Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella



Samankaltaiset tiedostot
Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Kasvuohjelmaseminaari

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Myllyvehnän lannoitus AK

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kaura vaatii ravinteita

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lisälannoitus kasvukaudella

Rikinpuute AK

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Modduksen vaikutus kasviin

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LANNOITEOPAS

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

MegaLab tuloksia 2017

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Nurmen lannoitusohjelmat

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Lannoiteopas

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut Sivu 8

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

leveämmäksi Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 4/13 Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi Sivut Sivut 15 17

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

leveämmäksi Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä 1/ Perunalle Viljoille ja nurmille 32 Peltojen viljavuudelle

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Lannoiteopas

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

Lannoiteopas

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Karjanlannan hyödyntäminen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Transkriptio:

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy

Sadon rakentumisen kannalta keskeisten kehitystapahtumien ajoittuminen Kuva: Garcia del Moral ym. 2002

Suotuisat kosteusolot ja lämpötila kiihdyttivät mineralisaatiota kasvukaudella 2011 Loka- ja marraskuu 2010 olivat lämpimät ja vähäsateiset. Maan pieneliöstöllä oli hyvät olosuhteet orgaanisen aineksen hajotukseen. Maasta vapautui syksyllä tavanomaista enemmän typpeä. Koska huuhtoutuminen oli vähäistä, liukoinen typpi pysyi pellossa. Myös talvi oli typen kertymiselle suotuisa. Maa routaantui myöhään ja normaalia matalammalta. Mikrobien toiminta jatkui pitkään ja alkoi keväällä aikaisin. Kuten syksy, myös huhtikuu ja toukokuu olivat lämpimät ja vähäsateiset. Kasvukausi jatkui lämpimänä ja kosteana, mikä vaikutti valkuaispitoisuuteen. Syksy 2011 oli monin paikoin poikkeuksellisen sateinen, mutta myös lämmin. Hyvät sadot ja korkeat valkuaiset kuluttivat maan typpivaroja keväällä 2012 maan luontaiset typpivarat vähäiset? Huomio edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa.

2-lehtivaiheessa alkaa muodostua tähkän aiheita > vegetatiivinen jakso muuttuu generatiiviseksi Viljan 2-lehtivaiheessa valmistuvat tähkän aiheet, eli jo tässä vaiheessa osa satopotentiaalista määräytyy. Liian pieni kylvölannoitus ja/tai liian myöhäinen lisälannoitus heikentää tähkän aiheiden kehittymistä ja alentaa satoa. Kärsiessään stressistä kasvi karsii tähkästä tähkylän aiheita Oras- ja pensomisvaiheessa ravinteiden puute ja kuivuus vähentävät viljan lehtien kasvua ja sivuversojen määrää.

Nopean kasvun vaiheessa rypsin hivenravinteiden tarve on suurin Kasvuvaihe Taimettuminen 1 3 - lehtiaste Varren kasvuvaihe Kukkanuppujen muodostuminen alkaa Kukkanuput erottuvat 10 % kukista auki B Mo Mg Mn Suurin tarve kasvukaudella

Viljojen hivenravinteiden tarve kasvukaudella 2-4- lehteä Pensomisen alku Kasvuaste Orastuminen Pensomisen loppu Varren kasvun alku Varren kasvun loppu Mn Cu Mg Zn Ravinteen suurin tarve kasvukaudella

Onko lohkosi vuosittainen satovaihtelu suurta? Kaikkien ravinteiden antaminen kylvölannoituksena on kasvin kannalta viljelyvarma menetelmä, jos sadot eivät lohkolla vuosittain vaihtele paljon. Kevätkuivuus on meillä yleistä. Satoisten lajikkeiden vaatiman ison typpimäärän antaminen kylvölannoituksena kerralla voi olla riski: entä jos kasvusto ei pysty käyttämään kaikkia ravinteita? Kylvölannoituksen pienentäminen ja loppujen ravinteiden jakaminen kasvustoon tarpeen mukaan pienentää riskiä. Jos lisälannoituksen aikaan on riittävän kosteaa, kasvusto pystyy hyödyntämään myös rakeisen lisälannoituksen. Kevätvehnällä viljelyvarmaksi jakomenetelmäksi on osoittautunut, että kylvölannoituksena annetaan 2/3 typestä YaraMila NPKS lannoitteena ja loput 1/3 typestä tarpeen mukaan kasvukaudella. Pääosan typestä sekä fosfori, kalium, rikki sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön NPKS lannoitteena kylvettäessä.

Pensomis lippulehtivaiheen lannoituksella lisää satoa Jotta kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta saadaan toivottu hyöty, pitää lannoitus tehdä kasvin sadonmuodostuksen kannalta tärkeissä kehitysvaiheissa. Pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Korrenkasvuvaiheen alussa alkaa nopean kasvun vaihe, jolloin kaikkia ravinteita tulee olla riittävästi tarjolla. Sopivia tuotteita tässä vaiheessa ovat rikkipitoiset lannoitteet, kuten Suomensalpietari (27-0-1-4), YaraBela Sulfan N 26, S 14, Kasvu Hiven Salpietari (26-0-1-5) tai rikkiä ja typpeä sisältävä YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoite.

Lisälannoituksesta kaikki teho irti tautientorjunnalla Tarpeenmukainen tautientorjunta viljoilla ja öljykasveilla parantaa rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvunkaudenaikaisella lisätypellä että tautientorjunnalla voi vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen ja vihreän alan kestoon ja näin pidentää yhteyttämisjaksoa. Tautientorjunnan mahdollistama sadonlisä kannattaa huomioida myös lisälannoituksen määrässä. Maitotuleentumisvaiheen kevätvehnäkasvustoja. Terve, vihreä kasvusto hyödyntää lisälannoituksen tautista kasvustoa paremmin..

Erota typen ja rikinpuutosoireet viljalla Rikin puutosoireet näkyvät ensin nuoremmissa lehdissä Typen puutosoireet näkyvät ensin vanhemmissa lehdissä

Tunnista rikinpuutos kasvustosta!

Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.

YaraVita Thiotrac 300 Vehnälle ja öljykasveille Ravinnesisältö Rikkiä 300 grammaa litrassa (22.8% w/w) Typpeä 200 grammaa litrassa (15.2% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut YaraVita Thiotrac 300 varmistaa lisätypen hyväksikäytön ja valkuaisen muodostumisen Korkea konsentraatioinen neste, joka sisältää 100 % kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä. Kasvi pystyy ottamaan rikin nopeammin sulfaattimuodossa kuin alkuainerikkinä, jonka pitää ensi muuttua kasville käyttökelpoiseen muotoon. Ylläpitää kasville tärkeää typpi-rikki suhdetta.

YaraVita- lehtilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden biologinen toimivuus testataan Kotkaniemen tutkimusasemalla Tutustu tankkiseoksiin osoitteessa www.yaravita.fi

www.tankmix.com Lehtilannoitteiden hyvä sekoitettavuus säästää aikaa ja rahaa www.tankmix.com kertoo YaraVita- lehtilannoitteiden ja eri kasvinsuojeluaineiden fysikaalisesta sekoitettavuudesta Tankmix TM on internet- ohjelma, joka sisältää yli 30000 tulosta YaraVita- lehtilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden sekoitettavuudesta

Tähkävaiheen lannoituksella lisää valkuaista Kevätvehnän tähkälle tulon jälkeen tehty typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispitoisuutta. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheessa. Kasvukauden aikainen lisätyppilannoitus tähkävaiheessa voi nostaa valkuaispitoisuutta 0,5-1,0 %-yksikköä. Sopivia tuotteita tähkävaiheen ruiskutukseen ovat Typpiliuos 25 50 l/ha tai Typpiliuos 25 l/ha 45 l/ha seoksena typpeä ja rikkiä sisältävän YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha kanssa.

Satoisilla öljykasveilla lannoituksen voi myös jakaa Öljykasvien lannoitus hoidetaan perinteisesti kerralla kylvölannoituksena. Myös jaetulla lannoituksella sekä lisälannoituksella päästään hyviin satoihin, kun kasvukausi on suosiollinen. Paras hyöty lisälannoituksesta saadaan öljykasveilla, kun se tehdään ruusukevaiheessa. Myöhäinen lisälannoitus saattaa alentaa siementen öljypitoisuutta Kylvölannoitus YaraMila Hiven 100 kg N/ha, Lisälannoitus Suomensalpietari 40 kg N/ha

YaraVita Brassitrel FL Öljykasveille Ravinnesisältö: Typpeä 79 grammaa litrassa (5,2% w/w) Kalsiumia 74 grammaa litrassa (4,9% w/w) Magnesiumia 80 grammaa litrassa (5.2% w/w) Booria 50 grammaa litrassa (3.3% w/w) Mangaania 70 grammaa litrassa (4.6% w/w) Molybdeeniä 4 grammaa litrassa (0.3% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Öljykasveille on tärkeää hivenravinteiden tasapainoinen yhdistelmä. YaraVita Brassitrel FL on korkea konsentraatiotuote joka sekoittuu nopeasti ja helposti Turvallinen formulaatti, joka antaa erinomaiset tulokset pitkäaikaisesta vaikutuksesta ja hyvän suojan kasvustolle.

YaraVita Bortrac 150 Boorin puutokseen Ravinnesisältö Booria 150 grammaa litrassa (10,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Erikoislannoite erityisesti öljykasveille, viljoille sekä useille eri erikoiskasveille Riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle Boori on tärkeä ravinne nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Boorin puutteessa myös juurten kehitys on heikompaa Hyvä sekoitettavuus useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

Hivenravinteet tehostavat ravinteiden käyttöä Hivenravinteilla on tärkeitä tehtäviä kasvin kasvussa. Siksi ne luetaan viljelykasveille välttämättömiksi kasvinravinteiksi, vaikka niiden määrällinen tarve on pieni. Eri hivenravinteiden tarve vaihtelee kasvin eri osissa. Ne ovat muun muassa mukana yhteyttämisessä, kasvin energiantuotannossa ja monissa säätelytehtävissä. Jos jostain hivenravinteesta on puutetta, kasvi ei pysty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi riittävästi tarjolla. Siksi hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa useimmiten lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyy.

YaraVita TM Mantrac Pro TM lisäsi satoa yli 900 kiloa Eemeli-kaura 2010

Kauralla lisälannoitus pensomis - korrenkasvuvaiheessa Jos kauran kylvölannoitus osoittautuu liian vähäiseksi, kannattaa kasvukaudenaikainen lisätyppi antaa pensomis - korrenkasvuvaiheessa. Kasvukauden aikaisen lisälannoituksen määrä mitoitetaan arvioidun satotason ja laatutavoitteiden mukaan. Mitä pidempi kasvuaika lajikkeella on, sitä enemmän se hyötyy kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta. Harvassa kasvustossa ja etenkin myöhäisillä lajikkeilla lisälannoitus lisää jonkin verran jälkiversomista.

Malttia ohran lisälannoitukseen Mallas- ja rehuohralla kaikki ravinteet kannattaa antaa kylvölannoituksena sopivalla NPKS lannoitteella. Jos mallasohrakasvusto kärsii selkeästi typen puutteesta, voi lisätyppeä mallasohralle antaa 1-solmuvaiheeseen saakka ilman, että valkuainen nousee. Jos rehuohrakasvusto kärsii typen puutteesta tai viljellään pitkän kasvuajan rehuohralajiketta, voi lisätyppeä antaa lippulehtivaiheeseen saakka, jolloin vaikutetaan parhaiten satoon.

YaraVita Mantrac Pro Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 69 grammaa litrassa (3,8% w/w) Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin mutta myös vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä. Verrattuna mangaanisulfaattiin YaraVita Mantrac Pro on helpompi käsitellä ja soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin, näin vältytään erillisiltä ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa.

YaraVita Gramitrel Viljoille Ravinnesisältö: Typpeä 64 grammaa litrassa (3,9 % w/w) Magnesiumia 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Kuparia 50 grammaa litrassa (3,0 % w/w) Mangaania 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Sinkkiä 80 grammaa litrassa (4,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Räätälöity viljoille. Tasapainoinen ja konsentroitu ravinnesisältö. Sisältää viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn Akuutissa ravinteiden puutostilassa viljalla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä hivenravinteita. Korkea konsentraatio ja pitkäaikainen vaikutus kasvustoon. Hyvä sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

Fosforin puute näkyy myöhäisempänä tuleentumisena

Fosforin merkitys kasvissa Fosfori on pääravinne, jota kasvi tarvitsee useissa eri toiminnoissa; P merkitsee kasville energaa, se toimii energiansiirtäjänä (ATP) osallistuu proteiinisynteesiin sekä nukleiinihappojen, solukalvojen ja hiilihydraattien muodostumiseen Fosforin puute ilmenee heikkona kasvuna normaalia heikompana versoutumisena lehdet ovat normaalia pienempiä ja tummempia hidastuneena kasvin kehityksenä sekä epätasaisena, myöhäisenä tuleentumisena P- merkitys Kasvin kasvu (mm. versominen) + Biomassa + Tähkylöitä/tähkä + Jyvien määrä + 1000- siemenen paino + Jyvän valkuainen (+) Juurten kehitys + Kukinta ja tuleentuminen + Kasvitaudit & stressi - Fotosynteesi +

YaraVita Solatrel moniravinneseos myös viljoille ja öljykasveilla Ravinnesisältö: Fosforia 192 grammaa litrassa Kaliumia 62 grammaa litrassa Kalsiumia 10 grammaa litrassa Magnesiumia 40 grammaa litrassa Mangaania 10 grammaa litrassa Sinkkiä 5 grammaa litrassa Tuotteen edut ja ominaisuudet Tuote on suunniteltu kasvukaudenaikaiseen lisäfosforilannoitukseen sekä hivenravinteiden täydennykseen Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä lisää kasvin ravinteidenottoa maasta

Kasvu on ravinteiden yhteispeliä. Kiitos!