LUOMUSUUNNITELMA 1 LUOMUSUUNNITELMAN PÄIVITYS Päivityskohtaan merkitään viimeisin päivämäärä, jolloin suunnitelmaa on muutettu tai täydennetty. Laatimispäivämäärä Muutospäivämäärä Muutospäivämäärä 25.3.2000 30.4.2005 1. TILATIEDOT Tilan nimi R EHEVÄ Tilatunnus 987 123 456 Lähiosoite KASVITIE 100 Luomuvalvontaan liittymispäivä Tuotannosta vastaava henkilö MIKKO MALLIKAS Puhelinnumero Postinumero ja postitoimipaikka 32100 YPÄJÄ Luomusopimus voimassa 2001-2006, UUSITAAN 2006 Omaa peltoa (ha) Vuokrapeltoa (ha) Muu tuotantoala m 2 154,24 0 Tilan tuotantosuunta/suunnat VILJANVILJELY Tuotteiden pääasiallinen käyttö- tai markkinointitapa Luonnonmukaisesti tuotettuna tilan ulkopuolelle Omille luonnonmukaisille eläimille Tilan ulkopuolelle ilman luomustatusta ( tavanomaisena ) Omille tavanomaisille eläimille Mitkä tuotteet? KAURA, KEVÄTVEHNÄ, SPELTTI, TATTARI, R YPSI, NURMI 2. KUVAUS TUOTANNOSTA SEKÄ TUOTANTO- JA VARASTOINTITILOIS TA Mitkä ovat luomutuotannon tavoitteet tilalla? Tuottaa ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti m yyntike lpoista satoa Rinnakkaisviljely sekä rinnakkaisviljelytuotteiden erillään pito Tilalla harjoitetaan Rinnakkaisviljelyä siirtymävaiheessa Rinnakkaisviljelyä siirtymävaiheen jälkeen (osa tilasta pysyvästi tavanomaisessa tuotannossa) Tavanomaisten tuotteiden käsittelyä tai varastointia (rahtikuivaus tai varastointi) Huom! Mika on rinnakkaisviljelyä? Katso tuotanto-ohjeet kohta 6.4. Mieti samalla, voitaisiinko rinnakkaisviljelyä välttää. Jos rinnakkaisviljelyä harjoitetaan, miten rinnakkaisviljellyt tuotteet käytetään? Jos tilalla tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan sekä luomu- että tavanomaisia tuotteita, miten eri tuotantotavoilla tuotteet pidetään erillään? Tilalla käytettävät koneet Tilalla käytettäviä koneita käytetään vain luonnonmukaisessa tuotannossa Jos tilalla käytetään myös tavanomaisessa tuotannossa käytettäviä koneita, miten koneiden puhtaudesta huolehditaan?
LUOMUSUUNNITELMA 2 Luomutuotteiden vähäinen käsittely, jatkotilaus tai tuotteiden pakkaaminen Harjoitetaanko tilalla - Tuotteiden vähäistä käsittelyä - Alhaisen jalostusasteen valmistustoimintaa - Muuta valmistustoimintaa - Tuotteiden pakkaamista Tilalla harjoitetaan lisäksi tavanomaisten tuotteiden käsittelyä, jalostusta tai pakkaamista Mistä tuotteista? Tuotantoohjeen kohta 8.4 8.5 Elintarvikeviraston ohjeet 9. Sadon käsittely (esimerkiksi viljan kuivaus ja lajittelu, porkkanan pakkaaminen jne.) Tuotteiden käsittely myyntikuntoon tapahtuu Omalla tilalla Oman tilan ulkopuolella, missä? Tuotteet käsitellään myyntikuntoon Luomuyksikössä (esim. kuivaamossa, jossa ei käsitellä lainkaan tavanomaisia tuotteita) Tavanomaisessa yksikössä (esim. kuivaamossa, jossa käsitellään sekä luomu- että tavanomaisia tuotteita), missä? Huom! Jos tuotteita käsitellään tilan ulkopuolella, on rahtityön tekijän kanssa oltava erillinen sopimus. Katso tuotanto-ohjeet kohta 8.3. Sadon varastointi Tuotteiden varastointi tapahtuu Omalla tilalla Oman tilan ulkopuolella, missä? Tuotteet varastoidaan Luomuyksikössä (varastossa, jossa ei varastoida lainkaan tavanomaisia tuotteita) Tavanomaisessa yksikössä (varastossa, jossa varastoidaan sekä luomu- että tavanomaisia tuotteita), missä? Huom! Jos tuotteita varastoidaan tilan ulkopuolella, on rahtityön tekijän kanssa oltava erillinen sopimus. Katso tuotanto-ohjeet kohta 8.3. Muista myös tilakohtainen tuotevirtakirjanpito sekä sopimusmalli rahtikuivauksesta ja lajittelusta sekä lannan vastaanotosta. Malli näihin löytyy Eviran luonnonmukaisen tuotannon ohjeet kirjan liitteistä sekä Eviran internetsivuilta www.evira.fi 3. TUOTTEIDEN KULJETUS Tuotteiden kuljetus Luonnonmukaisia tuotteita kuljetetaan tilan ulkopuolelle Luomutuotteet kuljetetaan Suljetuissa pakkauksissa Irtotavarana (kts. erityisehdot tuotanto-ohjeiden kohta 10.) Kuka vastaa luomutuotteiden kuljetuksesta kun luomutuote lähtee luomutuottajan varastosta? Tuotteiden myyjä (viljelijä) Tuotteiden ostaja, kuka? Pohjolan Luom u O y Kuljetusliike, mikä? ostajan järjestämä kulje tus Tuotteiden kuljetus, katso ohjeet kpl 9. Jos tuotteet kuljetetaan irtotavarana, miten varmistutaan siitä, että vastaanottaja kuuluu luomuvalvontaan? Kulje tusliikkeen kusk illa tulee olla vastaanottajalta todistus kuulum isesta luomuvalvontaan,
LUOMUSUUNNITELMA 3 viime isin tarkastuspäätös. Myyjä lähe ttää kulje tukse n mukana viljapassin, josta näk yy vilje lijän tiedot, kulje tettava tuote ja sen määrä sekä vilje lijän ja kulje ttajan allekirjoitukse t. 4. VILJELYKIERTO Millainen on viljelykierto tai kierrot pääpiirteissään? Kie rrossa on maan ravinte ita lisääviä kasve ja sekä maan ravinte ita k uluttavia kasve ja. Maan rakenne tta parantavia kasve ja on k ie rrossa vähintään 1/3. Mitä palkokasveja tai muita maata parantavia kasveja viljellään? He rne ttä, rypsiä ja apilaa. Huom! Kasvulohko- ja kasviryhmäkohtainen viljelykiertosuunnitelma tarvitaan luomusuunnitelman liitteeksi! 5. LANNOITUSSUUNNITELMA (tarkennukset vuosittaisessa viljelysuunnitelmassa) Viherlannoitus Vihe rlannoitus on puna-apilaa, alsikeapilaa ja e ri he inäkasve ja. Tarvittaessa käytetään yksivuotista vihe lannoitusta, joka on virnapohjaine n. A. Lanta Lannan ja virtsan käyttö Tilalla käytetään Luonnonmukaisesta tuotannosta peräisin olevaa lantaa Tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevaa lantaa (=täydennyslannoitus) Lantaa ei käytetä Tilalla syntyvä ihmisperäinen uloste (makkilanta) käytetään luomulohkojen lannoitukseen Huom! Makkilanta on syytä kompostoitava huolellisesti eikä sitä pidä käyttää vihanneksille, perunalle eikä muille suoraan syötäville kasveille. Vuosittaiset käyttömäärät, levitysajankohta ja viljelykierron vaihe Lantaa käyte tään ke vätviljoille ja rypsille ja apilanurmen pe rustamisee n vihe rlannoitusta varten. Määrä on lohkosta riippuen n. 30 tn/ha. Lannan käsittely Kuivalanta kompostoidaan tai mädätetään biokaasulaitoksessa Lietelanta ilmastetaan tai mädätetään biokaasulaitoksessa Lietelanta laimennetaan Virtsa ilmastetaan Virtsa laimennetaan Kompostointisuunnitelma, laimennusmäärät Naudan lanta kompostoidaan osittain luovuttavalla tilalla aumassa. Auma on rakenne ttu kuivalannan kompostointia varten; siinä on este tty valumat sementtipohjalla ja -reunoilla ja komposti peite tään oljilla. Aumat sijaitse vat nave tan läheisyydessä, joten kulje tusmatkat e i nave tasta ole pitkä. Navetan lähe isyydessä e i ole vesistöjä eikä talousvesikaivoa. Omalla tilalla kompostoidaan m ikäli kompostin sekaan tarvitsee lisätä apatiittia tai biotiittia. B. Muu täydennyslannoitus Täydennyslannoitteiden käytön perusteet Täydennyslannoitteiden käyttö edellyttää, ettei riittävää ravinnemäärää voida saavuutta lannoittamalla maat luomueläinten lannan tai käyttämällä monipuolista viljelykiertoa ja viherlannoitusta. Täydennyslannoitteiden käyttö perustuu Ravinnetarvelaskelmaan (typen, fosforin ja kaliumin osalta) Viljavuusanalyysiin (hivenlannoitteiden osalta) Havaittuihin ravinnepuutosoireisiin (hivenlannoitteiden osalta)
LUOMUSUUNNITELMA 4 Muuhun, mihin? Täydennyslannoitus, katso tuotanto-ohjeet kpl 6.7.2. Orgaaniset lannoitteet (muut kuin tavanomainen lanta); turpeet, mullat yms. kasvualustat O rgaaniseksi lannoitteeksi voidaan m yös katsoa puinnin jälkeen olkie n muokkaus maahan, joka lisää maan elope räistä aine sta ja kaliumia. Kalkitus, kivijauheet ja hivenlannoitus Pe ruskalk itusta tarvitaan mone lla lohkolla ph:n ja fosforin nostamiseksi. Kalk itus tehty alhaisemman ph:n lohkoille vuonna 2006. 6. KASVINSUOJELUSUUNNITELMA Viljelykierroksen heikot kohdat kasvinsuojelun kannalta ja miten mahdollisia ongelmia ennaltaehkäistään R ypsi pe rustetaan mahdollisimman rikkakasve ista puhtaalle maalle. Rypsin vilje lyssä pyritään m yöhäiseen k ylvöön ja arvoltaan hyvään ph:n maahan, 6-6,5. R ikkakasvionge lmaa ehkäistään tiheällä siemenmäärällä, n. 8-12 kg/ha. R ypsi pe ruste taan apilanhe inän suojaviljaksi, jolloin he inä toim ii m yös rikkojen varjostajana. A. Monivuotiset rikkakasvit Eniten ongelmia aiheuttavat monivuotiset rikkakasvit ja ongelmalliset lohkot Juolavehnä ja pe ltovalvatti lohkoilla Urho ja Karkk i Miten näitä rikkakasveja ennaltaehkäistään ja pidetään kurissa? Mitä koneita käytetään? Juolavehnälohkoja tarvittaessa pikaksesannoidaan ja muokataan. Pe ltovalvattiin tehoaa kesannointi ja toistuva muokkaus. Molemmilla lohkoilla käyte tään m yös nurmea vilje lyk ie rrossa. Nurmea niite tään vähintään kaksi ke rtaa kesässä. Muokkaukseen käytetään rikkaäestä. Miten viljelykierron vaiheessa voi parhaiten heikentää monivuotisia rikkakasveja? Molempia rikkoja torjutaan vehnän/rypsin jälkeen suojaviljaan k ylve tyn nurmen niittämise llä. Pika- ja puolikesantoja käyte tään sekä syysviljojen ja ke väällä kylve ttyje n viljoje n yhte ydessä. Tarvittaessa myös avokesantoa. B. Yksivuotiset rikkakasvit Eniten ongelmia aiheuttavat yksivuotiset rikkakasvit ja ongelmalliset lohkot Jauhosavikkaa ja saunak ukkaa lohkoilla Mustiala ja Rik su Keinot, joilla näitä rikkakasveja ennaltaehkäistään ja pidetään kurissa? Miten estetään rikkakasveja siementämästä? Viljelyk ie rrolla ja huolehditaan naudan lannan kompostoinnista kunnolla. Viljakasvusto k ylve tään re he väksi, varjostaa. Onko tilalla hukkakauraa? Miten hukkakauraa torjutaan? Tilalla tehdään toinen hukkakaurattomuustarkastus vuonna 2006 toukokuun loppuun menne ssä. C. Taudit Mitä tauteja, millä lohkoilla ja missä viljelykierron vaiheessa esiintyy? Mitkä näistä taudeista voivat pahetessaan olla taloudellisesti merkittäviä / alentaa merkittävästi satoa? Miten tauteja voidaan ennaltaehkäistä (esim. seosviljely, välivuodet)?
LUOMUSUUNNITELMA 5 Tilalla käyte tään puhdasta siementä, tarvittaessa pe itataan Ce domonilla, vilje lykie rto on monipuoline n. Mahdollisesti samaa tautia kantavia kasve ja e i vilje llä pe räkkäin. Miten siemenet, taimet ja muu lisäysaineisto hankitaan? Millaisia käytettävät lajikkeet ovat taudinkestävyydeltään? Peitataanko siemen, jos peitataan niin millä? Uude t siemene t oste taan se rtifioituna keskusliikkeen kautta. Mikäli sf -siementä e i saa, hae taan lupa TE-keskukse lta ja myönteise n luvan jälkeen oste taan tavanomaista pe ittaamatonta siementä. Mikäli käyte tään omaa siementä, lajite llaan se huole llisesti puhtaassa lajittelijassa ja tarvittaessa peitataan siemen Cedomonilla. Happamilla mailla ympätään tarvittaessa he rneen ja apilan siemen R hizobium-baktee rilla irroittamaan maasta typpeä. D. Tuholaiset Millä viljelykasveilla / lohkoilla on tuholaisongelmia? R ypsilohkoilla voi olla rapsikuoriaisiaja kirppoja Miten huomioidaan esim. kirva- tai muut tuholaisennusteet? Myöhäiste tään k ylvöä ke säkuulle. Samalla voidaan muokata maata rikoista. Tihenne tään kasvustoa. Uusi rypsimaa pe ruste taan vanhan lähe isyyteen, ote taan huomioon rapsipistiäise n kasvu. Vanha rypsimaa muokataan vasta juhannukse n jälkeen Millaisia toimenpiteitä tehdään tuholaisia vastaan? Mekaaniset ja kemialliset menetelmät? Viljelyk ie rrossa rypsilohkot lähekkäin pe räkkäisinä vuosina. Ede llisen vuoden "rypsirikat" antavat rapsikuoriaise n viholliselle rapsipistiäise lle kasvupaikan. Kirppoja varten tarpeen tulle n tehdään pyre triiniruiskutus 7. KEHITTÄMISKOHTEET Tärkeimmät kehittämiskohteet tulevaisuudessa Lohkoje n ph:n nostaminen. Tasaiseen tuottavuuteen panostaminen, myyntikasvien satotavoitteet korkealle. 8. MUUT MAHDOLLISET ASIAT Muut asiat Pe ltojen pe rusparannuk sen, ojituksen tai muun parantamise n yhte yde ssä käyte tään yksivuotista vihe rlannoituskasvustoa; ruisvirnaa, kauraa ja raihe inää. Seok sella ladataan lohko seuraavaa vuotta varten. Tarvittaessa käyte tään avokesantoa rikkakasvien torjuntaan. Ypäjä 25.3.2000 Paikka ja aika Viljelijän allekirjoitus Suunnitelman laatijan allekirjoitus (jos eri kuin viljelijä) LIITTEET Viljelykiertosuunnitelma Viljelyskartta Eläintenhoitosuunnitelma Muu, mikä?