(124) ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSIT- TAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONNOS 25.6.2014
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö...13 3.1.4 Maanomistus...14 3.2. Suunnittelutilanne... 15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 19 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 19 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 19 4.3.1. Osalliset...19 4.3.2. Vireilletulo...20 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...20 4.3.4. Viranomaisyhteistyö...20 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 27 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet...27 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet...29 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 29 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi...29 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet...29 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...30 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...31 Vaikutukset talouteen...32 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen...32 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin...33 Vaikutukset kulttuuriin...33 Muut kaavan merkittävät vaikutukset...33 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 33 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 34 5.1. Kaavan rakenne... 34 5.1.1. Mitoitus...34 5.1.2 Palvelut...36 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 36 5.3. Aluevaraukset... 36 5.3.1. Korttelialueet...36 5.3.2. Muut alueet...37 5.4. Kaavan vaikutukset... 38 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 38 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 38 5.7. Nimistö... 38 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 39 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 39 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 39 6.3. Toteutuksen seuranta... 39
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 3 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - OULUN KAUPUNKI - (124) - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS TAVANOMAISEN, PÄÄASIASSA OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 26.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 26.4.-10.5.2013 KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 201 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ. 201
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 4 -. HYVÄKSYNYT. 201 Valokuvat: Kimmo Mustonen 26.9.2010, 21.6.2011 ja 26.8.2012 Kuva 1 Alueen sijainti
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laajentaminen lähti liikkeelle kesällä 2010, kun kaavan nykyiselle alueelle selvisi, ettei poikkeamislupia tulla myöntämään. Aluksi neuvoteltiin vain nykyisen kaavan muutoksen laatimisesta. Kaava on kuitenkin niin tiivis, ettei rakennuspaikkoja voitu lisätä. Tämän jälkeen hanke laajeni järven itäpäähän, josta hankkeen vireille laittajalla (Kari Haapapuro) on tarkoitus ostaa lisäaluetta. Samalla myös tutkittiin kaavan laajentaminen. Myös kaavan muuttaminen järven luoteispäässä olevalla maa- ja metsätalousalueella tuli ajankohtaiseksi. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien sekä luonto- ja muinaismuistoselvitysten jälkeen. Haukiputaan kunnan liittyminen Oulun kaupunkiin aiheutti viivettä ja muutoksia asian käsittelyssä. Kaavan vireilletuloilmoitus on 26.4.2013. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013 sekä kaavan valmisteluaineisto. 201.. välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä. 201... hyväksyi kaavan. 201 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tavanomainen, väljä pääasiassa omarantainen kaava. Alueen länsiosaan kaavanmuutoksella tulee yksi uusi, omarantainen rakennuspaikka ja yksi uusi, irti rannasta oleva metsätilan huoltorakennuksen rakennusala. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeutta hieman tarkistetaan. Järven itäosaan tulee kaavan laajennuksella kaksi uutta, rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Oulun Energia vastaa sähköhuollosta ja vesi- ja viemärihuolto toteutetaan tontti- tai aluekohtaisesti. Alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa ranta-aluetta Oulun kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyydessä.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 6 Kuva 2 Kaava-alueen osien sijainti ja kaavan mahdollinen vaikutusalue 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueet ovat hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista, Oulun ympäristössä varsin suuren järven rantamaastoa. Metsät ovat talousmetsiä. Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelia 1501, jossa on lomarakennus talousrakennuksineen. Iso Viitajärven pohjois- ja etelärannat ovat rakennettuja ja itä- ja länsirannat vastaavasti enemmän luonnontilaisia. Alueen ja sen ympäristön yleiskuva selviää hyvin selostuksessa olevista kartoista, valokuvista ja luontoselvityksestä. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat mäntyvaltaista länsi- ja etelärannoilla kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Itäosan rannat ovat kosteita ja soisia. Kangasalueiden puusto on täysikasvuista. Rantavyöhykkeellä on jonkin verran lehtipuuta. Rannat ovat tasaisesti ja varsin loivasti nousevia. Avokallioita ei esiinny. Korkeuserot vaihtelevat Iso Viitajärven n. 55.8 m tasosta n. 65 m tasoon. Rinteet ovat loivapiirteisiä. Korkeusvyöhykkeet koko järven ympäriltä on esitetty liitekartalla.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 7 Kuva 3 Alueen korkeustasot Iso Viitajärven vedenlaatu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Anneli Ylitolonen, 20.2.2007) mukaan seuraava: Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha, sen syvyys on keskimäärin 3 m ja rantaviivaa on noin 6,7 km. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on vedenlaatutietoja järvestä vuosilta 1990-2007 yhteensä 96 kpl. Järvi on lievästi humuspitoinen, väriluku on keskimäärin 75 mg Pt/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä, mutta leväkasvua kuvaava klorofyllipitoisuus on kuitenkin selvästi kohonnut ja on heinä-elokuussa keskimäärin 45 ug/l osoittaen runsasta rehevöitymistä. Myös veden sameus on leväkasvun seurauksena hieman kohonnut etenkin loppukesällä. Kevättalven happipitoisuus on ollut useina talvina heikentynyt pohjan läheisessä vesikerroksessa, mutta koko vesimassaan ulottuvaa happikatoa ei ole todettu. Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. FL Jari Hietaranta / Ekotoni Ky on kesällä 2011 tehnyt tarkemman selvityksen muutos- ja laajennusalueen luonto-oloista. Selvitys on liitteenä.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 8 Kuva 4 Järven rantaa korttelin 1500 kohdalla Alueella ei ole tiedossa perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat ), maisema-alueita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet ), kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ) tai kallioalueita (Suomen ympäristökeskus: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla ). Iso Viitajärven ympäristössä on aiempien selvitysten ja kaavoitusten perusteella varsin huomattavasti muinaismuistoja. Pohjois-Pohjanmaan museo on tutkinut aluetta useaan otteeseen. Kesällä 2010 on Haapapuron rakennuspaikkaa korttelin 1501 pohjoispuolella tarkasteltu varsin kattavasti rakennusten sijoittelua varten ja kaavan laajennusta varten kesällä 2011 järven itäosaa. Viimeisessä vaiheessa kesällä 2013 tutkittiin luoteisosan kaavanmuutosalue, josta ei muinaisjäännöksiä löytynyt. Selvitykset ja Museoviraston lausunto on ohessa.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 9
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 10
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 11
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 12
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 13 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia. Järven pohjoisrannalla on n. 15 rakennettua lomakiinteistöä. Suunnilleen saman verran on länsi- ja etelärannalla rakennettuja kiinteistöjä pääasiassa lomakäytössä. Paikkatietoikkunan rakennustilanne on oheisella kartalla. Siinä on kaikki rakennukset esitetty: asunnot, lomarakennukset, saunat, talousrakennukset jne.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 14 Kuva 5 Iso Viitajärven ympäristön rakennustilanne. Myös talousrakennukset yms. kuvattu Kuva 6 Alueen uusimpia rakennuksia korttelissa 1505 3.1.4 Maanomistus Kaavan muutos- ja laajennusalueen maanomistus on seuraava: - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 15 - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI 3.2. Suunnittelutilanne - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä kaavan laajennusalueelle ei ole varauksia tai merkintöjä. Iso Viitajärven etelä- ja länsipuolella on tärkeä pohjavesialue, joka rajautuu aivan kaava-alueen eteläosaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 7 Ote maakuntakaavasta Pohjois-Pohjanmaan liiton I vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä alueelle ei ole uusia varauksia em. lisäksi. Oulun seudun yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.2.2005. Siinä alue on loma- ja matkailualuetta (R) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen eteläreunaan sijoittuu pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistö-
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 16 alueen (av) alueiden rajaukset. Osayleiskaavan teemakartassa virkistyshankkeista ja alueista ei tämän alueen osalle ole mainintoja. Ote yleiskaavasta on ohessa.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 17 Kuva 8 Ote Oulun seudun yleiskaavasta merkintöineen Oulun lääninhallitus on 26.11.1982 vahvistanut Iso Viitajärven rantakaavan. Alkuperäinen vahvistettu kaava on ohessa. Haukiputaan kunnanvaltuusto on 15.12.2007 88 hyväksynyt ko. kaavan laajennuksen kortteleiden 1500 ja 1501 väliselle alueelle sekä erilliselle alueen järven koilliskulmaan. Myös siitä on otteet ohessa. Kuva 9 Alkuperäinen ranta-asemakaava
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 18 Kuva 10 Haukiputaan kunnanvaltuuston 15.12.2007 88 hyväksymä kaavan laajennus Haukiputaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 12.6.2006 41, mitä vielä noudatetaan. Alue ei ole rakennuskiellossa.
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 19 Pohjakarttana käytetään muutosalueilla aiempaa ranta-asemakaavan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000, joka on tarkistettu. Uusille alueille on laadittu pohjakartta samassa mittakaavassa. Oulun kaupungin kartastopäällikkö Eero Keski-Oja on hyväksynyt pohjakartan 15.11.2012. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on tarpeen järkevän suunnitteluratkaisun aikaansaamiseksi. Rakentamishankkeista osa sijoittuu vahvistetun kaavan M alueille eikä niitä poikkeamisluvilla voi ratkaista. Iso Viitajärvelle on tehty edellä kuvatut kaavat ja muutoinkin järven rannat on varsin tiiviisti rakennettu. Alueen tarkempi, rakennuspaikkakohtainen osayleiskaavoitus ei ole lähivuosina kaupungin ohjelmissa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laajentaminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten maanomistajien aloitteesta v. 2010 kesällä. Hanketta on valmisteltu jo tätä ennen. Välittömästi käytiin alustavia keskusteluja Haukiputaan kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa ja todettiin mm., että kaava voidaan laatia aiemman kaavan muutoksena ja laajennuksena. Pohjois-Pohjanmaan ely keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken käytiin 7.10.2010 neuvottelu kaavan muuttamisesta ja laajentamisesta. Muistio on myöhemmin. Neuvottelun jälkeen maanomistajat tekivät kunnalle esityksen liittymisestä kaavoitukseen. Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, ettei kunta lähde omien alueidensa osalta kaavoitukseen, vaan se on syytä jättää uuden Oulun yleiskaavoituksen ratkaistavaksi. Tämän jälkeen maanomistajat kävivät neuvotteluja lisäalueiden ostamisesta ja yksityisten maiden liittämisestä kaavoitukseen. Näiden perusteella muotoutui muutos- ja laajennusalueen laajuus. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien ja perusselvitysten jälkeen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 26.4.2013. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Maanomistajat ja yhteisöt - ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ja rajanaapurit - Iso-Viitajärven ja lähistön ranta-asukkaat Kaupungin hallinto ja virkamiehet - kaupunginvaltuusto - kaupunginhallitus - yhdyskuntalautakunta - rakennusvalvonta - ympäristövirasto Viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 20 - Pohjois-Pohjanmaan museo - Museovirasto - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Muut osalliset - Oulun vesi - Oulun Energia - Oulun luonnonsuojeluyhdistys - Haukipudas -seura - Oulun kaupungin vammaisneuvosto - Oulun kaupungin vanhusneuvosto 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 23.10.2011. Sitä täydennettiin ja muutettiin Haukiputaan liityttyä Oulun kaupunkiin. Uusi suunnitelma 18.2.2013 oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat osa maanomistajista ja kaavoittaja käyneet muutamia neuvotteluja ja keskusteluja kunnan ja ely keskuksen virkamiesten kanssa - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä. 2014. Käsittely on selostettu kohdassa 4.5.3. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - alustava neuvottelu 7.10.2010 ely keskuksen, kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken. Muistio on ohessa ************************************************ HAUKIPUTAAN ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAISEN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN NEUVOTTELU 7.10.2010 KLO 11.00-13.00 P-P ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtajana toimi Antti Huttunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, antti.huttunen@ely-keskus.fi - muistion laatija Kimmo Mustonen, KimmoKaava, kimmo.mustonen@kimmokaava.fi - läsnäolijat em. lisäksi o Markku Uusimaa Haukiputaan kunta, markku.uusimaa@haukipudas.fi o Hanna Pöytäkangas - -, hanna-maria.poytakangas@haukipudas.fi o Kari Haapapuro Maanomistaja, kari.haapapuro@nss-group.com o Juha Soralahti - -, paroni69@yahoo.com - tarkoituksena on käydä alustava keskustelu kaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen edellytyksistä. Viralliset viranomaisneuvottelut on syytä käydä erikseen. 2 RANTA-ASEMAKAAVAHANKKEEN ESITTELY - suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen o alustava kaavaluonnos Juha Soralahden alueelle tehty sekä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se on toimitettu kunnalle ja ely keskukselle alkukesällä. Hanke ei ole virallisesti vireillä vaan on katsottu olevan syytä käydä tämä neuvottelu ensin o Kari Haapapuron alueesta ei ole tehty kaavoitukseen liittyviä asiakirjoja o käytiin läpi kaavatilanne ja katsottiin alueen valokuvia
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 21 3 VIRANOMAISTEN JA OSALLISTEN KANNANOTOT JA KESKUSTELU Kari Haapapuro - keväällä tehdyllä esisopimuksella ostettu Tornatorilta n. 13000 m2 määräala olettaen, että alue muodostaa rakennuspaikan ja sille saa rakentaa poikkeamisluvalla. Hakemus on jätetty, mutta sen käsittely on keskeytetty - kuntaan oltu heti yhteydessä ja saatu ohjeet, että alueen muinaismuistot on syytä selvittää. P-P museon kanssa on alue tarkoin käyty läpi ja saatu selville, minne voi rakentaa ja minne ei. Selvityksessä on jopa kaapelien paikat katsottu. - ranta-asemakaavasta ei ole ollut mitään tietoa eikä ilmeisesti kunnallakaan sitä ole ollut - koko järven rakentaminen on varsin vähäistä sen kokoon nähden. Myös ostetun alueen ympärillä on väljää eikä muinaismuistojen takia ilmeisesti rantaan voi rakennuspaikkoja muualle lisätä Juha Soralahti - UPM:ltä ostettu alue pääasiassa metsätalousmaana - P-P museoon oltu yhteydessä eikä alueella pitäisi olla muinaismuistoja - kuntaan oltu lyhyesti yhteydessä - alustavia keskusteluja on käyty naapureiden kanssa, minkä perusteella on suunniteltu uusi tie suoraan pohjoisesta suon poikki - alueen uimarantojen, nuotiopaikkojen yms. kohteiden toteutuksessa voidaan olla mukana Markku Uusimaa ja Hanna Pöytäkangas - muinaismuistoselvitykset ovat asianmukaiset - poikkeamisluvan käsittely Haapapuron tapauksessa vaikeaa nykyisen kaavan mitoituksen vuoksi - kaavan sisältö on ollut ehkä välillä unohduksissa - kunnan alueelle on sisämaahan muutamia vuosia sitten esitetty lomarakennusaluetta, mutta kunnanhallitus suhtautui silloin kielteisesti kaavoituksen käynnistämiseen - kaavan laajentaminen edellyttäisi myös uuden pohjakartan laatimista, vesihuoltosuunnitelmaa jne Antti Huttunen - M alueille ei poikkeamislupia yleensä ole myönnetty vaikka kunta olisi niitä puoltanut - alkuperäisen kaavan mitoitus on ollut 10.2 kpl / muunnettu rantaviiva-km. Kaavan laajennusalueelle tullut 8.6 kpl - edellytyksiä rakennuspaikkojen lisäämiselle pelkästään kaavaa muuttamalla ei ole - kaavan osalta katsotaan kokonaisuus. Mikäli kaava laajenee esim. kunnan maalle, niin mitoituksen mukaista rakennusoikeutta voidaan siirtää myös kaava-alueen muille maanomistajille, mikäli kunta sen hyväksyy - M alueelle voi rakentaa vain pienen taukomajan tms. ilman eri merkintää 4 JATKOTOIMET - maanomistajat toimittavat kunnalle kirjallisen esityksen lähtemisestä mukaan maanomistajana kaavoitukseen - kunnan päätös voidaan tehdä kolmen vaihtoehdon välillä o o o MUISTION VAKUUDEKSI: Kimmo Mustonen JAKELU: osanottajat sähköpostilla kaava vain ranta-alueelle tietä myöten kaava laajempana sisämaahan pohjakarttaa laajennettava vesi- ja viemärihuoltosuunnitelma tehtävä kunta ei lähde maanomistajana mukaan kaavoitukseen ************************************************ - 2. neuvottelu käytiin 30.11.2012 yhdessä toisen kaavan neuvottelun yhteydessä. Sen muistio on ohessa: ************************************************ N JA HEIKKI NUORTIMON HAUKIPUTAAN KUNNASSA / OULUN KAUPUNGIS- SA TEKEILLÄ OLEVIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN TAI NIIDEN MUUTOSTEN NEUVOTTELU 30.11.2012 KLO 9.00-10.30 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 22 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen P-P ely -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Taina Törmikoski P-P ely keskus Anne Olsbo Oulun kaupunki Aila Lomperi - - Päivi Markuksela - - Heikki Nuortimo arkkitehti HÄMEENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA: ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS: - Kimmo Mustonen kertoi hankkeen taustasta ja vähittäisestä laajentumisesta työn aikana. Alustava kaavaneuvottelu kunnan ja ely keskuksen kanssa on käyty. Silloin ei järven itäosa ollut vielä mukana. Hanke ei ole vielä virallisesti vireillä. Kaavaluonnos selostuksineen on toimitettu osapuolille. - Aila Lomperi esitteli omaa laskelmaansa mitoituksesta ja näkemyksiään luonnoksen sisällöstä. Rakennuskelvottomat avosuoalueet tulisi jättää kokonaan laskematta, metsäisillä soilla määrä olisi 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä olisi täten n. 2 paikkaa. Kortteliin 1506 on merkitty lomarakennusten alue, vaikka se on tarkoitettu huoltorakennukseksi. Kortteli hyödyntää kunnan omistamaa rantaa ja on varsin lähellä rantaa. Onko tämän alueen muinaismuistot selvitetty? Korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista aika paljon ja laaditussa asemapiirroksessa on suunniteltu pienempää rakennusoikeutta. Mitä tarkoittaa virkistysalueiden /yk merkintä, kenelle tarkoitettu, rajoittuuko jokamiehen oikeudet jne. (Antti ja Kimmo: pelkkä VL merkintä edellyttäisi kaupungilta mahdollista lunastusta. /yk alueella toteutusvastuu on maanomistajilla. Tässä tapauksessa VL on parempi kuin esim. M merkintä.) Korttelissa 1508 on luo merkintä osittain (Kimmo: kyseessä maastonmuotoon liittyvä merkintä, jolloin rakentaminen ei muuta merkittävästi olosuhteita). Suunniteltu rakennusoikeus 120+ta60 on korkea. Oulussa määrä lomarakennukselle on 80 k-m2. Voidaanko eri emätilojen välillä siirtää rakennusoikeutta? (Antti: on mahdollista, ely keskus katsoo kokonaisuuden, maanomistajien tulee olla siirroista tietoisia ja hyväksyä ne). YHTEENVETO JA JATKOTOIMET - kaupunki ottaa kantaa Hämeenjärven kaavaan, jos hanketta viedään eteenpäin, mihin maanomistajalla on oikeus. Ely keskus edellyttää järven kokonaistarkastelua, joka kaavanlaatijan tulisi tehdä - Iso Viitajärven osalta esitettyjä asioita tulee vielä selvittää - kaavanlaatijoiden näkemys oli, että periaatteiden vaikutus esim. näihin hankkeisiin tulisi tutkia vielä tarkemmin. Muutos aiempiin käsittelyihin ja neuvotteluihin tuntuu varsin suurelta MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osanottajat (sähköpostilla) ************************************************ - 3. neuvottelu käytiin 11.1.2013 kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken. Sen muistio on ohessa: ************************************************ ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN NEUVOTTELU 11.1.2013 KLO 9.00-10.30 OULUN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖTALO 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Aila Lomperi Oulun kaupunki - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Anne Olsbo Oulun kaupunki Jukka Kurttila - - Kari Haapapuro Maanomistaja Raimo Hälinen - -
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 23 Eero Alakiuttu - - Kari Kivari - - Jorma Kivari - - Heikki Kivari - - 2 ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS: - Kimmo Mustonen kertoi hankkeen taustasta ja vähittäisestä laajentumisesta työn aikana. Vaiheita ovat olleet mm. seuraavat: o 7.10.2010 alustava kaavaneuvottelu Haukiputaan kunnan, P-P ely keskuksen, maanomistajien ja kaavoittajan kesken. Järven itäosa ei ollut vielä mukana. o 15.11.2010 220 Haukiputaan kunnanhallituksen päätös, ettei kunta osallistu kaavoitukseen omien alueidensa osalta o 21.11.2010 215 Haukiputaan kunnanhallituksen päätös, jonka mukaan kunta suhtautuu myönteisesti rantaasemakaavan muutoksen ja laajennuksen tekemiseen. Alue oli sama kuin nykyisissä luonnoksissa o 12/2011-03/2012 kaavan vireillesaattamista ja kaavaluonnoksen pitämistä nähtävillä laajennusalueen osalta maastokarttapohjalle esitettiin kunnalle. Yhdistyminen Oulun kaupunkiin ja siitä aiheutuvat käsittelytapojen ja käsittelijöiden muutokset hidastivat etenemistä o pohjakartan hyväksyminen laajennus- ja muutosalueelle, Eero Keski-Oja o 18.11.2012 keskustelu Oulun kaupungin virkamiesten kanssa o 30.11.2012 kaavaneuvottelu Oulun kaupungin, P-P ely keskuksen ja kaavoittajan kesken. Esillä oli 29.10.2012 päivätty kaavaluonnos. Keskusteltiin mm. kaupungin yleisistä rantakaavoitusperiaatteista, mitoituksesta, huoltorakennuksen merkinnästä, muinaismuistoselvityksistä ja niiden huomioimisesta, kaavamerkinnöistä, luontoselvityksestä, rakennusoikeudesta ja rakennusoikeuden siirroista - viimeksi mainitun neuvottelun johdosta on kaavaluonnosta tarkennettu siirtämällä kortteli 1506 kauemmas rannasta, pienentämällä korttelia 1501, poistamalla kortteli 1509, pienentämällä kaikkien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta ja tarkentamalla kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Kaavaluonnos on päivätty 3.1.2013 - Aila Lomperi, Anne Olsbo ja Jukka Kurttila esittelivät kaupungin näkökantoja. Rakennuskelvottomat avosuoalueet tulisi jättää kokonaan laskematta, metsäisillä soilla määrä olisi 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rvkm. Laajennusalueen määrä olisi laskelman mukaan n. 2 paikkaa. Pyöristämällä laskelmia voidaan tilalle 2:305 osoittaa yksi rakennuspaikka ja tilalle 2:217 kaksi paikkaa. Maanomistajat voivat niitä siirtää keskenään sopimalla. Mikäli kaikki rakennuspaikat siirretään selvästi irti rannasta, niiden lukumäärää voidaan kasvattaa. Korttelin 1506 paikalle tulisi sallia vain rakennusalana talousrakennus. Korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista aika paljon ja korttelialuetta pitäisi vielä supistaa. Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha ja sille on rakennettu n. 31 asuin- tai lomarakennusta, joten järvi on jo aika kuormittunut. - maanomistajat haluaisivat korttelin 1507 paikalle metsätilan huoltorakennuksen. Paikalla on ollut vanhastaan asuinpaikka 3 YHTEENVETO JA JATKOTOIMET - kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa uutta rakennuspaikkaa sekä talousrakennukset suunnilleen korttelien 1506 ja 1507 kohdille. Kortteli 1501 on oltava mahdollisimman suppea ja muinaismuistolöydöt huomioiva. - kaavan alkuvaiheen käsittely etenee todennäköisesti seuraavasti o yhdyskuntalautakunnan käsittely o vireilletuloilmoitus o yhdyskuntalautakunnan päätös valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville o kaavaluonnos ym. aineisto nähtävillä - kaupunki perii kaavan käsittelystä maksun, jonka suuruus ei vielä ole tiedossa MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osanottajat (sähköpostilla) ************************************************ - varsinainen viranomaisneuvottelu käytiin 16.1.2014. Sen muistio on ohessa: ************************************************ ISO-VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN VIRANOMAISNEUVOTTELU
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 24 16.1.2014 klo 9.00-10.40 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kokoushuone Välilasku (Liikennetalo) 3. kerros, Veteraanikatu 5, Oulu 1. NEUVOTTELUN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN -puheenjohtaja Taina Törmikoski ELY-keskus -muistion laatija Aila Lomperi Oulun kaupunki -paikallaolijat Markku Siira ELY-keskus Riikka Arffman - Anne Olsbo Oulun kaupunki Kimmo Mustonen KimmoKaava Heikki Kivari Maanomistaja Kari Haapapuro - Eero Alakiuttu Juhani Väliahde - - Kari Kivari - Mikko Vanhakangas - Raimo Hälinen - 2. RANTA-ASEMAKAAVAHANKKEEN ESITTELY Kimmo Mustonen kertoi kaavahankkeen muutoksen ja laajennuksen taustoista. Neuvotteluja on pidetty jo Haukiputaan kunnan aikana. ELY-keskuksessa ollaan koolla kolmatta kertaa. Kaavan vireilletulo on tehty, mutta kaavaluonnos ei ole ollut nähtävillä. Kaavamuutosalueella on muinaismuistot tutkittu. Haapapuron omistaman alueen osalta ei ole museoviraston Katiskosken kommentin mukaan ollut huomautettavaa pieniä tarkistuksia lukuun ottamatta. Kaavaan on merkitty Haapapuron tontille kaksi aluetta, johon on mahdollista rakentaa. Alueelta on löytynyt kuoppia ja kaivanteita. Johtojen rakentaminen saunaan on tutkittava tarkkaan. Haapapurolle siirretään rakennuspaikka laajennusalueelta Iso-Viitajärven koillisosasta. Kaavamuutosalueelle on kaavaan merkitty metsätilan huoltorakennus järven pohjoispuolelle. Haukiputaan kunta pyrittiin saamaan kaavahankkeeseen mukaan, mutta kunta teki päätöksen olla osallistumatta. Muutosalueella rantaviiva ei mahdollistanut lisärakentamista, joten päädyttiin kaava-alueen laajentamiseen. Kaavahankkeesta on neuvoteltu Ely-keskuksessa syksyllä 2010 ja loppuvuodesta 2012, mutta ne ovat olleet luonteeltaan työneuvotteluja. Maanomistajien ja kaupungin kanssa on pidetty neuvottelu tammikuussa 2013 ja sen mukaan kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. Taina Törmikoski kommentoi, että kaava-asiakirjoihin tulee liittää emätilaselvitys, jota nyt ei ollut mukana. Kimmo Mustonen kertoi kaavan mitoituksesta, josta on kerrottu kaavaselostuksessa. Sen jälkeen hän kävi läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja esitteli ranta-asemakaavaluonnoksen. Viimeisessä vaiheessa on kaavaan tullut mukaan yksi vanha loma-asunnon rakennuspaikka kaavamuutosalueelta. 3. MAANOMISTAJIEN PUHEENVUOROT Heikki Kivarin toiveena oli, että loma-asunnon rakennuspaikat 1+1 jakautuisivat eri tiloille. Hän kertoi, että maanomistajilla on ristiriitaiset näkemykset rakennuspaikkojen jakautumisesta. Taina Törmikosken mukaan maanomistajilla on mahdollisuus viedä ranta-asemakaava kaupungin käsiteltäväksi, mutta maanomistajien on oltava yksimielisiä. Ei saa olla ristiriitaisia näkemyksiä. Yksi selvitettävä asia on, paljonko rakennusoikeutta voidaan kaava-alueelle osoittaa. Maanomistajien tasapuoliseen kohteluun ei päästä, jos joku maanomistaja saa liikaa rakennusoikeutta. Oulun kaupunki päättää hyväksyykö se kaavan. Ely valvoo, että valtakunnallisia ja maakunnallisia periaatteita noudatetaan. Vanhoihin kaavoihin liittyviä asioita ei voi perua, mutta niiden mahdollista ylimitoitusta ei voi jatkaa. Kimmo Mustonen kertoi, että rakennusoikeuden määrä on pienentynyt kaupungin mukanaolon aikana. Kari Haapapuron mukaan hän sai kunnalta 4 vuotta sitten rakentamismahdollisuudesta tiedon, että kaikki on ok.