Yhdyskuntarakenteen tiivistämispaineet ja hajarakentamisen yhteensovittaminen Case Liminka 13.11.2013 Kunnanjohtaja Pekka Rajala Kunnanarkkitehti Pentti Kela
Liminka (1477-1605)-2017 LIMINKA
Väkiluvun kehitys kunnittain 1990 2012 200 190 180 170 160 150 140 130 Indeksi, 1990 = 100 Oulu Oulun seutu Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos T yrnävä Koko maa 120 110 100 90 1990-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 13.11.2013 4
Muuttotase kunnittain 2000 2012 Liminka T yrnävä Oulu Oulun seutu Koko maa 2012 2005 2000 Kempele Lumijoki Muhos Hailuoto -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Promillea väes tös tä 13.11.2013 5
Kaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ok- ja paritalot 13.11.2013 6
Kunnan toimintaympäristö Menestystekijät tulevaisuudessa Väestönkasvun ylläpitäminen Hyvä väestörakenne Ydinvoiman heijastusvaikutukset Tasapainoinen kuntatalous Sijainti ja liikenneyhteydet Kaavoitus ja tonttipolitiikka Vetovoimaiset asuin- ja yritysympäristöt Yhteistyö ja verkostoituminen Ammattitaitoinen henkilöstö Teknologian kehitys Joukkoliikenteen kehittäminen Luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus Kasvukeskuksen läheisyys Hyvä lasten ja nuorten kasvuympäristö Monipuolinen elinkeinoelämä Muutoshaasteita Kasvukunnan haasteet Palvelutarpeiden kasvu Ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen Kunnan maanhankinta Kuntatalouden tasapainon varmistaminen Lasten ja nuorten syrjäytyminen Palvelujen priorisointitarve Yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen Osaavan henkilöstön saaminen Kasvavat tuottavuusvaatimukset Alueen kilpailukyky Kunta- ja palvelurakenteen muutos Valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 13.11.2013 7
Maanhankinta kasvualueilla Haasteita! Raakamaan hinta, odotukset mahdollisuudet Kunnan ja maatalouden harjoittajien intressiristiriita maakaupoissa, Kuka saa ostaa? Voiko kunta tulla väliin? Asenne kuntaa kohtaan, Kunnalle emme ainakaan myy, vaikka se hyödyntää kaikki asukkaita ja erit maan myyjää verotuksen kautta Haja-asutusalueille rakentavien asukkaiden odotukset palveluiden suhteen, (koulukuljetukset, valtion teiden kunto, kouluverkko jne) ja asukkaiden oma vastuu tehdyistä asumisvalinnoista Kuntien tiukkeneva talous--- valtion tiukkeneva ohjaus 13.11.2013 8
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rajoitteiden ristiriitaa? YM ajaa Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Muut valtionhallinnon toimijat ajavat omaa asiaansa/näkökulmaa (Museovirasto, ELY:n osastot, Liikennevirasto, RHK) Kuka koordinoi asioita, ettei mennä yhden asian vuoksi kohtuuden yli? Mikä ohje/linjaus on ensisijainen suhteessa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen/hajautumiseen? Kaavahierarkia selkeä: maakuntakaava, yleiskaavat, asemakaavat Monta sanojaa ja määrääjää: Museovirasto, ELY, YM, Tiehallinto, Liikennevirasto: EI saa rakentaa valtakunnallisesti arvokkaat maisemat, rakentaminen vain erityistapauksissa Tulva-alueet, valtateiden melualueet, rautatien tärinäalueet, ylöspäin rakentamista rajoittaa aluepelastuslaitos, EI saa rakentaa 13.11.2013 9
Maankäytön kehityskuva 2030 AP: kaavoitettavat asuntoalueet sekä kehitettävät maaseutumaisen asumisen alueet (=ruudutetut alueet) T, TP, P: Työpaikka- ja palvelualueet RM: Matkailu PV: Palveluverkkoselvityksen kohteet 13.11.2013 11
LIMINGAN KUNNAN MAAPOLITIIKAN JA KAAVOITUKSEN KULMAKIVET kunnan strategian mukaisen kasvun turvaamiseksi maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun kulmakivi on, että uudet asunto-, liike- ja työpaikka-alueet kaavoitetaan kunnan omistamille maille, lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, yhdyskuntarakennetta ohjataan yleiskaavoilla siten, että palvelut kyetään tuottamaan tehokkaasti, laadukkaasti ja edullisesti, tulevaisuuden kasvualueet pidetään suunnittelutarverakentamiselta ja hajarakentamiselta vapaina aktiivisella neuvottelumenettelyllä. 13.11.2013 12
LIMINGAN KUNNAN MAAPOLITIIKAN JA KAAVOITUKSEN PERIAATTEET Kunta hankkii omistukseensa uudet asemakaavoitettavat alueet, kaavoittaa omistamiaan maita ja rakentaa kunnallistekniikan, lohkoo tontit valmiiksi tiloiksi ja myy tai vuokraa tontit rakentajille, osoittaa asemakaavoitettavat alueet tavoiteohjelmassa ja yleiskaavoissa taajamien kasvualueiksi, ohjaa kasvualueilta hajarakentamista aktiivisesti neuvotellen ensisijaisesti asemakaava-alueelle tai yleiskaavojen mukaisesti kyläkoulujen lähiympäristöön ja koulukuljetusreittien varteen. 13.11.2013 13
KUNNAN MAANOMISTUKSEN HYÖDYT KUNTALAISILLE varmistaa nopean ja joustavan asemakaavan laatimisen, mahdollistaa järkevän ja tehokkaan kaavan laatimisen omistusrajat ja omistajien intressit eivät rajoita kaavan laatimista, vähentää merkittävästi valitusriskiä,, kun kaavoitetaan kunnan maalle pitää maan hintatason kohtuullisena ja helpottaa maanhankintaneuvotteluja, kunta kykenee pitämään tonttien hintatason kohtuullisena ja säätelemään kasvun ja palveluiden välistä tasapainoa, vähentää kunnallistekniikan investointeja, yksi alue kerrallaan valmiiksi, tontinluovutuksella rahoitetaan vähintään kunnallistekniikan investoinnit, ympäristö saadaan nopeammin valmiiksi ja viihtyisäksi, mahdollistaa edullisen yhdyskuntarakenteen ja kylien säilyttämisen elävinä 13.11.2013 14
Sovelletaan maan hankinnassa lempeimmän keinon periaatetta ensisijaisesti pyritään hankkimaan kunnalle maat vapaaehtoisin kaupoin tai maanvaihdoin, kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan, jolloin kunta tulee ostajan sijaan niillä ehdoilla, joilla kauppa on tehty, strategisesti erityisen tärkeillä alueilla (esim. eritasoliittymäalueet) tarjotaan ensin ostoa ja vaihtoa. Mikäli maanhankinta ei näillä tavoin kuitenkaan onnistu, voidaan käyttää lain mukaista lunastusmenettelyä. 13.11.2013 15
Maanhankinnan suuntaaminen tärkeimmät raakamaan hankinta-alueet ovat kirkonkylä ja Tupos sekä valtateiden liittymäalueet, kirkonkylän ja Tupoksen taajamilla on useampia, yhteisessä yleiskaavassa esitettyjä asuntoalueiden kasvusuuntavaihtoehtoja, mikäli yhdeltä suunnalta maata ei saada hankittua, viljely tai metsänkasvatus jatkuu tällä suunnalla edelleen, ja maanhankintaneuvottelut suunnataan toiselle kasvusuunnalle, kunta hankkii vuosittain raakamaata noin 15-40 ha. 13.11.2013 16
Vuosina 2000-2006 yksi uusi asunto "tuotti" noin 1,5 uutta asukasta muuttovoittona. Jatkossa nuorten poismuutto opiskelemaan yms. heikentää em. suhdetta voimakkaasti, joka lisää asuntojen tarvetta suhteessa asukasluvun kasvuun. Samoin 1990-luvun alusta jatkunut perhekoon pieneneminen vaikuttaa asuntotarpeen kasvuun. Alla olevat asuntotavoitteet on suhteutettu asukaslukutavoitteeseen huomioiden em. tiedot ja kehityssuunnat. Toteutusaika Alueen nimi Pinta-ala ha Auntoja kpl Asukkaita m 2 /asunto Asuntojakauma 2007-2008 kk/ojanperänkangas 42 118 354 3559 AO 75%, AP 20%, AR 5% 2008-2010 kk/okkosenranta 50 147 441 3401 AO 75%, AP 20%, AR 5% 2008-2015 kk/keskusta 3 100 200 300 AK 100% 2010-2012 kk/ruotsinranta 22 100 300 2200 AO 60%, AP 20%, AR 20% 2012-2015 kk/kotiranta 32 150 450 2133 AO 70%, AP 20%, AR 10% 2015-2020 kk/hahtikari 72 200 600 3600 AO 80%, AP 10%, AR 10% 2015-2016 Tupos/Mäkitalo 42 100 300 4200 AO 80%, AP 20% 2016-2018 Tupos/Kahilaniemi 25 75 300 3333 AO 80%, AP 20% 2018-2020 Tupos/Pirtteenranta 32 75 225 4267 AO 80%, AP 20% 2020-2025 Tupos/Kuusiranta 106 200 600 5300 AO 80%, AP 20% 2008-2020 Asemakaavojen ulkop. 135 135 405 10000 AO&AM&AOT 100% YHTEENSÄ 561 1400 3770 4007 13.11.2013 17
Raakamaan hinta pidetään vakaana kunnan maanhankinnan lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä vakaa ja kohtuullinen hintataso, maan hinnan nousu yhdellä suunnalla vaikuttaisi maan arvoon myös muualla ja lisäisi kunnan maanhankintakustannuksia merkittävästi, tällainen maanhinnan nousu vaikuttaisi myös asuntojen hintoihin korottavasti sekä asettaisi aiemmin raakamaakauppoja tehneet eriarvoiseen asemaan, maan hinnan nousu vaikuttaisi yleisestikin esim. peltomaan hintaan. 13.11.2013 18
Raakamaan hintatason muodostuminen raakamaan hinta Limingassa muodostuu maanomistajan ja kunnan välisissä sopimusneuvotteluissa, joissa voidaan sopia myös maan myyjälle jäävät tontit, (esim. 1 tontti/4 ha myytyä maata kohti), peruslähtökohtana neuvotteluille on kunnan alueella aiemmin tekemien raakamaakauppojen ja alueen rakennettavuuden ja käyttökelpoisuuden pohjalta määriteltävissä oleva maan yksikköhinta mikäli alueella on arvokasta puustoa, kunta ostaa tarvittaessa maakaupan yhteydessä alueen puuston. 13.11.2013 19
Maata myös varastoon kunta hankkii maata myös varastoon tulevaisuuden tarpeiden turvaamiseksi tai vaihtomaiksi, peltojen vuokrasopimuksia jatketaan ensisijaisesti maan myyjän kanssa siihen saakka, kunnes alue tarvitaan rakentamiseen, vaihtoehtoisesti alue metsitetään valmennettavaksi tulevaisuuden asuntoalueeksi tai virkistysalueeksi, sijainnista riippuen. 13.11.2013 20
Asemakaavojen ulkopuolinen rakentaminen hajarakennuslupien ja suunnittelutarveratkaisujen ensisijainen pohja on oikeusvaikutteinen yleiskaava tai sen luonnos, mikäli ajantasaista yleiskaavaa ei vielä ole, maankäyttö suunnitellaan yhdessä maanomistajan kanssa laajempana kokonaisuutena siten, että otetaan huomioon alueen sijainti palveluihin, vapaa-alueet, tasapuoliset rakentamismahdollisuudet ja kunnalle aiheutuvat kustannukset, Yhteisen yleiskaavan kehitettävillä A-1 alueilla lisärakentaminen edellyttää oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joka laaditaan nopealla aikataululla, rakennuspaikka, jota ei liitetä yleiseen viemäriin on pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2 rantarakentaminen edellyttää ELY-keskuksen poikkeamispäätöstä 21
Limingassa maaseutuasuminen on sallittua, on ollut jo 1300-luvulta asti, ja on edelleen sallittua 13.11.2013 22
Limingan Ojanperänkankaalla asemakaavatontitkin on suunniteltu maaseutuhenkisesti kiertyvien kyläkujien varsille pikku kyliksi. 13.11.2013 23
Ojanperänkankaalla pikkukylien väliset metsät säilytetään seikkailumetsinä 13.11.2013 24
Uudet asuntoalueet kätketään metsän siimekseen, esimerkkinä Tupoksen Saunaranta. 13.11.2013 25
Asemakaavalla maaseutumaisuutta Limingan asemakaavoissa koko 2000-luvun on kuunneltu ihmisiä, jotka haluavat rakentaa asemakaavojen ulkopuolelle. Ja tehty kaavat heiltä saatujen oppien ja vinkkien mukaan vaihteleviksi ja maaseutumaisiksi mutkittelevine kyläkujineen sekä nuotiopiireineen ja naapurustoineen, Esimerkkinä Tupoksen Saunaranta 13.11.2013 26
Rantakylän peltolakeusmaisemassa talot sijoitetaan jo perinteen mukaan puustosaarekkeisiin. Etualalla Rantakylän virkistyskeidas 13.11.2013 27
Rantakylällä ja Virkkulassa peltolakeus on hallitseva maisemaelementti, asutus metsän reunoilla Liminganlahti luontokeskuksineen oikealla ylhäällä 13.11.2013 28
Liminganlahden luontokeskus 2013 13.11.2013 29
Uusittu lintutorni 2013, ylhäältä katsoen kuin linnun selässä oltaisiin 13.11.2013 30
Limingan ydinkeskustaa punaisine kävelymattoineen 13.11.2013 31
Limingan uusittu tori on kuin taideteos 13.11.2013 32
Limingan keskustalle luonteenomaisia ovat katetut jalkakäytävät, uusimpana Osuuspankin uusi liiketalo ravintoloineen 13.11.2013 33
Kiitos! 13.11.2013 34