OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISEN EUROOPPALAISEN KAUPPALAIN VALMISTELU: ARVIOINTI JA PARANNUSEHDOTUKSET

EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut kustannukset

Ehdotus asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: lakimiehen kanta

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

UNIONIN KANSALAISILLE SUUNNATTU EU-VIESTINTÄ: NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Yhteisen eurooppalaisen kauppalain toimivuus Rooma I -asetuksen puitteissa

Väestörekisteriasiakirjat oikeudellisen tyhjiön aiheuttamat ongelmat väestörekisteriviranomaisten haasteena

Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa

Kaupunkien asema koheesiopolitiikassa vuosina

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

MERTEN MOOTTORITEIDEN KONSEPTIN KEHITTÄMINEN

VÄESTÖREKISTEREIHIN LIITTYVÄT PETOKSET

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN ( ) KULTTUURILOHKO

HYVÄKSYTTYJEN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN TARKA

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: ehdotuksen yksinkertaistaminen ja oikeusvarmuuden parantaminen

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNALLE TEHTY TUTKIMUS - EUROOPAN KULTTUURI-INSTITUUTIT ULKOMAILLA

KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN

KORKEAKOULUJEN PÄÄSYVAATIMUKSET JA -KOKEET EUROOPASSA: VERTAILU

Ehdotus yhteiseksi eurooppalaiseksi kauppalaiksi: sähköiseen kaupankäyntiin liittyvä näkökulma

EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIT PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona?

Kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan unionin kehyksen puutteet ja tulevaisuuden näkymät: kohti kansainvälisen yksityisoikeuden säännöstöä?

MITEN ALUE- JA KOHEESIOPOLITIIKASSA VOIDAAN KÄSITELLÄ VÄESTÖKEHITYKSEN HAASTEITA?

Aasialainen järjestäytynyt rikollisuus Euroopan unionissa

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN ( ) MEDIALOHKO

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNALLE TEHTY TUTKIMUS - AIKUISKOULUTUS JA AVOIMET OPPIMISRESURSSIT

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:N ALUEEN TIENPINNAT: SÄÄNNÖLLISEN TEIDEN KUNNOSSAPIDON PUUTTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET TURVALLISUUTEEN

ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Kokemukset rajatylittävistä tilanteista EU:ssa


Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

YLEISKATSAUS JA ARVIOINTI AMMATTILIIKENNEALAA KOSKEVAN EU:N SOSIAALILAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

EUROOPPALAINEN PYÖRÄILYREITTIEN VERKOSTO EUROVELO

KOHEESIOPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUOSINA : VALMISTELUT JA JÄSENVALTIOIDEN HALLINNOLLISET VALMIUDET

Rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö OPETTAJANKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA LAATU EUROOPAN UNIONISSA

YHTEINEN ERASMUS - OHJELMA ( )

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

CONNECTED TV:n HAASTEET

UHANALAISET KIELET JA KIELELLINEN MONIMUOTOISUUS EUROOPAN UNIONISSA

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ammattiosaamisen näytöt

PUBLIC. Bryssel, 14. heinäkuuta 2000 (31.08) (OR. fr) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 9234/00 LIMITE PV/CONS 35 EDUC 96

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en)

Rajat ylittäviin liikenneonnettomuuksiin sovellettavan lain valinta: Rooma II -asetus, Haagin yleissopimus ja liikennevakuutusdirektiivi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

04 Henkilöstökoulutuksen

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

Neuvosto antoi istunnossaan 26. toukokuuta 2015 tämän ilmoituksen liitteenä olevat neuvoston päätelmät.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

nro 26/ : "Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?".

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Muutoksia Muutoksia

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

Ammattiosaamisen näytöt

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

Arvoisa vastaanottaja,

Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla?

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

EUROOPAN PARLAMENTTI

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

MAANTEIDEN RAHTILIIKENTEEN HARJOITTAJIEN SOSIAALI- JA TYÖOLOT

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Miksi koulu on olemassa?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Transkriptio:

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS Tiivistelmä Tutkimuksella tarjotaan Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle tietoa opettajien ammattitaidosta perusasteen kouluissa Euroopassa. Siinä arvioidaan yksittäisten opettajien ja opettajien kouluttajien näkökulmasta opettajien peruskoulutuksen, uran alkuvaiheessa annettavan tuen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen tilaa Euroopassa. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin nämä opettajankoulutuksen jatkumon osat auttavat opettajia kohtaamaan luokkahuoneissa, kouluissa ja järjestelmän tasolla esiintyviä haasteita. Siinä myös arvioidaan alalla aiempien suositusten perusteella tehtyjä uudistuksia. Tutkimuksen lopuksi esitetään toimintapoliittisia suosituksia siitä, kuinka opetuksen laatua voidaan edelleen parantaa opettajankoulutuksen avulla. IP/B/CULT/FWC/2010-001/Lot2/C1/SC5 Heinäkuu 2014 PE 529.068 FI

Tämä asiakirja on laadittu Euroopan parlamentin kulttuuripyynnöstä. ja koulutusvaliokunnan LAATIJAT Panteia: Johan Bokdam, Inge van den Ende Ockham IPS: Simon Broek VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Ana Maria Nogueira Politiikkayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: poldep-cohesion@europarl.europa.eu TOIMITUSSIHTEERI Lyna Pärt KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: DE, FR TIETOJA TOIMITTAJASTA Yhteydenotot politiikkayksikköön tai sen tiedotteen tilaukset: poldep-cohesion@europarl.europa.eu Käsikirjoitus valmistui heinäkuussa 2014. Euroopan unioni, 2014 Tämä asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa: http://www.europarl.europa.eu/studies VASTUUVAPAUSLAUSEKE Laatijat ovat yksin vastuussa tässä asiakirjassa ilmaistuista kannoista, jotka eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin on sallittua, kun lähde mainitaan ja julkaisijalle annetaan ennakkoilmoitus ja toimitetaan kopio.

Opettajien opettaminen: perusasteen opettajien koulutuksen tila ja tulevaisuudennäkymät Euroopassa YHTEENVETO Tutkimuksen tarkoitus Opettajat ovat tärkein oppilaiden oppimisen laatuun vaikuttava koulun sisäinen tekijä. Tutkimuksessa tarkastellaan monitasoisen lähestymistavan avulla opettajien ammattitaitoa, sillä opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen vaikuttavat merkittävästi oppilaiden oppimiseen ja koulumenestykseen. Opettajat kohtaavat paitsi useita erilaisia opettamiseen ja sen tehokkuuteen liittyviä haasteita myös kasvavia yhteiskunnallisia vaatimuksia koulutuksen tehokkuudesta. Tilanne edellyttää muutoksia koko järjestelmään, mutta opettajien koulutusta pitäisi myös painottaa enemmän. Tämän tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: (1) kuinka hyvin eurooppalaiset opettajankoulutusjärjestelmät tällä hetkellä vastaavat tarkoitustaan ja (2) kuinka opettajien parempi peruskoulutus ja jatkuva koulutus voivat auttaa opettajia kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet. Tutkimuksessa selvitetään, miten opettajien ammattitaidon parantamiseksi tehdyissä kansallisissa strategioissa käsitellään opettajien eri uravaiheita ja opettajankoulutuksen jatkumoa. Opettajankoulutukseen voidaan katsoa kuuluvan kolme vaihetta: opettajien peruskoulutus, uran alkuvaiheessa annettava tuki ja jatkuva ammatillinen kehittyminen. Tutkimus perustuu saatavilla olevan kirjallisuuden ja toimintapoliittisten asiakirjojen tarkasteluun, EU:n tason asianomaisten sidosryhmien haastatteluihin sekä perusteellisiin maakohtaisiin analyyseihin, jotka perustuvat opettajien, opettajien kouluttajien, opettajien peruskoulutusohjelmien johtajien, opiskelijoiden ja poliittisten vaikuttajien haastatteluihin seitsemässä jäsenvaltiossa (Itävalta, Suomi, Ranska, Irlanti, Italia, Liettua ja Alankomaat). Päätelmät Päätelmät on jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat Euroopan unionin tasolla tapahtuvaan kehitykseen liittyvät päätelmät: EU:n tasolla opettajankoulutus on merkittävällä sijalla asialistalla, ja aiheesta on tehty useita hyödyllisiä tutkimuksia ja käsikirjoja. Suoria käytännön vaikutuksia on kuitenkin vaikea havaita. Kansalliset uudistukset noudattavat yleensä EU:n asiakirjojen suosituksia. Useissa valtioissa opettajankoulutus on poliittisen asialistan kärjessä, ja uudistuksilla vastataan yleensä kohdattuihin haasteisiin. Toiseen kategoriaan kuuluvat haasteisiin ja uudistuksiin liittyvät päätelmät: Opettajien luokkahuoneissa käytännön tilanteissa kohtaamiin haasteisiin vastataan kaikilla jatkumon osilla eli opettajien peruskoulutuksella, uran alkuvaiheessa annettavalla tuella ja jatkuvalla ammatillisella kehittymisellä. Koulutuspol itiikan uudistukset keskittyvät kuitenkin lähinnä opettajien peruskoulutukseen eivätkä niinkään kahteen jälkimmäiseen koulutuksen vaiheeseen. Opettajankoulutusta koskevilla toimenpiteillä ei juurikaan vaikuteta koulujen tasolla esiintyviin haasteisiin, joihin voidaan vastata tehokkaammin muilla, työolosuhteisiin ja koulun organisaatioon (resursseihin) liittyvillä koulutuspolitiikan uudistuksilla. 3

Politiikkayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Järjestelmän tasolla esiintyviin haasteisiin puolestaan vastataan opettajien peruskoulutuksen uudistuksilla, mutta nämä haasteet liittyvät myös muihin politiikan aloihin (työolosuhteet, rahoituskehykset, opettajan ammattia koskevat näkemykset). Kolmanteen kategoriaan kuuluvat opettajankoulutuksen rakenteisiin ja uudistusstrategioihin liittyvät päätelmät: Uudistukset kohdistuvat enimmäkseen opettajien peruskoulutukseen. Kun peruskoulutuksen katsotaan olevan vakiintunut, jatkumon muita osia koskeviin toimenpiteisiin kiinnitetään yleensä enemmän huomiota. Opettajankoulutus nähdään vain harvoin jatkumona, johon kuuluvat opettajien peruskoulutus, uran alkuvaiheessa annettava tuki ja jatkuva ammatillinen kehittyminen. Tämän takia eri rakenteiden välillä ei ole koordinointia eli ei ole määritetty, mihin haasteeseen vastataan milläkin rakenteella. Opettajien peruskoulutusohjelmat erosivat toisistaan tutkituissa valtioissa, sillä niihin vaikuttavat kansalliset käsitykset siitä, millainen on hyvä opettaja. Tämän takia kaikki opettajien peruskoulutuksen uudistukset synnyttävät paljon poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Uran alkuvaiheessa annettava tuki on saanut näkyvämmän aseman poliittisella asialistalla. Lähestymistavat ovat monissa valtioissa kuitenkin edelleen kehittymättömiä. Jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen tarjotaan mahdollisuuksia useimmissa valtioissa. Se on yhteydessä urakehitykseen, mutta siihen ei yleensä kannusteta, ja lisäksi opettajilla on yksilöllisiä esteitä osallistumiselle. Suositukset Voidaan tehdä useita suosituksia sen varmistamiseksi, että opettajankoulutuksen rakenteet auttavat opettajia selviytymään kohtaamistaan haasteista. Suositus 1 (unionin tason sekä kansallisille ja paikallisille sidosryhmille, kouluille ja opettajille): Opettajankoulutusta olisi tarkasteltava jatkumona, johon kuuluvat kaikki koulutuksen rakenteet eli opettajien peruskoulutus, uran alkuvaiheessa annettava tuki ja jatkuva ammatillinen kehittyminen keinoina käsitellä opetustyön haasteita. Tämän perusteella suositellaan seuraavaa: Uran alkuvaiheessa annettava tuki ja jatkuva ammatillinen kehittyminen jäsennetään jatkuviksi oppimisväyliksi, jotka perustuvat jatkumon aiemmille vaiheille. Uran alkuvaiheessa annettavasta tuesta ja jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä tehdään avoimempaa, jotta tarjotut järjestelyt on helpompi yhdistää. Lisätään avoimuutta siitä, mitä työnantajat odottavat opettajien jatkuvalta kehittymiseltä. Suositus 2 (kansallisille sidosryhmille, kouluille ja opettajille): Uudistuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi otettava huomioon Euroopan tasolla opettajankoulutuksessa jo saavutetut tulokset. Suositellaan seuraavaa: Asiaa käsittelevää EU:n kirjallisuutta käytetään tiettyjen aiheiden nostamiseksi kansalliselle asialistalle (uran alkuvaiheessa annettava tuki ja jatkuva ammatillinen kehittyminen). Asiaa käsitteleviä asiakirjoja käytetään hyödyksi kehitettäessä opettajien tukemiseen uran alkuvaiheessa ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen tarkoitettuja kansallisia, paikallisia tai koulujen tason rakenteita. 4

Opettajien opettaminen: perusasteen opettajien koulutuksen tila ja tulevaisuudennäkymät Euroopassa Suositus 3 (kansallisille ja paikallisille / koulujen tason sidosryhmille): Opettajankoulutuksen uudistusten olisi oltava yhdenmukaisia koulujen organisaatiota ja työolosuhteita koskevien uudistusten kanssa. Lisäksi taloudellisten resurssien pitäisi olla riittävät uudistusten toteuttamiseksi. Tämän perusteella suositellaan seuraavaa: Opettajien oppimista tuetaan järjestämällä houkuttelevia koulutusvaihtoehtoja. Luodaan kannusteita oppimiselle vahvistamalla henkilöstöjohtamista kouluissa ja liittämällä jatkuva kehittyminen opettajien uriin. Muutetaan työolosuhteita, koulujen organisaatiota ja koulukulttuureita siten, että voidaan luoda erilaisia urapolkuja sekä luoda kannustimia koulujen sisäiseen, yhteistyössä toteutettuun oppimiseen ja tarjota opettajille enemmän aikaa koulun kehittämiseen liittyvään työhön. Varmistetaan, että kun uudistuksia toteutetaan, taloudelliset resurssit ovat riittävät toimintapoliittisten tavoitteiden noudattamiseksi. 5