(YUNETP3A) NUORISOTUTKIMUKSEN MENETELMÄT, YUNET-VERKKOKURSSI Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, YUNET Laajuus: 5 op Opettaja: Lotta Hautamäki Sisältö: Nuorisotutkimuksen esittely tutkimusmenetelmien näkökulmasta: miten tutkimus syntyy ja millä ehdoilla tutkimustietoa rakennetaan. Opintojaksolla käydään läpi tyypillisesti nuorisotutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niihin liittyviä kysymyksiä. Pohditaan myös nuorisotutkimuksen eettisiä ongelmakohtia. Lisäksi tehdään ryhmätyönä pienimuotoinen tutkimusharjoitustyö. Opetus ja suoritustavat: Verkko-opetus: luennot ja oheiskirjallisuus Moodle -alueella, ryhmätyönä tutkimusharjoitus, yksilötyönä refektoiva oppimispäiväkirja. Arviointiasteikko: 1-5. Kurssi on tiiviskurssi eli se suoritetaan 1. periodin aikana 3.9.-28.10.2012 (väliviikko mukaan lukien mennään 2.periodin puolelle). Kurssin nk. moduulit etenevät Moodlessa viikkoperiaatteella ja jokaisen viiko kohdalta löytyy tarkempi ohjelma sekä tehtävät. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat jo kokonaisuudessaan kaikkine ohjeineen näkyvillä ja loppupuolen oppimistapahtumat täydentyvät kurssin kuluessa tarkemmilla ohjeilla. Koko kurssin ohjelmaan kannattaa tutustua jo etukäteen, jotta voi tehdä itselleen tilaa kalenteriin kurssin tehtäville. Kurssi suoritetaan kokonaan verkko-opiskeluna yksilönä ja osana ryhmää. Ryhmätyönä tehdään käytännöllinen tutkimusharjoitus (suunnitelma ja raportti), jonka osana kaikki keräävät oman osuutensa yhteisestä aineistosta. Kurssin arvostelun kannalta tarkein tehtävä on yksiltyönä pidettävä reflektoiva oppimispäiväkirja, jota on hyvä kirjoittaa koko kurssin ajan. Näistä molemmista työsekentelymuodoista on tarkemmat ohjeet "Kurssilla oppiminen" -osiossa alla ja vielä yksityiskohtaisempia ohjeita työn etenemisestä jokaisen viikon kohdalla. Viikon tehtävissä on myös eritelty mitkä niistä olisi tarkoitus tehdä ryhmässä ja mitkä yksilöllisesti. Kurssin oppimateriaalina on 8 luentoa oheiskirjallisuuksineen. Luennoista kaksi ovat kaikille yhteisiä teemaan ja tutkimusharjoitustehtävään johdattavia luentoja. Loput 6 luentoa käsittelevät tiettyjä nuorisotutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niiden metodologisia taustoja. Tärkeänä oppimateriaalina ovat tietenkin myös itse keräämänne aineistot ja kirjoittamanne oppimispäiväkirja. Oppimistavoitteet Nuorisotutkimuksen metodologiakurssin keskeisin tavoite on tutustuttaa opiskelija nuorisotutkimuksen metodologisiin taustoihin sekä tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmiä ei siis kurssilla opiskella vain aineiston keräämisen ja/tai analysoimisen tekniikkoina, vaan syvemmin teoreettisen ajattelun ja tutkimuksen konkreettisen tekemisen metodologioina. Kurssin tavotteena on oppia, ymmärtää, pohtia ja kokeilla seuraavia asioita: Oppia peruskäsitteitä ja tietoja nuorisotutkimuksen metodologiasta ja tutkimusetiikasta sekä tutustua erilaisiin tutkimusmenetelmiin eli metodeihin. Ymmärtää metodologian ja menetelmän eli metodin ero. Ymmärtää tutkimuksen tekemisen prosessiluonteisuus Pohtia miten metodologian, aineiston ja metodin valitseminen vaikuttavat tutkimusprosessiin ja tutkimuskohteeseen. 1
Kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemistä ja saada siten omakohtaista kokemusta tutkimuksen tekemisestä prosessina. Keinot Kaikille yhteiset johdattavat luennot ja niihin liittyvä oheiskirjallisuus opettavat nuorisotutkimuksen metodologian ja tutkimusetiikan peruskäsitteitä. Erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niihin limittyviin metodologisiin ratkaisuihin pureutuvat muut luennot ja niiden oheiskirjallisuus. Peruskäsitteiden omaksumisen lisäksi opittujen asioiden ymmärtämistä edesauttaa niiden kokeilu käytännössä tutkimusharjoituksen ja ryhmäkekustelujen muodossa. Ymmärtämisen ja oppimisen kannalta on myös oleellista pohtia reflektoivan oppimispäiväkirjan avulla koko kurssin ajan mitä oikestaan tekee, oppii, havaitsee ja ajattelee. Tällä kurssilla ei siis ole niinkään tärkeää oppia ulkoa yksityskotia erilaisisita metodologioista ja tutkimusmenetelmistä. Sen sijaan tärkeää on kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemisen prosessia ja ennen kaikkea ymmärtää mitä itse asiassa on tullut oppineeksi. Alla olevista linkeistä löytyvät ohjeet tutkimusharjoitusta ja reflektoivaa oppimisipäiväkirjaa varten sekä kurssin arvosteluperusteet. Reflektoiva oppimispäiväkirja tiiviisti Reflektoiva oppimispäiväkirja muodostaa 60% kurssin suorituksesta ja kukin opiskelija kirjoittaa sitä koko kurssin ajan yksilötyönä ja palauttaa kurssin lopuksi vetäjälle. Oppimispäiväkirjalla tarkoitetaan tässä yhteydessä koko kurssin ajan, ei toki välttämättä päivittäin, pidettävää päiväkirjaa siitä mitä opiskelija on oppinut luennoista ja oheiskirjallisuudesta, tutkimuksen suunnittelusta, aineiston ja metodologian/menetelmän valinnasta, tutkimusetiikasta, aineiston keruuprosessista, aineiston analyysistä, ryhmätyöstä jne. Reflektiolla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä systemaattista ajattelutapaa, jolla oma oppimista pyritään tarkastelemaan ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta. Voisi ajatella, että reflektio on peiliin katsomista suhteessa omaan oppimiseen. Refelktoivaan oppimispäiväkirjaan kirjataan siis havaintoja, ajatuksia, tulkintoja, kysymyksiä ja tunnelmia aina samalla kuin opiskelija tekee jotakin kurssiin liittyvää oppimistehtävää, kuten kuuntelee luentoja, suunnittelee tutkimusta ryhmässä, kerää aineistoa, kirjoittaa ryhmätyötä jne. Kurssin lopuksi omista merkinnöistä kootaan yhteenveto. Reflektoiva oppimispäiväkirja: Mikä se on? Miksi sitä pidetään? Miten sitä pidetään? Mikä se on? Se on teksti, jossa omin sanoin kuvataan kurssin aikana luentojen, kirjallisuuden, harjoitustyön ja keskustelujen: ydinasioita, huomioita, tulkintoja, kysymyksiä, innostavia asioita/hetkiä, hankaluuksia. Reflektoiva oppimispäiväkirja on pituudeltaan vapaa, mutta siitä arvostellaan lähinnä noin 3-5 liuskaa pitkä yhteenveto (maksimissaan kuitenkun 5 liuskaa). Päiväkirjaan kannataa merkitä otsikoita eli esimerkiksi päivämäärä ja kyseisen päiväkirjamerkinnän teema: luento, rthmätyö, aineistonkeruu etc. Miksi sitä pidetään? 2
Siksi, että tämänkaltainen reflektoiva opitun asian pohtiminen päiväkirjan muodossa auttaa ymmärtämään opittua asiasisältöä ja edesauttaa syväsuuntaista oppimista, sen asemesta että kurssin asiat opittaisiin nk. hauki-on-kala menetelmällä pintasuuntautuneesti. Reflektoiva oppimispäiväkirja yhdistää kurssin erilaiset ja erilliset oppimistapahtumat - luentojen kuuntelemisen, lukemisen, aineiston keräämisen, analyysin ja ryhmätyön - niin että kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa. Siksi, että kurssilla tapahtuvan oman ajattelu- ja oppimisprosessin seuraaminen auttaa oman metodologisen ajattelun kehittelemisessä eteenpäin. Melkeinpä kaikki opiskelijat joutuvat tekemään tutkimusta opintojensa aikana viimeistään gradun yhteydessä ja silloin on hyvä, jos on jo aikaisemmin pohtinut tutkimuksen tekemistä prosessina, mikä siinä voi mennä pieleen ja miksi tai toisaalta mikä on itselle helppoa ja yksinkertaista. Siksi, että päiväkirjan avulla opiskelija osoittaa kurssin vetäjälle oppineensa sen mitä oppimistavoitteissa oli tarkoituskin. Miten sitä pidetään? Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan säännöllisesti jokaisena opetuspäivänä ja mietitään esimerkiksi seuraavia asioita: Luennon tai oheiskirjallisuuden ydinkohdat, mikä niissä oli kiinnostavaa, vaikeaa, idioottimaista, uutta tietoa, tuttua tietoa.. oletko joistain asioista eri mieltä kuin puhuja/kirjoittaja? minkä vuoksi? innostuitko? Kaikkia oppimateriaaliana olevia luentoja ja oheiskirjallisuutta ei tarvitse käsitellä, mutta se on toki sallittua. Ensimmäiset kaksi johdattelevaa luentoa sekä ryhmätyön tutkimusmenetelmäksi/metodologiaksi valittua koskevat luennot ja oheiskirjallisuus pitää kuitenkin käsitellä oppimispäiväkirjassa. Ryhmätyön osalta voi pohtia esimerkiksi seuraavia asioita: aiheen valinta, aineiston hankkimisen prosessi, aineiston analyysi, työskentelyn sujuminen ryhmässä, ryhmän työnjako, kirjoittamisen vaikeus tai helppous Omien kokemusten havainnointi suhteessa koko prosessiin on tärkeää. On hyvä kirjata esimerkiksi seuraavia asioita; aineiston hankkimisen prosessi ja analyysi, matkan varrella herännet ajatukset, reaktiot, tuntemukset, mielipiteet, vastaväitteet Erilaisia oppimistapahtumia ei tarvitse käsitellä kaikkia tai mitenkään systemaattisesti erikseen, vaan muoto on vapaa. Kaikkein tärkeintä on, että oppimispäiväkirjassa pohditaan tutkimuksen tekemisen prosessia opiskelijan omien havaintojen perusteella ja hänen omasta näkökulmastaan. Päiväkirjaa ei siksi tarvitse eikä kannatakaan kirjoittaa niin, että kaiken kirjoitetun pitisi avautua kurssin vetäjälle. Oppimispäiväkirjan pitämisessä voi myös mainiosti hyödyntää esimerkiksi Moodlessa käytyjä keskusteluja ryhmissä ja kaikea muutakin kirjallista materiaalia, jota opiskelija tuottaa kurssin aikana. Kurssin lopuksi opiskelija vetää yhteen oman oppimisprosessinsa ikään kuin oppimispäiväkirjan viimeiseksi reflektioksi. Päiväkirjan loppuun kirjoitetaan siis ikään kuin johtopäätökset tai yhteenveto siitä mitä opiskelija oppi ja ymmmärsi kurssilla: Tämä yhteenveto kirjoitetaan sitten selkeästi ja tarvittaessa viitteitä käyttäen oppimispäiväkirjan loppuun ja se saisi olla pituudeltaan max. 5 sivua. Reflektoiva oppimispäiväkirja kuitenkin palautetaan kokonaisuudessaan vetäjälle! Ohjeita yhteenvedon kirjoittamiseen: 3
Kurssin lopuksi luetaan oma päiväkirja läpi ja arvioidaan omaa oppimisprosessia antamalla itse itselle palautetta. Pohditaan mitä kurssista opittiin ja miten sitä voisi hyödyntää jatkossa? Pohditaan kurssin oppimistavoitteita suhteessa omaan oppimiseen, vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä uusia käsitteitä ja tietoja nuorisotutkimuksen metodologiasta, tutkimusetiikastata ja erilaisista tutkimusmenetelmistä tuli opittua? Miten itse ymmärrät metodologian ja menetelmän eli metodin ero. Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa tutkimuksen tekemisen prosessiluonteisuus? Miten mielestäsi metodologian, aineiston ja metodin valitseminen vaikuttavat tutkimusprosessiin ja tutkimuskohteeseen? Minkälainen kokemus kaikkiaan oli kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemistä ja miten se sujui ryhmässä? Tutkimusharjoitus Kurssin suorituksesta 40% koostuu ryhmätyönä tehtävästä tutkimusharjoituksesta, jossa kokeillaan käytännössä jonkin tutkimusmenetelmän soveltamista nuorisotutkimukselliseen aiheeseen. Tutkimusharjoituksessa ei ole tarkoituksena varsinaisesti tuottaa uutta tietoa, vaan pikemminkin tutustua tutkimuksen tekemisen prosessiin käytännössä sekä reflektoida tutkimusaiheen, metodologian ja tutkimusmenetelmän yhteisepeliä. Ryhmätyönä tuotetaan kaksi tekstiä, suunnitelma ja raportti, jotka molemmat palautetaan kurssin vetäjälle. Ryhmätyön prosessi etenee seuraavasti: 1. Ryhmä valitsee itselleen yhteisen aiheen ja metodologian/tutkimusmenetelmän tutustuttuaan alustavasti kurssilla käsiteltäviin näkökulmiin ja perehtyvät hieman tarkemmin valitsemaansa metodologiaan/tutkimusmenetelmään. 2. Ryhmä kirjaa valintansa sekä alustavan ryhmän työnjaon suunnitelmaan, jota kurssin vetäjä kommentoi. 3. Ryhmäläiset keräävät tahoillaan yksilötyönä aineiston, analysoivat sitä kirjallisesti jakaen analyysinsa muiden ryhmäläisten kanssa. 4. Ryhmä kirjoittaa yhteistyönä sopimansa työnjaon mukaan tutkimusraportin käytännön kokemuksistaan itse tutkimusprosessista ja alustavista analyyseistään tutkimusaiheesta. Raportista ryhmäläiset saavat kurssin vetäjältä palautetta. 5. Ryhmäläiset kirjaavat yksilötyönä oppimispäiväkirjaansa havaintojaan tutkimusprosessin etenemisestä koko ajan. Aihe ja metodologia/metodi Ryhmä saa valita tutkimuksensa aiheen aivan vapaasti, kunhan teema on nuorisotutkimukseen liittyvä. Miettikää yhdessä mikä teitä kiinnostaa ja miettikää myös miten tiettyä teemaa voisi ja olisi hyvä tutkia. Tutkimusharjoituksen aiheen valinta liittyy luonnollisesti myös tutkimusmenetelmän/metodologian valintaan eli siihen, mistä näkökulmasta ja millä välineillä tiettyä aihetta tutkitaan. Tutkimusmenetelmän/metodologian valinnassa olisi hyvä pitäytyä kurssilla käsiteltävissä näkökulmissa. Aineisto 4
Aineistonvalinta liittyy sekin tutkimuksen kokonaisuuden suunnitteluun eli sen määrittää valittu metodologinen/menetelmällinen näkökulma ja tutkimusaihe. Suurin osa kurssilla esitellyistä nuorisotutkimuksessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä on laadullisia. Laadullinen aineisto on usein myös hieman helpompi kerätä ryhmätyönä tilanteessa, jossa opiskelijat ovat eri puolilla maata. Mutta on ilman muuta mahdollista kerätä pieni määrällinen aineisto esimerkiksi siten, että jokainen ryhmäläinen toteuttaa pienen verkkokyselyn tai puhelinhaastattelun, jolloin kysymyspatteristo sovitaan ryhmässä yhdessä. Tällainen pieni määrällinen aineisto ei tuota tilastollisesti merkitseviä tuloksia eikä sille voi tehdä kovin ihmeellisiä testejä. Silti on mielekästä harjoitella kvantitatiivisessa tutkimusprosessissa niin tärkeää tutkimusasetelman ja kysymysten rakennetta. Esimerkiksi hyvän kyselylomakkeen laatiminen ja testaaminen muutamalla haastateltavalla voisi olla erittäin hyvä kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän harjoitus jo sellaisenaan, ilman että sen laajempaa aineistoa lähdetään keräämään. Suunnitelma Tutkimuksen suunnitelma muodostaa osan ryhmän yhteisesti tuottamasta tutkimusharjoituksesta. Se on 1-3 liuskan mittainen lyhyt tiivis kuvaus, jossa kuvataan mielellään alaotsikoittain jaoteltuna ryhmän valitsema aihe, tutkimusmenetelmä jolla aihetta aiotaan lähestyä, millaista aineistoa aiotaan kerätä ja miten. Lisäksi pohditaan lyhyesti eettisiä kysymyksiä. Keskeisin käytetty kirjallisuus mainitaan lähdeluettelossa ja tarvittaessa myös suunnitelman sisällä. Suunnitelmaan merkitään ryhmäläisten nimet ja opiskelijanumerot. 1. Tutkimuksen aihe ja valittu metodologia/tutkimusmenetelmä sekä perustellaan miksi juuri tätä aihetta tutkitaan juuri tällä tavalla. 2. Konkreettinen suunnitelma aineiston keräämiseksi 3. Mahdolliset eettiset kysymykset ja niiden ratkaisut 4. Ryhmän työnjako aineiston keruussa ja raportin kirjoittamisessa Raportti Raportti ei ole valmis tutkimus, jossa tuotetaan uusia tutkimustuloksia, vaan tärkeintä on raportoida tutkimuksen tekemisen prosessia etenkin aineiston keräämisen, tutkimusetiikan ja metodologian kannalta. Raportti on pituudeltaan noin 5-7 liuskaa (ei kuitenkaan yhtään pidempi!). Raportissa siis tiivistetään ryhmän yhdessä ja yksilöinä tekemä tutkimusprosessi alustavasta suunnittelusta aineiston analyysiin. Samoin kuin suunnitelmassa, myös raportissa käytetään väliotsikkoja ja noudatetaan hyvää tieteellistä kirjoitustapaa, eli käytetyt lähteet merkitään tekstiin asianmukaisesti. Raportissa ei kuitenkaan tarvitse hyödyntää muuta kirjallisuutta kuin kurssin oppimateriaalin luentoja ja oheiskirjallisuutta. Raportissa kuvataan ja pohdtaan seuraavia asioita: 1. Tutkimusharjoituksen aihe ja käytetty menetelmä(t) 2. Kerätty aineisto, sen määrä ja keräämistavat. 3. Alustavia analyysejä, tuloksia, ajatuksia itse kerätystä aineistosta. 4. Työn varrella esiinnousseita haasteita ja ongelmia, niiden ratkaisuja sekä mitä olisi voitu tehdä toisin. 5. Raportissa arvioidaan myös missä oli onnistuttu hyvin. Tutkimusharjoituksen UKK Miten voimme toteuttaa harjoitustyön virtuaalisesti? 5
Ryhmä työskentelee yhteisten kirjallisten töiden kanssa joko oman ryhmänsä keskustelualueella Moodlessa, keskinäisillä sähköposteilla ja/tai wikissä (sopimuksenne mukaan). Jotta virtuaalinen ryhmätyöskentely onnistuu, on erityisen tärkeää sopia yhteisistä aikatauluista ja tehtävänjaosta. Tutkimusharjoituksen aihe ja metodologia/tutkimusmenetelmä tulee valita siten, ettei ryhmän jäsenten sijainnilla ole merkitystä työn toteuttamisen kannalta. Tästä saa tarvittaessa vinkkejä vetäjältä. Pitääkö tutkimusharjoituksessa hyödyntää kirjallisuutta? Tutkimusharjoituksen painopiste ei ole teorioissa tai aiemman tutkimuksen tuntemuksessa, vaikka niistä ei ymmärrettävästi haittaakaan ole työskentelyssä. Sekä suunnitelmaan että raporttiin riittää, että valitaan jokin tietty nuorisotutkimuksellinen aihe, joka soveltuu valitulla tutkimusmenetelmällä lähestyttäväksi. Mitään ylimääräistä siihen liittyvää kirjallisuutta ei tarvitse lukea, kurssin oppimateriaalin luennot ja oheiskirjallisuus riittävät. Toki muutakin kirjallisuutta saa käyttää. Kaikki käytetty kirjallisuus voidaan merkitä tekstiin, mutta ainakin lähdeluettelo on syytä liittää sekä suunnitelmaan että raporttiin. On siis syytä valita jokin sellainen aihepiiri, josta ryhmällä on jo jonkinlaista alustavaa tietoa, jotta pystytte toteuttamaan mielekkään tutkimusprosessin. Mistä keksisimme aiheen? Jos ryhmällä on vaikeuksia keksiä omaa aihetta, kannattaa hyödyntää metodologia-kurssin luennoilla ja kirjallisuudessa esiteltyjä teemoja tai jossain muussa nuorisotutkimusteoksessa esiteltyä aihetta. Tärkeintä ei ole keksiä aivan uutta aihetta vaan valita sellainen teema, josta voi tehdä mielekkään menetelmäharjoituksen. Vetäjältäkin voi kysellä vinkkejä, jos oma mielikuvitus ei toimi, mutta ideoikaa ensin ryhmässä. Miten valitsemme tutkimusmenetelmän/metodologian? Harjoiteltavan tutkimusmenetelmän valinta riippuu valitusta teemasta, jonka tutkimiseen oletettavasti tietyt menetelmät soveltuvat paremmin kuin toiset. Menetelmä pitäisi myös valita kurssilla esitellyistä menetelmistä: erityyppisistä haastatteluista, visuaalisista menetelmistä, kvantimenetelmistä, teksti/diskurssianalyysistä ja etnografisesta kenttätyöstä/havainnoinnista. Muitakin tutkimusmenetelmiä toki on, mutta niiden soveltamisesta harjoitustyössä tulisi sopia erikseen vetäjän kanssa. Mikä on sopiva määrä aineistoa kerättäväksi? Tämä vaihtelee riippuen valitusta tutkimusaiheesta ja metodologiasta/menetelmästä. Vetäjä antaa ryhmille tarkempia ohjeita suunnitelman perusteella. Huomioikaa kuitenkin suunnitelmaa tehdessänne sen toteutettavuus ja työmäärän pysyminen kohtuullisena. Esimerkiksi haastattelujen osalta harjoitukseen riittää yleensä yksi haastattelu per ryhmäläinen tai havaintoja voi käydä tekemässä noin yhden työpäivän ajan per ryhmäläinen. Tärkeintä on kerätä hieman kokemusta tietystä menetelmästä, ei niinkään se että aineisto olisi laadullisesti tai määrällisesti edustava. Suunnitelmanne yhteydessä saatte tästäkin palautetta vetäjältä. Mihin tutkimusharjoitustyön osat, suunnitelma ja raportti palautetaan? Tutkimusharjoituksen suunnitelma ja raportti palautetaan vetäjälle sähköpostitse kurssin ohjelmasta löytyviin viimeisiin palautuspäiviin mennessä. Ryhmä sopii yhdessä työnjaon yhteydessä kuka lähtettää valmiin suunnitelman ja raportin koko ryhmä puolesta. palauttaasuunnitelma laitetaan 6
saataville Moodleen, yleiskeskustelualueelle. Sieltä sen saa vetäjä sekä kommentoiva ryhmä, että muutkin ryhmät jos heitä sattuu kiinnostamaan. Arvosteluperusteet Kurssin kokonaisuuden arvostelussa opintopäiväkirjaa painotetaan ryhmätyötä enemmän, suhteessa 60/40%. Ryhmätyön osalta arvioidaan koko ryhmän suoritusta koko tutkimusprosessin suhteen. Eli arvioidaan kuinka hyvin ryhmä on onnistunut tutkimuksen aiheen ja tutkimusmenetelmän/metodologian valinnassa sekä aineiston keräämisessä ja alustavassa analyysissä. Näitä arvioidaan sekä tutkimusharjoituksen suunnitelman että raportin osalta. Lisäksi jokaisen opiskelijan yksilösuoritusta voidaan erikseen arvioida ryhmien keskusteluiden perusteella tai reflektoivaan oppimispäiväkirjaan kirjattujen huomioiden perusteella. Reflektoivan oppimispäiväkirjan yhteenveto arvioidaan asteikolla 0-5. Syvällinen ja monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 5/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti ja niitä osataan kytkeä omaan ajatteluun ja aiempiin tietoihin. Eli esitetään omia ajatuksia ja uentojen sekä oheiskirjallisuuden ajatuksia osataan arvioida ja kytkeä omaan ajatteluun. Tutkimuksen tekemisen prosessia on selvästi mietitty vielä uudelleen kurssin lopuksi ja tehtyjä ratkaisuja sekä omaa ja ryhmän toimintaa osataan arvioida kriittisesti. Tutkimusprosessista osataan muodostaa kokonaisnäkemys ja sitä tarkastellaan uusista näkökulmista. Omaa oppimista pohditaan kriittisesti (mitä hyötyä tästä on, miten voin käyttää tulevaisuudessa, mitä tästä seuraa). Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 4/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti ja niitä osataan kykeä omaan ajatteluun. Eli esitetään omia näkemyksiä tutkimuksen tekemisestä prosessina ja luentojen sekä oheiskirjallisuuden ajatuksia osataan arvioida ja kytkeä omaan ajatteluun. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti käytännön tasolla (mihin laajempiin kokonaisuuksiin tämä kurssi liittyy). Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Reflektointi ja ymmärtäminen 3/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti, mutta niitä ei juurikaan kytketä omaan ajatteluun, vaan ne pikemminkin tallennetaan mekaanisesti. Kurssilla käsiteltyjä asioita osataan kuvata, mutta käsitteiden välille ei luoda yhteyksiä. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti, mutta tarkastelu keskittyy osaamisen erittelyyn. Päiväkirja on kirjoitettu suhteellisen selkeästi ja loogisesti. Niukka reflektointi ja ymmärtäminen 1-2/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti, mutta niukasti, tai keskitytään vain yhteen tai kahteen oppimistapahtumaan. Kurssilla käsiteltyjä asioita on opittu luettelemaan, mutta ei kuvaamaan, ja ymmärtämisessä on vaikeuksia tai väärinkäsitykset estävät ymmärtämisen. Omaa oppimista pohditaan lähinnä teknisesti (mitä osaan), mutta tarkastelu jää pinnalliseksi tai vain yhden näkökulman varaan. Päiväkirja on kirjoitettu epäloogisesti ja kirjoittajan ajattelua on vaikea seurata. Ei reflektointia eikä ymmärtämistä 0/5 7
Kirjoittaja ei ole panostanut päiväkirjan kirjoittamiseen, eikä kykene reflektoimaan eikä osoita kurssilla käsiteltyjen asioiden ymmärtämistä. Päiväkirjassa mainitaan pirstaleisesti osia kurssin oppimistapahtumista, mutta yhdestäkään ei muodostu kokonaiskuvaa. 8