7.8.2015 Haapajärven kaupunki Ouluntien teollisuusalue Rakentamistapaohjeet Palomäki, 5. kaupunginosa, korttelit 529, 576 ja 577
Sisältö 1. RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN TAVOITTEET... 1 2. LÄHTÖTIETOJA... 1 3. RAKENNUKSET... 2 Sijoitus ja pihojen jäsentely... 2 Rakennuksen muoto ja julkisivut... 3 Väritys... 3 4. PIHA-ALUEET... 4 5. AIDAT, KATOKSET JA MUUT PIHAN RAKENNELMAT... 4 6. MAINOKSET JA OPASTEET... 4 7. VALAISTUS... 5 8. ISTUTUKSET... 5 9. YHTEYSTIEDOT... 5 Nämä rakentamistapaohjeet ovat asemakaavan määräyksiä täydentävä ja täsmentävä asiakirja, jossa esitetään ratkaisuja, periaatteita ja hyviä käytäntöjä alueen suunnittelun tueksi. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Rakentamistapaohjeet ovat ohjeelliset ja sovellettavissa kullekin tontille sijoittuvasta toiminnasta riippuen. Rakentamistapaohjeet koskevat Ouluntien teollisuusalueen teollisuus- ja varastorakennusten tontteja (T ja TY), eli Palomäen kaupunginosan kortteleita 529, 576 ja 577, sekä näihin liittyviä katu-, liikenne ja virkistysalueita. 1. RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN TAVOITTEET Laadukas ympäristö on tärkeä osa yrityksen imagoa. Tämän ohjeen tarkoitus on ohjata Ouluntien teollisuusalueen lähiympäristön rakentaminen tukemaan yritysten imagon luomista ja samalla tukea alueen toteuttamista ilmeeltään ja ympäristöltään yhtenäiseksi, selkeäksi sekä ympäristörakentamiseltaan laadukkaaksi teollisuus- ja yritysalueeksi. Asemapiirros, joka palvelee tontin käyttösuunnitelmana, on laadittava rakennuslupaa haettaessa joka tontille. Tavoitteena on siinä esittää tontille toimiva käyttö. Suunnitelmassa esitetään rakennusten sijoittelu ja käyttötarkoitus, liikennejärjestelyt ja liittymät, tontin muu käyttö ja pihajärjestelyt, raskaan liikenteen ajourat ja pelastusreitit sekä tulevat teknisen huollon verkostot, paikoitusalueet, istutukset, lumitila, ulko-oleskelutila, jätehuolto, aitaus, valaistus, pintamateriaalit ja korkeustiedot. 2. LÄHTÖTIETOJA Ouluntien teollisuusalue sijaitsee Haapajärven kaupungin pohjoisosassa, Ouluntien (kantatie 58) länsipuolella. Eteläpuolella aluetta rajaa Venlankatu. Ouluntien ja sen suuntaisen, teollisuusalueen kokoojakatuna toimivan, Viertolankadun väliin on asemakaavassa jätetty viheraluetta (kaavamerkintä VL), jolla oleva puusto säilytetään suojapuustona. Viertolankadun lisäksi teollisuusalueen sisäisiä katuja ovat Ahtokuja ja Sepänkuja. T-tontit, joita on suunnitte- 1
lualueella yhteensä 9 kpl kortteleissa 576 ja 577, sijoittuvat pääasiassa näiden katujen varsille. Korttelin 529 TY-tonteille (2 kpl) ajo tapahtuu Velankujan kautta. Kortteleiden pohjois- ja länsipuolelle on osoitettu kaavassa lähivirkistysaluetta (VL). 3. RAKENNUKSET Sijoitus ja pihojen jäsentely Alueen yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi rakennusten sijoittelussa tulee noudattaa kaavassa katkoviivoilla merkittyjä ohjeellisia rakennusaloja. Kortteleissa 576 ja 577 Rakennukset tulisi sijoittaa samaan linjaan mieluiten rakennuksen pitkä sivu Viertolankadun suuntaisesti, tavoitteena yhtenäinen tienvarsinäkymä. Myös rakennusten massoittelussa on hyvä pyrkiä yhtenäiseen vaikutelmaan Viertolankadulta suunnalta katsottuna. Asemakaavan mukainen havainnekuva on esitetty tämän rakennustapaohjeen kansilehdellä. Rakennusten sijoituksessa tulee huomioida tontilla olevien rakennusten suhde toisiinsa sekä muihin ympäristön rakennuksiin. Rakennusmassoittelussa on hyvä pyrkiä yhtenäisiin, pihaa ja katutilaa rajaaviin linjoihin sekä selkeään muotokieleen. Pää- ja varastorakennusten on hyvä olla tyyliltään samankaltaiset. Kadun ja sisäänkäyntien suuntaan voidaan muodostaa inhimillistä mittakaavaa matalammilla rakennus- tai siipiosilla. Rakennusten sijoituksessa, kuin myös pihatilojen suunnittelussa on jo aikaisessa vaiheessa hyvä huomioida mahdolliset laajentamistarpeet ja suunnat sekä tilojen muuntelukykyisyys. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon mahdollisesti tarvittavan asiakaspysäköinnin järjestäminen. Asiakaspysäköinti tulee pyrkiä erottamaan muusta pysäköinnistä ja osoittaa se mahdollisimman lähelle katua. Erityyppiset liikennemuodot (mm. asiakas- ja huoltoliikenne) tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa toisistaan turvallisuuden parantamiseksi. Rakennusten toimisto-osuus tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kadun puolelle, ja siinä tulee olla edustava sisääntulo (esim. julkisivussa lasitusta, sisäänkäyntikatos tms.). Toimisto-osan tulisi erottua muusta massasta ja olla materiaaleiltaan korkeatasoinen. Varsinainen tuotanto-osa rakennuksesta sijoitetaan taaemmaksi, ulkovarastointi tontin perälle rakennusten taakse tai aidan taakse. Esimerkkejä tonttien jäsentelystä. Yllä tontti jolla on tuotannollista toimintaa ja alla tontti jolla on työvoimavaltaista toimintaa. 2
Rakennuksen muoto ja julkisivut Taajamakuvallisista syistä kahteen kerrokseen rakentaminen on toivottavaa, jolloin myös rakennuksen runkomitat jäävät pienemmiksi. Isoja yhtenäisiä massoja voidaan pyrkiä rytmittämään porrastuksin tai julkisivujäsentelyn avulla. Suurimpia rakennuksia tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä jakamaan pienempiin kokonaisuuksiin, ellei se ole ristiriidassa toiminnan laadun, rakentamiskustannusten ym. kanssa. Julkisivuissa on hyvä suosia laadukkaita ja kestäviä sekä toisiinsa soveltuvia materiaaleja. Huomattavan poikkeavia ratkaisuja tulee välttää. Julkisivujäsentelyn päätavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme sekä sopusuhtaisuus. Hyvin laajoja, umpinaisia julkisivupintoja tulee pyrkiä välttämään. Elävyyttä ja jaksotusta voidaan luoda mm. ikkuna-aukotusten sekä väri- ja materiaalivaihtelujen avulla. Mikäli julkisivupelti on profiloitu, profiloinnin tulee olla samansuuntainen koko rakennuksessa. Eri materiaalien tai pintakäsittelyjen saumakohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Venlankadulle ja Viertolantielle näkyvillä tonteilla tai tontinosilla edellytetään rakennusten ja pihaalueiden laadun osalta korkeampaa vaatimustasoa kuin taaempana sijaitsevilla alueilla. Sisäänkäyntien tulee olla edustava ja helposti löydettävissä. Sisäänkäyntien tulee viestiä sijainnistaan luonnollisella ja itsestään selvällä tavalla, ja niiden kohdalla voidaan käyttää poikkeavia materiaali- ja värivalintoja. Alueen tonttien, pihojen ja rakennusten laatutason tulee olla edustavaa erityisesti Viertolankadun ja Venlankadun suunnissa. Näin alueen saapumisnäkymistä sekä pääliikenneväylien yleisilmeestä muodostuu korkeatasoiset, mikä luo myönteistä yrityskuvaa koko alueesta. Rakennusten suositeltava kattomuoto on tasakatto (ts. sisäänpäin kallistettu katto) tai loiva harjakatto. Käytettäessä loivaa harjakattoa on suositeltavaa, että tällöin rakennuksen päädyt rakennetaan korkeiksi, jolloin tasakattoisen ja harjakattoisen rakennuksen kattomuodot eivät poikkea toisistaan niin selkeästi. Erityisesti Viertolankadun varren rakennuksissa tulee pyrkiä yhtenäiseen kattomuotoon ja räystäslinjaan. Maiseman kannalta tulee pyrkiä siihen, etteivät katon rakenneosat ole kaukonäkymässä häiritseviä elementtejä. Väritys Julkisivuissa tulisi käyttää sellaisia materiaaleja ja värejä, jotka ovat luonteenomaisia suurehkolle teollisuusrakennukselle. Materiaaleja tulisi käyttää niille ominaisella tavalla, eli ns. materiaali-jäljitelmien käyttöä ei suositella (esim. tiilikatetta tai lomalautaseinää jäljittelevä profiilipelti). Valkoisia ja hyvin vaaleita tai räikeitä värejä rakennusten vallitsevina julkisivuväreinä ei tulisi käyttää. Niitä voi kuitenkin käyttää julkisivusommittelussa tehosteväreinä. Esim. tiilen suositeltava väri on punainen tai muuten suhteellisen tumma. Myös vesikatteen tulisi olla suhteellisen tumma. Kattovarusteet, piiput ym. tulee olla katon väriset. Eri materiaalien ja värien lukumäärä tulisi pyrkiä pitämään alhaisena. 3
4. PIHA-ALUEET Tontin korkeusasema on sovitettava ympäröiviin katu- ja puistoalueisiin. Piha-alueilla on hyvä miettiä toimintojen sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti, sekä huomioida mahdolliset laajentamisvarat ja lumitilat. Mikäli mahdollista, piha-alue jaetaan ns. edustuspihaan ja toimintapihaan. Edustuspiha on mahdollisille asiakkaille tarkoitettu suunta, jolle pääsisäänkäynti avautuu. Normaalisti se on kadun puolella tonttia, tuotantopiha taas takaosassa. Toimintapiha on huollon, varastoinnin ja tuotannon aluetta, jonne mahdollisia asiakkaita ei tule ohjata. Silti sitäkin voi jäsennöidä tilan salliessa. Yrityksen toimiala vaikuttaa tontin jäsentämiseen. Ulkosalla varastoitava tavara tulee suojata läpinäkymättömillä aitauksilla ohjeen mukaisesti. Henkilökunnan taukotila tulee järjestää turvalliseen ja miellyttäväksi muotoiltuun paikkaan. Pihoja voidaan jäsentää myös erilaisilla päällysteillä, kasvillisuudella tai istutuksilla toimintojen mukaan. Ajoväylät ja paikoitusalueet asfaltoidaan vain tarvittaessa. Laajat yhtenäiset asvalttialueet on suositeltavaa jäsennellä istutuksin. Alueen puistomaisen ilmeen saavuttamiseksi osa tontilla kasvavasta puustosta tulee pyrkiä säilyttämään. 5. AIDAT, KATOKSET JA MUUT PIHAN RAKENNELMAT Pihan rakennelmien on hyvä soveltua väritykseltään ja materiaaleiltaan yhteen tontilla olevien rakennusten kanssa. Poikkeuksellisen huomiota herättäviä ratkaisuja tulee välttää. Aidat sekä portit kannattaa toteuttaa siten että ne liittyvät luontevalla tavalla ympäristöönsä ja muihin rakennusosiin. Tonttien kadun puoleinen aita tulee rakentaa rakennuksen julkisivulinjan mukaisena ja julkisivun arkkitehtuuria ja sen tyyliä noudattavana, muut aidat tontin takaosassa ja naapureita vasten voivat olla muuta materiaalia. Aitaamisessa tulee huomioida liikenneväyliin liittyvät näkemäalueet Ulkona varastoitavat tavarat tulee suojata läpinäkymättömällä aidalla, jonka korkeus on enintään 2 m. Verkkoaitaa saa käyttää vain tonttien välisenä aitana alueilla missä ei ole ulkovarastointia. Aidat tulee perustaa routimattomasti. Jätteenkeräyspisteet on hyvä sijoittaa tontille siten, ettei niihin ole suoraa näköyhteyttä kadulta. Suositeltavaa on, että keräyspisteille rakennetaan joko rakennukseen luontevasti liittyvä tai erillinen aitaus/katos. 6. MAINOKSET JA OPASTEET Oikein toteutettu mainoslaite on osa elävää kaupunkikuvaa, ja sillä on myönteinen visuaalinen ja informatiivinen merkitys. Mainosten sijoittelussa on hyvä tehdä yhteistyötä alueen yrittäjien kesken, sillä selkeät ja yhtenevällä tavalla sijoitetut mainokset luovat yrityksistä ja alueesta myönteistä kuvaa. Mainonnan tulee mielellään olla osa rakennuksen arkkitehtuuria ja täydentää julkisivujen jäsentelyä. Mainokset tulee esittää julkisivupiirustuksissa. Seinään kiinnitettävän mainoksen lisäksi saa tontin kadun puoleiselle rajalle rakentaa erillisen mainoskyltin. Mainoskankaita sekä julkisivujen lasiosiin kiinnitettäviä mainosteippauksia tulee välttää, kuten myös useita erityylisiä opasteita tontin sisällä. Suositeltavaa on, etteivät julkisivuun kiinnitettävät mainoslaitteet ulottuisi räystäslinjan yläpuolelle ja että niiden koko olisi suhteutettu alueen rakennusten ja ympäristön mittasuhteisiin. 4
Opasteiden ja mainoslaitteiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon, etteivät ne estä katualueen näkemiä, normaalia käyttöä tai kunnossapitoa. 7. VALAISTUS Valaistuksessa tulee pyrkiä ehkäisemään häikäisyä sekä valon tarpeetonta leviämistä ympäristöön. Tonttien ja rakennusten valaistuksen tulee olla pienimittakaavainen ja teholtaan hillitty. Stadionvalaisimia ei saa käyttää. Valaisimissa on mahdollista käyttää valon alaspäin suuntaavia varjostimia tai heijastuspintoja sekä mahdollisessa julkisivuvalaistuksessa ns. epäsuoraa valaistusta. 8. ISTUTUKSET Istutuksilla voidaan luoda alueelle viihtyisä ja huoliteltu ilme sekä näin ollen myönteistä yrityskuvaa. Kasvillisuutta voidaan käyttää mm. jäsentämään pihatiloja, korostamaan sisäänkäyntejä sekä peittämään ei-toivottuja näkymiä. Puut ja pensaat myös sitovat yritystoiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa pölyä. Istutuksiin on hyvä valita kestäviä ja paikalle soveltuvia lajeja sekä panostaa taimien ja kasvualustan sekä katemateriaalien laatuun sekä riittävään istutustiheyteen. Näillä kaikilla on merkitystä hoidon jatkotarvetta ajatellen. Käytettävä kasvillisuus ja istutusmassat on hyvä suhteuttaa alueen mittakaavaan ja rakennusten kokoon, eli käyttää riittävän suurikokoiseksi kasvavia lajeja teollisuusympäristön mittakaavaan soveltuvina alueina. Istutukset tulee esittää tonttikohtaisessa käyttösuunnitelmassa (asemapiirros). Istutuksia tulee sijoittaa erityisesti asemakaavassa istutettavaksi osoitetuille alueille, jotka sijoittuvat pääasiassa katujen varsille. Lisäksi istutuksia on hyvä käyttää sisääntulosivulla ja mahdollisuuksien mukaan tonttien välisillä alueilla. Tonttien välisillä alueilla voidaan myös säästää olevaa puustoa. 9. YHTEYSTIEDOT Tonttien myynti ja esittely: Rakennuslupa-asiat: Hannu Vuorela, toimitusjohtaja, Laura Kananen, rakennustarkastaja Haapajärven Kehityskeskus Oy puh. 044 4456 153 puh. 044 4456 125 laura.kananen@selanne.net hannu.vuorela@nihak.fi Asemakaavaa koskevat kysymykset: Vesa Savolainen, tekninen johtaja Heini Kaskela, kaavoituskonsultti, puh. 044 4456 146 Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy vesa.savolainen@haapajarvi.fi Puh. (08) 888 3300, 044 7283 309 heini.kaskela@lukkaroinen.fi Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on käytössään ammattitaitoinen suunnittelija, joka vastaa niin rakennuksen kuin koko tontinkin käytön suunnittelusta. Rakennushankkeesta vastaavan tulee huolehtia siitä, että suunnittelijalla on käytössään tarvittavat lähtötiedot ja että hän esittelee suunnitelmaluonnokset viranomaisille riittävän varhaisessa vaiheessa ennen rakennusluvan hakemista. 5