Tutkimuksen lähtöasetelmaa



Samankaltaiset tiedostot
minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Opetushallituksen kuulumiset

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Peruskoulu-työpaja

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Monimediaisesta kielenopetuksesta merkityksellisyyttä ja joustoa kielenopetukseen. AMK kieltenopettajapäivät Tampere

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Suomalaisen koulun kehittäminen

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot. PedaForum2016 Juha Jalkanen, FT Peppi Taalas, FT

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ. HANKETUTKIMUKSEN SATOA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN e:llä JA ILMAN. KT, tutkijatohtori Päivikki Jääskelä

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Uusi peruskoulu visiotyöpaja Workshop: Visioner för Den nya grundskolan

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

KTKO104. Luento

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere

Organisatorinen muutos

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Seminaari Heli Lepistö

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

OPPIMISANALYTIIKKA OPPILAITOKSISSA (2018) DigiKilta-seminaari, Hämeenlinna LEENA VAINIO

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Kuopion kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa ohjaavat Kuopion kaupungin strategialinjaukset.

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

IHME TEKEE EIHMEITÄ DIGITAALISIA TYÖVÄLINEITÄ JA SULAUTUVAA PEDAGOGIIKKAA TUTKIMUSMENETELMÄOPETUKSEEN

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät Sami Kalaja

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Uutta puhtia videoiden hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Joustavat oppimisen tilat Oppimaisemafestivaali Grand Marina Helsinki klo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpajat I & II. Opetushallitus ja

Tietostrategia Päivitetty

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Transkriptio:

Opetuksen monimuotoisuus kehittämisen kohteena - yksilö ja organisaatio haasteiden edessä TieVie seminaari 17.02.2005 Eija Aalto (eaalto@ulc.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tutkimuksen lähtöasetelmaa

(Kielen)opetuksen muutospaineita Oppijan / teknologian roolista Tavoitteellinen oppija Yksilölliskognitiivinen näkökulma Tietoisuus omasta toiminnasta Tavoitteellisuus osana tekemistä Viestivä oppija Sosiokonstruktivistinen näkökulma Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kollaboraatio ja yhteiset tavoitteet Kokeileva, tutkiva oppija eksperimentaalisosallistuva näkökulma Kokeilujen ja minitutkimusten kautta oppija luo omaa ja jaettavaa uutta käsitystä asioista Taalas, 2003 Pachler&Daly, 2004

Kaksi ikkunaa muutokseen Seitsemän vuoden seurantatutkimus Englannin opettajien teknologian käyttö kaikissa Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa Data kerätty vuosina 1994, 1997, 2001 kyselylomakkein Tavoitteena selvittää Millaista teknologian käyttö on ja miten se on muuttunut Täydennyskoulutus, tarjolla oleva kehittämisen tuki, laitteistojen saatavuus Ideaalikäyttö Kolmen vuoden kehittämishanke (2001-2004) Yliopiston kielikeskus Tavoitteena ymmärtää kielenopetuksen realiteetteja ja kehittää pysyviä rakenteita kielenopetuksen monimuotoistamiseen Systeemisyys lähtökohtana yksilö JA organisaatio Seurantatutkimuksen ajanjakso

Hallinnollinen teknologian käyttö Administrative Use 2001 n=111 9 87,4 (n=97) (n=10) 3,6 Not at all Sometimes Weekly Daily 1997 Year n=119 2,5 9,2 26,9 61,3 1994 n=201 16,6 25,6 31,7 26,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian käyttö opetuksessa Computer Use for Teaching 2001 n=111 11,2 47,7 31,8 9,3 Not at all Sometimes Weekly Daily 1997 Year n=119 16,8 47,1 30,3 5,9 0,5 1994 n=201 40,7 50,3 8,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Internetin/WWW:n käyttö Use of Internet / WWW 2001 n=111 12,1 56,1 18,7 13,1 Not at all Sometimes Weekly Daily 5,1 1997 Year n=119 32,5 49,6 12,8 3,3 1994 n=201 95,7 1,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pohdintaa ykkösosasta Käyttö lisääntynyt kyllä mutta ei strategioiden mukaisesti Opetuskäyttö suhteellisen perinteistä teknologia korvaa, ei uudista tai laajenna Täydennyskoulutuksella ei näytä olevan vaikutusta kehittämisinnokkuuteen tai käyttöön Asenteet muuttuneet positiivisemmiksi Jatkossa haastattelut ja muu havainnollistava data

Tutkimuksen toinen osa Jyväskylän yliopiston kielikeskus Itsearviointiraportin pohjalta mietityt kehittämistarpeet Monivuotinen yhteisen kehittämisen traditio Yhteinen, kokonaisvaltainen suunnittelu Ei oletettua lähtötasoa eikä valmiiksi naulattua tavoitetta kukin opettaja / toiminta-alue saa itse määrittää kehittämisen painopisteet pedagoginen ja tekninen tuki kohdennetusti tarjolla Systeemisyys Yhden osa-alueen muuttaminen vaikuttaa väistämättä myös toisiin alueisiin Yksilö- ja organisaatiotason toiminnan synkroinointi Hallintohenkilökunta myös mukana opetuksen kehittämisessä Yhteiset käsitteet ja työkalut Jaettu käsitys virtuaalisuudesta, monimuotoisesta opetuksesta Omien kurssien rakenteiden pohtiminen Oppijan polku ja integroivan pedagogiikan käsite Strategisempi ote kehittämisen tavoitteisiin Kielikompassi Konkreetti kehittämisen kohde ja tuotos

Kompassin taustaa Ideointi käynnistyi syksyllä 2001 Kompassin ensimmäinen versio julkaistiin tammikuussa 2003 Ilmassa olevien ideoiden elektroninen realisaatio Versio 2.0 julkaistiin lokakuussa 2004 Opitun pohjalle rakennettu täysin uusi tietokantapohjainen järjestelmä Luovuuden ja realismin kompromissi Kielikeskuksen KieliKompassi Fyysisen toimintatilan elektroninen laajennus Jotain kasvokkaisopetuksen ja oppimisalustojen välissä Osa pitkällistä pedagogista kehittämistä Tarjolla aktiviteetteja ennen kursseja, kurssien aikana ja niiden jälkeen

Kompassin sisällöntuotanto Opettajat (kieliryhmät) Hallintohenkilöstö Kielenopettamisen ja oppimisen 20 ov opiskelijat (Solki) Kesäharjoittelijat Kieltenlaitoksen gradun tekijät Virtuaalikielikeskuksen yhteishankkeet Opettajien toiminta Taustalla laajamittainen koulutus ja tuntikevennykset Teknistä ja pedagogista tukea jatkuvasti saatavilla Opettajien sisällöntuotannon välineet Macromedia Dreamweaver (ja Coursebuilder) MacromediaContribute Kompassin oma editori ja koulutusta kuvan käsittelyssä, digikuvauksessa ja skannauksessa, ääni- ja videoeditoinnissa

Kehittäminen opettajan näkökulmasta Pedagogista ajattelua eri tasoilla: ruohonjuuritason valinnat laitostason linjaukset oman alan kehittäminen Kokonaisuuksien hallintaa projektien vetovastuu Yhteisten käsitysten neuvottelu ymmärrys, arvostus ja itsen arvostus Todellista tulosta pienin askelin S2-sivuston haasteita Olennaisen pelkistäminen Oppiminen merkitykselliseksi erilaisille oppijoille Oppimisympäristön laajentaminen - oppijan toiminta näkyviin Selkeys ja visuaalisuus S2-sivut

Lisää pohdintaa Laatu vs. määrä Miten yksittäinen opettaja saa omassa työssään laadusta kiinni Tutkimusmetodinen kehittäminen Teknologia Opetusmetodi Miten integroida teknologia opetussuunnitelmaan ja tavoitteisiin luonnollisella tavalla Opettajan asiantuntijuuden uudelleen tarkastelu Ympäröivän yhteisön muutokset Teknologiataidot Luontaisemmat tavat osallistua tutkimukseen Ja vielä Tavoitteiden konkretisoiminen systeeminen ajattelu yksilö, organisaatio, ympäröivä yhteisö Sitoutuminen (aika, trendit) Kokonaisvaltaisten opetuksen mallien kehittäminen monimediaisuus, medialukutaito Käsitteiden lokalisointi, merkitys Kieliasiantuntijuuden määrittely nykyaikaan Osallistuva ja vastuullinen ote alueen kehittämiseen

Kehittämistyö jatkuu... Esimerkkinä uudenlainen kurssiajattelu: Tavoitteet yli kurssin: työkaluja jatkuvaan kehittämiseen Oppijan sitouttaminen kielitaidon kehittämisessä Mahdollisuus erilaisiin polkuihin projektimaisen rakenteen avulla Monimediaisuus ja kurssin kulku prosessin seuraaminen ja mukailu oikea-aikainen reagoiminen: työkalut ja pedagoginen tuki Mediasuomea-kurssin missio

Projektimaisen kurssin lisäarvo? Ryhmän voima sitoutumisen ja itsensä ylittämisen suhteen suuri Opiskelijoiden tiedostuminen taidostaan Etappien rakentuminen osaksi kokonaisuutta Kurssi joustaa tekemisen myötä ja tukee siten eri työvaiheissa syntyviä tarpeita Palaute monipuolista ja eri työskentelyn vaiheisiin linkittyvää Toiminnallisessa työskentelyssä irti kielellisestä vertailusta

Kiitos! Lisää näistä asioista löytyy Peppi Taalas: Change in the making: strategic and pedagogical aspects of technology integration in language teaching www.solki.jyu.fi Aalto & Taalas: Monimuotoisen ja monimediaisen kurssin haasteet AFinLA:n vuosikirja, ilmestyy myöhemmin tänä vuonna