MAAKUNTAKAAVAN LUONNONVARARYHMÄ Aika: 28.5.2012 klo. 13.01 n. klo 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, kokoushuone Vellamo Läsnä: x Pertti Heikkinen, Hämeen ELY-keskus x Sinikka Koikkalainen[Jukka Inkilä], Heinola [Mika Lastikka (Juha Tikka) Lahti] x Katja Puurtinen, Asikkala [Susanna Uusi-Kytölä, Sysmä] x Tiina Karu-Hanski, LSYP [Juha Sipilä, Hämeenkoski] x Kirsi Liukkonen-Hämäläinen, Orimattila (saapui myöhässä kohdan 3 käsittelyn aikana) [Antti Kailio, Hartola] [Heikki Salonsaari, Hollola] [Risto Helander, Nastola] x Kari Lappalainen, Destia Oy (saapui myöhässä kohdan 3 käsittelyn aikana) x Heikki Räty, Lemminkäinen Infra Oy x Mika Penttilä, Fingrid [Jaana Lehtovirta, Lahti Energia Oy (varalla Jukka Manskinen) ] [Arto Virtanen, Päijät-Hämeen liikunta- ja urheilu (Mai-Brit Salo)] x Asta Sarkki (varalla Esko Laitinen), Metsänomistajien liitto x Ilpo Markkola (Jukka-Pekka Kataja), MTK-Häme x Jari Yli-Talonen [Jukka Suhonen], Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme x Matti Laurila, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri x Jorma Rautama [Arto Puikkonen], Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys x Paula Velling, LAKES [Heikki Nurmi, GTK ] [Metsähallitus ] [Anni Mikkonen, Suomen tuulivoimayhdistys ry ] [Jaakko Silpola, Turveteollisuusliitto ry] x Juha Sillman [Eero Ruotsila], Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta, Puolustusvoimat x Silja Mäkelä, Ympäristöterveyskeskus, PHSOTEY [Jarkko Kohtala, Vattenfall] [Outi Hongisto, PH Yrittäjät] x Sakari Paasonen, Lahden ampumaseura ry x Tapio Jurvanen, Ampumaurheiluliitto, Häme x Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto x Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto x Veera Lehto, Päijät-Hämeen liitto x Jussi Mäkinen, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri x Tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto, puheenjohtaja Asialista 1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja avaa kokouksen. - Käydään esittelykierros ja todetaan läsnäolijat.
Ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13:01. Osanottajat esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen pj esittelee asialistan Hyväksytään asialista. Ehdotus hyväksyttiin. 3. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Maakuntakaavatyössä ovat käynnissä valmistelut yhdistetyn luonnos- ja tavoitevaiheen aineiston nähtäville asettamiseksi. Maalis-huhtikuulla toteutettiin kaavan valmisteluun liittyvät kuntakierrokset. Maakuntahallituksen on tarkoitus päättää kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 15.6.2012. Kaava-aineisto lähetetään mahdollisimman pian päätöksen jälkeen lausunnoille ja nähtäville kuntiin. Nähtävillä ja lausunnoilla aineiston on tarkoitus olla syyskuun loppuun saakka. Luonnoskartalla keskitytään nostamaan esiin likimääräisesti ne alueet, joille kohdistuu nykyiseen lainvoimaiseen maakuntakaavaan merkittävimmät muutospaineet. Luonnoskartta ei sisällä kaikkia kohteita, joihin maakuntakaavaehdotuksessa tullaan tekemään muutoksia tai tarkennuksia. Kartalla esitetyt muutospainealueet ovat luonteeltaan informatiivisia ja niihin sisältyvät asiat ratkaistaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaselostuksessa kuvataan, mitkä asiat vaikuttavat kullakin alueella tarpeeseen muuttaa nykyistä lainvoimaista maakuntakaavaa. Kaavaselostuksessa esitellään myös noin 20 suurta periaatteellista kysymystä, jotka on ratkaistava ennen kuin varsinaisen maakuntakaavaehdotuksen laatiminen voidaan aloittaa. Periaatekysymyksiä on maakuntakaavan mitoitusväestä ja tavoitteellisesta keskusverkosta, kaupan ratkaisuista ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta asumisen sijoittumisessa. Kysymykset koskevat myös liikennejärjestelmän palvelutasoa, mahdollisia suuria lentokenttä- ja raideliikennehankkeita sekä yhdyskuntateknisen huollon kysymyksiä. Periaatekysymyksiä on myös maaseutuun, loma-asumiseen ja matkailuun liittyen. Luonnonvarojen käyttöön liittyviä periaatekysymyksiä on tuulivoimasta, maanvastaanottoalueista, metsäenergiaterminaaleista, luonnonympäristöstä ja virkistysalueista. Näitä periaatekysymyksiä ja niihin liittyviä lähtökohtia, kysymyksen asettelua ja soveltuvin osin vastuullisen maakunnan kriteereihin nojaavaa vaikutusten arviointia kuvataan selostuksessa. Luonnosaineiston nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuustolle esitetään päätettäväksi periaatekysymyksiin liittyvät ratkaisut ja tavoitteet, jotka ohjaavat kaavan jatkovalmistelua. Riitta Väänänen esittelee kaavatyön tilannetta. Merkitään esitetty tilannekatsaus tiedoksi. Merkittiin esittely tiedoksi.
Riitta Väänänen esitteli maakuntakaavan valmistelun tilannetta ja kaavatyöhön liittyvää sidosryhmien osallistamista. Maakuntakaavan muutoskohteita korostavan luonnoskartan esitystapaa käytiin lävitse. Luonnosvaiheessa periaatteellisina kysymyksinä esiin nostetuista kysymyksistä nousee esille ratkaisuja, joita ei ole vielä esitetty muutospainealueina. Keskeiset periaatekysymykset käytiin otsikkotasolla läpi. Asiasta käytiin seuraavaa keskustelua: MTK/Markkola: Mitoitusväki tärkeä asia maaseudun toimintojen turvaamisessa. Maaseudulle pitäisi saada lisää asuntokapasiteettia. 4. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet ja niiden vähimmäiskoko Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on asettanut maakunnalle kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa on yksi keino edistää valtuuston tavoitetta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavalla edistetään alueidenkäyttötavoitteiden pyrkimystä tuulivoimaloiden keskitettyyn sijoittamiseen. Ajatuksena on, että tuulivoimaloiden keskittäminen suuriin puistoihin ja järkeviin paikkoihin vähentää tuulivoiman haittavaikutuksia verrattuna siihen, että pieniä tuulivoimayksiköitä rakennettaisiin moniin eri paikkoihin. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvityksessä on määritelty alustavasti seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Esiselvityksen mukaisista Päijät-Hämeen parhaista alueista (15 kpl, ks. liite) on käynnistymässä jatkoselvitys. Seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet käsitellään maakuntakaavassa ja tätä pienemmät alueet kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavoissa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskoko voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Harkittaessa maakuntakaavassa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskokoa, tulee ottaa huomioon maakuntakaavan tehtävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttajana ja merkitykseltään seudullisten alueidenkäyttökysymysten ratkaisijana sekä maakuntakaavan muu sisältö ja esitystapa. Vähimmäiskoon määrittelyyn vaikuttavat myös alueen ominaispiirteet ja seudullisen ohjauksen tarve. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotusluonnoksessa tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevaksi ohjeistukseksi määritellään maakuntakaavan tuulivoima-alueiden alarajoihin vaikuttavia tekijöitä. Ehdotuksen mukaan tuulisuuden kannalta tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvilla alueilla, joilla alueidenkäytön järjestäminen edellyttää yhteen sovitettuja ratkaisuja useamman kunnan alueella, on tuulivoimarakentamiseen osoitettavien alueiden vähimmäiskoko pienempi kuin alueilla, joilla ei ole odotettavissa merkittävää tuulivoimarakentamista ja joilla yhteen sovittamisen tarve muuhun alueidenkäyttöön on vähäisempi. Maakuntakaavoissa osoitettavien alueiden vähimmäiskoko voi näin ollen vaihdella lukumäärältään noin kolmen yksikön tai kymmenen megawatin tehosta aina suurempiin, esimerkiksi kymmenen yksikön tuulivoimalapuistoihin. Maakuntakaavaluonnoksen periaatteellisena kysymyksenä on: Mikä on maakuntakaavassa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskoko Päijät-Hämeessä?
Tapio Ojanen esittelee tuulivoima-alueiden suunnittelutilannetta. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua. Merkittiin esittely tiedoksi. Tapio Ojanen esitteli alustavassa tarkastelussa merkittävimmäksi nousseita alueita ja esitteli tehtäviä jatkoselvityksiä. TO kävi läpi tuulivoima-alueiden vähimmäiskokoon liittyvää periaatteellista kysymystä. TO esitteli myös mahdollisuutta merkitä maakuntakaavaan tuulivoimaan soveltumattomia alueita, ns. ei-alueita. Aiheesta käytiin seuraavaa keskustelua: MTK/Markkola: maakuntakaavaan merkittävän alueen vähimmäismitoitukseksi pitäisi saada 10 voimalaa. Huomautti, että Ojasen esittelemästä kartasta puuttui yksi aiemmin esillä ollut alue Hollolassa VT12 läheltä. MHY/Yli-Talonen: maakuntakaavaan mieluummin mahdollistavia kuin rajoittavia merkintöjä. 10 yksikköä olisi hyvä alaraja maakuntakaavaan merkittäville kohteille. LS-piiri/Laurila: tuulivoimapuistot kannattaisi sijoittaa asutuksen lähelle, koska energian kulutuskin on siellä. Sijoittamisessa kannattaisi hyödyntää myös valmiiksi rakennettuja ympäristöjä, esim. maanteiden ja linkkimastojen läheisyyttä. Korosti Salpausselän ja Päijänteen maisemaarvojen huomioimista. Toivoi, että tuulivoimassa harjoitettaisiin entistä hajautetumpaa tuotantoa, esimerkiksi tilakohtaisin voimaloin. Puolustusvoimat/Sillman: halusi tietää, tuleeko kaavaan rajoituksia tuulivoimaloiden korkeudelle. Fingrid/Penttilä: Puistojen koko tulisi sijoittaa yhteen kantaverkkojen sijainnin kanssa. Sähkölinjan yhteystarpeen merkitseminen voi ohjata väärään suuntaan, kun mahdolliset toimijat ja puiston toteutuva koko eivät ole vielä tiedossa. Ei pitäisi merkitä automaattisesti linjan yhteystarvetta potentiaalisen alueen ja nykyisen verkon lyhimmän välimatkan kohtaan, koska yhteystarve voi olla järkevämpää sijoittaa toteutusvaiheessa jonnekin muualle. Pitäisi ottaa huomioon, että toteutuvat hankkeet saattavat sijoittua muuallekin kuin ennalta otollisimmiksi arvioiduille alueille. Päijät-Hämeen lintutiet. yhdistys/rautama: alarajaksi tulisi valita kolme yksikköä, jotta riittävät selvitykset tulisi turvattua. ELY/Heikkinen: maakuntakaavaan merkittävien tuulivoima-alueiden yksiköiden alaraja olisi järkevää kytkeä YVA-lain mukaiseen alarajaan. Rajan alittavat voimalaitoskeskittymät vaativat joka tapauksessa kunnan laatimaa yleiskaavaa. Heinola/Koikkalainen: Vaatiiko tuulivoimala aina asemakaavan laatimisen? ELY/Heikkinen: ei vaadi asemakaavaa, mutta yleiskaavan vaatii.
Orimattila/Liukkonen-Hämäläinen: Orimattilassa on tullut lausunnolle yksi 3-5 voimalan tuulivoimahanke Orimattilan ja Pukkilan rajaseudulle. Kyseinen alue on arvokas linnusto- ja maisema-alue. Ojanen: Puheena ollut kartasta puuttuva alue Hollolassa on ollut esiselvityksen ehkä -aluetta. Koska kyllä -alueitakin oli tarpeeksi, ehkä -alueet pudotettiin jatkotarkastelusta. Nykyisessä maakuntakaavassa mikään ei ohjaa/rajoita tuulivoimaloiden sijoittumista. Mahdolliset rajoitukset tuulivoimaloiden korkeuteen ratkaistaan kaavan ehdotusvaiheessa. Tuulivoimahankkeisiin liittyvien selvitysten pitäisi olla yhtä perusteellisia riippumatta siitä onko kohde merkitty tuulivoimapuistona maakuntakaavaan vai ei. Heinola/Koikkalainen: onko hiljaisia alueita selvitetty tuulivoima-alueiden suunnittelun yhteydessä? P-HL/Mäkinen: Hiljaisten alueiden selvitys on parhaillaan käynnissä. 5. Uusien maa-ainesten vastaanottoalueiden merkitseminen maakuntakaavaan Lahden seudun maanvastaanottoalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (2010) selvitettiin vaihtoehtoja uudeksi seudulliseksi maanvastaanottoalueeksi. Tarkastelussa oli neljä aluetta, joista kolme on nähty jatkovalmisteluun soveltuvina. Alueet ovat Aikkala ja Tuohijärvenkallio Hollolassa sekä Nastolan vanha kaatopaikka-alue Nastolassa. Näistä Aikkalan alue on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen. Lahden seudulla on tällä hetkellä käytössä kuusi aluetta, jonne voidaan sijoittaa rakennustoiminnan puhtaita ylijäämämaita. Lahden seudulla tarkoitetaan tässä Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan muodostamaa aluetta. Näiden vastaanottoalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus on yhteensä noin 1 200 000 k-m 3. Tämän lisäksi Lahden Rälssiin on suunniteltu nykyisen maankaatopaikan laajentamista siten, että alueelle saadaan läjitystilaa vaihtoehdosta riippuen noin 3,7 4,3 Mk-m 3. Lahden seudulla muodostuu vuosittain 400 000-500 000 k-m 3 ylijäämämaita. YVA-selostuksen mukaan osa ylijäämämaista voidaan ohjata hyötykäyttöön maisemarakentamisessa ja meluntorjunnassa, mutta valtaosa ylijäämämaista on vielä nykyisin läjitettävä maanvastaanottoalueille. Nykyinen käytettävissä oleva läjitystilavuus, kun Rälssin laajennusalue otetaan huomioon, vastaa 13 15 vuoden tarvetta, mikäli hyötykäyttöön ei saada ohjattua nykyistä enempää maa-aineksia. Pyrkimys on, että ylijäämämaita voitaisiin käyttää hyödyksi joko sellaisenaan tai jalostustoiminnan kautta, jolloin loppusijoitukseen ohjautuisi nykyistä vähemmän ylijäämämaita. Tästä tavoitteesta huolimatta Rälssin laajennus ei kuitenkaan yksinään turvaa riittävää maa-aineshuoltoa pitkällä, noin 30 vuoden ajanjaksolla. Maanvastaanottoalueiden YVA-selostuksessa on kunkin alueen kohdalla pidetty ylijäämämaiden vastaanottokapasiteettina 240 000 k-m 3 /a 480 000 k- m 3 /a. Uusien maanvastaanottoalueiden määrää ja mitoitusta voidaan tarkastella myös Lahden seutua laajemmasta viitekehyksestä. Halutaanko Lahden seudulla esimerkiksi palvella Uudenmaan maakuntaa maa-aineshuollossa? Periaatteellisena kysymyksenä maakuntakaavan luonnosaineistossa on: Kuinka montaa uutta maanvastaanottoaluetta tavoitellaan varattavaksi maakuntakaavaan? Tapio Ojanen esittelee asiaa.
Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua. Merkittiin esittely tiedoksi. Aiheesta käytiin seuraavaa keskustelua: MTK/Markkola: vastaanottoalueita tulisi olla mahdollisimman paljon, jotta kuljetusmatkat olisivat lyhyitä. Maa-aineksia tulisi voida ottaa vastaan myös maakunnan ulkopuolelta. Ls-piiri/Laurila: mieluummin hajautettuja maa-ainesten vastaanottoalueita kuin keskitettyjä isoja alueita. Toivoi rakentamiseen tehokkuutta, jotta siirreltäviä maa-aineksia syntyisi mahdollisimman vähän. Heinola/Koikkalainen: hajautettuja pienempiä maa-ainesten vastaanottoalueita on jo nyt maakunnassa. Metsänomistajien liitto/sarkki: Maa-ainesten käyttöä tulisi tehostaa. Nykyisin aineksia louhitaan toisaalta ja läjitetään toisaalle. Orimattila/Liukkonen-Hämäläinen: Orimattilaan ei ole haluttu tuoda 12 vuoden aikana yhtään kuormaa puhdasta maata, lievästi saastuneelle maalle sen sijaan kysellään läjityspaikkoja. Destia/Lappalainen: onko suunnitelluissa alueissa huomioitu mahdollisuus ainesten kierrättämiseen, esim. murskaustoimintaan? Ojanen: maa-ainesten vastaanottoalueista tehdyssä YVA-selvityksessä ei ole vielä otettu kantaa toiminnan yksityiskohtiin. 6. Metsäenergiaterminaalit Maakuntakaavan sidosryhmäkeskusteluissa on noussut esiin tarve selvittää metsäenergiaterminaalien tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia. Selvitettäviä asioita olisi esimerkiksi terminaalien mitoitus ja sijainnit logistisesti järkevänä kokonaisuutena sekä liikenne- ja muut ympäristövaikutukset. Vaikutusten arvioinnin näkökulmasta olisi kiinnostavaa vertailla hajautetun ja keskitetyn toimintamallin eroja. Periaatteellisena kysymyksenä maakuntakaavan luonnosaineistossa on: Selvitetäänkö maakuntakaavatasolla metsäenergiaterminaalien mahdollisia sijoituspaikkoja? Tapio Ojanen esittelee asiaa. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua metsäenergiaterminaalien selvitystarpeesta ja mahdollisen selvityksen toteutuksesta ja rahoituksesta. Merkittiin esittely tiedoksi. Aiheesta käytiin seuraavaa keskustelua: MHY/Yli-Talonen: Yli-Talonen kertoi metsäenergiaan liittyviä tunnuslukuja Päijät- Hämeestä ja laajemmalti:
- maakunnassa on pienempiä metsäenergiaterminaaleja 14 kappaletta. Tällä hetkellä maakunnassa on 15.000 erilaista energiapuukeskittymää, joiden murskaamisesta ja poiskuljettamisesta aiheutuu melua ja tieverkostolle ajoittaista tukkeutumista. - Ruotsissa on käytössä isot metsäenergiaterminaalit - 90 % metsäenergiasta viedään maakunnan ulkopuolelle. - keskimääräinen kuljetusmatka on 130 km - yhdessä hakerekassa kulkee 100 MWh energiaa - metsäenergiasta 5-7% tulee kannoista - Päijät-Hämeen energiapuun tuotanto vastaa jo nyt vuoden 2020 velvoitteita - Päijät-Hämeessä poikkeuksellisen iso osuus työvoimasta saa elantonsa metsäsektorista - Suomessa jo tehdyt ratkaisut metsäenergian käytön lisäämiseen lisäävät hakkeen kysyntää 10 milj. m 3 vuodessa ja raaka-aientta joudutaan tuomaan ulkomailta. MTK/Markkola: kasat pitäisi saada pois metsistä isompiin terminaaleihin, koska kaikilla keleillä metsäautoteitä ei voida ajaa. Hämeenkoskella on jo yksi isompi terminaali. LS-piiri/Laurila: Kantojen nostolla energiapuuksi voi olla arvaamattomia seurauksia metsäluonnolle. Kantojen käytön taloudellisuus kyseenalaista. Paikallinen kyläyhdistys Padasjoen Maakeskellä vastusti suunniteltua energiaterminaalia. Heinola/Koikkalainen: kaikki murskaustoiminta aiheuttaa valituksia. Murskausalueiden sijoittamisen parempi suunnittelu auttaisi. Metsänomistajien liitto/sarkki: Metsäenergia on tärkeä elinkeino maaseudulla, jossa muuten ei ole paljon elinkeinoja. Maakunnallinen suunnitelma metsäenergiaterminaaleista olisi selvittämisen arvoinen idea. Orimattila/Liukkonen-Hämäläinen: Orimattilassa kantojen nosto ei ole ollut hyvää bisnestä. Kantojen noston mukana maaperästä poistuu metsälle tärkeitä ravinteita. Hakkeen hinta alkaa olla jo niin korkea, että sen käyttö ei ole taloudellisesti kannattavaa. Destia/Lappalainen: Logistiikan kannalta olisi järkevintä keskittää useita eri toimintoja samoille alueille. Esimerkiksi metsäenergiaterminaalit, maa-ainesten vastaanottoalueet ja tuulivoimalat voisi keskittää samoille alueille. 7. Ekologisen verkoston käsittely maakuntakaavassa Päijät-Hämeen liitto on teettänyt selvityksen maakunnan ekologisesta verkosta vuonna 2006. Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti merkittävät luonnon ydinalueet ja näiden väliset ekologiset yhteystarpeet. Selvitys päivitetään vuosien 2012 13 aikana osana maakuntakaavan valmistelua. Päivitetyssä versiossa otetaan huomioon viimeisimpien vuosien aikana täydentynyt suojelualueverkosto, uusin tieto hirvieläinten reiteistä, karttunut tieto uhanalaisten lajien esiintymistä ym. Selvityksessä kiinnitetään huomiota erityisesti laajoihin metsäalueisiin ekologisen verkoston osana. Ekologisen verkoston ydinalueet ovat laajoja metsäalueita, jotka voivat olla suojelualueita mutta enimmäkseen ne ovat metsätalouskäytössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät myös, että hyviä ja yhtenäisiä metsätalousalueita ei saa pirstoa muulla maankäytöllä ilman hyviä perusteita. Kyseisellä tavoitteella halutaan turvata ennen kaikkea metsätalouden edellytyksiä,
mutta laajojen metsätalousalueiden pysyminen mahdollisimman yhtenäisenä tukee myös ekologisen verkoston toimivuutta. Maakuntakaavan luonnoksessa periaatteellisena kysymyksenä ekologiseen verkostoon liittyen on: Mitä toimintoja ekologisen verkoston ydinalueilla voidaan sallia? Jussi Mäkinen esittelee asiaa. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua. Merkittiin käyty keskustelu tiedoksi: MHY/Yli-Talonen: minkäänlaisia rajoitteita metsänomistajille ei saa tulla. Osalla metsänomistajia on halukkuutta lisäsuojeluun. Niille on annettava mahdollisuus metsätalouden harjoittamiseen ketkä sitä haluavat. Ls-piiri/Laurila: eliölajien sukupuuttoaalto on menossa, ekologinen verkosto ylläpitää monimuotoisuutta. Metsäalueet tulisi pitää metsäpeitteisinä ja avohakkuita tulisi välttää. Purot ovat tärkeitä ekologisia käytäviä. Harjujen, erityisesti Salpausselän merkitys ekologisena käytävänä on suuri. Mäkinen: Ekologinen verkosto ei vaikuta Metsälain tulkintoihin. Metsälaki määrää miten metsätalousalueilla toimitaan. Purojen merkitys ekologisina käytävinä korostuu maakuntakaavaa tarkemman tason kaavoituksessa. Taajamatoimintojen alueille mitoitettava väljyys mahdollistaa arvokkaiden luontokohteiden ja ekologisten käytävien huomioimisen myös taajama-alueilla. Metsänomistajien liitto/sarkki: ekologinen verkosto on hyvä tiedon lisääjänä mutta ei rajoitteiden tuojana. Suomalaiset talousmetsät ovat jo nyt monimuotoisia verrattuna ulkomaisiin talousmetsiin. Orimattila:Liukkonen-Hämäläinen: Ekologiset yhteydet on huomioitu kunnassa väylähankkeiden lausunnoissa. LSYP/Karu-Hanski: ekologiset väylät on pyritty huomioimaan kaavoituksessa Heinola/Koikkalainen: ekologinen verkosto on hyvä olla maakuntakaavassa. P-HL/Karila-Reponen: voimassa olevan maakuntakaavan aikana ei ole tullut esille, että nykyinen ekologinen verkosto olisi tuonut rajoitteita maankäytölle. Ekologisten yhteyksien huomioiminen on edullisempaa aikaisessa vaiheessa, ennen kuin joudutaan turvaamaan ne silta/tunneliratkaisuin. 8. Virkistysalueiden käsittely maakuntakaavassa Nykyisessä maakuntakaavassa on 54 aluemaista virkistysaluetta, kaksi retkeilyaluetta ja 17 pienempää virkistyskohdetta. Näiden lisäksi on 9 erityistä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Virkistysalueiden toteutustilanne vaihtelee suuresti, osa on lähinnä metsätalouskäytössä kun taas osalle on rakennettu mittavat virkistystä tukevat palvelurakenteet ja kohteilla vierailee kymmeniä kävijöitä päivittäin. Monelle kohteelle on nykyisin erittäin vaikea päästä ilman yksityisautoilua. Osa nykyisistä virkistysalueista on ajoittain vain rajoitetun käyttäjäryhmän käytettävissä, koh-
teilla saattaa sijaita esimerkiksi seurakuntien leirikeskuksia, jolloin järjestettyjen tapahtumien aikaan alue ei ole vapaasti käytettävissä. Maankäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen Päijät-Hämeessä -hanke teettää selvityksen Päijät- Hämeen virkistysalueiden riittävyydestä, saavutettavuudesta ja nykyisten alueiden soveltuvuudesta virkistyskäyttöön. Hanke teettää myös selvityksen maakunnan hiljaisista alueista. Selvityksessä kartoitetaan erityisesti sellaisia luonnonrauha-alueita, jotka tukevat virkistäytymistä tai luontomatkailun kehittämistä. Tehtyjen selvitysten perusteella harkitaan, onko tarpeen osoittaa lisää virkistysalueita ja missä näille olisi suurin tarve. Jussi Mäkinen esittelee asiaa. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua. Merkittiin esittely tiedoksi ja käytiin seuraavaa keskustelua: Ls-piiri/Laurila: Matkailijoita tulisi ohjata maakuntaan, kuitenkin niin että alueen oman väestön virkistysmahdollisuudet turvataan. Moottoriliikenne/-urheilu tulisi ohjata pois virkistysalueilta. Luonnonsuojelupiiri järjestää perinteisesti 9.10. Hiljan päivänä retken hiljaiselle alueelle Orimattila/Liukkonen-Hämäläinen: Orimattilassa pulaa kävely-/pyöräilymatkan päässä olevista virkistysalueista. Käytöstä poistuneiden soranottoalueiden hyödyntäminen virkistysalueina mahdollisuus. Puolustusvoimat/Sillman: maakuntakaavan mitoitusväki tuo osaltaan osviittaa siihen, mille väkimäärälle virkistysalueet tulee mitoittaa. MTK/Markkola: virkistysalueen tulee olla jonkun toimijan nimissä ja tarvittaessa alueen lunastamiseen tulee olla resurssit. Pitäisi olla mahdollisuus tavoittaa virkistysalueet julkisilla liikennevälineillä. Heinola/Koikkalainen: Luonto on iso voimavara, luonnon hyödyntämisessä matkailu on tärkeä elinkeino. Vierumäen alue tarvitsee ympärilleen virkistysalueita. P-HL/Karila-Reponen: Maakuntakaavassa urheiluopistojen ympärille merkityt MU-alueet ovat osoittautuneet kysytyiksi alueiksi. Virkistysalueet on alun perin tarkoitettu kuntalaisten käyttöön. Kaupungit ovat myyneet maisemallisesti ja rahallisesti arvokkaita ranta-alueitaan mökkitonteiksi, mikä on murentanut virkistysalueita. Miten maakuntakaavassa sitoudutaan virkistysalueiden turvaamiseen? Alueiden käytön kestävyyteen on kiinnitettävä huomioita, liian iso paine johtaa ympäröivän alueen jokamieskäytön lisääntymiseen. 9. Muut ajankohtaiset luonnonvarakysymykset Keskustellaan seuraavista maakuntakaavaan liittyvistä luonnonvarakysymyksistä:
- Päijät-Hämeen Pohjavesien Suojelun ja Kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -projektin selvityksissä esiin nousseiden potentiaalisten uusien maa-ainesten ottoalueiden merkitseminen maakuntakaavaan - Maakuntakaavan turvealueiden tarkistustarpeet Nykyiseen maakuntakaavaan on merkitty kolme turpeenottoaluetta, yhteensä 288 ha. - Ampumaratojen, moottoriurheiluratojen ja muiden melua tuottavien toimintojen merkitseminen maakuntakaavaan Ampumaradat (luonnos): http://maps.google.com/maps/ms?msid=214913713165278509528.0004be90935718790c5cd&m sa=0&ll=61.169735,26.070557&spn=1.433078,4.938354 Moottoriradat (luonnos): http://maps.google.com/maps/ms?msid=214913713165278509528.0004be9331a3b8e2e345c&m sa=0&ll=60.802064,25.422363&spn=2.899896,9.876709 Merkittiin käyty keskustelu tiedoksi: POSKI-projekti: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys/rautama: ovatko POSKI-projektin selvitykset julkisia? Mäkinen: POSKI-selvitykset ovat vielä osin keskeneräisiä ja luonnosvaiheessa eivätkä vielä julkisia. Raportit ovat julkisia kun valmistuvat. Turve: ELY-keskus/Heikkinen: Turvetuotanto ei ole iso ongelma Päijät-Hämeessä, koska täällä ei ole merkittäviä hyödynnettävissä olevia suoalueita. Hartolan Isosuon turvelupa kaatui ja päätös on jo lainvoimainen VAPOn alueiden osalta. Mikäli uusia turvetuotantoalueita halutaan osoittaa, niiden luontoselvityksiin tulee kiinnittää erityistä huomioita. MTK/Markkola: Turve on tärkeä esimerkiksi hevosharrastuksessa [tallien kuivikkeena] MHY/Yli-Talonen: Turpeen merkitys Päijät-Hämeessä marginaalinen verrattuna esimerkiksi Pohjanmaahan. Ls-piiri/Laurila: Vesistöjen turvaamiseen kiinnitettävä huomioita turvetuotannon yhteydessä. Ampumaradat, moottoriradat: Lahden ampumaseura/paasonen: esitteli kuvaesityksen avulla saksalaisia ampumaurheilukeskuksia ja niiden maastoon sijoittamisen käytäntöjä. Vastaavalle olisi tarve Päijät-Hämeessäkin, ampumaurheilukeskus sopisi esimerkiksi valtateiden läheisyyteen, jossa on valmiiksi melua. Hälvälän alue tärkeä ampumaurheilijoille. Ympäristöterveyskeskus/Mäkelä: Hälvälä on ongelmallinen meluongelmansa vuoksi.
LSYP/Karu-Hanski: Ihmiset kokevat melun eri tavoin. Hollolalla on isoja intressejä Hälvälässä. Kukonkoivun moottoriradan käyttö ristiriidassa pohjaveden suojelun kannalta. Puolustusvoimat/Sillman: kesän aikana pitäisi tulla esikunnalta ohjausta, mikä on Hälvälän alueen käyttö vuoden 2014 jälkeen. Maakunnalliselle ampumaurheilukeskukselle olisi tarvetta. Ojanen: Kannattaa odottaa ratkaisua Hälvälän maankäytössä ennen isojen selvitysten aloittmaista. 10. Sidosryhmien muut toiveet maakuntakaavatyölle Kuullaan sidosryhmien muita luonnonvara-asioihin liittyviä toiveita maakuntakaavatyölle. Merkitään toiveet tiedoksi. Merkitään tiedoksi MTK/Markkolan esille nostama asia paikalliseen raaka-aineeseen perustuvasta biokaasuvoimaloiden verkostosta. 11. Muut mahdolliset asiat - ei muita asioita 12. Seuraava kokous Sovitaan sopivasta ajankohdasta seuraavalle kokoukselle. Kaikille eri teemaryhmille tarkoitus pitää yhteinen seminaarityyppinen tapaaminen syksyllä. Tarkempaa ajankohtaa ei vielä sovittu. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:32 Tapio Ojanen Mirja Karila-Reponen Jussi Mäkinen erityisasiantuntija maakunta-arkkitehti projektikoordinaattori