EUROOPPALAINEN PYÖRÄILYREITTIEN VERKOSTO EUROVELO

Transkriptio

1 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU EUROOPPALAINEN PYÖRÄILYREITTIEN VERKOSTO EUROVELO YHTEENVETO Tiivistelmä Tässä yhteenvedossa käsitellään päivitettyä versiota vuonna 2009 tehdystä tutkimuksesta sekä arvioidaan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy pyörämatkailun kehittämiseen kaikkialla Euroopassa. Tutkimuksessa keskitytään EuroVelo-verkostoon, johon kuuluu 14 pitkän matkan pyöräilyreittiä. Verkostoa hallinnoi Euroopan pyöräilyliitto, ja eri maissa toimivat kumppanit osallistuvat sen kehittämiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös pyörämatkailun markkinoita sekä esitellään EuroVelo-verkostoa varten luotu kysyntämalli. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan niin kutsutun Iron Curtain Trail -pyöräreitin viimeaikaista kehitystä. IP/B/TRAN/FWC/ /Lot5/C1/SC PE FI

2 Tämä asiakirja laadittiin Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan pyynnöstä. LAATIJAT Central Lancashire -yliopiston liikenne- ja matkailuinstituutti, Yhdistynyt kuningaskunta Richard Weston, Nick Davies, Les Lumsdon* ja Peter McGrath* NHTV Breda -tiedeyliopiston kestävän liikenteen ja matkailun keskus, Alankomaat Paul Peeters, Eke Eijgelaar ja Peter Piket* VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Marc Thomas Euroopan parlamentti Osasto B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka B-1047 Bryssel Sähköposti: TOIMITTAJA Nóra Révész KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN. Yhteenveto: BG, CS, DA, DE, EL, EN, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV. TIETOJA JULKAISIJASTA Yhteydenotot politiikkayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaukset: Käsikirjoitus valmistunut elokuussa Bryssel, Euroopan unioni, Tämä asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa: VASTUUVAPAUSLAUSEKE Laatija on yksin vastuussa tässä asiakirjassa ilmaistuista kannoista, jotka eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Tekstin jäljentäminen ja käännättäminen muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen on sallittua, kunhan lähde mainitaan ja julkaisijalle ilmoitetaan asiasta etukäteen sekä lähetetään jäljennös. * Mukana vain vuonna 2009 laaditussa raportissa.

3 Eurooppalainen pyöräilyreittien verkosto EuroVelo YHTEENVETO Tausta Tutkimuksessa keskitytään erityisesti vapaa-ajan pyörämatkailuun. Tutkimuksessa luodaan katsaus pyörämatkailun markkinoihin Euroopassa sekä arvioidaan pyörämatkailun kehitysmahdollisuuksia. Tutkimusraportissa käsitellään pääasiassa eurooppalaista pyöräilyreittien verkostoa, EuroVelo-verkostoa, josta on tarkoitus tehdä kestävä Euroopan laajuinen verkosto. EuroVelo-verkostoa hallinnoi Euroopan pyöräilyliitto, jonka tavoitteena on edistää hyvin suunniteltuja, merkittyjä ja markkinoituja pyöräilyreittejä kaikkialla Euroopassa. Raportissa pohditaan, voitaisiinko EuroVelo-verkoston avulla lisätä yleisesti liikenteen ja matkailun tarjontaa Euroopassa. Tutkimuksessa arvioidaan myös ehdotusta uuden pitkän matkan reitin avaamisesta. Sen avulla voitaisiin yhdistää kolme keskeistä tekijää kulttuuri, kulttuuriperintö ja luonto ja nämä uudet markkinat toisiinsa. Barentsinmereltä Mustallemerelle ulottuva Iron Curtain Trail- eli rautaesirippureitti olisi pituudeltaan kilometriä, ja sen varrella voisi tutustua yli 20 maahan, mukana myös 14 EU:n jäsenvaltiota. Rautaesirippureitti on oivallinen esimerkki rajatylittävän matkailun mahdollisuuksista, koska monet matkailijat päättävät nykyään käyttää osan lomastaan pyöräilemällä kaupungista toiseen (tai maasta toiseen). Pyörämatkailun markkinat Matkatoimistojen tärkein kohdemaa on ylivoimaisesti Ranska. Toiseksi tärkein kohdemaa on Itävalta. Pyörämatkailun tärkeimmät markkina-alueet sen sijaan ovat Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Vaatimus yhtämittaisesta, turvallisesta, miellyttävästä ja hyvin merkitystä reitistä on yleismaailmallinen. Kirjallisuuden perusteella ei voida hahmotella pysyviä kehityssuuntia; Eurostatin matkailutilastot eivät kata pyörämatkailua, eikä sitä käsitellä muissakaan yleisissä kansallisissa tai kansainvälisissä matkailualan katsauksissa. On myös tärkeää huomata, että pyörämatkailun tarjonta ja markkinoiden kysyntä kehittyvät eri tavalla eri puolilla Eurooppaa. Pyörämatkailu on jo nyt merkittävää esimerkiksi Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Alankomaissa. Vuoden 2009 tutkimukseen perustuvan uusintatutkimuksen mukaan useimmat asiantuntijat arvioivat maansa pyörämatkailumarkkinoiden olevan kasvussa vallitsevasta talousilmapiiristä huolimatta (aiemmin tilanne on pysynyt vakaana). EU:n pyörämatkailun arvoa ei voida määrittää täysin pitävästi. Laaditussa mallissa hyödynnetään kuitenkin tiettyä osaa Euroopan nykyisistä matkailijavirroista pyörämatkailun arvon ja määrän arvioimiseksi. Euroopassa tehdään vuosittain noin miljoonaa pyörämatkaa, joiden vuotuinen arvo on yli 44 miljardia euroa. Kokonaissumma perustuu arvioon kotimaassa ja ulkomailla tehdyistä pyöräilymatkoista. Yöpyvien pyörämatkailijoiden vuotuinen määrä on 20,4 miljoonaa, ja he kuluttavat matkoillaan noin 9 miljardia euroa vuosittain. 3

4 Osasto B: rakenne- ja koheesiopolitiikka EuroVelo-verkoston taloudellinen merkitys Tutkimuksessa arvioitiin myös EuroVelo-verkoston merkitystä. Tutkimustulosten mukaan EuroVelo-verkostoa ei voida toistaiseksi pitää merkittävänä liikenne- tai matkailuverkostona. Siihen liittyy kuitenkin suuria mahdollisuuksia, jos sen kehittämistä jatketaan. Tutkimuksen yhteydessä laadittiin malli sen arvioimiseksi, mikä olisi EuroVelo-verkoston taloudellinen merkitys, jos sitä kehitettäisiin eurooppalaisena liikenneja matkailuverkostona. Arvioiden mukaan 60 miljoonan tehdyn matkan suora tuotto on yhteensä 7 miljardia euroa. Tuo summa voidaan liittää pyöräilymatkailutuotteena markkinoituun EuroVelo-verkostoon. Ympäristövaikutukset Pyöräily itsessään on lähestulkoon päästötöntä. Useimmat pyöräilijät aloittavat pyöräretken suoraan kotioveltaan, mutta joskus kohteeseen siirrytään osittain myös moottoriajoneuvoilla. Tämä heikentää ilmanlaatua matkan varrella sekä lisää saastepäästöjä ja ruuhkia kohteissa. Tutkimuksen mukaan pyöräilijät suosivat kuitenkin keskimäärin ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja ja matkustavat lähempänä sijaitseviin kohteisiin, joten yhden pyöräilyloman päästöt ovat paljon pienemmät kuin muiden lomamatkojen päästöt. Yhdistäminen julkiseen liikenteeseen Muun lomamatkailun tapaan myös pyörämatkailuun liittyy useita eri liikennevälineitä. Pyörien kuljettaminen liikennevälineissä on ongelmallista pyörämatkailijan kannalta, koska rautatieyhtiöiden käytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Tilanne on hitaasti paranemassa etenkin Ranskan TGV-junissa, Saksan ICE-junissa ja Itävallan Railjet-luotijunissa, joiden pyöränkuljetuskapasiteettia on jo lisätty tai sitä on tarkoitus lisätä lähivuosina. Toivottavasti pienet parannukset lisäävät vähitellen yhdistetyn juna- ja pyörämatkailun kysyntää ja kannustavat samalla lisäämään myös junien pyöränkuljetuskapasiteettia. Pyörämatkailijat matkustavat Euroopassa jonkin verran myös linja-autoilla. Pyörien kuljettamiseen sovelletaan tiettyjä rajoituksia: pyörät on pakattava, ja ne on lentokoneiden tapaan kuljetettava tavaratilassa. Lisäksi yhdistetyn pyörä-bussimatkailun tarjonta on usein hyvin vähäistä. Pyörien kuljettamiseen liittyvät järjestelyt matkustajalautoilla ovat tärkeässä asemassa Euroopan laajuista pyörämatkailuverkostoa kehitettäessä. Tutkimusryhmä toimitti aiheesta pienimuotoisen internetkyselyn. Kyselyn tulosten mukaan matkustajalautoilla on halua ja kapasiteettia kuljettaa pyörämatkailijoita, mutta useimmat yhtiöt eivät markkinoi näitä palveluja missään. Rautaesirippureitti (Iron Curtail Trail, ICT) Rautaesirippu jakoi Euroopan Itään ja Länteen lähes puolet edellisestä vuosisadasta. Sen olemassaolosta muistuttavat matkan varrella monet muistomerkit ja paikalliset teokset. Valmistuessaan rautaesirippureitti muodostaisi yhtenäisen reitin Barentsinmereltä Mustallemerelle, ja se kulkisi 20 Euroopan valtion halki. 4

5 Eurooppalainen pyöräilyreittien verkosto EuroVelo Arvioiden mukaan reitin mahdollinen kysyntä olisi miljoona lomamatkaa ja 5,3 miljoonaa päiväretkeä vuodessa, ja sen suora vuosituotto olisi arviolta 521 miljoonaa euroa. Keskeinen tekijä on, että monet aluetaloudet voisivat hyötyä matkailun lisääntymisestä erityisesti niillä alueilla, joiden taloudellinen kehitys kärsi vuosikymmenten ajan rautaesiripun takia. Tämä ilmiö tunnetaan Saksassa käsitteellä "Zonenrandgebiete". Päätelmät Pyörämatkailijoita innoittavat monet asiat, mutta luonto ja mahdollisuus ottaa etäisyyttä arkeen ovat heille erityisen tärkeitä. Vaikka pyörämatkailu sopii hyvin yhteen EU:n kestävän matkailupolitiikan kanssa, sen kehitystä hidastavat monet tekijät, kuten vaikeus yhdistää eri liikennevälineitä sekä vähäinen tarjonta markkinoilla. Kestävän kehityksen näkökulmasta tärkein asia on juna- ja pyörämatkailun yhdistäminen. Pyörän kuljettaminen junassa on melko edullista, mutta se ei ole aina mahdollista tai kovinkaan helppoa. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei monissa pyörämatkailumarkkinoiden kannalta tärkeissä maissa ole laadukkaita pitkän matkan reittejä. Matkanjärjestäjät ja matkatoimistot eivät myöskään ole erityisen aktiivisia pyörämatkailun alalla. Tämän tutkimuksen yhteydessä tarkasteltu aineisto osoittaa, että pyörämatkailu tuo merkittäviä etuja kohteille, jotka eivät tällä hetkellä hyödy valtavirtamatkailun kehityksestä. Pyörämatkailija kuluttaa matkoillaan yhtä paljon kuin muut matkailijat. EuroVelo-verkosto ei ole toistaiseksi merkittävä matkailuvaltti useimmissa maissa sen takia, että sitä ei ole kehitetty riittävästi, jotta se nähtäisiin vaihtoehtoisena matkakohteena tai sen tuotemerkki olisi riittävän tunnettu. EuroVelo-verkoston kehittämiseen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia, mutta se edellyttää hallinnoivalta ryhmältä sitoutumista ja etukäteissuunnittelua. Ensiksikin tarvitaan vankka rahoitusperusta, jonka avulla koko verkostoa voitaisiin parantaa ja kehittää tämän vuosikymmenen aikana. Suositukset Tutkimuksessa annetaan kuusi keskeistä suositusta: 1. EuroVelo-verkosto on otettava osaksi TEN-T-ohjelmaa. 2. EuroVelo-verkoston koordinointiin ja markkinointiin on kohdennettava riittävät resurssit. 3. Pyörämatkailun yleistä kehitystä sekä EuroVelo-verkoston kehitystä on tarkasteltava kahden vuoden välein. 4. EU:ssa olisi nimitettävä henkilö johtamaan pyöräilyalaa. 5. Pyörien kuljettamista julkisissa liikennevälineissä, etenkin pitkän matkan junissa, pitäisi arvioida tarkemmin. 6. Rautaesirippureitin kehittämistä on ehdottomasti syytä jatkaa. 5