MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Samankaltaiset tiedostot
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Miten väestöennuste toteutettiin?

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ. Toimintaympäristökatsaus 2018/II KONSERNIHALLINTO Timo Widbom & Kristiina Laine

Toimintaympäristön muutokset

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist


EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Toimintaympäristö: Työllisyys

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Muuttoliike Janne Vainikainen

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Tekemise Pori eikä meinaamise

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Toimintaympäristön muutokset

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Väestönmuutokset 2011

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Henrik Rainio

Lapin maahanmuuttotilastoja

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ. Toimintaympäristökatsaus 2018/I KONSERNIHALLINTO Timo Widbom & Roosa Nieminen

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Vaasan työttömyysraportti 1/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 9.00

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain

Seinäjoen elinkeinokatsaus 2018

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Vaasan työttömyysraportti 12/2018. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Transkriptio:

Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Osaamiskehitys

Toimintaympäristöanalyysin sisällöstä Analyysissä on neljä teemakohtaista osa-aluetta, joissa verrataan Porin kaupunkiseudun kehitystä muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (yli 100 000 asukkaan seudut) ja Porin omaa kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen Jokaisen teeman osa-alueen alussa on yhteenveto keskeisistä nostoista Porin kaupunkiseudun ja Porin kaupungin näkökulmasta. Tämän jälkeen teeman osa-alueen sisältö on jäsennelty siten, että aluksi Porin kaupunkiseudun asemaa verrataan suhteessa muihin kaupunkiseutuihin ja sen jälkeen esitetään Porin kaupunkia koskevat vastaavat tilastotiedot Taulukoiden ja graafien yhteyteen on kerätty keskeiset nostot: punainen ympyrä kuvaa Poria tai Porin seutua ja sininen ympyrä muita seutuja tai kaupunkeja Kaikki analyysin tilastotiedot perustuvat viimeisiin käytettävissä oleviin tilastotietoihin

Kuva: Toni Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alue- ja paikallistalouden muuttujien vertailussa (12) Porin seudun luvut keskitasoa alhaisemmalla tasolla: Porin seudun asema kaupunkiseutuna heikompi kuin vain suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Porin seudun positio kuitenkin kohentunut vuosina 2000-luvun aikana, kun verrataan eri muuttujien muutosprosenttia suhteessa muihin kaupunkiseutuihin Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi vuoden 2014 toisella neljänneksellä keskimäärin 2,5 %. Tilitettyjen kunnallisverojen suhteellinen muutos jäi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (4,1 %) ja keskeisten vertailukaupunkien, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia tilitysten jaksotuksen vaihteluiden vuoksi. Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2005 alkaen. Porin asuntojen hinnat laskivat -0,6 % vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 20 suurimman kaupungin joukossa vanhojen asuntojen hinnat laskivat seitsemässä kaupungissa vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Vuoden 2014 toisella neljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat nousivat eniten Turussa (5,1 %), Kuopiossa (2,5 %) ja Helsingissä (2,5 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Kajaanissa (-4,5 %), Kouvolassa (-2,6 %) ja Seinäjoella (-1,8 %). Porissa aloitti 3 875 ja lopetti 2 928 yritystä vuosien 2005-2014 välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 947 yritystä eli keskimäärin yli sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien 2005-2014 välisenä aikana. Porin yrityskanta on kasvanut viidenneksellä vuosien 2005-2013 välisenä aikana.

Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen Oulun Kuopion Turun Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan 29245 29370 29650 31103 31321 31846 33601 34033 35017 35615 37072 38341 Porin seudun BKT asukasta kohden oli ( per asukas) 9:nneksi korkein Helsingin seudun BKT asukasta kohden selvästi korkein. Helsingin 48821 20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Teollisuustuotannon jalostusarvo ( /as.) 25 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Rovaniemi Helsinki Kuopio Mikkeli Nurmijärvi Jyväskylä Espoo Joensuu Vantaa Oulu Lohja Lahti Kotka Pori Hämeenlinna Kouvola Turku Seinäjoki Hyvinkää Tampere Kokkola Lappeenranta Porvoo Vaasa 2374 2762 2785 2958 3308 3418 4081 4844 4897 4964 5091 5153 5927 6343 6391 6339 6823 6975 7516 7818 8672 9115 11485 14737 Porin teollisuustuotannon jalostusarvo oli 11:nneksi korkein vuonna 2012 Vaasan jalostusarvo oli ylivoimaisesti korkein vuonna 2012 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuskuvaaja

Valtionveronalaisten tulojen määrä tulonsaajaa kohden 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Joensuu 23803 Mikkeli Rovaniemi Jyväskylä Pori Kotka Lahti 25105 25392 25593 25599 25655 25707 Porin tulotaso tulonsaajaa kohden keskimääräistä alhaisempi Lappeenranta 25921 Kouvola 25952 Turku 26108 Salo 26289 Kuopio 26352 Hämeenlinna Tampere Seinäjoki Oulu Vaasa Vantaa 26959 27116 27184 27287 27851 30499 Pääkaupunkiseudun kaupungeissa tulot olivat merkittävästi korkeammalla tasolla Helsinki 32782 Espoo 37640 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti

Taloudellinen huoltosuhde* suurilla kaupunkiseuduilla 2012 Joensuun Saimaan Porin Lahden Oulun Jyväskylän Koko maa Seinäjoen Kuopion Tampereen Turun 1,52 1,48 1,48 1,41 1,41 1,38 1,32 1,32 1,31 1,27 1,26 Porissa oli noin 1,5 ei-työllistä yhtä työllistä hlöä kohden vuonna 2012 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Helsingin ja Vaasan seuduilla Vaasan 1,19 Helsingin 1,04 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli huhti-kesäkuussa hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa huhtikesäkuussa 2014 5 3,8 4,1 4,3 2,3 2,5 2,6 0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Pori Koko maa Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi

Tilitettyjen kunnallisverojen muutos % Porissa ja verrokkikaupungeissa huhti-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kaupunki Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% huhtikuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% toukokuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% kesäkuu Pori 1,6 3,5 3,1 Tampere 6,1 8,3 8,0 Oulu 6,4 8,7 8,4 Turku 5,5 7,7 7,4 Jyväskylä 1,5 3,5 3,1 Lahti 5,4 7,4 7,0 Kuopio 7,6 9,8 9,4 Lähde: Verohallinto

2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/10 2011/11 2011/12 2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa Lähde: Verohallinto

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa huhti-kesäkuussa vuonna 2014 Kaupunki Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/II neljännes) Helsinki 4074 150,6 2,5 Espoo-Kauniainen 3297 132,8 0,7 Vantaa 2679 127,9-0,1 Tampere 2333 130,9 1,4 Turku 1871 125,5 5,1 Pori 1509 124,1-0,6 Rauma 1558 116,5 1,4 Lappeenranta 1808 119,5 1,6 Kotka 1404 115,2 0,9 Kouvola 1200 115,6-2,3 Lahti 1802 129,8 0 Hämeenlinna 2011 126,7 0,9 Kuopio 2070 128,5 2,5 Jyväskylä 1907 127,3-0,9 Vaasa 1811 139,4-0,2 Seinäjoki 1811 121,7-1,8 Kokkola 1721 147,3 0,7 Joensuu 1871 133,9 1,5 Oulu 1729 109,9-0,2 Kajaani 1343 113,4-4,5 Hintojen muutos-% indeksoituna on ollut suurin Turussa ja pienin Kajaanissa edellisen vuoden ajanjaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) on 899 yritystä vuosina 2005-2013 eli keskimäärin noin 100 yritystä vuodessa

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2013 4800 4700 4776 4600 4500 4400 4300 4200 4100 4000 4027 Porin yrityskanta (toimivien yritysten määrä kasvanut 749 yrityksellä vuosien 2005-2013 välisenä aikana: yrityskannan muutos noin viidennes (18,6 muutos%) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Porin seudulla oli 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin 1 500 työpaikalla vuosien 2005-2011 välisenä aikana. Porin seudun työpaikkojen kasvu perustui käytännössä Porin työpaikkojen määrän kasvuun, sillä seudun kaikkien muiden kuntien pl. Ulvila työpaikkojen määrä vähentyi vuosina 2005-2011. Porin seudun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli toiseksi alhaisin suurten kaupunkiseutujen joukossa. Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa asukaslukuun eniten Kuopion seudulla vuosina 2005-2011 Satakunnan työttömyysaste 12,9 % oli viidenneksi alhaisin kaikkien 15 Elykeskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,8 %), Uudellamaalla (10,7 %), Etelä-Pohjanmaalla (9,6 %) ja Pohjois-Savossa (12,8 %). Varsinais- Suomen työttömyysaste (13,1 %) oli hieman Satakuntaa korkeampi Porissa oli yhteensä 5 954 työtöntä työnhakijaa henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien kesäkuun lopussa. Työttömien määrä lisääntyi 535 henkilöllä (muutos 9,9 %) kesäkuun loppuun 2013 verrattuna. Porin työttömyysaste oli 15,2 % kesäkuun lopussa 2014. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,6 % tammi-kesäkuussa 2014. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo (12,9 %) tammi-kesäkuussa 2014. Porin työttömyysaste oli 25 suurimman kaupungin joukossa sijalla 17. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Poria alhaisempi työttömyysaste oli vain pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Kuopiossa.

Työpaikkojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2011 Joensuun Seinäjoen Saimaan Vaasan Porin Kuopion Lahden Jyväskylän Oulun Turun Tampereen Helsingin 44729 46483 47418 51824 55294 56200 66391 74445 97125 139285 164728 709730 Porin seudulla 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 seutukunnan joukossa Suurilla kaupunkiseuduilla 70 % kaikista työpaikoista. 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011 Saimaan Porin Lahden Joensuun Seinäjoen 757 1479 1829 1952 3399 Työpaikkojen määrä lisääntyi Porin seudulla noin 1500:lla 2005-2011 Vaasan 4151 Turun 5100 Jyväskylän Kuopion Oulun Tampereen Helsingin 6436 6747 8076 12580 44855 12 suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys yhteensä noin 100 000 työpaikkaa 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011 Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun 2,7 2,8 3,7 4,4 Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa Helsingin 6,3 Seinäjoen 7,3 Tampereen 7,6 Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 8 8,3 8,6 12 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteessa eniten Kuopion seudulla vuosina 2005-2011 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Teollisuuden henkilöstön määrän muutos 25 suurimmassa kaupungissa vuosina 2006-2012 -5645-4513 -3433 Teollisuuden henkilöstön määrä lisääntyi vain viidessä kaupungissa vuosina 2006-2012 -2682-2608 -2312-2121 -1529-1462 -1206 Helsinki Oulu Salo Lahti Turku Kouvola Tampere Jyväskylä Kotka Lohja -941 Lappeenranta -728 Joensuu -577 Porvoo -529 Pori -452 Mikkeli -445 Hyvinkää Hämeenlinna -252-214 Nurmijärvi -143 Espoo Kuopio -60 Seinäjoki Rovaniemi Kokkola Vantaa Vaasa 178 229 289 317 1393-6000 -5000-4000 -3000-2000 -1000 0 1000 2000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014 Pori 25 suurinta 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa tammi-kesäkuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 8,6 9,6 9,4 11,8 11,2 10,5 10,4 10,3 17,3 16,6 16,3 15,9 15,8 15,6 15,5 15,3 14,6 14,2 14,2 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot) 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15,4 14,6 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Työttömien työnhakijoiden määrä Porin työttömien työnhakijoiden määrä vuosina 2005-2014 (vuosikeskiarvot) 7000 6500 6000 5500 5000 5626 5141 4920 4777 4784 5356 5707 4500 4460 4535 4000 3500 3980 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A 3000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Työttömien määrä on noussut asteittain vuodesta 2011 lähtien

Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 1900 1800 1833 1838 1823 1838 1834 1854 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 2011 2012 2013 2014 Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on kasvanut hyppäyksittäin korkeammalle tasolle vuosina 2011-2014 Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus

Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 1000 938 900 800 831 793 758 766 700 706 600 500 400 300 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2011 2012 2013 2014 Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ei ole kasvanut vuoden 2014 aikana edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys

Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 137.046 henkilöä heinäkuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2013. Porin seudun suhteellinen väestömuutos oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten seutujen joukossa vuosina 2005-2013. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvuuralla. Porissa asui 83 382 henkilöä heinäkuun lopussa 2014. Vuonna 2014 toisen neljänneksen aikana syntyneiden enemmyys oli -53 henkilöä (-15 hlöä huhti-kesäkuussa 2013 ), kuntien välinen nettomuutto -71 henkilöä (+32 hlöä 2013) ja nettosiirtolaisuus +22 henkilöä (42 henkilöä 2013). Porin väestönvähennys oli -102 henkilöä vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana: vuonna 2013 Pori sai vastaavana ajankohtana +59 hlöä väestönlisäystä Pori on saanut muuttovoittoa 1 167 henkilöä 1.1.2010-30.6.2014 välisenä aikana. Muuttovoitto jakautuu melko tasaisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen. Pori on saanut kaikkien 320 kunnan joukossa 15. eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013. Nuorista 15-24 vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 27 kuntaa vuosina 2009-2013. Pori sai nuorista 12. eniten muuttovoittoa ko. aikana kaikkien kuntien joukossa. Porin seudulla ulkomaalaisten kansalaisten osuus oli 1,7 % vuoden 2013 lopussa. Ulkomaalaisten osuus oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa. Porin seutua alhaisempi osuus oli vain Seinäjoen seudulla (1,5 %)

Suurten kaupunkiseutujen väkiluku 31.7.2014 Vaasan 99745 Joensuun Seinäjoen Saimaan 123827 126831 131817 Porin kaupunkiseudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä Kuopion 131887 Porin 137046 Jyväskylän 178204 Lahden 202431 Oulun Turun Tampereen Helsingin 239669 316927 388524 12 suurimmalla kaupunkisedulla asuu 65,8 % suomalaisista 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina 2005-2013 Saimaan Porin Joensuun Kuopion -1137-932 3639 5784 Porin seudun työpaikkojen määrä vähentyi 1 000:lla vuosina 2005-2013 Lahden 5972 Seinäjoen 6262 Vaasan 6459 Jyväskylän Turun Oulun Tampereen Helsingin 13556 16446 26516 34355 124955 12 suurimmalla seudulla työpaikkojen määrä lisääntyi noin 242 000:lla 2005-2013 -20000 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Suurten kaupunkiseutujen suhteellinen väestömuutos (muutos %) vuosina 2005-2013 Saimaan Porin Joensuun Lahden -0,9-0,7 2,9 3 Porin seudun väestö vähentyi -0,7 % vuosina 2005-2013 Kuopion 4,4 Seinäjoen Turun 4,9 5,2 Vaasan Jyväskylän Helsingin Tampereen 6,5 7,6 8,5 8,8 Väestö kasvoi suhteessa eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla Oulun 11,1-2 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Kuntien välinen nettomuutto vuosina 2009-2013 88 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Pori sai 15:nneksi eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin. Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Pori sai muuttovoittoa yhteensä 635 henkilöä muista Suomen kunnista. Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 15-19 v. 20-24 v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere 528-132 295 235 406 166 579 829 726 110 314 559 1663 1085 1935 2111 469 1087 593 995 3346 3699 5149 5963 2770 2665 5789 7098 Pori sai nuorista muuttovoittoa yhteensä 689 henkilöä vuosina 2009-2013 Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina 2009-2013 Helsinki 8860 15760-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Porin väestönkehitys toisella neljänneksellä vuosina 2010-2014 100 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 50 27 44 40 0-50 48 45 29 30 II/2010 II/2011 II/2012 II/2013 II/2014-34 -29-16 -14-40 -53 22-100 -71-150 Porin väestönkehitys oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä negatiivisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 2010-2014 20 10 0-10 -20-30 -40 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -53 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 2010-2014 80 60 40 20 0-20 -40-60 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -71 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

Nettosiirtolaisuus kuukausittain 2010-2014 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa nettomaahanmuutosta 22 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä

Ulkomaan kansalaisten osuus (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Seinäjoen Porin Kuopion Oulun Joensuun 1,5 1,7 1,9 2,1 2,2 Porin seudulla ulkomaalaisten osuus väestöstä toiseksi alhaisin suurten seutujen joukossa Jyväskylän 2,3 Tampereen 3 Lahden 3,1 Saimaan 3,6 Koko maa Turun Vaasan Helsingin 3,8 4,1 4,5 7,5 Ulkomaalaisten osuus korkein Helsingin, Vaasan ja Turun seuduilla 0 2 4 6 8 10 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys

Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin. Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 10-15 vuotta jäljessä vanhojen korkeakoulukaupunkien kehitystä. Porin seudun kehitys on samankaltainen kuin muilla yliopistokeskusseuduilla. Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin 870 akateemista tutkintoa vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Porin yliopistokeskuksen alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden luvut olivat erittäin hyvät. Tutkinnon suorittaneista oli enemmän kuin neljä viidestä työllisiä vuoden 2012 lopussa. Tutkinnon suorittaneista joka kolmas jäi valmistumisen jälkeen Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan. Uusimaa oli kolmanneksi vetovoimaisin alue Porin yliopistokeskuksen valmistuneiden näkökulmasta: joka viidennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli Uusimaa valmistumisen jälkeen. Joka kymmenennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli joko Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa valmistumisen jälkeen. Muiden maakuntien osuus oli marginaalinen. Porin seudun osaamisrakenteen myöhemmin alkanut kehitys ilmenee tutkimus- ja tuotekehitysmenojen keskimääräistä alhaisempana määränä asukasta kohden. Porin seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden oli toiseksi alhaisin Seinäjoen seudun jälkeen. Suurten yliopistojen merkitys ilmenee esimerkiksi siinä, että esimerkiksi Oulun seudun T&K-menot asukasta kohden ovat lähes 10 kertaa suuremmat kuin Porin seudulla. Toisaalta jos tarkastellaan vain yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja ilman korkeakouluja, niin Porin seudun T&K menot nousevat keskimääräiselle tasolla suurten kaupunkiseutujen joukossa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden* osuus suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Porin 36,4 Joensuun 37,1 Saimaan 37,8 Seinäjoen 38 Lahden Kuopion Koko maa Jyväskylän Turun 38,4 41,4 41,8 43,1 43,4 Porin seudun korkea-asteen osuus on noin 10-15 vuotta jäljessä vanhoja korkeakoulukaupunkeja Vaasan 43,5 Oulun 44,4 Tampereen 44,4 Helsingin 52,3 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina 2008-2012 suorittaneiden (N=870) sijoittuminen pääasiallisen toiminnan mukaan vuoden 2012 lopussa Työttömät 7 % Opiskelijat 8 % Muut 4 % Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin yhteensä 870 akateemista tutkintoa vuosina 2008-2012 Työlliset 81 % Neljä viidestä Yliopistokeskuksessa tutkinnon suorittaneesta oli työllisiä tai opiskelijoita valmistumisen jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina 2008-2012 suorittaneiden (N=870) sijoittuminen alueittain vuoden 2012 lopussa Muut maakunnat 8,1 % Pori 33,6 % Tutkinnon suoritneista jäi valmistumisen jälkeen joka kolmas Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan Uusimaa 21,4 % Varsinais- Suomi 12,5 % Pirkanmaa 10,8 % Muu Satakunta 13,6 % Joka viidennen valmistuneen asuinpaikka oli valmistumisen jälkeen Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla asukasta kohden vuonna 2012 Seinäjoen Porin Lahden Joensuun 372 406 425 753 Porin seudun T&-menojen määrä asukasta kohden alhainen kuten muillakin yliopistokeskusseuduilla Lappeenrannan 847 Kuopion 905 Jyväskylän 1108 Turun Vaasan Helsingin Tampereen Oulun 1226 1638 2079 2467 3765 Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen T&K menojen osuus korkein 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!