VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Samankaltaiset tiedostot
Keltasipuli Borettana

Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Satoa ruukusta ja laatikosta

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

PUUTARHAMARTAN POP UP

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Avomaan vihannesviljely

Vihanneksia ja mukuloita laatikkoon ja kasvimaalle. Puutarhamarttojen koulutus Asta Kuosmanen Huhtikuu 2015

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Karhunvadelman viljely

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Avomaankurkku Lemon Apple an. Avomaankurkku Reinin rypäle

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Hamppu viljelykiertokasvina

Maissin viljelyn perusvaatimukset

SANEERAUSKASVIT 2016

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Herkullista satoa. viljelylaatikosta

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Hedelmän- ja marjanviljely

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Harsot, kankaat ja katteet

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Kiitos. Juurikkaan vahvuudet

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu)

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Mikä on muuttunut? MTT

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Myllyvehnän lannoitus AK

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Johdatus päivän teemaan

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Kuminan kasvattaminen Suomessa

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Transkriptio:

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019

VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas sekä näiden muunnokset. Juurikkaiden suku on vanha suosittu viljelykasvi Välimeren alueella - Suomessa kasvatus aloitettiin 1800-luvulla. Lue lisää Martat-lehti 2/2019 Kuva Shutterstock

LAJIKKEITA Punajuurikkaat Egyptiläinen Litteänpyöreä makea aikainen lajike vuodelta 1870. Kasvuaika 50 vrk. Detroit 2 Pyöreä, ohutkuorinen, viljelyvarma lajike vuodelta 1897. Forono Pitkänomainen, makea, satoisa lajike. Keltajuurikkaat Burpees Golden Pyöreä, keltamaltoinen, maukas kulttuuriperintölajike, jota on viljelty jo ennen vuotta 1828. Valkojuurikkaat Albina Verduna Pyöreä, puhtaanvalkoinen, sileäkuorinen, erittäin makea. Raitajuurikkaat Chioggia Pyöreä, puna-valkoraidallinen, aikainen, maukas kulttuuriperintölajike 1800-luvulta. Kuva Shutterstock

JUURIKASMAA KUNTOON Parhaiten juurikkaat kasvavat Aurinkoisessa paikassa, 15 20 C lämpötilassa. Syvämultaisessa, kosteutta pidättävässä maassa. Maanparannus, kalkitus ja lannoitus Savimaata parannetaan lisäämällä hiekkaa ja kompostimultaa/turvetta/hyvää multaa. Hapan maa kalkitaan, hyvä ph 6-7. Maltillinen lannoitus hidasliukoinen lannoite (luonnonlannoitteet). Jos liikaa typpeä, juurikkaat keräävät nitraatteja. Jos maa on hyvässä kasvukunnossa (viljelykierto), lannoitukseksi voi riittää ruohosilppukate, jota lisätään muutaman kerran kesä-heinäkuussa (ei enää heinäkuun jälkeen, jotta juurikas ei kerää nitraatteja). Kuva Asta Kuosmanen

KYLVÖ LÄMPIMÄÄN MAAHAN Juurikkaiden siemenet kylvetään toukokesäkuussa Siementen liotus vedessä (muutama tunti) sekä kylvövaon kasteleminen nopeuttaa itämistä Kylvösyvyys 2-3 cm, riviväli 25 40 cm, taimiväli 5 10 cm. Lämpimässä maassa taimettuu viikossa. Jos maan lämpötila on alle 10 C, taimettuminen kestää kolmisen viikkoa (ei kannata kylvää liian aikaisin!). Jos yöt ovat kylmiä, kylvös on hyvä suojata harsolla, jotta juurikas ei virity kukkaan. Harso voi olla taimien päällä kesäkuun ajan. Itämisen ajan kastellaan tarvittaessa niin usein, että maa ei pääse kuivumaan. Maan pinnan kattaminen esimerkiksi olkisilpulla, ruohosilpulla tai harsolla vähentää veden haihtumista maan pinnan kautta. Kuva Asta Kuosmanen

HOITO KESÄN AIKANA Kylvös harvennetaan, kun ensimmäiset kasvulehdet alkavat kehittyä. Sopiva etäisyys on 5 cm, kun juurikkaita käytetään kesän aikana, 10-15 cm, jos sato korjataan vasta syksyllä. Siemenestä kasvaa yleensä useampi taimi, joista vahvin jätetään kasvamaan. Kuivina kausina juurikasmaata kastellaan. Kastelu vähentää myös kirppojen ym. pienten hyönteisten vioitusta sekä ehkäisee alkukesällä Streptomyces-sädebakteerin juurikkaan kuoreen aiheuttamaa rupea. Jos juurikkaat nousevat maan pinnalle, ne kannattaa mullata, jotta pinta ei kovetu. Kuva Asta Kuosmanen

KELLARIIN, PAKASTIMEEN TAI ETIKKAAN Sadonkorjuu Paras korjuusää aurinkoinen poutapäivä. Naatit kierretään irti niin, ettei juurikasosa vahingoitu. Juurikkaan säilytetään kellarissa 2-4 C lämpötilassa joko sellaisenaan tai turpeessa/hiekassa. Juurikkaita voi säilöä myös etikkasäilykkeenä tai pakastamalla tuoreraasteena/kiehautettuna. Poimi nuoria lehtiä ja versoja (harvennustaimia) salaattiin Kuva Shutterstock