Keskustan osayleiskaava 2030 Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma
Tarkistettu 15.10.2014 Sisältö: 3 Työohjelma ja alustava aikataulu 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue 6 Suunnittelutehtävän määrittely 6 Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat kaavasuunnitelmat 8 Suunnittelualueelle tehdyt selvitykset ja erillissuunnitelmat 8 Suunnitelman tavoitteet 10 KUUMA-kuntien kehityskuva 2035 10 MAL-neuvottelukunta 11 Lisäselvitykset 11 Osalliset 11 Tiedotus 13 Kaavoituksen kulku ja aikataulu 13 Osallistuminen, vuorovaikutus ja päätoksentteko 14 Viranomaisyhteistyö 15 Vaikutusalue 15 Yhteystiedot 2
Työohjelma ja alustava aikataulu Aloitusvaihe, kesä 2013 - Ilmoitus vireilletulosta - Osallistumis ja arviointisuunnitelma - Ohjelmaraportti A:n luonnos Mielipide OAS:sta K AA V O IT U SP R O SE S S I Valmisteluvaihe, kesä 2014 - Luonnosraportti C Valmisteluvaihe, syksy 2013, alkuvuosi 2014 - Viimeistelty ohjelmaraportti A - Lähtökohta- ja tavoiteraportti B Ehdotusvaihe, syksy 2014 - Osayleiskaavaehdotusraportti D Mielipide luonnoksesta Mielipide tavoitteista VUOROVAIKUTUS- TILAISUUKSIA Hyväksymisvaihe, aikataulu loppuvuosi 2014, alkuvuosi 2015 - Viimeistelty osayleiskaavaraportti E - Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto - Voimaantulo Mielipide ehdotuksesta Vaikuttaminen päätöksentekoon (hallinto-oikeus) 3
4 Ilmakuva Järvenpään keskustasta ja suunnittelualueen rajaus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen virallinen asiakirja ja suunnitelma osayleiskaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, sekä vaikutusten arvioimisesta. Asiakirjassa on tarkoitus kertoa kaava-alueen rajaus, sekä pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus, tavoitteet, lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Lisäksi kerrotaan miten kaavan vaikutuksia arvioidaan ja ketkä ovat osallisia kaavaprosessissa. Osallisille ilmoitetaan miten he saavat tietoa suunnittelusta, sekä missä vaiheessa ja miten he voivat ottaa kantaa kaavan sisältöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydentyy ja täsmentyy kaavaprosessin aikana. Ajantasaisimpään versioon voi tutustua koko prosessin ajan Järvenpään kaupungin yleissuunnittelun internetsivulla. Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Keskustan osayleiskaava 2030, Dnro 1394/2013 Suunnittelualue käsittää Järvenpään kaupungin keskusta-alueen. Keskusta-alueena tarkoitetaan alueita Keskuksen-, Loutin-, Pajalan-, Pöytäalhon- ja Terholan kaupunginosista. Suunnittelualuetta on tarkistettu verrattuna voimassaolevaan keskustan osayleiskaavaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin 198,8 ha. Järvenpään keskustastan sijoittuminen kaupungissa opaskartalla 5
Suunniittelutehtävän määrittely Vireilletulo Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitetaan MRL 63 :n tarkoittamalla tavalla kuulutuksella Järvenpään virallisella ilmoitustaululla, nettisivulla, sekä Viikkouutiset-lehdessä - ja Keski-Uusimaa- lehdissä. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoitus on alueen maankäytön ohjauksen- ja toimintojen yhteenso-vittamisen tarkistaminen uudella osayleiskaavalla. Kaavassa esitetään maankäytön kehityssuunnat, sekä lähtökohdat ja tavoitteet tulevalle asemakaavoitukselle ja muille toteuttamistoimenpiteille. Keskustan osayleiskaava on tarkoitus toteuttaa alueva-rausyleiskaavana. Osayleiskaavassa on tarkoitus määritellä keskustan: Kaupunkikuvallisia tavoitteita ja rakentamistapa Suojeltavat rakennukset/miljööt Uudisrakentamisen sopeuttaminen alueen rakennuskantaan ja ympäristöön Alueen mitoitus Kortteleiden/tonttien suuntaa antava rakennusoikeus Rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Katujärjestelyt Liikenneratkaisut (moottori-, tavara-, pyöräily- ja jalankulkuliikenne) Pysäköinti Virkistysalueet, -reitit ja puistot Rantakatu, sekä Pohjois- ja Sibeliuksenväylä. Alueen läpi kulkee päärata ja siellä sijaitsee Järvenpään rautatieasema. Suunnittelualueella kulkee myös kaupungin tärkein kävely- ja kevyen liikenteen väylä Sibeliuksenkatu, joka on muutettu kävelykaduksi. Ympäristö on pääosin rakentunut ja urbaani, mutta käsittää osaksi jäsentämättömiä ja vielä keskeneräisiä alueita. Alue on myös laajoja puisto- ja virkistysalueita. Maanomistus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 198,8 ha. Järvenpään kaupunki omistaa maapinta-alasta noin 100 ha. muut yli hehtaarin omistavat tahot ovat: Suomen Valtio/ Ympäristöministeriö, 13,1 ha Suomen Valtio/ Ratahallintokeskus/Liikennevirasto, 8,5 ha Suomen Valtio/Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri/ ELY-keskus, 3,2 ha Suomen Valtio/Senaatti-Kiinteistöt/Uudenmaan kiinteistöalue, 1,1 ha Hokki-Kiinteistöt Oy/ Hok-Elanto Oy, 2,5 ha Vr-Yhtymä Oy/ Hgin Kiinteistötoimi, 2,4 ha Kiinteistö Oy Forssan Yhtiökadun Leipomokiinteistö, 2,2 ha Amitec Oy, 1,7 ha Kiinteistö Oy Pajalantie 19 (Kesko Oyj), 1,6 ha Kiinteistö Oy Järvenpään Super Center, 1,6 ha Harjuvaara Jaakko Tapio, 1,1 ha Oikeusvaikutteinen yleiskaava Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen (MRL 42, 45 ). Uusi keskustan osayleiskaava korvaa aiemman vuonna 27.5.2002 hyväksytyn osayleiskaavan on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaava 2020:n kanssa. Suunnitelman lähtökohdat ja aiemmat kaavasuunnitelmat Nykytilanne Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 27.5.2002 60 kaupunginvaltuuston oikeusvaikutteisena hyväksymä keskustan osayleiskaava ja suunnittelualue on kauttaaltaan asemakaavoitettu. Aluetta halkovat suurimmat tiet ovat Helsingin- ja Pajalantie, Posti- ja Järvenpään kaupungin maanomistus (keltainen) 6
Yleiskaava 2020 Suunnittelualue on osa koko kaupungin käsittävää yleiskaava 2020:tä. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi Järvenpään yleiskaava 2020:n 9.8.2004 64 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava on voimassa rinnakkain keskustan osayleiskaavan kanssa. Yleiskaavassa varsinainen ydinkeskusta on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C- merkinnällä. Pajalan alueen asemakaavan muutostavoitteet puistovarauksineen on näytetty, samoin Pajalantien ja rautatien välisen alueen kehittämismahdollisuudet palvelujen alueena. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 27.5.2002 60 oikeusvaikutteisena ja se on toteutettu yksityiskohtaisena aluevarausyleiskaavana. Osayleiskaavassa keskustaan on varattu laaja-alaisesti alueita niin asumiseen, palveluihin ja työpaikkoihin. Ajoneuvojen pysäköintimahdollisuuteen on kaavassa kiinnitetty erityistä huomiota. Osayleiskaavan Tuusulanjärveen rajautuvassa eteläreunassa sijaitsee suurehko puisto- ja virkistysalue, joka liittyy laajaan Tuusulanjärven Natura- alueeseen. 7
Suunnittelualueelle tehdyt selvitykset ja erillissuunnitelmat Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys (2012) Terveystalon alueen kaupunkikuvallinen selvitys (2009) KOYK liikenneselvitys (2013) Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 KOYK pysäköintinormiselvitys (2014) Kaupan palveluverkkoselvitys liitteineen (2013) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma vaiheet I ja II (2004) Rantapuisto yleissuunnitelma (2008) Järvenpään viheralueohjelma ja toimenpiteet 2009-2017 (2009) Järvenpään hulevesisuunnitelma (2013) Järvenpään maisemaselvitys (2002) Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelma (2007) Pohjoisväylän meluselvitys (2003) Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma (2013) Esiselvitys pääradan tärinähaitoista (2007) Pääradan tärinäriskin kartoitus (lisäraiteen YVAselostus 2009) Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet (2002) Suunnitelman valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvosto on tarkistanut Helsingissä 13.11.2008 aikaisempaa päätöstä valta-kunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen 4.2 4.7, 8 ja 9 osalta, sekä 22.12.2009 Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön inventointien osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakenteessa on keskityttävä raideliikenteeseen tukeutuvaan rakenteeseen, jossa henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja liikenneturvallisuuden edellytyksiä on parannettava. Alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja eheyttämistä, sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Rakenteessa on myös huomioitava riittävät edellytykset elinkeinotoiminnalle, sekä asunto- ja työpaikkarakentamiselle tarjoamalla näille riittävästi tonttimaata. Viheralueista on muodostettava yhtenäisiä kokonaisuuksia, sekä kulttuuriympäristöltään ja -maisemaltaan merkittävät alueet on huomioitava alueiden käytössä. Helsingin seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Valtakunnallisia kulttuuriympäristöalueita Järvenpäässä ovat Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema (Sipoontielle asti) sekä Järvenpään kirkko ja Tuusulan reservikomppanian alue Nummenkylässä. Seudulliset tavoitteet Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan 14.12.2004 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 8.11.2006. Kaavan tavoitevuosi on 2025, mutta tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2030. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisujen lähtökoh-tana on maakunnan suunnittelussa tehty väestön sijoittumista koskeva tarkastelu, joka edellyttää varautumista väestön kasvuun, erityisesti Helsingin seudulla. Kasvun ohjaamisessa tavoitteena on nykyisen rakenteen hyödyntäminen ja vähäisin voimavaroin aikaansaatavat rakenteen laajennukset. Maakuntakaavalle asetetut tavoitteet edellä kuvatun tavoitetilan saavuttamiseksi: Uudenmaan aluerakenne on eheä ja palvelut helposti saavutettavissa Elinkeinotoiminta on kilpailukykyistä sekä maakunnan kansallinen ja kansainvälinen asema on vahva Liikenneverkko palvelee joustavasti ja yhdyskuntatekninen huolto toimii tehokkaasti Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö on maakunnan voimavara Maakuntakaavassa koko Keskustan osayleiskaava-alue on osoitettu keskusta- ja taa-jamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläreunalla Tuusulanjärven ympäristö on määritelty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta arvokkaaksi alueeksi, sekä osin Natura 2000 verkostoon kuuluvaksi. Ete- 8
läreuna on myös osittain pohjavesialueella ja Tuusulanjärven vesialue kuuluu vedenhankinnan kannalta arvokkaisiin pintavesialueisiin. Suunnittelualueella kulkee siirtoviemäri. Viheryhteystarve on osoitettu Tuusulanjärven pohjoispäästä kohden pohjoista ja koillista. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maa-kuntakaavan ja ensimmäisen vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan tavoitteena on sovittaa yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Lisäksi kaavassa käsitellään kylä- ja hajarakentamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaan 20.3.2013 ja kaava on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Metropolimaakunnan tuleva kasvu painottuu nykyiseen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa uutta väestönkasvua ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen nykyisten ratojen asemanseuduille ja taajamiin linja-autoyhteyksien varsille. Ratkaisun tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä, parantaa arjen toimivuutta ja edistää kestävän ja hyvän ympäristön muodostumista. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Kaavassa kauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille. Liityntäpysäköintiä on kehitettävä. Pääpainon tulisi olla alueilla joilla ei merkittävää asutusta kävelymatkan päässä asemasta, tai maankäyttö ei luo edellytyksiä tiheästi liikennöivälle joukkoliikenteelle. Järvenpään keskusta täyttää edellä mainitut määritelmät, joten liityntäpysäköinnin määrää on tarkasteltava uudelleen. Pyöräpysäköintiä pitää edistää kaikilla joukkoliikenteen asemilla ja merkittävimmillä pysäkeillä. Liityntäpysäköinnin sujuvuuteen vaikuttavat merkittävästi lyhyet ja turvalliset yhteydet pysäköintipaikalta sekä lähtö- että saapumispysäkille. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Vireillä on kokonaismaakuntakaavaa täydentävä 4. vaihemaakuntakaava, jonka teematarkastelut koskevat myös Järvenpään aluetta. Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan erityisesti elinkeinokysymyksiä, seudullista logistiikkaa, tuulivoimaa, seudun viherrakennetta ja kulttuuriympäristöjä. Lisäksi täsmennetään 2. vaihemaakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä, jotka koskevat uusien asemanseutujen kehittämistä (esim. Ristikytö Järvenpään, Tuusulan ja Keravan alueilla). 4. vaihemaakuntakaavan luonnos tulee nähtäväksi v. 2015 alussa. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta 9
KUUMA-kuntien kehityskuva 2035 Kehityskuvatyön tarkoituksena on syventää Helsingin seudun 14 kunnan tekemää Rajaton-Metropoli, MAL-neuvottelukunnan puheenvuoroja - raporttia, sekä pohjustaa MAL-aiesopimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadintaa. Kehitys- ja ympäristökuvan toivotaan ohjaavan KUUMA-kuntien kehitystä kohti yhteistä ja avointa maankäytön ja liikenteen suunnittelua yli kuntarajojen. Kehityskuvalla on tutkittu yhdyskuntarakenteen kehitysmahdollisuuksia, mutta se ei ole maankäyttöja rakennuslain tarkoittama kaava. Kehityskuvassa keskusta OYK-alue on määritelty kaupunkimaiseksi keskukseksi. Tapahtumat, kaupunkielämä ja -kulttuuri Urbaanisuus, dynaamisuus, luovuus, kansainvälisyys, siirtolaisuus Kehityskuvassa tarkastellaan seudun kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta lähtökohtana eri alueiden omaleimaisuus, erikoistuminen (erilaisuuden tunnustaminen, erojen korostaminen, omaleimaiset keskukset ja laajemmat kokonaisuudet esim. rannikolla merellinen identiteetti, sisämaassa korostuvat maanviljelyn kulttuurimaisemat ja laajat metsäalueet), vuorovaikutus, kulttuuri- ja muiden ympäristöjen kestävä kehittäminen, maankäytön potentiaalin selvittäminen ja liikenteen toimivuus. Kuuma-alue on jaettu kehityskuvassa vyöhykkeisiin ja sen keskukset on luokiteltu luonteen ja potentiaalin mukaan eri profiileihin. Järvenpään keskustan profiili on Kaupunkimainen keskus ja sen määritelmä kuuluu: Asukasmäärä ja väestöntiheys keskustoissa Kuuma-seudun korkein Ydinkeskustan tehokas maankäyttö ja sekoittunut kaupunkirakenne: Asuminen, palvelut ja työpaikat samalla alueella Liikealueella tehokas rakentaminen, liikealueen tuntumassa kerrostalot ja kaupunkipientalot, pientalot keskustan ulkovyöhykkeellä Hyvät asiointimahdollisuudet eri kulkumuodoilla, mahdollisuus autottomaan elämäntapaan Kaupunkimainen ympäristö (julkinen kaupunkitila, pyöräily ja kävely) Rakennetun ympäristön korkea laatu: kauneus, viihtyisyys, toimivuus Kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut, myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Monipuolinen työpaikkatarjonta, innovaatioympäristöt, kampusalueet Monimuotoiset asumisympäristöt, monipuolinen asuntotarjonta, keskusta- asuminen, segregaation estäminen Infran tehokas hyödyntäminen, energiatehokkaat yhdyskuntatekniset ratkaisut Ote KUUMA-kuntien kehityskuva 2035 kartasta MAL-neuvottelukunta Helsingin seudun 14 kuntaa tekevät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa strategista yhteistyötä MAL-neuvottelukunnan puitteissa. Helsingin seudun MAL 2050 - Visio Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toi-minnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. 10
Helsingin seudun MAL 2050 - Strategiset linjaukset Seudun menestymisen elinehto on kansainvälinen verkottuminen, jonka toteutumisen esteet raivataan. Seudusta muodostetaan monikulttuurinen metropoli, jossa on toimiva paikallistalous. Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja lisätään energia-tehokkuutta. Kaavoituksella luodaan edellytykset uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäville yhdyskunnille sekä varaudutaan energiahuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mahdollisesti nykyisestä poikkeavin tavoin. Lisäksi varaudutaan muuttuvan ilmaston aiheuttamiin haittoihin, kuten kasvaviin äkillisiin sademääriin ja lisääntyneeseen tulvariskiin. Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuotettua. Ohjataan hajarakentamista tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. Kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista siten, että se nykyrakenteita paremmin vastaa kustannustehokkuuden, edustavuuden sekä hallinnon avoimuuden ja selkeyden vaatimuksiin, joita tarvitaan kilpailtaessa muiden Euroopan metropolien kanssa. Helsingin seudun kehityskuva MAL 2050, Rajaton metropoli MAL-kehityskuvan keskeisenä tehtävänä on toimia vapaamuotoisena kaavajärjestelmään kuulumattomana maankäyttöä, asumista, ja liikennettä yhteen sovittavana suunnittelu- ja toteutuspoliittisena asiakirjana, joka auttaa koko seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muodostumisessa ja myös päätöksenteon kipupisteiden kartoittamisessa. 11
Helsingin seudun MAL-aiesopimus 2012-2015 Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012-2015 allekirjoitettiin seudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän sekä valtion välillä kesäkuussa 2012. Aiesopimus pyrkii vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. MAL 2020 toteutusohjelma Lisäselvitysten tarve on riippuvainen valittavasta keskustan rakenteesta ja kehityskuvasta. Tarvittavien selvitysten määrää ja laatua on arvioitava tapauskohtaisesti kaavaprosessin kuluessa. Selvitystarpeita voi kohdistua ainakin kaupan ratkaisuihin, liikennejärjestelyihin ja liikenteenohjaukseen sekä kaupunkikuvaan ja ympäristötekijöihin. Museovirasto / Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto muut viranomaiset, joiden toimintaan osayleiskaava vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhteisöt: Uudenmaan liitto naapurikunnat Järvenpään nuorisoparlamentti Järvenpään eläkeläisneuvosto Järvenpään vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi Sonera Oyj, Elisa Communications Oyj ym. teleoperaattorit Lisäselvitykset Lisäselvitysten tarve on riippuvainen valittavasta keskusta kehityskuvasta. Tarvittavien selvitysten määrää ja laatua on arvioitava tapauskohtaisesti kaavaprosessin kuluessa. On toteutettu Järvenpään liikenne-ennuste 2013:sta tarkentava liikennemallinnus keskustan osayleskaava-alueen liikenteellisistä ongelmakohdista. On toteutettu Museoviraston luonnosvaiheen lausunnon mukainen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten -inventointi Tervaportin alueelle. Osalliset Osalliset yleensä: alueen maanomistajat alueen ja koko kaupungin asukkaat alueen yritykset alueella työskentelevät muut joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa alueella toimivat / aiheesta kiinnostuneet yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt Kaupungin viranomaiset: kaupungin palvelualueet, muut yksiköt ml. Järvenpään Vesi ja asiantuntijat kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus) Maisemakuva rautatieasemalta Tiedotus Kuulutus Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla www.jarvenpaa.fi, Viikkouutisetja Keski-Uusimaa- lehdissä, sekä lähettämällä kirje osallisyhteisöille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Tiedoksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen, Uudenmaan liittoon, naapurikunnille sekä muille edellä osallisten kohdassa määritellyille viranomaisille, julkisluonteisille yhteisöille ja yksilöitävissä oleville intressiyhteisöille. Muille suunnitelma lähetetään pyydettäessä. Yleisötilaisuudet Osayleiskaavan tavoitteista ja lähtökohdista on järjestetty yleisötilaisuus syksyllä 2013 ja luonnoksesta loppukesästä 2014. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki asiasta kiinnostuneet, sekä median edustus. 12
Tiedotusvälineet Tiedotusvälineille jaetaan tiedotteita kaavoitusprosessin eri vaiheissa ja ne kutsutaan erikseen paikalle tiedotus- ja yleisötilaisuuksiin. Kaavoituksen kulku ja aikataulu Teemat, näkökulmat Yleiskaavaprosessiin tulee sisältyä seuraavat näkökulmat: Rakennesuunnittelu, joka määrittelee eri maankäyttömuotojen jakautumisen, kasvualueet ja toiminnallisen mitoituksen sekä viheralueverkon, liikenneverkon ja palveluverkon pääperiaatteet vaihtoehtotarkastelujen pohjalta ja täsmentää osayleiskaavan tavoitteita. Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu, joka osoittaa erityyppiset viher-, virkistys- ja liikunta-alueet leikkipuistoista retkeilyalueisiin ja niitä yhdistävät ulkoilureitit, suojelualueet sekä kaikki muutkin kokonaan rakentamisen ulkopuolelle jäävät luonnonkokonaisuudet. Liikennesuunnittelu, joka osoittaa kaikkien liikennemuotojen alueiden ja liikenneverkon pitkän tähtäimen ratkaisut. Palveluverkon suunnittelu, joka osoittaa niin julkisten kuin yksityisten palvelujen kehittämispyrkimykset, keskinäiset suhteet sekä aluevaraukset Kokonaismaankäyttösuunnittelu, joka osoittaa kaikki alueet käyttötarkoitusluokittain ja antaa niille jatkosuunnittelua ohjaavia määräyksiä. Natura-alueen luontoarvojen turvaaminen. Hulevesien hallinnan parantaminen. Päävaiheet Osayleiskaavaprosessin päävaiheet ovat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 2. Lähtökohtien ja perustietojen selvittäminen sekä tavoitteiden määrittely 3. Lähtökohta ja tavoiteraportin laatiminen ja maapoliittisten toimenpiteiden ohjelmointi ja siihen liittyvä vuorovaikutus sekä tavoitteiden täsmentäminen 4. Osayleiskaavaluonnoksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutusmenettely (MRL 62, MRA 30 ) sekä osayleiskaavan tavoitteiden viimeistely 5. Osayleiskaavaehdotuksen ja siihen liittyvä vuorovaikutus ja julkinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) 6. Osayleiskaavan hyväksyminen Vaihtoehdot, vaikutukset Rakenne- ja luonnostyövaiheeseen sisältyy tarkoituksenmukaisessa laajuudessa vaihtoehtotarkasteluja. Kaikissa työvaiheissa tehdään vaikutusten arviointiselvityksiä, joiden tulokset liitetään osayleiskaavan selostusaineistoon. Alustava aikataulu Aloitusvaihe, kesä - alkusyksy 2013 Valmisteluvaihe, syksy 2013 - kesä 2014 Ehdotusvaihe, syksy 2014 Hyväksymisvaihe, vuodenvaihde 2014-2015 Aikataulua tarkennetaan ja tarkennuksista tiedotetaan osallisia myöhemmin prosessin kuluessa. Osallistuminen, vuorovaikutus ja päätöksenteko Osayleiskaavan tavoitteista ja lähtökohdista järjestetään informaatiotilaisuus syksyllä 2013. Yleisötilaisuuksiin voivat osallistua kaikki asianomaiset, sekä asiasta kiinnostuneet. Alustavat vuorovaikutusajankohdat Osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat suunnittelun eri vaiheissa ovat seuraavat (MRL 62, MRA 30 ). Aloitusvaihe, aikataulu kesä -alkusyksy 2013 - Ilmoitus vireilletulosta, sekä tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ---------> Osallistuminen, mielipide OAS:sta Valmisteluvaihe, aikataulu syksy 2013 - Lähtökohdat ja tavoitteet - Yleisötilaisuus sekä tiedottaminen --------->Osallistuminen, mielipide tavoitteista Valmisteluvaihe, aikataulu kesä 2014 - Luonnokset nähtävillä ja lausunnot - Yleisötilaisuus sekä tiedottaminen --------->Osallistuminen, mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe, aikataulu syksy 2014 - Ehdotus julkisesti nähtävillä ja lausunnoilla - Tiedottaminen mielipiteen esittäjille vastineista --------->Osallistuminen, mielipide ehdotuksesta Hyväksymisvaihe, aikataulu vuodenvaihde 2014-2015 - Muistutusten vastineet hyväksyy kaupunkikehityslautakunta, tiedottaminen muistuttajille - Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto - (Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen) - Voimaantulo --------->Osallistuminen, vaikuttaminen päätöksentekoon 13
Palaute Osallisten keinoja osallistumiseen ja vuorovaikutuksen edistämiseen ovat suora palaute kaavoittajille yleisötilaisuuksissa ja muiden palautemenettelyjen kautta, sähköpostiviesti tai henkilökohtainen yhteydenotto kaavoitusprosessin aikana. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Tavoiteasiakirjat (kehityskuva- ja rakennesuunnitelmat ym.) Tavoiteasiakirjat esitellään yleisötilaisuudessa sekä kaupungin internetsivuilla. Vuorovaikutusmahdollisuuksista ilmoitetaan kuulutuksella ja niistä levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Osallisyhteisöille lähetetään lausuntopyyntökirje. Osallisilla on mahdollisuus antaa suoraa palautetta kaavoittajille yleisötilaisuuksissa, kirjeillä, sähköpostiviesteillä tai henkilökohtaisilla yhteydenotoilla kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavan tavoitteet hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos tai mahdolliset vaihtoehdot asetetaan nähtäväksi osallisten kirjallisia mielipiteitä varten Järvenpään teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin internet- sivuille ja aineistosta pyydetään viranomaisten ja muiden osallisyhteisöjen lausunnot. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella ja lähettämällä kirjeet niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Nähtäväksi asettamisesta levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Nähtävilläoloaikana voidaan järjestää yleisötilaisuus tai muita palautemenettelyjä. Lausunnot ja mielipiteet vastineineen liitetään kaava-aineistoon ja kirjallisen mielipiteen jättäneille ilmoitetaan kaupunkikehityksen antama vastine. Osayleiskaavaluonnoksen laittaa nähtäville kaupunkikehityslautakunta. Osayleiskaavaehdotus Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi, sekä pyytää siitä tarpeelliset viranomaisten ja muiden osallisyhteisöjen lausunnot. Osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäväksi Järvenpään teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille. Kunnan jäsenillä ja muilla asianomaisilla on mahdollisuus tehdä kirjallisia muistutuksia kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana (MRL 65, MRA 19 ). Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella ja lähettämällä kirjeet niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet tai jotka ovat esittäneet kaavaluonnoksesta mielipiteen. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan myös tiedotusvälineiden kautta. Kaavaehdotuksesta voidaan järjestää yleisötilaisuus. Lausunnot ja muistutukset käsitellään kirjallisesti ja liitetään kaava-aineistoon. Kun kaupunkikehityslautakunta on päättänyt esittää kaavan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi, muistutuksen tehneelle ilmoitetaan kaupungin vastine esitettyyn muistutukseen. Vastineen hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. Osayleiskaavan hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Lautakunnat Kaupunkikehityslautakunnalla on osayleiskaavan laadinnassa hanketta ohjaava rooli. Muut lautakunnat voivat osallistua lausuntojen lisäksi myös tarpeellisiin seminaarivaiheisiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo osaltaan osayleiskaavan suunnittelua iltakoulu- ja seminaariistunnoissaan tarpeen mukaan. Kaupunginvaltuustolle järjestetään osayleiskaavasta tarpeen mukaan informaatio- ja keskustelutilaisuuksia ennen päätöksentekovaiheita. Menettelyn tarkistaminen Edellä kuvattua osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä, johon myös osallisten palaute voi vaikuttaa, tarkennetaan suunnittelutyön kuluessa. Viranomaisyhteistyö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valmisteltaessa osayleiskaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi (MRL 66 ). Viranomais- 14
neuvottelu järjestetään kaavan oltua julkisesti nähtävillä (MRA 18 ). Näihin neuvotteluihin ottavat osaa myös Uudenmaan liiton, maakuntamuseon, sekä liikenneviraston edustajat. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu oli 4.12.2013 ja luonnosvaiheen neuvottelu 23.9.2014. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään marraskuussa 2014. Lisäksi on järjestetty erityinen kaupan kysymysten neuvottelu 14.1.2014. Vaikutukset Välittömät vaikutukset Osayleiskaavassa esitetyt maankäytön ja rakentamisen ratkaisut vaikuttavat välittömästi Järvenpään kaupungin alueella. Välilliset vaikutukset Helsingin seutu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden maankäytön, asumisen, liikenteen, joukkoliikenteen, teknisten rakenteiden ja palveluiden näkökulmasta. Kokonaisuuden osien keskinäinen riippuvuus on suuri. Keskustan osayleiskaavassa tulee huomioida ne velvoitteet ja tavoitteet jotka ovat tulleet esille niin valtakunnallisissa-, seudullisissa, KUUMA-, kuin MAL-linjauksissa ja joiden välilliset vaikutukset ulottuvat Järvenpään kaupunginrajojen ulkopuolelle. Selvitettävät vaikutukset Osayleiskaavan vaikutuksista keskeisiä ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen (moottori-, polkupyörä- ja jalankulkuliikenne) ja teknisen huollon järjestämiseen, liikenneturvallisuuteen, talouteen, terveyteen, asukkaiden sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Vaikutusten tunnistaminen Alustavien selvitysten ja rakennesuunnitelmien perusteella tunnistetaan osayleiskaavan merkittävät vaikutukset, joita todennäköisesti ovat: vaikutukset rakennettuun ympäristöön (yhdyskuntarakenne, kulttuuri, kaupunkikuva) vaikutukset luontoon ja maisemaan vaikutukset liikenteeseen vaikutukset ihmiseen ja yhteisöön (terveys, viihtyvyys, elinkeinoelämä ja talous) Havainnekuva Perhelän korttelin suunnittelukilpailusta (A6 Oy) Vaikutusten arvioinnin osalliset Asukkaat ja muut osalliset voivat vaikuttaa selvitettävien vaikutusten määrittelyyn mm. asukastilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen avulla. Osalliset voivat osallistua tietojensa ja näkemystensä pohjalta myös tarkemmin selvitettävien vaikutusten arviointimenetelmien valintaan ja vaikutusten merkittävyyden arviointiin. Yhteystiedot Osayleiskaavan laatii Järvenpään kaupungin kaupunkikehityksen yleissuunnitteluyksikkö. Yleiskaavatyötä johtaa kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, p.040 315 2455 ja suunnittelijana toimii arkkitehti Erno Heikkola, p. 044 315 2432. Kaavan laatijoiden osoite on Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu, PL 41 (Seutulantie 12), 04401 Järvenpää. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Tiedot ympäristön nykytilasta kootaan kirjallisista lähteistä, selvityksistä, kartoista, Järvenpään kaupungin asiantuntijoilta ja havainnoimalla maastossa. Vaikutusten arvioinnin tulokset liitetään osayleiskaavan selostukseen. 15
Järvenpään kaupunki kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL 41 04401 Järvenpää Palvelupiste puh. 040 315 2880 www.jarvenpaa.fi