HAKUOPAS Maatalustutteiden vientituki - hakupas
Sisältö 2 1 Yleistä vientituista... 5 1.1 Tutteen vientitukinimikkeen selvittäminen... 5 1.2 Vientitukiikeus... 5 1.3 Tukiikeuden syntyhetki... 6 1.4 Tutteen laatukriteerit... 6 2 Tukea hallinnivat viranmaiset... 6 2.1 Rekisteröityminen... 7 2.2 Asiakirjjen säilytys... 7 3 Tavanmainen vientimenettely... 8 3.1 Tdistusjärjestelmä... 8 3.1.1 Tdistusvaatimus... 8 3.1.2 Tapaukset, jissa tdistusta ei vaadita eikä vida esittää... 8 3.1.3 Ote vientitdistuksesta... 9 3.1.4 Tisen jäsenvaltin tdistus... 9 3.1.5 Tutelukat, tuteryhmät ja tdistus... 9 3.2 Vientitdistuksen hakeminen ja vakuuden asettaminen... 9 3.2.1 Vientitdistuksen hakeminen... 9 3.2.2 Tdistusvakuus... 10 3.3 Vientitdistuksen myöntäminen ja käyttäminen... 10 3.3.1 Tdistuksen myöntäminen ja vimassalaika... 10 3.3.2 Vientitdistuksen käyttäminen... 10 3.3.3 Lisälehdet... 11 3.4 Vientitdistuksen siirtäminen... 11 3.5 Vientitdistuksen palauttaminen markkinatukisastlle... 11 3.6 Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen... 11 3.6.1 Kahden kuukauden määräajan puitteissa palautetut vientitdistukset... 12 3.6.2 Kahden kuukauden määräajan jälkeen markkinatukisastlle timitetut vientitdistukset... 13 3.7 Vientitdistuksen kataminen tai tuhutuminen... 13 3.7.1 Krvaava tdistus... 13 3.7.2 Kaksiskappale... 14 3.8 Ylivimainen este (frce majeure)... 15
4 Vientituen hakumenettely... 15 4.1 Ennakkilmitus... 15 4.2 Irttavaran määrän ennakkarvi... 15 4.3 Vientitukihakemus... 16 4.3.1 Vientitukihakemuksen tiedt... 16 4.3.2 Vientitukihakemuksen timittaminen tulliin... 16 4.3.3 Vientitukihakemuksen liitteet... 17 4.3.4 Krjaukset vientitukihakemukseen... 17 4.4 Tullin surittama tarkastus... 17 4.5 Pistuminen yhteisön tullialueelta 60 päivässä... 17 4.6 T5-valvntalmake... 18 4.7 T5-valvntalmakkeen jälkikäteen vahvistaminen tai uuden laatiminen... 18 4.8 T5-valvntalmakkeen krvaavat asiakirjat... 18 4.9 Asiakirjat uudelleenlastauksen ja kauttakulun yhteydessä... 19 5 Eriytetty vientituki... 19 5.1 Eriytetyn vientituen laskeminen... 20 5.2 Vaadittavat asiakirjat... 20 5.3 Eriytetyn vientituen vähentäminen, js määräaikja ei nudateta... 21 6 Vientituen maksamismenettely ja tuen takaisinperintä... 22 6.1 Tukipäätös ja maksatus... 22 6.2 Seuraamukset virheellisestä hakumenettelystä... 22 6.3 Seuraamukset määräaikjen nudattamatta jättämisestä... 23 6.4 Maksetun tuen takaisinperintä... 24 7 Erityismenettelyt viennissä... 25 7.1 Vientituen ennakkmaksu... 25 7.2 Lpullinen vientituki... 25 7.3 Seuraamukset laiminlyönneistä... 25 7.4 Määräaikjen nudattamatta jättämisen vaikutus ennakkn maksettuun vientitukeen... 26 8 Pienten erien tistuva vienti... 26 9 Munitus... 26 9.1 Tavanmainen munitusvienti... 27 9.2 Munituksen yksinkertaistettu vientimenettely... 27 9.3 Munitusvarastmenettely... 27 9.3.1 Munitusvarastlupa... 28 3
9.3.2 Siirt tiseen munitusvarastn... 28 9.3.3 Munitusvarastkirjanpit... 28 9.3.4 Määräaikjen nudattamatta jättäminen... 28 9.4 Munitus yhteisön alueen ulkpulelle... 29 9.4.1 Sura timitus... 29 9.4.2 Timitus tullimenettelyyn... 29 10 Käytetyt käsitteet, lyhenteet ja symblit... 30 11 Yhteystiedt... 33 Maatalustutteiden vientituki -hakupas #91222 Julkaisija. Maaseutuvirast, PL 405, 60101 Seinäjki. Puh. 020 772 007. www.mavi.fi. Markkinatukisast/Tunti- ja vientiyksikkö Seinäjki 12/2012 4
1 Yleistä vientituista Tämän hjeistuksen tarkituksena n antaa lukijalle yleiskuva Eurpan uninin maatalustutteiden vientitukijärjestelmästä ja sen käytäntöön sveltamisesta Sumessa. Maatalustutteiden vientitukijärjestelmä n sa EU:n yhteistä maatalusplitiikkaa. Vientituet maksetaan Eurpan maataluden tukirahastn varista. Vientituet vat sa EU:n yhteistä maatalusplitiikkaa, jnka tarkituksena n aikaansaada markkiniden tasapaintilanne (ylijäämiä vietäessä tarjnta vähenee ja yhteisön hintatas säilyy) ja samanaikaisesti taata viejien kilpailukyky krvaamalla heille EU:n sisäisten ja maailmanmarkkiniden hintaer. Näin yhteisön viejät vivat viedä tutteitaan klmansiin maihin kilpailukykyiseen hintaan. Tisaalta, js maailmanmarkkinahinnat nusevat EU:n sisämarkkinahintjen yli, vi kmissi asettaa k. tutteille vientimaksun, jtta tutteiden tarjnta yhteisössä pysyisi vakaana. Tässä hakuppaassa hjeistetaan vientituen hallinnintia säätelevää yleislainsäädäntöä, jista tärkeimpiä vat kmissin asetukset (EY) N: 612/20 ja (EY) N: 376/2008 ja (ETY) N: 2220/85, jtka muutksineen vat sellaisinaan vimassa ja viejiä sitvia kk EU:ssa. Ohjeet n tarkitettu auttamaan viejää tutustumaan yhteisön vientituesta annettuihin säädöksiin. Vientimenettelyä hallinni tulli, jlla n lisäksi mat vientimenettelyhjeet. Kska vientitukea kskeva lainsäädäntö n sellaisenaan vimassa levaa ja kska sen tulkinnasta vastaa viime kädessä Eurpan Yhteisön tumiistuin, eivät tämän ppaan tiedt le juridisesti sitvia. Ne eivät myöskään le tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä. Yhteisön lainsäädäntöön, jka n viejää sitva, tehdään jatkuvasti muutksia, jten hulimatta tähän hakuppaaseen tehdyistä päivityksistä tiedt eivät ehkä le aina ajan tasalla. Vimassa leva lainsäädäntö n hyvä tarkistaa Eur-lex palvelusta (http://eur-lex.eurpa.eu/fi/index.htm). Jkaisella tutesektrilla n mia vientiin liittyviä erityissäännöksiä, jtka saattavat piketa tässä hjeistuksessa käsiteltävistä yleisistä säännöksistä. Nämä erityissäännökset selviävät tutekhtaisista vientippaista, jtka täydentävät kyseisten tutteiden salta tätä hakupasta. Sekä maatalustutteiden viennin hakuppaan että tutekhtaisten ppaiden päivitetyt versit ja lmakkeet löytyvät myös Internetistä sitteesta www.mavi.fi 1.1 Tutteen vientitukinimikkeen selvittäminen Viejän n selvitettävä vietävän tutteen nimike ja n susiteltavaa hankkia sitva tariffitiet ennen vientitiminnan alittamista. Sitvan tariffitiedn antaa Tullihallitus ja sen hakemiseen saa hjeet Tullin Internet-sivuilta. Sitvaa tariffitieta ei välttämättä le mahdllista antaa nimikkeen lisäkdin salta. http://ec.eurpa.eu/taxatin_custms/dds2/taric/taric_cnsultatin.jsp?lang=fi&redirectindate=2011 1012 1.2 Vientitukiikeus Vientitukea myönnetään vietäessä tiettyjä maatalustutteita Eurpan yhteisön ulkpulisiin maihin. Eurpan yhteisön alueelle vientitukea myönnetään vain tiettyihin erityiskhteisiin. Tällaisia erityiskhteita 5
vat mm. munitusviennit laivihin ja ilma-aluksiin, jtka kulkevat kansainvälisillä reiteillä mukaan lukien EU:n alue (ks. luku 9). Vietävien tutteiden tulee yleensä lla EU-alkuperää ja vapaassa liikkeessä yhteisössä. Tukea ei makseta pelkille seksille, jissa n ainastaan yhdistetty (eli jita ei le jalstettu merkittävästi) EU- ja klmannen maan alkuperäisiä ainessia (612/09 12 art.). Yleensä vientituen maksamisen edellytyksenä n myös vientitdistuksen tai tukitdistuksen esittäminen (ks. luku 2). 1.3 Tukiikeuden syntyhetki Tukiikeuden syntyhetki määritellään seuraavasti: -tutteilla, jille maksetaan samaa tukea kaikkiin määräpaikkihin (yhtenäinen tuki), ikeus tukeen syntyy, kun tute pistuu EU:n alueelta, ja tutteilla, jille maksetaan eri määräpaikissa erisuuruista tukea (eriytetty tuki), ikeus tukeen syntyy, kun tute saapuu määrämaahan (612/09 3 art.). 1.4 Tutteen laatukriteerit Vientituen ehtna n, että tutteen n ltava laadultaan virheetön, kunnllinen ja myyntikelpinen. Vietävien tutteiden tulee täyttää ensisijassa yhteisön, mutta myös määrämaan laatusäädökset. Js kyseessä n tute, jka ei täytä EU:n määräyksiä ja sille aitaan hakea tukea määrämaan säädöksiin vedten, hakijan tulisi varmistaa tukiikeus markkinatukisastlta (612/09 28 art.). Mikäli tutteesta paljastuu piilevä virhe sen yhteisöstä pistumisen jälkeen tai js viimeinen käyttöpäivä n liian lähellä vientipäivää, tuki peritään takaisin. Js n tdisteita, että tute ei le enää virheetön, kunnllinen ja myyntikelpinen ennen tullimudllisuuksien täyttämistä klmannessa maassa, tute ei le ikeutettu vientituen vaihtelevaan saan (ks. khta 4., Eriytetty vientituki). 2 Tukea hallinnivat viranmaiset Sumessa vientituen maksamisesta vastaa maaseutuvirastn (MAVI) markkinatukisast. Tulli vastaanttaa hakemukset ja vastaa tarkastustiminnasta. Maaseutuvirastn markkinatukisast Vastaanttaa vienti-, tunti-, tuki- ja ennakkvahvistustdistushakemuksia ja käytettyjä tdistuksia Myöntää vienti-, tunti-, tuki- ja ennakkvahvistustdistuksia ja munitusvarastnpitäjien sekä tarkastus- ja valvntalaitsten lupia Päättää vakuuden vapauttamisesta ja menettämisestä sekä vientituen maksamisesta. Markkinatukisastlla vientitukia hallinni vientiyksikkö. Maaseutuvirastn varainhit-sast Hyväksyy vakuusmudt ja vakuuksia myöntämään ikeutetut rahituslaitkset Vastaanttaa vakuuksia 6
Palauttaa vapautettuja vakuuksia ja perii menetettäväksi päätetyt vakuudet. Surittaa vientituen maksamisen Tullilaits Vastaanttaa sähköiset vienti-ilmitukset ja niihin liittyvät vientitukihakemukset Vahvistaa keskeiset vientituen maksamisen edellytyksenä levat asiakirjat hyväksymismerkinnöillään Vastaa viennin fyysisestä tarkastuksesta Surittaa myös muuta vientituen tarkastustimintaa (mm. yritysten kirjanpidn jälkitarkastusta eli ns. 485-tarkastusta) Perii vientimaksut 2.1 Rekisteröityminen Ennen asiintia markkinatukisastn kanssa viejä rekisteröityy markkinatukisastn asiakasrekisteriin tietyn sektrin viejäksi, minkä jälkeen asiinti yksikön kanssa tapahtuu rekisterinumern perusteella. Rekisteröityminen tehdään täyttämällä rekisteröitymislmake, jka löytyy Mavin internet-sivuilta (lmake n: 561000). Lmake palautetaan se hulellisesti täytettynä markkinatukisastlle. Kska rekisteröidyttäessä n ilmitettava mm. tilitiedt, tulee lmakkeen allekirjittajan lla kaupparekisteriin merkitty nimenkirjittaja tai prkuristi. Markkinatukisastn asiakkaan tulee ilmittaa välittömästi markkinatukisastlle rekisteritietjen muutksista rekisteröintitietjen muutsilmituslmakkeella 561000 B. Ilmitettavia muutstietja vat mm.: Tilinumern muuts Ositteen muuts Puhelin- ja/tai faksinumern muuts Muuts yhteyshenkilöitä kskevissa tiedissa Rekisteröityminen uusiin timintihin Yrityksen nimen ja/tai juridisen mudn muuts Nimenkirjitukseen ikeutetun muuts Js muutkset kskevat tilitietja, yrityksen nimen tai juridisen mudn muutsta tai nimenkirjitukseen ikeutetun muutsta, tulee lmakkeen allekirjittajan lla kaupparekisteriin merkitty nimenkirjittaja tai prkuristi. 2.2 Asiakirjjen säilytys Suraan tai välillisesti vientitukitimintaan liittyvät kaupalliset asiakirjat n säilytettävä vähintään klme vutta niiden laatimisvuden lpusta alkaen mm. mahdllisia yritystarkastuksia varten (485/08 4 art.). Kaupallisilla asiakirjilla tarkitetaan kaikkia yrityksen ammatilliseen timintaan liittyviä kirjja, rekistereitä, muistiinpanja ja muita tdistuskappaleita, kirjanpita, tutant- ja laatuasiakirjja sekä missä tahansa mudssa levia kaupallisia tietja, mukaan lukien tietteknisin keinin tallennetut tiedt (485/08 1(3) art.). 7
Kska tukien takaisinperintää vidaan jutua tukiehtjen täyttämättä jäämisen vuksi harkitsemaan jissakin tapauksissa myös klmea vutta pidemmältä ajalta, n susiteltavaa säilyttää asiakirjja kauemminkin, jtta asiakas pystyy kiistatilanteessa sittamaan tukiehtjen täyttymisen myös myöhemmin. Js viejä n muu kuin valmistaja, viejän tulee tiedttaa säilytysajasta valmistajalle ja vaatia asiakirjjen säilyttämistä vähintään edellä mainitun ajan. Sumen kirjanpitlaissa säädetään lisäksi, että kirjanpitkirjat ja käyttöaikaa kskevin merkinnöin varustettu tililuettel n säilytettävä vähintään 10 vutta tilikauden päättymisestä siten järjestettynä, että tietjenkäsittelyn surittamistapa vidaan vaikeuksitta tdeta (lain 2. luku 10 1 mm.). Kirjanpitn liittyvät tsitteet, liiketapahtumia kskeva kirjeenvaiht ja kneellisen kirjanpidn täsmäytysselvitykset sekä muu kuin 1 mmentissa mainittu kirjanpitaineist n säilytettävä vähintään kuusi vutta sen vuden lpusta, jnka aikana tilikausi n päättynyt (lain 2. luku 10 2 mm.). (kirjanpitlaki 30.12.1997/1336) 3 Tavanmainen vientimenettely 3.1 Tdistusjärjestelmä 3.1.1 Tdistusvaatimus Vientituen myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti vientituen ennakkvahvistuksen sisältävän vientitdistuksen esittämistä Tullille viennin yhteydessä (612/09 4 art.). Tästä piketen nn-annex I - tutteiden viennissä käytetään vientitdistuksen sijaan yleensä tukitdistusta. Vientitdistuksia käytetään ennen kaikkea vientituettujen vientien seurannan ja hallinninnin helpttamiseksi (kmissi vi mm. seurata EU:n WTO -vientikiintiöiden täyttymistä helpmmin). Sumessa vientitdistuksen myöntää viejän hakemuksesta markkinatukisast. Vientitdistuksessa määritellään mm. seuraavat asiat: Vientitukikdi ja tutteen kuvaus Vietävä määrä Vimassalaika Kyseisiin tutteisiin svellettavat erityissäännöt Määräpaikka Tdistuksen hakeminen saattaa lla pakllista, vaikka vientitukea ei haettaisikaan (vientivelvite). Jillekin tutteille vaaditaan aina vientitdistus (376/2008 Liite II). 3.1.2 Tapaukset, jissa tdistusta ei vaadita eikä vida esittää Pikkeuksena pääsäännöstä tuen ennakkvahvistuksen sisältävää vientitdistusta ei kuitenkaan vaadita eikä sitä vi esittää seuraavissa vienneissä: (376/2008 2, 4 ja 5 art.) Vietäessä tullimenettelyllä, jka mahdllistaa tunnin suspendiduin tullein tai vaikutuksiltaan vastaavin maksuin. Pienet vientierät. Asetuksen 376/2008 liitteen II sassa III n määritelty enimmäismäärät, jille ei vi esittää vientitdistusta. Js vienti-ilmituksessa n useampia eri tutekdeja, kutakin kdia 8
kskevat selvitykset katstaan erillisiksi ilmituksiksi. Eri tutesektreilla n pieniä eriä kskevia erityissäännöksiä, jista saa tieta ttamalla yhteyttä markkinatukisastn (376/2008 4 art.). Munitus yhteisössä, yhteisön ulkpulelle tai munitusvarastnpan (ks. luku 9. Munitus) (612/09 33,37,41,42 art.). Sekä eräissä muissa erityistapauksissa (612/09 33 art.) (918/83) (376/2008 6 art.). 3.1.3 Ote vientitdistuksesta Mikäli viejällä n käytössä paperilla annettu vientitdistus (vrt. sähköinen tdistus), vientitdistukseen kuuluvien tutteiden vientiin samanaikaisesti useiden tullitimipaikkjen kautta vidaan myöntää erillisiä tevientitdistuksia. Ote kattaa san alkuperäisen tdistuksen määrästä ja siihen khdistuu määrän mukainen vakuusvaatimus. Otevientitdistusta haetaan markkinatukisastlta kirjallisesti. Alkuperäinen vientitdistus n tällöin palautettava markkinatukisastlle merkintää varten (376/2008 21 art.). 3.1.4 Tisen jäsenvaltin tdistus Viejä vi käyttää jssain tisessa jäsenvaltissa myönnettyä vientitdistusta. Viejä palauttaa tällöin tdistuksen sen myöntäneeseen jäsenmaahan ja Sumen Tulli timittaa markkinatukisastlle kaksipulisen valkpin vientitdistuksesta ja alkuperäisen T5-valvntalmakkeen (ks. khta 2.5). Tuki maksetaan Sumessa ja vakuus vapautetaan alkuperäisen vientitdistuksen myöntäneessä jäsenvaltissa. 3.1.5 Tutelukat, tuteryhmät ja tdistus Js samaan lukkaan (määritellään tutesektrikhtaisesti) kuuluvilla tutteilla n yhtä suuri vientituki, vidaan ne esittää vientitdistushakemuksessa ja vientitdistuksessa yhdessä. Myös js tutteille n määritelty tuteryhmät (määritellään tutesektrikhtaisesti), vidaan samaan tuteryhmään kuuluvat tutteet merkitä vientitdistushakemukseen sekä vientitdistuksen khtaan 22, jhn lisätään teksti Asetuksen (ETY) N: 612/09 4 artiklan 2 khdassa tarkitettu tuteryhmä (376/2008 13 art.). Vientitdistusta vidaan käyttää siinä mainitun/mainittujen 12-numerisen vientitukinimikkeen lisäksi myös a) samaan lukkaan tai b) samaan tuteryhmään kuuluvien tutteiden salta, vaikkei niitä lisi merkitty vientitdistukseen. Tällaisissa tapauksissa vientitdistuksen alkuperäinen nimike n eri kuin mitä vientitukihakemuksessa n ilmitettu, mutta mlemmat tutteet kuuluvat jk samaan lukkaan tai tuteryhmään, ja vientituki maksetaan seuraavasti: (612/09 4 art.) ja (1282/2006 7 artikla) 1. Js tteutuneen, vientitukihakemuksessa ilmitetun viennin vientituki n sama tai suurempi kuin vientitdistuksessa mainitun tutteen vientituki = maksetaan vientitdistuksen mukainen vientituki. 2. Js tteutuneen, vientitukihakemuksessa ilmitetun viennin vientituki n pienempi kuin vientitdistuksessa mainitun tutteen vientituki = maksetaan tteutuneen viennin tuki vähennettynä 20 prsentilla alkuperäisen ja tteutuneen viennin ertuksesta. Siis: tteutuneen viennin tuki -1/5 x (vientitdistuksessa mainitun tutteen tuki tteutuneen viennin tuki) = maksettava tuki. Hum. Tarjuskilpailuvienneissä vietävän tutteen vientitukikdin tulee lla täsmälleen sama kuin vientitdistukseen merkitty. 3.2 Vientitdistuksen hakeminen ja vakuuden asettaminen 3.2.1 Vientitdistuksen hakeminen Hakemus susitellaan jätettäväksi sähköisesti. Verkkpalvelun käyttöön haetaan yritysten edustajille henkilökhtaiset käyttäjätunnukset. Sähköinen asiinti npeuttaa sekä hakemusten jättämistä että 9
hakemuksen käsittelyä. Verkkpalvelun avulla vi lisäksi seurata vientitdistuksiin liittyviä vakuustilejä. Sähköisestä tdistusmenettelystä n ma hje, ja kiinnstuneita pyydetään ttamaan yhteyttä markkinatukisastn (376/2008 12 ja 16, art.). Vientitdistusta vidaan hakea myös erityisellä AGREX -hakemuslmakkeella, jka löytyy internet-sivuilta (lmake "agrex" ). Jtta hakemus katsttaisiin määräajassa saapuneeksi, n se timitettava markkinatukisastlle määräpäivään kl 14.00 mennessä (376/2008 16 art.). Määräajan jälkeen saapuneet hakemukset katstaan saapuneiksi seuraavana työpäivänä. Js hakemus halutaan peruuttaa tai tehdä siihen muutksia, nämä tulee tehdä kirjallisesti ennen kl 14.00 samana päivänä kuin hakemus n jätetty. Js hakuaika n ilmitettu päivien lukumääränä ja viimeinen hakupäivä lisi arkipyhä, hakemusten jättöaika päättyy seuraavana arkipäivänä. Tämä ei pidennä tdistuksen vimassalaikaa (376/2008 16 art.). 3.2.2 Tdistusvakuus Vientitdistusta hakiessaan viejä situtuu viemään tutteensa tdistuksessa mainituilla ehdilla. Vientiehtjen täyttymisen varmistamiseksi viejän n asetettava vakuus ( /kg), jnka määrä vaihtelee tutteittain (376/2008 14 art.). Hakemus vidaan ttaa käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun hakija n asettanut riittävän vakuuden (ks. luku 1.5). Js asetettava vakuus n enintään 100 eura, ei vakuutta vaadita. Vakuus vapautetaan, kun viennin edellytykset n täytetty. 3.3 Vientitdistuksen myöntäminen ja käyttäminen Vientitdistuksen myöntäminen vaihtelee tutekhtaisesti. Yleensä vientitdistus myönnetään vasta kmissin määräämän pakllisen dtusajan jälkeen. 3.3.1 Tdistuksen myöntäminen ja vimassalaika Vientitdistus tulee vimaan sen myöntämispäivänä (vientitdistuksen khta 23) ja sen viimeinen vimassalpäivä n merkitty tdistuksen khtaan 12. Viennin tulee tapahtua tämän määräajan puitteissa. Lisätietja vimassalajista saa tutekhtaisista hjeista. Vimassaln pituus ja tukitas määräytyvät hakupäivän mukaan. Js viimeinen vimassalpäivä n pyhäpäivä, vientitdistus n vimassa vielä seuraavan arkipäivän (376/2008 7 art.). 3.3.2 Vientitdistuksen käyttäminen Paperinen vientitdistus tulee esittää tulliviranmaisille viennin yhteydessä. Sähköinen vientitdistus n Tullin käytettävissä heti kun se n myönnetty markkinatukisastlla. Tullin Sähköinen Palvelukeskus (Spake) valv tdistuksen käyttämistä ja vahvistaa sähköiseen vientitdistukseen viejän merkitsemät vientitiedt vienti-ilmitustietjen mukaisesti. Vientitdistukseen liittyvä vientivelvite katstaan kknaan käytetyksi, kun vähintään 95 % (maittutteilla 98 %) sen määrästä n viety. Viejän vastuulla n hulehtia siitä, ettei vientitdistusta ylitetä tai ettei se jää vajaaksi. Viejän n syytä pitää maa kirjanpita asiasta (376/2008 7 art.). Vientitdistuksen käyttömäärät n ikaistava Tullissa, mikäli vienti ei tteutunut vienti-ilmituksessa ja vientitukihakemuksessa ilmitetun mukaisena tai js vienti n mitätöity. 10 Js vienti-ilmituksen mukaisesti vientiin ilmitettu tute palautuu yhteisöön, vientitdistukseen merkityt tteutuneiksi ilmitetut vientimäärät n peruutettava. Js tdistus n vimassa, määrät vidaan käyttää
uudelleen. Js vimassalaika n päättynyt, vakuus pidätetään. Js kuitenkin 20 päivän kuluessa jälleentunnista sama viejä vie saman määrän vastaavia tutteita, vakuutta ei pidätetä (376/2008 43 44 art.). 3.3.3 Lisälehdet Tulli liittää paperiseen vientitdistukseen lisälehtiä, js vientierien määrä ylittää alkuperäisen luvan kääntöpulella levien ruudukiden lukumäärän (376/2008 27 art.). 3.4 Vientitdistuksen siirtäminen Vientitdistuksen alkuperäinen haltija vi siirtää tdistuksen tai sen tteen ikeudet tiselle viejälle. Siirt vidaan tehdä vain kerran. Sen lisäksi tdistus vidaan kuitenkin aina palauttaa alkuperäiselle haltijalle. Tdistuksesta aiheutuvia velvitteita ei vida kuitenkaan siirtää. Siirta haetaan markkinatukisastlta kirjallisesti. Js alkuperäinen vientitdistus n paperilla, tulee tämä timittaa markkinatukisastlle, jssa siirt vahvistetaan. Jidenkin tuteryhmien tdistuksien ikeuksia ei kuitenkaan vida siirtää. Siirt ja palautus tulevat vimaan merkintäpäivästä (ks. tutekhtaiset hjeet) (376/2008 8 art.). 3.5 Vientitdistuksen palauttaminen markkinatukisastlle Tulli vahvistaa tdistukselle kaikki viejän ilmittamat viennit SPAKEsta. Viejän tulee timittaa Tullista palautunut vientitdistus markkinatukisastlle viimeistään kahden kuukauden kuluttua tdistuksen vimassalajan päättymisestä. Mikäli tdistus palautetaan tämän määräajan jälkeen, vakuutta pidätetään (ks. 2.6.3.2) (376/2008 34 art.). Osittain tai kknaan käyttämätön ennakkvahvistettu tdistus n aina hyvä palauttaa markkinatukisastlle välittömästi sen palauduttua SPAKEsta, mikäli sitä ei enää käytetä tdistuksen vimassalaikana. Tdistuksen vimassalaikana tai vimassalajan päättymistä seuraavan kuukauden aikana palautetun tdistuksen vakuuden pidätysmäärää alennetaan tietyin ehdin 40 % tai 25 % (ks. 2.6.3.1). Asiakkaan tai hänen hulitsijansa pitää käydä palauttamassa sähköinen lppuun käytetty tdistus Palauta tdistus timinnlla sähköisessä tdistusjärjestelmässä. 3.6 Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen Vakuuskäsittelyssä humiidaan aina tdistuksen käyttöaste ja palautusajankhta. Vakuutta vapautetaan ja/tai pidätetään suhteessa niihin tutemääriin; jtka Tulli n merkinnöillään vientitdistukselle vahvistanut viedyiksi ja jiden salta asianmukaisin merkinnöin vahvistettu alkuperäinen T5-valvntalmake n timitettu markkinatukisastlle viimeistään 12 kk:n kuluttua tdistuksen vimassaln päättymisestä. Js vientitdistukseen merkitty vienti ei pistu EU:n alueelta määräajassa ja/tai fyysisessä tarkastuksessa havaitaan, ettei tute vastaa vientitdistuksessa ilmitettua nimikettä, ei vakuutta vida näiltä sin vapauttaa. 11
Kmissi vi tarvittaessa säätää, että vientivelvite katstaan täytetyksi edellisten ehtjen lisäksi vasta kun viejä timittaa tdisteen tutteen saapumisesta EU:n ulkpulella sijaitsevaan määräpaikkaan. Tällöin vakuus vapautetaan tai pidätetään tdisteella ilmitettujen määrien perusteella. Tällainen säännös annetaan tutealakhtaisissa tunti- ja vientitdistus-järjestelmän sveltamista kskevissa asetuksissa (376/2008 34 art., 612/09 17 art.). Vakuus vapautetaan kknaan, js vähintään 95 % (maittutteissa 98 %) tdistuksen kknaismäärästä n käytetty ja tdistus n timitettu markkinatukisastlle viimeistään kahden kuukauden kuluttua tdistuksen vimassalajan päättymisestä. Markkinatukisast vi vapauttaa vakuuden myös sittain vientitdistuksen haltijan kirjallisesta pyynnöstä. Tällöin viejän tulee timittaa markkinatukisastlle alkuperäinen, sittain käytetty vientitdistus ja tdiste siitä, että vähintään viisi prsenttia tdistuksessa ilmitetusta määrästä n viety (376/2008 34 art.). 3.6.1 Kahden kuukauden määräajan puitteissa palautetut vientitdistukset Js vientitdistusta n käytetty vähemmän kuin 95 % (maittutteilla 98 %) ja se n palautettu vimassaln päättymistä seuraavan kahden kuukauden aikana, markkinatukisast pidättää vakuudesta seuraavan määrän: pidätettävä vakuus= [tdistuksen määrä x 95 % - viety määrä] / tdistuksen määrä x tdistukseen khdistettu vakuus. Maittutteiden khdalla pidätettävä vakuus lasketaan seuraavasti: [tdistuksen määrä x 98 % - viety määrä] / tdistuksen määrä x tdistukseen khdistettu vakuus. Esimerkki: 10 000 kg:n vientitdistuksesta n käytetty 5 000 kg. Vientitdistukseen khdistettu vakuus n 2000 eura. Vientitdistus n vimassa 30 päivää ja tdistus n palautettu markkinatukisastlle sen vimassalajan jälkeisenä tisena kuukautena. Pidätys = 10 000 x 0,95 5000 / 10 000 x 2000 = 900 eura, lput 1100 eura vapautetaan Mikäli tutetta ei le viety yhteisön tullialueen ulkpulelle 60 päivän kuluessa vienti-ilmituksen vastaanttamisesta, pidätetään vientiä vastaavaa vakuutta asetusten säädösten mukaisesti (376/2008 31 art.) (2220/85 23(2) art.). Js pidätettävän vakuuden määrä n enintään 100 eura, ei pidätystä tteuteta (MMM asetus 1363/2002) (612/09 49(3) art.). Mikäli tdistusta n käytetty vähemmän kuin 5 %, kk vakuus pidätetään (376/2008 34 art.). Ennalta vahvistetun, käyttämättömän tai sittain käytetyn vientitdistuksen pidätettävää vakuutta alennetaan 40 %, js tdistus palautetaan sen vimassalajan kahden ensimmäisen klmanneksen aikana, 25 %, js tdistus palautetaan sen vimassalajan viimeisen klmanneksen tai vimassalajan päättymistä seuraavan kuukauden aikana. Alennusprsentteja svelletaan vain, js tdistus n palautettu markkinatukisastlle sen GATT-vuden aikana, jlle tdistus n myönnetty, kuitenkin 30 päivää ennen kyseisen vuden päättymistä. Markkinintivudet eri tutteilla vat skeri 1.10. 30.9. riisi ja viini 1.9. 31.8. 12
liiviöljy 1.11. 31.10. kaikki muut tutteet 1.7. 30.6. Kmissi vi väliaikaisesti keskeyttää näiden alennusprsenttien sveltamisen. Esimerkki: 10 000 kg:n vientitdistuksesta n käytetty 5000 kg. Vientitdistukseen khdistettu vakuus n 2000 eura. Vientitdistus n vimassa 30 päivää ja tdistus n palautettu markkinatukisastlle sen vimassalajan kymmenentenä päivänä. Menetettävää vakuutta alennetaan 40 prsentilla. Tdistuksesta n käyttämättä: 10 000 kg x 95 % -5 000 kg = 4 500 kg. Pidätys = 4 500 kg/10 000 kg x 2 000 eura x 60 % = 540 eura. Lppusa, 1 460 eura vapautetaan. 3.6.2 Kahden kuukauden määräajan jälkeen markkinatukisastlle timitetut vientitdistukset Kun tdistus timitetaan markkinatukisastlle kahden kuukauden jälkeen tdistuksen vimassalajan päättymisestä, pidätetään se sa vakuudesta, jta ei le j aiemmin vapautettu (ks. 2.6.2). Ennalta vahvistetun vientitdistuksen pidätettävää vakuutta alennetaan kuitenkin seuraavasti (376/2008 34 art.): 90 %, js tdistus palautetaan vimassalajan päättymistä seuraavan klmannen kuukauden aikana, 50 %, js tdistus palautetaan vimassalajan päättymistä seuraavan neljännen kuukauden aikana, 30 %, js tdistus palautetaan vimassalajan päättymistä seuraavan viidennen kuukauden aikana, 20 %, js tdistus palautetaan vimassalajan päättymistä seuraavan kuudennen kuukauden aikana. Js tdistus, jta ei le ennalta vahvistettu, palautetaan määräajan umpeuduttua, mutta kuitenkin kahden vuden kuluessa vientitdistuksen vimassalajan päättymisestä, vakuutta pidätetään 15 % määrästä, jka lisi pidätetty lpullisesti tutteiden jäädessä viemättä. Js tdistus palautetaan sen jälkeen kun vimassalajan päättymisestä n kulunut kaksi vutta, vakuus pidätetään kknaan (376/2008 34 art.). 3.7 Vientitdistuksen kataminen tai tuhutuminen Js vientitdistus tai tdistuksen te kataa, markkinatukisast vi myöntää viejän pyynnöstä kadnneelle asiakirjalle krvaavan tdistuksen/tteen tai kaksiskappaleen. Krvaavaa tdistusta käytetään uusien vientitapahtumien tteuttamiseen. Sitä vastin kaksiskappaleella ei vi viedä uusia vientieriä, vaan siihen vidaan vakuuden vapauttamista varten merkitä vain j alkuperäisellä kadnneella asiakirjalla tapahtuneet viennit (376/2008 38 art.). 3.7.1 Krvaava tdistus Krvaavaan tdistukseen/tteeseen tehdään samat merkinnät, jtka esiintyvät krvattavassa asiakirjassa. Krvaava asiakirja myönnetään kuitenkin tutemäärälle, jka sallitulla pikkeamalla (5 %) lisättynä vastaa kadnneessa asiakirjassa esiintyvää käytettävissä levaa määrää. Hakijan n ilmitettava kirjallisesti käytettävissä leva määrä (376/2008 35 art.). Krvaavan tdistuksen myöntäminen edellyttää vakuuden asettamista. Vaadittava vakuus lasketaan kertmalla ennaklta vahvistettu tuki krtettuna 20 prsentilla sillä määrällä, jlle krvaava tdistus/te n myönnetty lisättynä sallitulla pikkeamalla: 13
Vakuus = (vientituki x 1,2) x (krvaavan tdistuksen määrä + sallittu pikkeama) Vakuuden lisäys ei saa kuitenkaan lla alle 3 eura 100 nettkilgrammaa khti. Markkinatukisast vi myös kieltäytyä myöntämästä krvaavaa tdistusta tai tetta, js ei le takeita siitä, että tämän artiklan edellyttämää tavitetta nudatetaan, hakija ei le kyennyt sittamaan, että hän n ryhtynyt khtuullisiin varkeinihin tdistuksen tai tteen kadttamisen estämiseksi (376/2008 35(2) art.). Js krvaava tdistus/te kataa, ei sille enää myönnetä uutta krvaavaa tdistusta. Js yhteenlaskettu viety määrä alkuperäisellä ja krvaavalla asiakirjalla n suurempi kuin alkuperäisen asiakirjan ikeuttama määrä, menetetään vastaava sa krvaavaa asiakirjaa varten asetetusta vakuudesta: Vakuuden menetys = (vientituki x 1,2) x määrä, jlla alkuperäisen tdistuksen ikeuttama määrä ylitetty Js kadnnut asiakirja löytyy, ja sille n j myönnetty krvaava tdistus, ei alkuperäistä saa enää käyttää, vaan se n palautettava välittömästi markkinatukisastlle. Js alkuperäisessä asiakirjassa esiintyvä käytettävissä leva määrä n suurempi tai yhtä suuri kuin määrä, jlle krvaava asiakirja n annettu, vapautetaan krvaavaa tdistusta varten asetettu vakuus viipymättä. Muussa tapauksessa krvaavan tdistuksen vakuus vapautetaan 15 kuukauden kuluttua tdistuksen vimassalajan päättymisestä (376/2008 35 art.). Krvaava tdistus/te vidaan myös antaa sen haltijan pyynnöstä, js alkuperäinen asiakirja n tuhutunut kknaan tai sittain. Tällöin haltijan n pystyttävä sittamaan markkinatukisastlle, ettei tdistusta le kknaan käytetty ja ettei sitä enää vida käyttää sen tuhutumisen vuksi (376/2008 36 art.). 3.7.2 Kaksiskappale Kaksiskappaletta haetaan kirjallisella vapaamutisella hakemuksella, jssa selvitetään alkuperäisen asiakirjan katamisen syyt perusteluineen. Markkinatukisast vi pikkeuksellisesti myöntää kaksiskappaleen kadnneesta vientitdistuksesta tai sen tteesta sillin, kun kadnnut tdistus/te n j käytetty kknaan tai sittain. Kaksiskappaleen myöntäminen ei edellytä lisävakuuden asettamista (376/2008 38 art.). Kaksiskappale sisältää samat tiedt kuin alkuperäinen asiakirja. Lisäksi jkaiseen kappaleeseen tulee merkitä selkeästi maininta "kaksiskappale". Kaksiskappaletta ei vi käyttää vientitimien tteuttamistarkituksiin (uusiin vienteihin), vaan siihen merkitään ainastaan alkuperäisellä kadnneella asiakirjalla j tapahtuneet viennit. Kaksiskappale n esitettävä siinä Tullin SPAKEsta, jssa kadnneeseen tdistukseen/tteeseen liittyvät vienti-ilmitukset n hyväksytty. Tulli merkitsee kaksiskappaleeseen tteutuneet viennit ja vahvistaa ne. Kaksiskappale krvaa vakuuden vapauttamiseen tarvittavan alkuperäisen tdistuksen/tteen. 14
3.8 Ylivimainen este (frce majeure) Vientituen ehtjen nudattamatta jättäminen vidaan hyväksyä vain frce majeure -tapauksissa eli ylivimaisen esteen vallitessa. Js viejä haluaa vedta ylivimaiseen esteeseen, kirjallinen selvitys tapahtuneesta tulee timittaa markkinatukisastlle välittömästi. Vetaminen ylivimaiseen esteeseen tulkitaan aina tapauskhtaisesti. Klmannen maan lsuhteet vidaan katsa ylivimaisen esteen tilanteeksi (jllin tdistuksen käyttämättä jättäminen ei jhda vakuuden menetykseen) vain js kmissi jäsenvaltin nimettyä kyseisen maan frce majeure -tapaukseksi n erikseen vahvistanut k. maan tällaiseksi maaksi ja ilmittanut siitä kaikille jäsenvaltiille (376/2008 39 41 art.). 4 Vientituen hakumenettely Vientituki maksetaan viejän hakemuksesta. Hakemuksena käytetään Tullin sähköisestä vientiilmitusjärjestelmästä tulstettavaa vientitukihakemusta, jnka SPAKE timittaa asianmukaisin merkinnöin varustettuna liitteineen virkateitse maaseutuvirastn. Pikkeustapauksissa (Tullin varamenettelytilanteessa, kun sähköinen vientijärjestelmä ei timi) vidaan vientitukihakemuksena käyttää M-lmaketta, minkä lisäksi lähtötullitimipaikassa n esitettävä paklliset turvatiedt sisältävä vientiilmitus liitteineen. Vientituen maksamiseen ja vakuuden vapauttamiseen vaadittavat asiakirjat n timitettava markkinatukisastlle 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmituksen hyväksymisestä. Varamenettelytilanteessa viejän n itse tulstettava M-lmakkeet tai stettava ne Edita Oy:stä. SPAKE hyväksyy ja vahvistaa asianmukaisin merkinnöin viejän täyttämän M-lmakkeen liitteineen ja timittaa asiakirjat edelleen markkinatukisastlle 4.1 Ennakkilmitus Jtta Tullilla lisi mahdllisuus varautua tekemään viennin fyysinen tarkastus, tulee viennistä antaa ennakkilmitus ennen varsinaista vientitapahtumaa. Ennakkilmitus annetaan lähettämällä vientitukiviennin vientisanma Tullin sähköiseen vientijärjestelmään viimeistään sillin kun ilmitettuun lastauksen alkamisajankhtaan n vähintään 8 tuntia 15 min. virka-aikaa. SPAKE vastaanttaa ennaklta annettavan vientitukiviennin vientisanmia ainastaan virka-aikana ja tämä n humiitava ilmituksen antamisen määräajissa. Ainastaan pikkeustapauksissa viejä vi spia SPAKEn kanssa lyhennetyn ennakkilmitusajan. Ennakkilmituksessa tulee ilmittaa kaikki vientituen määräytymiseen vaikuttavat tiedt, esim. lastauspaikka, lastauksen alitusaika ja arviitu kest sekä vietävien tutteiden tukinimikkeet ja tutemäärät. Ennakkilmituksen liitteet (esim. jalsteiden R-lmakkeet) timitetaan ilmittamisen yhteydessä Tullin sähköiseen faksiin. 4.2 Irttavaran määrän ennakkarvi Irttavaraa vietäessä viejät vivat ilmittaa ennakkn arvin vietävän tutteen painsta ja lastauksen tapahduttua täsmentää tiedn lähettämällä SPAKEen vientiä kskevan ikaisupyynnön. Irttavaraksi luetaan tässä yhteydessä viljan ja muun pakkaamattman tavaran lisäksi myös elävät eläimet ja (puli)ruht, neljännekset, etusat, kinkut, lavat, kylki, kupeet ja luullinen selkä. 15
Ennakkarvin ja lpullisen painn väliseksi erksi sallitaan vientitukea määritettäessä +/-10 % pikkeama arviidusta määrästä. Tuki maksetaan tdellisuudessa viedylle määrälle, js se n sallitun verran pienempi kuin ennakkarvi. Js viety määrä n yli 10 % suurempi kuin ennakkarvi, maksetaan enintään 10 % suurempi ylitys. 10 %:ia suurempi arviidun painn alitus taas jhtaa tuen vähentämiseen (ks. luku 5.2). (612/09 5(6) art.) Käytännön menettely n seuraava: viejä ilmittaa vienti-ilmituksessa tietyllä erityismaininnan kdilla, että vientitukihakemuksessa ilmitettu nettpain n arvi ja merkitsee nettpainksi arviimansa vientimäärän. Tullille timitetaan välittömästi lastauksen jälkeen punnituslista tai muu dkumentti, jlla tdellinen pain tdistetaan. Tässä asiakirjassa n ltava punnituksesta vastaavan henkilön allekirjitus, Tullin leima ja tavaran ja vienti-ilmitukseen yhteyden ilmaiseva numer. 4.3 Vientitukihakemus 4.3.1 Vientitukihakemuksen tiedt Vientitukihakemuksessa n ilmitettava kaikki tuen laskemisessa tarvittavat tiedt ja erityisesti (612/09 5(4) art.): a) tukea myönnettäessä käytettävän vientitukinimikkeistön mukainen tutteiden kuvaus (sarake 31); CN-kdi (8 numera) ja lisäkdi (4 numera) eli yhteensä 12 numera b) vietävien tutteiden nettmassa tai tarvittaessa muu määrä tuen laskemisessa humin tettavana mittayksikkönä ilmaistuna c) siinä määrin kuin n tarpeen tuen laskemisen kannalta, kyseisten tutteiden kstumus tai viittaus kyseiseen kstumukseen (mm. rasvaprsentti) Vienti-ilmituksen ja vientitukihakemuksen tiedissa n jkaisen sellaisen tavaraerän khdalle, jsta haetaan vientitukea, ehdttmasti aina merkittävä "Vientitukea haetaan" Tullin julkaisemalla erityismaininnan kdilla FIXCH. Js tavaraerälle ei haeta vientitukea, merkitään "Vientitukea ei haeta" erityismaininnan kdilla FIXCF. Vienti-ilmittaminen Tullissa tapahtuu sähköisesti. Kullinkin ajantasaiset sähköisen vienti-ilmittamisen ja vientitukihakemuksen täyttöhjeet vi parhaiten varmistaa tullista. 4.3.2 Vientitukihakemuksen timittaminen tulliin Sähköisessä ilmitusmenettelyssä viejän ei tarvitse erikseen antaa vientitukihakemusta, kska vientitukihakemus mudstuu autmaattisesti Tullin vientijärjestelmästä viejän antamien vientitietjen perusteella. Vientitukihakemus tulstetaan ja hyväksytään Tullin Sähköisessä Palvelukeskuksessa virkaaikana kaksi tuntia ennen lastauksen alkamisajankhtaa. Samalla Tullin vientijärjestelmä lähettää viejälle kpin vientitukihakemuksesta tiedksi siitä, millaisena lpullinen hakemus n Tullissa hyväksytty. Hyväksymisen jälkeen viejä ei enää vi tehdä krjauksia vientitukihakemukseen, eikä hakemusta myöskään vida mitätöidä. Sen sijaan vientitietja vidaan ikaista tai vienti-ilmitus mitätöidä lastauksen alkamisesta lähtien siihen asti, että tavaran pistuminen EU:sta n vahvistettu määrätullitimipaikassa. Viejä tulee timittaa ikaisu- tai mitätöintipyynnöt Tullille kirjallisesti ja Tulli timittaa ikaistut vientitiedt maaseutuvirastlle tukihakemuksen liitteeksi. 16
Tulli n antanut erilliset hjeet vientitukiviennin ennakk- ja vienti-ilmittamisen timittamisesta ja niihin liittyvistä määräajista. Vientitukihakemus tulstuu Tullin tietjärjestelmästä pdf-mudssa vientiilmituksen tietjen perustella kaksi tuntia ennen ilmitettua lastauksen alkamisajankhtaa. Tulli hyväksyy hakemuksen leimallaan ja merkinnöillään. Siten, että tullivirkailijalla n käytettävissään alkuperäinen vientitukihakemus ennen lähtöä mahdlliselle tarkastukselle lastauspaikalle. Vientitukihakemuksen timittamiseen liittyvät yksityiskhdat ja velvitteet kannattaa tarkistaa SPAKEn fega-vastuuhenkilöiltä tai -käsittelijöiltä. Humatessaan jnkin antamansa tiedn muuttuneen viejän tulee välittömästi kirjallisesti ilmittaa siitä Tulliin. Mikäli vientitukihakemuksessa annetut tiedt ja Tullin fyysisen tarkastuksen tarkastustulkset pikkeavat tisistaan, judutaan sveltamaan vientitukiasetuksen mukaisia sanktiita (ks. luku 6). 4.3.3 Vientitukihakemuksen liitteet Viejän n liitettävä jkaiseen vientitukihakemukseen nn-annex I -tutteilla sekä hedelmä- ja vihannesjalsteilla R-lmakkeet. Liitteet annetaan vienti-ilmittamisen yhteydessä SPAKEn sähköiseen faksiin. Erillisissä tutekhtaisissa hakuppaissa määritetään kunkin tutteen viennissä vaadittavat liitteet (ks. tutekhtaiset ppaat) (612/09 46 art.). 4.3.4 Krjaukset vientitukihakemukseen Vientituen määräytymiseen vaikuttavia tietja ei vida krjata enää vientitukihakemuksen hyväksymisajankhdan jälkeen, paitsi irttavaralla. Lpullista nettkilmäärää ei sillinkaan krjata vientitukihakemukseen, vaan se ilmitetaan ikaisemalla vienti-ilmitusta erikseen Tullille timitettavan punnitustsitteen mukaisesti). 4.4 Tullin surittama tarkastus Tullin tehtävät markkinatukisastn hallinnimien tukien tarkastuksessa perustuvat MMM:n, VM:n ja Maaseutuvirastn tekemään spimukseen sekä Tullin asemaan timivaltaisena viranmaisena vientitiminnassa. Spimuksen perusteella Tulli tekee asiakkaan luna lastauksen yhteydessä tai tavaran esittämisen yhteydessä yllätystarkastuksia ja jälkikäteen kirjanpidn ja timinnan tarkastuksia. Fyysisen tarkastuksen näytteeksi tettua määrää ei tule vähentää vienti-ilmituksen nettmassasta. Näytteille maksetaan siis vientitukea, vaikka viejä ei krvaisi näytteeksi tettua määrää vastaavalla tutteella (612/09 7 art.). 4.5 Pistuminen yhteisön tullialueelta 60 päivässä Oikeus vientitukeen syntyy vasta, kun tute n pistunut sellaisenaan yhteisön tullialueen ulkpulelle. Tavariden jäädyttäminen n kuitenkin sallittu. Uudelleen pakkaaminen, pakkausmerkinnän kiinnittäminen tai sen vaihtaminen n sallittu tullin luvalla vain, js se ei aiheuta muutksia yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen salta. Tällöin timenpiteistä n tehtävä merkintä T5-valvntalmakkeen alkuperäiskappaleeseen. (612/09 7 art.). Pistumisen tulee tapahtua 60 päivän kuluessa vientimenettelyn alittamisesta. Pistumisen lisäksi eriytetyn tuen tapauksessa tutteiden n saavuttava määrämaahan 12 kuukauden kuluessa. Js edellä mainittuja määräaikja ei nudateta, vientitukea alennetaan ja vientitdistukseen liittyvää vakuutta pidätetään. 17
4.6 T5-valvntalmake Viejän n laadittava T5-valvntalmake kaikille niille kuljetuksille, jtka pistuvat muun kuin vientitullitimipaikan (=lähtötulli) kautta. Js pistumistulli siis n sama kuin lähtötulli, ei T5- valvntalmaketta tarvita (612/09 8 art.). Meriliikenteen salta ertetaan säännöllisessä ja ei-säännöllisessä liikenteessä levat alukset. Yhteisön sisäisestä meriliikenteestä käytetään nimitystä säännöllinen meriliikenne. Säännölliseen liikenteeseen n haettava lupa tulliviranmaisilta. Vientitukiikeuden synnyn kannalta pistuminen yhteisöstä katstaan tapahtuneeksi siinä satamassa, jssa tavarat lastataan epäsäännöllisessä liikenteessä levaan alukseen. Näin llen pistumispaikka vi lla j satama Sumessa, jka tällöin kuittaa T5-valvntalmakkeen. Mikäli pistuminen tapahtuu lähtötullitimipaikassa (samassa tullitimipaikassa, jssa vientimenettely alitetaan), T5-valvntalmaketta ei tarvita, vaan pistumisen vahvistus tapahtuu sähköisesti Tullin tietjärjestelmässä. Js tavarat lähtevät Sumesta säännöllisen liikenteen aluksella ja ne siirretään epäsäännöllisen liikenteen alukseen (yleensä valtamerialukseen) jssakin tisessa yhteisön satamassa, pistumispaikka n tämä uudelleenlastaussatama, jka kuittaa T5-valvntalmakkeen. Tarkempaa tieta meriliikenteen passituksesta saa Tullihallituksesta. Js tavara asetetaan vientijäsenvaltissa yksinkertaistettuun yhteisön passitusmenettelyyn rautateitse tai suurissa knteissa yhteisön tullialueen ulkpuliselle määräpaikka-asemalle kuljettamista varten tai yhteisön ulkpuliselle vastaanttajalle timittamista varten, tuen maksaminen ei edellytä T5 valvntalmakkeen esittämistä (612/09 11(1) art. ). 4.7 T5-valvntalmakkeen jälkikäteen vahvistaminen tai uuden laatiminen Mikäli T5-valvntalmake n jäänyt alun perin tekemättä tai T5-määrätullitimipaikassa esittämättä ja näin tuenmaksun edellyttämä pistumisen vahvistus jäänyt saamatta, n jissakin tapauksissa mahdllista laatia uusi T5-valvntalmake tai yrittää sen jälkikäteistä vahvistamista (2454/93 912 f art.). Näissä tapauksissa n syytä ttaa yhteyttä vientitullitimipaikkaan. 4.8 T5-valvntalmakkeen krvaavat asiakirjat Nrmaalisti T5-valvntalmake palautuu virkateitse T5-määräpaikasta vientitulliin (lähtötulliin) ja sieltä markkinatukisastlle. Mikäli T5-valvntalmake ei le palautunut, vidaan se krvata pistumistullitimipaikan tdistuksella, jssa vakuutetaan, että alkuperäinen T5-valvntalmake n esitetty ja jssa mainitaan tdistuksen numer, tdistuksen antanut tullitimipaikka ja vientierän yhteisöstä pistumispäivämäärä (612/09 46 art.). Mikäli T5-valvntalmake ei le viejästä riippumattmista syistä palautunut vientitullipaikkaan klmen kuukauden kuluttua tavaran asettamisesta Tullin valvntaan (vientimenettelyyn), vi viejä esittää markkinatukisastlle krvaavia asiakirjja sisältävän vastaavuushakemuksen (612/09 46(3) art.). Tämä hakemus n tehtävä 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmituksen vastaanttamisesta. Hakemuksessa n selvitettävä, että T5-valvntalmake n jäänyt palautumatta viejästä riippumattmasta syystä. Vapaamutiseen hakemukseen tulee liittää kuljetusasiakirja, ja viennissä, jnka tuen määrä n yli 2400 18
eura saapumista kskeva asiakirja tai muu artiklassa 16 mainittu asiakirja (ks. khta 4.2) (612/09 17 ja 46(3). art.). 4.9 Asiakirjat uudelleenlastauksen ja kauttakulun yhteydessä Jtta vientituki vidaan maksaa, n tavaran pistuttava EU:n alueelta 60 päivän kuluessa siitä, kun se n asetettu tullin valvntaan (vientimenettelyyn). Tavaraerä vidaan kuitenkin uudelleenlastata, tai se vi palata EU:n alueelle kauttakulkua varten 28 päivän ajaksi edellä mainitun 60 päivän lisäksi. Viejän tulee merikuljetusten yhteydessä ilmittaa vienti-ilmituksessa ja vientitukihakemuksessa, tullaank tavara uudelleenlastaamaan. Js viejä suunnittelee uudelleenlastausta tai kauttakulkua, tulee vientiilmituksessa ja tukihakemuksessa ilmittaa erityismaininnan kdi FIXCJ. Mikäli uudelleenlastausta ei aita tehdä, ilmitetaan erityismaininnan kdi FIXCI. Vientitukihakemuksen liitteeksi tulee Markkinatukisastlle timittaa allekirjitettujen kuljetusasiakirjjen kpit. Kuljetusasiakirjalla tarkitetaan tässä yhteydessä jk knssementtia tai rahtikirjaa. Kuljetusasiakirjjen tulee kattaa viennin reitti määräsatamaan asti, lähtien siitä satamasta, jssa Tulli n varustanut pistumisasiakirjan asianmukaisella hyväksymismerkinnällä. Siten, mikäli säännöllisessä reittiliikenteessä levan aluksen pistumispaikka n EU:n uudelleenlastaussatama, jllin T5- valvntalmake seuraa tavaran mukana, vientituen maksun edellytyksenä vat kuljetusasiakirjat uudelleenlastaussatamasta määräpaikkaan asti. Mikäli uudelleenlastaustarve syntyy yllättäen, (ts. sitä ei le ennakkn ilmitettu), tulee viejän aina esittää selstus tapahtuneesta ja liittää vientitukihakemukseensa kuljetusliikkeen edustajan allekirjittamien kuljetusasiakirjjen kpit lähtömaasta aina lpulliseen khteeseen asti (612/09 10 art.). Js tavara timitetaan maakuljetuksena (maanteitse tai rautateitse), vi tavara palata EU:n alueelle kauttakulkua tai uudelleenlastausta varten 28 päivän ajaksi. Suunniteltu paluu yhteisön tullialueelle kauttakuljetettavaksi n ilmitettava vientitukihakemuksessa. Tällöin ei kuljetusasiakirjja tarvita autmaattisesti. Js tavaraa viedään ilmakuljetuksena, Tulli tekee pistumismerkinnän T5-valvntalmakkeeseen ainastaan viejän esitettyä kuljetusasiakirjan lähtömaasta lpulliseen määräpaikkaan saakka. Kaikissa tapauksissa kuljetusasiakirjat (knssementti, rahtikirjat) n säilytettävä ainakin klme vutta laatimisvuden lpusta lukien, ja ne n varauduttava vientituen saamisen ehtna esittämään markkinatukisastlle pyynnöstä. 5 Eriytetty vientituki Kaikissa yhteisön jäsenvaltiissa maksetaan samantasista yhteisön vientitukea samasta tutteesta samaan määräpaikkaan. Sen sijaan n mahdllista, että vientituki vaihtelee tietyillä tutteilla määräpaikan mukaan. Tällöin n kyseessä eriytetty vientituki (ks. sektrikhtaiset hjeet). Eriytetyn vientituen tutteiden n sekä pistuttava yhteisöstä 60 pv kuluessa vientimenettelyyn asettamisesta että myös saavuttava määrämaahan 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmituksen hyväksymisestä. 19
5.1 Eriytetyn vientituen laskeminen Eriytetyssä vientituessa n perussa ja määrämaan mukaan muuttuva vaihteleva sa. Perussa (jka vi lla myös nlla) maksetaan kaikkiin vientimaihin. Vaihteleva sa maksetaan sille määrälle, mikä n tutu klmanteen maahan. Lunnllinen painhävikki ei kuitenkaan vähennä tukea. Ehtna sille, että "tunti klmanteen maahan katstaan tapahtuneeksi, n tuntia ja tuntitullien kantamista kskevat tullimudllisuudet klmannessa maassa täytettävä (612/09 2, 16 ja 46 art.). Eriytettyyn vientitukeen liittyvä vaihteleva suus lasketaan seuraavasti: Vaihteleva suus = viety määrä x (määrämaan vientituki -alhaisin svellettava vientituki (myös nlla-tuki)). Js eriytetyn vientituen llessa kyseessä tutteita ei viedä vientitdistuksen khdassa 7 mainittuun määrämaahan, maksetaan vientituki seuraavasti (612/09 25 art.): a) js tteutuneen määräpaikan vientituki n sama tai suurempi kuin khdassa 7 ilmitettu, svelletaan khdassa 7 ilmitettua vientitukea; b) js tteutuneen määräpaikan vientituki n alempi kuin khdassa 7 ilmitettu, maksetaan vientituki, jka saadaan laskemalla tteutuneen määräpaikan vientituki vähennettynä summalla, jka n 20 % ilmitetun määräpaikan vientituen ja tsiasiallisen määräpaikan vientituen ertuksesta. Sillin maksettava vientituki = tteutuneen määräpaikan tuki -0,2 x (khdassa 7 ilmitetun määräpaikan tuki tsiasiallisen määräpaikan tuki). Vientituen tasn määräävät määräpaikkakdit n lueteltu Kmissin asetuksessa 1334/2011. Siinä määrämaat n ryhmitelty maantieteellisiin tai talusalueisiin tms. alueisiin. Kuluvaa vutta kskeva asetus julkaistaan edellisen vuden lpussa. Vientituet ilmitetaan näiden määräpaikkakdien mukaan eikä maakhtaisesti. 5.2 Vaadittavat asiakirjat Eriytetty vientituki maksetaan, kun viimeistään 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmituksen hyväksymisestä timitetaan tdisteet, että viety erä n asetettu markkinille siinä klmannessa maassa tai niissä klmansissa maissa, jnne vientituki n määritetty. Tavariden timittaminen määrämaahan sekä eriytettyä tukea varten vaadittavien tdisteiden hankkiminen vat viejän vastuulla. Eriytettyä tukea varten vaaditaan aina kuljetuksesta vastaavan henkilön allekirjittaman kuljetusasiakirjan jäljennös tai valkpi sekä tdistus kulutukseen saattamista kskevien tullimudllisuuksien täyttymisestä. Tdistuksena vidaan käyttää tista seuraavista asiakirjista (612/09 17 art.): 20 khdemaan tulliasiakirja, sen jäljennös tai valkpi Tulliasiakirjan n ltava sellainen, jsta näkyy tavaran saattaminen vapaaseen liikkeeseen tai se että tullit n maksettu. Jäljennöksen tai kpin n ltava alkuperäisen asiakirjan hyväksyneen tulliviranmaisen, kyseisen klmannen maan viranmaisen tai julkisen ntaarin tai maassa levan jäsenvaltin viranmaisen tai tuen maksamisesta vastaavan viranmaisen ikeaksi tdistama (esim. tuntitullaustdistus tai landing certificate). purkamista ja kulutukseen saattamista kskeva tdistus (malli asetuksen 612/09 liitteinä IX ja XI)