankkeet pidetään valmisteluvaiheessa (luonnos) ja ehdotusvaiheessa nähtävillä kaupungin verkkosivuilla sekä teknisten palvelujen toimistossa osoitteessa Sairaalapolku 3. Lisäksi kaavahankkeiden nähtävilläolosta tiedotetaan tarpeen mukaan myös paikallislehti Sisä-Savossa. Nähtävillä olevat ja vireillä olevat kaavahankkeet löytyvät verkkosivulta kohdasta https://www.suonenjoki.fi/asukkaille/tekniset_palvelut/kaavoitus. 1

2 KAAVOITUSPROSESSI VALMISTELUVAIHE Aloite hankkeesta tai kunnan päätös kaavan laatimisesta. - perusselvitykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (OAS), vain merkittävissä kaavoissa - kaavaluonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen laatiminen - kaavan käsittely teknisessä lautakunnassa ja päätös nähtäville asettamisesta - kuulutus kaavan vireilletulosta ja valmisteluaineiston (luonnos) nähtävilläolosta (14 vrk tai 30 vrk) Palautteen antaminen - nähtävilläoloaikana pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset ja kuntalaiset voivat esittää mielipiteitä kaavahankkeesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää mielipiteitä kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - hankkeen luonteesta riippuen voidaan järjestää yleisötilaisuus EHDOTUSVAIHE - kaavaehdotuksen laatiminen valmisteluvaiheen palautteen ja kaavan tavoitteen pohjalta - vastineiden laatiminen valmisteluvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin - kaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja päätös nähtäville asettamisesta - kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta (14 vrk tai 30 vrk) Palautteen antaminen - nähtävilläoloaikana pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset ja kuntalaiset voivat jättää muistutuksen kaavaehdotuksesta. HYVÄKSYMISVAIHE - vastineiden laatiminen ehdotuksesta saatuun palautteeseen - kaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa o jos vaikutuksiltaan vähäinen kaavahanke, tekninen lautakunta hyväksyy kaavan o jos merkittävä kaavahanke, tekninen lautakunta esittää kaupunginhalliukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksyttäväksi - kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös - kuulutus kaavan hyväksymisestä o valitusmahdollisuus hyväksymispäätöksestä (30 vrk tiedoksi saannista) - jos ei valitusta kuulutus kaavan voimaantulosta 2

3 NYKYTILANNE 3.1 Maakuntakaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon maakuntakaavan alue käsittää koko Pohjois-Savon Kuopion seutua (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka) lukuun ottamatta. Pohjois-Savon maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi keväällä 2013. Maakuntakaavan varaukset kattavat alueellisesti melko pienen osan koko kaupungin pinta-alasta, mutta käsittävät kaikki merkittävät maankäyttömuodot ja yksittäiset kohteet lukuun ottamatta perinteisiä maa- ja metsätalousalueita sekä rantarakentamisalueita. Kaava-aineisto ja sitä koskevat selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla: www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laaditaan kahdessa osassa: 1. vaihe vuosina 2017-2018, 2. vaihe käynnistetään vuonna 2019. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen 19.11.2018. Tänä vuonna aloitettavan maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen teemoja ovat: kehittämisperiaatemerkinnät taajamat kylät työpaikka-alueet T, T/kem Seveso III tie- ja rataverkosto vesiväylät, satamat, uiton toimipaikat lentoliikenne, harrasteilmailu maisema-alueet muinaismuistot perinnebiotoopit rakennettu kulttuuriympäristö virkistysalueet maa- ja metsätalousalueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta ulkoilu- ja moottorikelkkareitit matkailu Maakuntakaava-aineisto on nähtävissä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu 3

Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijoittumista. Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi alkuvuodesta 2014. Suonenjoen alueelle on kaavassa osoitettu yksi tuulivoimaalue Saaristenmäelle, joka sijaitsee Suonenjoen itäosassa, Suonenjoen ja Leppävirran rajan molemmin puolin. Kaava-aineisto ja sitä koskevat selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton kotisivuilla: www.pohjoissavo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat. Ote tuulivoimamaakuntakaavasta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan pääasiallisena tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistää väestön hyvinvointia sekä turvata hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Kaavan tavoitteena on lisäksi muun muassa mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Suonenjoen ydinkeskustaan sekä seudullisesti merkittävä tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikkö Lintikon teollisuusalueelle. Kaavassa on osoitettu lisäksi potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Suonenjoen ja Rautalammin rajalle. Kaupan maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2016. Kaava-asiakirjat sekä kaavan laadintaa varten tehdyt selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla: www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat 4

3.2 Yleiskaavoitus Yleiskaava on koko kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Yleiskaava voidaan laatia vaiheittain niin, että se käsittää tietyn osa-alueen kunnasta tai tietyt toiminnot koko kunnan alueella tai kunnan osassa (esim. rantayleiskaava). Suonenjoella on voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: - Ahvenisen-Tervasen ym. ranta-alueiden yleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 22.12.1995 vahvistama. (alla olevassa kartassa numero 1) - Virmasveden ranta-alueiden yleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 9.12.1997 vahvistama. (2) - Kuvansin, Jylängin sekä eräiden pienempien järvien rantayleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 10.12.1999 vahvistama. (3) - Taajama-alueiden osayleiskaava (Keskusta-Käpylä-Iisvesi-Kinnulanniemi) hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.2010, tullut kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi 12.4.2013. (4) - Taajama-alueiden osayleiskaavan laajennus uuden jätevedenpuhdistamon osalta on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2013, tullut lainvoimaiseksi 12.4.2013. (4) - Lempyyn yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.9.2013, tullut kaikilta osiltaan lainvoimaiseksi 4.5.2015. (5) - Lintharjun osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2016, tullut lainvoimaiseksi 27.7.2016. (6) - Iisvesi-Miekkavesi rantaosayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2018, tullut lainvoimaiseksi 4.2.2019. (7) 5

Suonenjoen yleiskaavoitustilanne 2018 Lisäksi Suonenjoella on laadittu suurimpia järvialueita koskevat ranta-alueiden mitoitussuunnitelmat (mitoitusyleiskaavat), jotka kaavoituslautakunta on valmistellut vuosina 1987 1988. Mitoitussuunnitelmat on annettu kaupunginhallitukselle tiedoksi, mutta niitä ei ole käsitelty yleiskaavan edellyttämässä järjestyksessä, ja ne ovat osittain vanhentuneet. 3.3 Asemakaavoitus Asemakaava on varsinainen kaupungin rakentamista palveleva yksityiskohtainen kaava. Suonenjoella on voimassa olevaa asemakaavaa noin 700 ha. Asemakaava-alue käsittää: - valtaosan rakennetusta keskustaajamasta - Lampientaipaleen ja Vanhamäen välisen rakennetun alueen sekä Vanhamäen ympäristön - Lentokentän ja Käpylän teollisuusalueet - osan Käpylän asuntoalueesta ja Petsamon alueen - pääosan Iisveden taajaman alueesta sekä - jätevedenpuhdistamon alueen. 6

Asemakaavoitetut alueet. 3.4 Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaava on maanomistajan laatima tai laadituttama kaava lomaasutuksen järjestämistä varten vesistön rannalle. Suonenjoella on tällä hetkellä vahvistettu tai hyväksytty 15 ranta-asemakaavaa yksityisten mailla. Rantakaava-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 1215 ha. Tällä hetkellä ei ole vireillä ranta-asemakaavahankkeita. 7

4 VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET 4.1 Yleiskaavoitus Suonteen alueen rantaosayleiskaavan laatiminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2019 aikana konsulttityönä. Tavoitteena on, että kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville kuluvan vuoden syksyllä, ehdotus vuoden 2020 keväällä ja hyväksymiskäsittely vuoden 2020 lopulla. Kaava-alue käsittää Suonteen ja Paasveden lisäksi Heinäveden, Pienen ja Ison Uuhijärven, Hoikan, Lahnaveden ja Joutsenlahden ranta-alueet. Yleiskaavalla ohjataan rantavyöhykkeen maankäyttöä, ja siinä osoitetaan ympärivuotiseen asutukseen, loma-asutukseen, maa- ja metsätalouteen, virkistykseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyvät aluevaraukset määräyksineen ja suosituksineen. Yleiskaava laaditaan siten, että rakennusluvat ranta-alueille voidaan myöntää suoraan kaupunginvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella. Suonteen alueen rantaosayleiskaavan yleispiirteinen rajaus 8

Tervalamminvuoren tuulivoimayleiskaava Kaupan maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Suonenjoen ja Rautalammin rajalle. Hanketoimija NWE Sales Oy:n laatimissa alustavissa selvityksissä Tervalamminvuoren alueelle voisi sijoittua kuusi, noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Osayleiskaavan yhteydessä ratkaistaan voimaloiden tarkka lukumäärä ja kiinteistökohtainen sijoittuminen sekä ympäröivälle asutukselle, loma-asutukselle, kulttuuriympäristölle, luonnolle jne. kohdistuvat tarkemmat vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan tuulivoimapuiston toteuttamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen Tervalamminvuoren tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä huhtikuussa 2015. Kaavoituksen aikataulu riippuu hanketoimijasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville tulosta kuulutetaan erikseen. Kaavahankeen etenemisestä ei ole tällä hetkellä tietoa. Ote kaupan maakuntakaavakartasta, johon osoitetun potentiaalisen tuulivoimaalueen (tv) rajaus osoittaa yleispiirteisesti mahdollisen yleiskaava-alueen rajausta. Saaristenmäen tuulivoimayleiskaava Solarwind Oy on käynnistänyt hankkeen 10 tuulivoimalayksikköä käsittävän tuulivoimapuiston rakentamiseksi Leppävirran ja Suonenjoen alueella sijaitsevan Saaristenmäen tuulivoima-alueella. Alue sijaitsee Leppävirran kunnan pohjoisosissa puolittain Suonenjoen kaupungin alueella. Alue on tyypiltään erämaamaista ja asumatonta. Alustavan suunnitelman mukaan tuulivoimapuistoon sijoitetaan 10 kappaletta nimellisteholtaan 3,5-4,5 MW:n tuulivoimaloita. Tuulivoimapuiston nimellisteho on siten noin 35-45 MW. Tuulivoimalat tulevat olemaan napakor- 9

keudeltaan n. 150-155 m, roottorin halkaisijaltaan 149-150 m jolloin kokonaiskorkeus on n. 224-230 m. Kaksi voimaloista on tarkoitus sijoittaa Kutunmäen ja Välilammenmäen alueelle. Suonenjoen kaupunginhallitus on päättänyt 4.12.2017, että yhtiö voi käynnistää kaavahankkeen valmistelun. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ennen kaavatyön aloittamista. Saaristenmäen suunnitellut tuulivoimalat. 10

4.2 Asemakaavoitus Käpylän alueen asemakaava Iisvedentien ja Käpylänraitin kevyen liikenteen väylän välinen alue Käpylässä on vielä vailla asemakaavaa. Alue on rakennettua ja kunnallistekniikka alueella on valmiina. Taajamayleiskaavassa alue on merkitty asuntoalueena AP, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lisäksi yleiskaavassa on merkintä /s, alue, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelutyö on käynnissä ja kaavaehdotus valmistellaan nähtäville kevään aikana. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2019 aikana. Käpylän kaava-alueen sijainti Korttelin 1305 asemakaavan muutos Kaupunki hankki vuoden 2018 lopulla omistukseensa Viitapuron tilan, joka sijaitsee Jauhomäentien ja Vanhamäentien varrella ja se rajoittuu osin Kolmisopenlampeen ja Saininlampeen. Tilan vanhan talouskeskuksen alueella on noin 1,2 ha:n alueella asemakaava, jolla on osoitettu alueelle kaksi omakotitonttia. Tontit rajoittuvat Kolmoisopenlampeen. Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuus sijoittaa alueelle kolme erilispientalotonttia. Kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville kevään aikana, tavoitteena on, että kaavamuutos saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2019 lopussa. 11

Korttelin 1305 kaava-alueen sijainti Iisveden uuden teollisuusalueen asemakaava (Karhukiven asemakaava) Kaupungin omistamalle alueelle laaditaan asemakaava teollisuusaluetta varten. Alueen pinta-ala on 26,4 ha. Tavoitteena on teollisuusalue, jolle voidaan sijoittaa myös tilaa vaativaa teollisuutta. Suunnittelu käynnistyy talven aikana ja tavoite on, että luonnos on nähtävillä kesällä ja ehdotus syksyllä, valtuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus tuoda vuoden lopussa. Kaavatyö on kaupungin strategian mukainen ja toteutuessaan se lisää kaupungin teollisuustonttien tarjontaa noin 20 hehtaarilla. Iisveden kaava-alueen sijainti 12

Rantapuiston asemakaavan muutos Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuus sijoittaa kevyenliikenteen väylä joen varteen, Kruununsillan ja Rantakadun mutkan välille. Samalla osoitetaan rakennusoikeudet Kirkkolanniemen rannassa oleville venevajoille ja tutkitaan mahdollisuus myös uusien venevajojen sijoittamiseen alueelle. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kevään aikana ja tavoitteena on kaavan hyväksyminen valtuustossa vuoden lopulla. Rantapuiston kaava-alueen sijainti Venevajoja jokirannassa 13

Suvilahden asemakaavamuutos Suvilahden aluetta koskeva asemakaavamuutos on tullut vireille kesällä 2015. Alueelle on suunnitteilla pientalovaltaista asumista. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2017. Kaavamuutosalue on pääasiassa yksityisen omistuksessa, joten asemakaavan hyväksyminen edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäyttösopimusta. Sopimus ei ole edennyt. Suvilahden asemakaavamuutosta koskeva alue 5 TONTTITARJONTA Asemakaava-alueella on yhteensä noin 210 rakentamatonta omakotitalotonttia, joista noin 120 on kunnallistekniikan piirissä. Asemakaavoitettuja kerrostalotontteja kaupungin omistuksessa on keskustassa 7 kerrostalolle.. RAKENTAMATTOMAT OMAKOTITALOTONTIT ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kunnallistekniikka valmiina Kunnallistekniikka puuttuu Yhteensä Omistajana kaupunki 37 18 55 Omistajana yksityinen ym. 80 77 158 Yhteensä 117 95 212 Taulukko. Rakentamattomien omakotitalotonttien määrä asemakaava-alueella, tilanne 10/2018 Asemakaavoitettuja rivitalotontteja kaupungin omistuksessa on 7-8 tonttia. Yksityisen omistuksessa olevia rivitalotontteja on yhteensä neljä. Asemakaavoitettuja teollisuusalueita kaupungin omistuksessa on noin 8 hehtaaria. Liike- ja toimitilatonteiksi asemakaavoitettuja alueita on noin viisi hehtaaria. 14

6 SUONENJOEN VESI OY:N VESIHUOLTOKOHTEET Suonenjoen Vesi Oy tekee tänä vuonna vesihuoltotöitä seuraavissa kohteissa: Iisvedentien vesihuollon saneeraus, ajankohta 4-12/2019 Työalueen sijainti. Valkeisen jätevedenpumppaamon uusinta, ajankohta 4-12/2019 Työalueen sijainti. 15

Nakertajankatu vesijohdon saneeraus, ajankohta 1-3/2019 Työalueen sijainti. Koulukatu ja Kaatronpolku vesihuollon saneeraus, ajankohta 4-12/2019, jatkuu 2020 Työalueen sijainti. 16

Tilhinkatu vesihuollon saneeraus, ajankohta 4-12/2019 Työalueen sijainti. 17

7 KATUJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMISEN KOHTEITA JA KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAISIA TOIMIA Koulukadun ja Kaatronkadun peruskorjaus (kartassa kohde 1) Työhön liittyy myös Suonenjoen Vesi Oy:n verkostosaneeraus. Peruskorjaus ajoittuu usealle vuodelle, ajoitus riippuu osin monitoimihallin rakentamisen aikataulusta. Metsolantien risteyksen ja Kolmisopentien risteyksen liikennejärjestelyt (2 ja 3) Työn tavoitteena on parantaa risteyksien liikenneturvallisuutta mm. rakentamalla keskikoroke suojatien ylitystä varten. Uusi yhteys Tietoniekantien ja Tiedonkaaren risteyksestä rantaväylälle (4) Maitomaan laajennuksen tieltä poistuu Antti Halosentie. Uusi kevyenliikenteenyhteys rakennetaan Tietoniekantien ja Tiedonkaaren risteyksestä Rantaväylälle. Yhteys parantaa rantaväylän ja uimarannan saavutettavuutta Jalkalantien suunnalta. Keskusurheilukentän nurmikon uusiminen Jalkapallokentän nurmikko uusitaan. Suonenjoen kunnostus Suonenjoen kunnostusta jatketaan ruoppaamalla laaja liettymä Petsamon ja Karsikonmäen sillan välistä. Toimenpide parantaa virtausta ja veneilyn edellytyksiä. Liikunta- ja uimahallin rakentaminen ja vanhan Kaatron koulun ja Lintharjun asuntolan purku (5 ja 6) Keskustan koulukortteli muuttuu kuluvan vuoden aikana merkittävästi. Uuden liikuntakeskuksen paikalta puretaan vanha Kaatron koulurakennus ja samasta korttelista, Urheilutien puoleisesta päästä, puretaan asuntolarakennus. Purkaminen aloitetaan tulevan kesän aikana. Tavoitteena on, että liikuntakeskuksen rakentaminen alkaa kuluvan vuoden syksyllä ja valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Lääkärientalon purku (7) Terveyskeskuksen vieressä sijaitseva vanha lääkärien talo on myös listattu purettavaksi kohteeksi. Purku toteutetaan kuluvan vuoden aikana, mikäli 18

purkukohteisiin varatut määrärahat riittävät. Rakennus on ollut vuosia käyttämättömänä ja sen kunto edellyttää purkamista. Kohteiden sijainti 19

8 YHTEYSTIEDOT Teknisten palvelujen käyntiosoite Sairaalapolku 3, 77600 Suonenjoki, postiosoite: PL 13, 77601 Suonenjoki, puh. 017-513 311 (vaihde). Kaavoitus, maankäytön suunnittelu ja tontit: Kaavoittaja Timo Kortelainen Puh. 040 728 7827, sähköposti: timo.kortelainen(at)suonenjoki.fi Kartanpiirtäjä Maija-Leena Rossi Puh. 044 758 1480, sähköposti: maija-leena.rossi(at)suonenjoki.fi Maanmittausinsinööri Tuomas Kyllönen Puh. 0400 483 510, sähköposti: tuomas.kyllonen(at)suonenjoki.fi Katujen ja yleisten alueiden rakentamiskohteet: Tekninen johtaja Kimmo Hälinen Puh. 0400 377 761, sähköposti: kimmo.halinen(at)suonenjoki.fi Kuntatekniikan päällikkö Heli Kanninen Puh. 0400 379 886, sähköposti: heli.kanninen(at)suonenjoki.fi Kiinteistöjen rakennus- ja purkukohteet: Kiinteistöpäällikkö Heikki Sopanen Puh. 0400 379 885, sähköposti heikki.sopanen(at)suonenjoki.fi Vesihuollon rakentamiskohteet Suonenjoen Vesi Oy, toimitusjohtaja Antti Väätäinen Puh. 040 736 9793, sähköposti: antti.vaatainen(at)suonenjoki.fi 20