Porin kaupungin. arviointikertomus 2013

Porin kaupungin arviointikertomus 2013

2 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013

Sisällysluettelo 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 TARKASTUSTOIMINTA...7 2.1 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely...7 2.2 Vuoden 2013 tarkastustoiminta...7 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN...9 3.1 Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi...9 3.2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...10 3.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen...14 4 KAUPUNKIKONSERNI...19 5 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA...23 5.1 Valtuustosopimuksen toteutuminen...23 5.2 Hoitoketjut...24 5.3 Työterveyshuolto...26 5.4 Liiketoiminnan ja investointien rahoitus...27 5.4.1 Porin Vesi...27 5.4.2 Pori Energia Oy...29 6 ESTEELLISYYDET...31 7 ALLEKIRJOITUKSET...33 Julkaisija: Porin kaupunki, tarkastuslautakunta Kansikuva: Marianne Ståhl. Muut kuvaajatiedot s. 34 35. Ulkoasu: Vida Design Oy Paino: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Sisällysluettelo 3

4 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty kaupungin ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen sekä tietyt tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtävät. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. Yksitoistajäseniseen tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2013 kuuluneet seuraavat jäsenet (suluissa varajäsenet): Kalevi Träskelin, pj. Antti Linnainmaa, vpj. Aleksi Norman 18.3.2013 asti Petri Aho 18.3.2013 alkaen Asko Apajasalo Seija Gröhn Aila Linnanketo-Anttoora Pirjo Peltoniemi Pauli Puttonen Pirjo Rantaneva Seppo Mäkinen 11.11.2013 asti Pentti Ruusunen 11.11.2013 alkaen Heli Räty (Raimo Kaarros) (Vuokko Kuosa) (Toni Raussi 18.3.2013 asti) (Pertti Mäenpää 18.3.2013 alkaen) (Olli Inberg) (Hellä Laaksonen) (Reetta Uusitalo) (Sinikka Koivunen) (Juha Tikkanen 10.2.2014 asti, Eino Koivusaari 10.2.2014 alkaen) (Mirja Harju) (Raimo Soukki) (Raimo Soukki) (Liisa Vitikkala) SISÄLLYSLUETTELOON 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5

6 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

2 TARKASTUSTOIMINTA 2.1 VUODEN 2012 ARVIOINTI- KERTOMUKSEN KÄSITTELY Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 10.6.2013 vuoden 2012 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. Taloushallinto pyysi kaupunginhallituksen toimeksiannon johdosta erikseen selvitykset/lausunnot niiltä tahoilta, joiden osalta tarkastuslautakunnan kertomuksessa oli esitetty kriittisiä arvioita toimintojen ja/tai taloudenhoidon osalta. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan 30.9.2013 saadut selvitykset ja lausunnot sekä niiden käsittelyt tiedoksi. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadut selvitykset ja lausunnot tiedoksi kokouksessaan 14.10.2013. 2.2 VUODEN 2013 TARKASTUSTOIMINTA on kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassa ollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekä kaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samalla kilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöillä on yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöt on päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta. Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössään huomiota muun muassa budjettiylityksiin ja konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen. Tilivuoden aikana on tilintarkastusyhteisöltä hankittu lisätarkastuspäiviä. Tarkastustoimisto on sopimusvalvonnassaan suorittanut jälkikäteiskontrollia, jolla on määrä taata sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajan riippumattomuus. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2013 koskevia kokouksia kaikkiaan 14 kappaletta. Lisäksi lautakunta on tehnyt kaksi tarkastuskäyntiä. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja viidessä kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilivuonna 2013 tarkastuslautakunnan työohjelma on koostunut tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin sekä kahdesta tarkastuskäynnistä. Lisäksi lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2013 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet kaupungin talous, perusturvatoimi, Satakunnan Museo, Porin Vesi ja Satakunnan Työterveyspalvelut. Tytäryhteisöistä Pori Energia Oy:n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiön toimintaa lautakunnalle. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto. Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja ja raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle sekä konsernijaoston jäsenille. Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2013 työskennelleet tarkastuspäällikkö Hannu Liukonen (JHTT), tarkastaja Jari Jaakkola, tarkastaja Johanna Jokelainen (30.9.2013 asti), vs. tarkastaja Kari Lilja (tarkastaja Johanna Jokelaisen viransijaisena 7.10.2013 alkaen), vs. tarkastaja Päivi Tähtinen (tarkastaja Kirsi Kangasharjun JHTT viransijaisena 3.5.2013 asti sekä 8.1.2014 alkaen), vs. tarkastaja Nina Hentunen (tarkastaja Kirsi Kangasharjun viransijaisena 1.9.2013 7.1.2014) ja toimistonhoitaja Tarja Suojala. Kaupungin ja erikseen nimettyjen konserniyhteisöjen tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä SISÄLLYSLUETTELOON 2 TARKASTUSTOIMINTA 7

8 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). voimassa jo vuodesta 2008 alkaen. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Taloushallinto antoi kirjeellään 15.1.2014 kaikille tulosalueille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tulosalueet esittävät lyhyen kuvauksen toiminnastaan kertomusvuonna. Huomioida tulee erityisesti merkittävät muutokset, uudistukset ja hankkeet. Ennestään dokumentoitujen tavoitteiden kohdalle on ohjeistettu merkittäväksi rasti, jos tavoite on kokonaan toteutunut. Osittain toteutuneita ja toteutumattomia tavoitteita ei rastiteta. Lisäksi on pyydetty virastopäällikön sanalliset selvitykset toteutuneista tavoitteista ja selvitys osittain toteutuneista tavoitteista. Ohjeen mukaan tulosalueiden tulee antaa myös selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä osana tilinpäätösraportointia. Tilinpäätösaineisto on kehotettu saattamaan myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Konsernitilinpäätöksen informaatiota koskevat säännökset ovat olleet Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen BSCjärjestelmä. Tulosalueiden kesken raportoinnin yksityiskohtaisuudessa on eroja. Kuten aikaisemmissa arviointikertomuksissa on todettu, toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojen yhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöille kovinkaan hyvin. Tarkastuslautakunta katsoo, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat esitystavaltaan selkiytyneet varsinkin tytäryhteisöjen osalta. Kaupungin tulosalueiden tavoitteita tulee edelleen konkretisoida ja muokata tasalaatuisemmiksi. Vuotta 2013 koskevassa arviointitehtävässään tarkastuslautakunta on pyrkinyt etsimään akuutteja painopistealueita, joilla on suuri taloudellinen tai hallintoa koskeva vaikutus. Samalla on kuitenkin pyritty kattavuuteen. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9

Tehtävänsä mukaisesti tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Teknisesti ottaen vertailut on tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tarkastuslautakunta on keskittynyt ennen kaikkea valtuuston asettamiin keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi vuodelta 2013 on pääosin asianmukaista. Tavoitteiden yhteyttä määrärahoihin on tarpeen korostaa. Konserniohjaus ja -raportointi on suurten tytäryhteisöjen kohdalla osauudistusten avulla parantunut. 3.2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuoden 2013 aikana toteutetuista organisaatiomuutoksista mainittakoon oppisopimustoiminnan siirtyminen Länsirannikon Koulutus Oy:lle, Palmgren-konservatorion organisaatiomuutos sekä perusturvan yhteistoiminta-alueen supistuminen kahdella kunnalla. Vuoden 2012 aikana oli valmisteltu kaupungin tytäryhtiön Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n fuusiointi Seutukeskus Oy Hämeen kanssa KuntaPro Oy:öön. Se toteutui teknisesti keväällä 2013. Vuoden 2012 aikana valmistelussa ollut seudullisen jätelautakunnan perustaminen toteutui niin, että KV:n vahvistama uusi johtosääntö tuli voimaan 21.1.2013. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin myös teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen perustettavan logistiikkakeskuksen perustamista. Kaupunginhallitus teki tähän tähtäävän päätöksen 14.10.2013. Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan 6 686 (edellisvuonna 6 762 henkeä). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 48 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2013 yhteensä 143 henkeä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 36 henkeä. Lisäksi noin 100 henkeä siirtyi erilaisille osa- tai määräaikaisille eläkkeille. Palkkamenot vuonna 2013 olivat 215,6 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden luku oli 221,4 miljoonaa euroa. Sivukulut olivat 64,2 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden luku oli 64,1 miljoonaa euroa. YLEINEN KEHITYS Suomen yleinen talouskehitys on vuonna 2013 ollut edellisvuoden tapaan odotettua heikompaa. Valtiontalouden alijäämää on pyritty saamaan hallintaan, mutta samaan aikaan matalalla pysyttelevä talouskasvu on lisännyt tehtävän haastavuutta. Yksityinen kulutus on vuoden 2013 aikana ollut laskusuunnassa. Alhaisella tasolla tehty palkkaratkaisu on omiaan heikentämään kotimarkkinoiden vetovoimaa. Tuotannolliset investoinnit ovat vähentyneet vuonna 2013. Samoin työllisyys on ollut heikkenemässä. Työttömyys on pysytellyt yli 8 prosentin tuntumassa. Tässä suhteessa nopeaa muutosta parempaan ei ole odotettavissa vielä vuonna 2014. Maailmantalouden kasvun odotetaan elpyvän lähivuosina. Euroalueella talouskasvu käynnistyi jo alkukesällä 2013, mutta sen välittymistä laajemmalle haittaavat Euroopan kriisimaiden tilanne, velkaongelmat ja pankkisektorin rakenneongelmat. Toimintakertomuksessa on tuotu esille Porin seutuun liittyvä kehityspiirre, että Porin yleistä kehitystä tuki elinkeino-, toimiala- ja osaamisrakenteen pitkäaikainen monipuolistuminen. Tämä on muodostanut vahvan suojan talouden nopeiden nousujen ja laskujen syy- ja seuraussuhteilta toisin kuin useilla rakennemuutosalueilla. Laajemminkin Satakunnan eri toimialojen liikevaihdon kehitys oli vuoden 2013 alkupuoliskolla koko maan kehitystä parempaa. Yritysten perustamishalukkuus on Satakunnassa hyvällä tasolla. Vuodelle 2013 on ollut tunnusomaista epävarmuus koko kuntasektorin tulevaisuudesta. Kunnallisen itsehallinnon perusteitakin koskettava SOTE- ja kuntauudistusten yhtäaikainen valmistelu ovat luoneet kuntiin odottelevan ja jähmettyneen yleisilmapiirin. Samantyyppinen tilanne on jatkumassa pitkälle kuluvaankin vuoteen. Käytännön hallintotyössä tämä aiheuttaa epävarmuutta ja on omiaan viivyttämään monien ratkaisujen tekoa. Peruspalvelujen sektoreilla kuluvan vuoden työssä on ollut merkille pantavaa palvelu- ja toimipisteverkostojen uudistamista koskeva työ. Sektorihallintokuntien esitykset koskien palveluverkkoa ja palvelujen järjestämistapaa eivät ole aina saavuttaneet ylimpien päätöksentekoelinten hyväksyntää, vaikka niissä on ollut lähtökohtana keskushallinnon määräämät säästötavoitteet. Asiaa käsitellään lähemmin luvussa 5.1 Valtuustosopimuksen toteutuminen. Tarkastuslautakunta on vuosien 2011ja 2012 arviointikertomuksissaan käsitellyt myös palvelujen ulkoistamista. Lautakunta on tuolloin ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, että merkittävää luokkaa olevia ulkoistuksia ja yhtiöittämisiä tehtäessä valmisteluprosessiin sisällytetään vaikutusselvitys, jossa on käyty läpi hankkeen kunnallistaloudelliset, hallinnolliset, organisatoriset, henkilöstöpoliittiset ja imagolliset vaikutukset. Toiminta on otettava tarvittaessa takaisin omaksi toiminnaksi. Kaupungin budjettiohjauksen pitävyys on kohentunut edellisvuosiin nähden. On syytä todeta, että toimintojen ulkoistamisten ja tytäryhteisörakenteiden muutosten suunnittelu on vaativaa. Se edellyttää laajapohjaista valmistelua ja päätöksentekoa, jotta kaikki osatekijät tulevat huomioon otetuiksi. Kuntalakiin sisällytetyt uudet velvoitteet koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa astuivat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Lainmuutosten tavoitteena on turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Asiakokonaisuuden valmistelemiseksi kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita päätöksenteon pohjaksi. Riskienhallinnan johtoryhmä on osaltaan tukenut työryhmän työtä. KV hyväksyi asiakirjan kokouksessaan 10.2.2014. Porin asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 83 479 henkeä. Vuoden väestönlisäys oli yhteensä 188 henkilöä. Edellisvuoden vastaava luku oli 160 henkeä. Väestönkasvun liikkeelle paneva voima on ollut muuttoliike. 10 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

KESKUSHALLINTO Yleishallinnon tulosalueella yhtenä tavoitteena oli, että ICT-salkunhallinnan piirissä on valtaosa käynnissä olevista hankkeista. Tavoite ei toimintakertomuksen mukaan toteutunut. Muita tavoitteita olivat asiakirjahallinnon toimintaohjeen valmistelu ja hyväksyminen sekä sisällöltään syvennetyn hankintasuunnitelman valmistelu ja hyväksyminen. Kaksi viimeistä tavoitetta ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota maankäytön suunnittelun useisiin ulottuvuuksiin varsinkin suurissa hankkeissa. Valmistelu on nykyisellään kapealla pohjalla. Lautakunta ehdottaa, että tutkitaan mahdollisuuksia maankäytön yleissuunnittelun, elinkeinotoimen ja kaavoituksen valmistelu- ja päätöksentekomekanismin vahvistamiseen ja kokoamiseen niin, että hankkeiden kokonaisvaikutukset saataisiin nykyistä paremmin hallintaan. ICT-toimintojen organisointiperiaatteet ja työnjako IT-palvelujen ja hallintokuntien kesken ovat olleet valmistelun alla useita vuosia. Tarkastuslautakunta katsoo, että IT-palvelujen toimivuus on keskeinen tekijä palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja saatavuuden parantamisessa. Näin ollen lautakunta kiirehtii organisaatiouudistusta ja paremman toimintakonseptin aikaansaamista. Henkilöstöhallinnossa kaksi kolmesta tavoitteesta on toteutunut. Tavoite, joka koski valtakunnallisten sopimusten täytäntöönpanoa ja paikallisten sopimusten uudistamista, on toteutunut. Samoin on toteutunut tavoite aktivoida osatyökykyisten ja työkyvyttömyysuhan alla olevien tilanteisiin liittyviä toimia. Tähän tavoitteeseen on liitetty myös sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kääntyminen laskuun oli tavoitteista se, joka ei toteutunut. Taloushallinnon tavoitteet ovat kohdistuneet taloushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen, kaupunkikonsernin varainhallinnan muuttamiseen tulevaisuuden toimintaympäristön mukaiseksi sekä tytäryhteisöjen ohjauksen tehostamiseen. Näistä ensimmäisen tavoitteen kohdalla on toteutunut Kuntax-taloushallintojärjestelmän tuotantokäyttöön ottaminen kaikilta osiltaan. Sen sijaan se, että järjestelmän ominaisuuksia hyödynnettäisiin kaikilla toimintotasoilla, on viivästynyt samoin kuin se, että johdon raportointijärjestelmä saataisiin käyttöön laajasti talouden johtamisessa. Kaupunkikonsernin varainhallintaa koskeva tavoite on toteutunut siltä osin, että sisäisen konsernipankin periaatteista on päätetty ja toiminta aloitettu. Sen sijaan tavoite Kaupungin tase on analysoitu kokonaisuudessaan keventämisnäkökulmasta ja on tehty toimenpidesuunnitelma jatkotoimista on vielä jäänyt toteutumatta. Kehittäminen-tulosalueella (16) tavoitteet koskevat tietopalvelun kehittämistä, riskienhallinnan kehittämistä ja kaupunkipolitiikkaa. Toiminnalliset tavoitteet on toimintakertomuksen mukaan saavutettu. Kaupunkisuunnittelun tulosalueella kolme toimenpidekokonaisuutta olivat yritysalueiden uudistaminen ja laajentaminen, Promenadi-Porin ja Kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen ja arvokkaan rakennuskannan vaaliminen sekä vuorovaikutteiset prosessit ja osaamisen resurssit. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2012 kertomuksessaan huomiota siihen, että kaupunkisuunnittelun nykyisessä valmistelumallissa voidaan laajakantoisiakin hankkeita valmistella asiantuntijavetoisesti varsin eriytyneellä tavalla niin, ettei välttämättömälle julkiselle keskustelulle jää sijaa. Vuoden 2013 osalta laajaa kansalaiskeskustelua käytiin mm. asuntomessuhankkeesta ja kampushankkeesta, joilla on merkittävä maankäytöllinen ja taloudellinen ulottuvuus. PERUSTURVA Perusturvan yhteistoiminta-alueen yhteinen väestöpohja oli noin 100 000 asukasta. Kyseessä oli nykyisen hallintomallin neljäs toimintavuosi. Perusturvan (oma toiminta, T20) keskeisiä toiminnallisia tavoitteita oli viisi, joista kolme on toteutunut. Toteutuneet tavoitteet ovat kuuden toimivan lähipalvelukeskuksen aikaansaaminen, Ahlaisten ja Kaanaan alueiden asukkaiden terveyspalveluiden turvaaminen sekä toimiminen kustannustietoisesti ja niin, että esimiehet osaavat käyttää taloushallinnon järjestelmiä tehokkaasti. Toteutumattomia tavoitteita olivat sähköisen ajanvarauksen ja web-lomakkeen ottaminen käyttöön sekä kehityskeskustelujen yhteydessä tapahtuva palautteen kerääminen työhyvinvoinnin kehityksestä ja kehityskeskustelujen vaikuttavuudesta. Suoritetietojen mukaan perusterveydenhuollon käyntejä arvioitiin olevan 286 900 kappaletta, kun toteutunut määrä oli 273 218 kappaletta. Kuntoutus- ja sairaalapalveluissa odotettiin hoitojaksoja olevan 7 500 kappaletta, kun toteutunut määrä oli 7 050 kappaletta. Psykososiaalisissa palveluissa avohuollon asiakasmääräksi ennakoitiin 2 850, kun toteutunut määrä oli 2 914. Toimeentulotukea saavien ruokakuntien määräksi ennakoitiin 4 760, kun toteutunut määrä oli 4 383. Suun terveydenhuollon käyntimääräksi ennakoitiin 86 950, kun toteutumaksi tuli 79 411 käyntiä. Oman toiminnan nettosäästö oli 5,1 miljoonaa euroa. Toimintakertomuksessa on selvitetty, että mm. tiettyjen ammattialojen rekrytointiongelmat johtivat henkilöstökulujen säästöön. Lisäksi avustuksissa ja vuokrissa saavutettiin säästöä. Toisaalta syntyi ylituloa mm. vanhainkotien muuttamisesta palveluasunnoiksi. Ostopalvelujen (T22) sisällöstä, suoritemääristä ja laadullisista seikoista ei riittävällä tasolla tehdä selkoa tilinpäätöksessä. Hoitoketjujen toimivuus ei myöskään käy selville mittaritiedoista tai muusta informaatiosta. Kuva perusterveydenhuollon ja ostopalvelujen muodostamasta kokonaisuudesta ei riittävällä tavalla välity päätöksentekijöille. Perusturvan ostopalveluissa (T22) menot olivat talousarviossa 93,5 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä 96,1 miljoonaa euroa. Ylitys- ja katejärjestelyt on käsitelty KV:ssä 14.10.2013. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 11

Perusturvatoimessa on parina viime vuonna tehostettu taloudellisen ajattelun jalkauttamista organisaation kaikille tasoille. Tulosalueella T20 (oma toiminta) tämä näkyy budjettisäästönä vuonna 2013. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä sitä, että perusturvatoimi on edelleenkin kuluneena budjettivuonna onnistunut lisäämään taloudellisuusajattelua oman toiminnan puolella. Tarkastuslautakunta katsoo, että haasteena on jatkuvasti etenkin erikoissairaanhoidon palveluista johtuva ostopalvelumenojen kasvun hillintä, jossa ei ole täysin onnistuttu. Hoitoketjujen toimivuudesta tai kustannuksista ei tilinpäätösinformaatiota juurikaan ole käytettävissä, vaikka niiden taloudellinen merkitys on suuri. KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita oli esitetty 15 kappaletta vuoden 2013 tavoitetasossa. Keskeiset tavoitteet toteutuivat tilinpäätöstietojen mukaan kaikissa kohdissa neljää lukuun ottamatta. Toimenpidekokonaisuuksittain turvallisen ja terveellisen oppimisympäristöön liittyvät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin yhtä lukuun ottamatta: toteutumaton osa oli koulujen tilasuunnitelman laadinta. Opetussuunnitelman kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat miltei suunnitelman mukaan, samoin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen estämiseen liittyvät tavoitekokonaisuudet. Kaupunginvaltuusto käsitteli kasvatus- ja opetustoimen kouluverkkoselvitystä ja kouluverkon muutosesitystä kokouksessaan 11.11.2013. Asia päätettiin tuolloin kuitenkin äänestyksen jälkeen palauttaa uudelleen valmisteltavaksi 31.5.2014 mennessä. Perusopetuksen viikkotuntitavoite oli 11 036 ja toteutuma 11 337. Lukiokoulutuksen viikkotuntitavoite oli 2 270 ja toteutuma 2 251. Peruskoulun ryhmäkokotavoite luokilla 1 6 oli 19,1 oppilasta / perusopetusryhmä. Toteutuma oli 19,0 oppilasta. Luokilla 7 9 tavoite oli 22,8 oppilasta ja toteutuma 21,1 oppilasta / ryhmä. Henkilömäärän ennustettiin olevan 870, kun toteutumaksi tuli 898. Palmgren-konservatorion toiminnallisista tavoitteista toteutui puolet, eli koulutustehtävien laadunhallintajärjestelmän mallintamiseen liittyvät tavoitteet. Rytmimusiikin opetustilojen hankinnasta laadittavaa toteuttamiskelpoista suunnitelmaa ei saatu toteutetuksi eikä myöskään tavoitteissa ollutta kansainvälistä kesäkurssia ja oppilasvaihtoa yhdysvaltalaisen yhteistyöoppilaitoksen kanssa. Taiteen perusopetuksessa annettujen tuntien lukumääräennuste oli 22 561, kun toteutuma oli 22 776. Kokonaishenkilöstömäärä oli 69. Porin seudun kansalaisopiston kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Opiston tuntimäärä on kasvanut huomattavasti. Opiskelijamäärätavoite oli 5 500 opiskelijaa ja toteutuma 6 503. Opetustuntien lukumäärätavoite oli 19 000 ja toteutunut määrä 21 204. Taiteen perusopetuksen tuntimäärä oli hieman yli 10 prosenttia budjetoitua korkeampi. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kaikki viisi toiminnallista tavoitetta toteutuivat. Hoitopäivien määräksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa ennakoitiin yhteensä 565 000, kun toteutumaksi tuli 579 641 hoitopäivää. Hoitopäivien määrän poikkeama on siis 14 641. Lapsia oli hoidossa eri hoitomuodoissa yhteensä 3 056 henkeä. Budjetoitu yksikkökustannus (euroa / lapsi, brutto) oli 11 093 ja toteutuma 11 498. Henkilöstön määrän ennustettiin olevan 720, kun toteuma oli 706 henkilöä. KULTTUURIHALLINTO Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Alueellisen kokoelmakeskuksen toimintakonsepti on ratkaistu ja valmistelu tilojen hankkimiseksi vuokrausperiaatteella on vuoden 2013 aikana ollut käynnissä. Kirjastopalveluissa verkkokäyntien määräksi oli budjetoitu 550 000 käyntiä, kun toteutuma oli 533 660 käyntiä. Aukiolotuntien määrän oli budjetoitu olevan 16 000, kun toteutuma oli 16 383, eli hivenen korkeampi. Virastopäällikön selvityksestä ilmenee, että verkkokäyntien määrässä on vähäistä laskua, kun taas fyysisten kirjastokäyntien määrä on kasvanut merkittävästi. Pori Sinfoniettan esiintymismääräksi budjetoitiin 50, kun toteutuma oli 67. Kuulijamäärä ylitti tavoitteen selvästi. Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 40 kappaletta, kun toteutuma oli 30 kappaletta. Muiden yleisötilaisuuksien määräksi oli budjetoitu 550, kun toteutuma oli 962 kappaletta. Antikvaarisia asiantuntijatehtäviä (budjetoitu 200 kappaletta) kertyi 242 kappaletta, mikä johtuu mm. tuulipuistohankkeista annettujen lausuntojen ennakoitua suuremmasta määrästä. Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktien määräksi ennakoitiin 66 000 kontaktia, kun toteutuma oli 112 430 kappaletta. Taidemuseon henkilömäärä oli 25 (edellisvuonna 23) henkeä. Näyttelyjen lukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 44 kappaletta. Taidekoulun oppilasmäärä oli 34 ja lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilasmäärä 261 oppilasta. Koulun opettajamäärä oli 6. 12 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

VAPAA-AIKATOIMI LIIKELAITOKSET Vapaa-aikatoimen tulosalueella (T51) toiminnallisia tavoitteita ovat olleet mm. lasten liikunnan lisääminen, nuorisotilaverkoston ylläpidon jatkaminen, mediapajatoiminnan jatkaminen sekä nimettyjen hoidettavien liikuntapaikkojen ylläpitäminen, hoito ja markkinointi. Kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation valossa toteutuneet. YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto vastaa ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelujen järjestämisestä. Lisäksi sen tehtäväalueisiin kuuluu vastata jätehuollon suunnittelusta ja jäteneuvonnan toteuttamisesta sekä elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminnasta. Ympäristöviraston toiminnallisia tavoitteita olivat mm. lupaprosessien läpäisyaikoja koskeva tavoite, Porilabin asiakkuuksien lisääminen, ympäristökasvatusviikon toteuttaminen yhteistyössä koulujen kanssa, lapsiin ja nuoriin kohdennettavan ympäristöhankkeen aloittaminen, kaupungin eri hallintokuntien ympäristöyhdyshenkilöiden koulutuksen toteutus, Porin seudullisen ilmasto-ohjelman toteuttamista koskeva tavoite sekä osallistuminen viiteen kansalliseen tai kansainväliseen ympäristöaiheiseen teemapäivään tai -viikkoon. Näistä tavoitteista muut paitsi Porilabin asiakkuustavoite ja hallintokuntien ympäristöyhdyshenkilöiden koulutusuudistus ovat toteutuneet. Suoriteluvuissa tavoitteiden ja toteutumalukujen kesken on eroja. Rakennuslupien budjetoitu lukumäärä oli 850 kappaletta, kun toteutuma nousi 1 047 kappaleeseen. Terveysvalvonnan suoritemäärä oli budjetoitu 3 200:ksi, kun toteutuma oli 1 071 kappaletta. Eläinlääkinnän käyntimäärän oli ennakoitu olevan 11 000 käyntiä, kun toteutuma oli 11 742 käyntiä. Porilabin näytemäärä oli huomattavasti budjetoitua (12 000 näytettä) alhaisempi (9 503 näytettä). Ympäristöviraston henkilömäärä oli talousarviossa 68, mutta toteutuma 78 henkilöä. Porilabin hallintamuotoon on olennaisesti vaikuttanut kuntalain uusi 2a, jonka mukaan kunnan on yhtiöitettävä toiminta, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Vuonna 2014 on menossa lain täytäntöönpanovaihe. Työryhmä on selvittänyt asiaa syksystä 2013 alkaen. Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Raakamaan hankintatavoite oli 50 hehtaaria ja tonttien luovutustavoite 100 kappaletta. Raakamaata hankittiin 34 hehtaaria ja tontteja luovutettiin 74 kappaletta. Porin Sataman tavaraliikenteen oli arvioitu olevan 4,8 miljoonaa tonnia, mutta toteuma oli 4,3 miljoonaa tonnia. Liikennemäärässä oli kuitenkin edellisvuoteen nähden kasvua 13 prosenttia. Liikennemäärä ei pitkäaikaiseen kehitykseen verrattuna kivunnut vielä toivotulle tasolle. Liikelaitoksen liikevaihto oli 12,2 miljoonaa euroa eli hieman yli budjetoidun tason. Edellisvuoteen nähden liikevaihto kasvoi 16,1 prosenttia. Tilivuoden alijäämäksi muodostui 1,1 miljoonaa euroa, mikä on budjetoitua parempi luku. Toiminnallisista tavoitteista toteutuivat markkinoinnilliset ja elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä ympäristönäkökohtiin liittyvät tavoitteet. Sen sijaan sataman yhtiöittämiseen liittyvät tavoitteet ovat jääneet vielä toteutumatta. Porin Veden verkostoon pumppaama vesimäärä oli 6,26 miljoonaa kuutiometriä eli niukasti tavoitteen 6,20 yli. Puhdistetun jäteveden määrä oli 11,33 miljoonaa kuutiometriä, kun tavoite oli 14,00 miljoonaa kuutiometriä. Yhtenä keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli investointien rahoittaminen ilman kaupungilta otettavaa lainaa. Muita tavoitteita olivat vedenjakelun ja viemäristön toimintahäiriöistä vapaa toiminta. Liikelaitoksen kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Porin Jätehuolto on tilivuonna edelleen järjestänyt Porin seudun yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Yhteistyöalueen asukasmäärä on 128 556 henkeä. Porin jätehuollon toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2013 asetetut Hangassuon vanhan alueen jälkihoidon valmistuminen ja Hangassuon siirtokuormausaseman suunnitelmien teko toteutuivat. Toimintakertomuksessa on todettu, että kotitalouksien sekalaisia yhdyskuntajätteitä on kulkeutunut merkittävästi ohi Porin Jätehuollon järjestelmän vuonna 2013 ja että Hangassuolle toimitettujen yhdyskuntajätemäärien vähentyminen on vaikuttanut voimakkaasti talouden heikkenemiseen. Liikelaitoksen alijäämä oli 0,6 miljoonaa euroa. Satakunnan Työterveyspalvelut -liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet laitoksen viidentenä toimintavuotena. Toimintaa on kuitenkin haitannut lääkärivaje. Työterveyshuollon merkittävänä tulevaisuuden haasteena on uuden kuntalain liiketoimintaa koskeva säännös, joka edellyttää organisaatiomuutoksen suunnittelua vuonna 2014. Koska työterveyshuolto on erikseen kuulunut tilivuonna tarkastuslautakunnan arviointiohjelmaan, asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin toisaalla tässä kertomuksessa. Porin Palveluliikelaitos tuottaa kaupunkikonsernille ateria-, puhtausja kiinteistönhoitopalvelut. Liikelaitoksen toiminta perustuu tilaaja-tuottajamalliin ja liiketaloudelliseen johtamisperiaatteeseen. Toiminnallisia tavoitteita olivat oikein kohdistetut palvelut, ammatillisen osaamisen päivittäminen ja työhyvinvointikyselyjen toteuttaminen sekä asetettujen mitoitustavoitteiden saavuttaminen ateria- ja puhtauspalveluissa ja palvelukuvauksen mukaisen mitoituksen saavuttaminen kiinteistönhoidossa. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 13

Muut tavoitteet paitsi viimeksi mainittu ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. TASEYKSIKÖT Ajoneuvokeskus vastaa ajoneuvokaluston hallinnasta. Yksikkö hallinnoi ja vuokraa kaupungin omistamia tai muulla tavoin hankittuja ajoneuvoja asiakkailleen. Kaikki toiminnalliset tavoitteet (4 kappaletta) ovat toteutuneet. Yksikön henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa neljä henkeä. Toimitilat (tulosalue T76) -taseyksikön toimintatuotot vuonna 2013 olivat 28,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi oli budjetoitu -2,6 miljoonaa euroa. Toteutunut tulos oli -14,8 miljoonaa euroa. Tämän taseyksikön kohdalla tilinpäätösinformaatioon ei sisälly selvitystä 13,5 miljoonan euron poistopoikkeamasta talousarvioon nähden. Kun hallinto- ja talousrakennusten poistoaikoja alennettiin 25 vuoteen, aiheutui vuodelle 2013 kertaluonteista poistoa 11 miljoonaa euroa. Tulosalueen kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. Satakunnan pelastuslaitos vastaa Satakunnan alueella pelastustoiminnasta ja osaltaan onnettomuuksien ehkäisystä, ensihoidosta ja varautumisesta. Toiminnallisista tavoitteista toimintavalmiusaikaa koskeva tavoite on toteutunut samoin kuin tehtävämäärien suhdetta yksiköiden suorituskykyyn koskeva tavoite. Sen sijaan turvallisuusviestinnän määrä ja palotarkastusten määrissä tavoitteita ei kokonaan saavutettu. Tunnusluvuissa etenkin asuinrakennusten tarkastuksissa on tavoitteista jääty ja samoin turvallisuusviestintää saaneiden lukumäärässä. Porin kaupungin vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin 15,7 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 41,3 miljoonaa euroa. Toteuma oli 25,6 miljoonaa euroa talousarviota ja 16,9 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Suurin muutos edellisvuoteen oli verotuloissa, jotka toteutuivat 5,5 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja 18,9 miljoonaa euroa suurempana kuin vuonna 2012. Vuosikate oli 495 euroa/asukas vuonna 2013 ja kasvoi 202 euroa edellisestä vuodesta. Tilinpäätöstietojen mukaan liikelaitokset tuottivat 23 prosenttia kaupungin vuosikatteesta (29 prosenttia vuonna 2012) ja niiden yhteenlaskettu tilikauden alijäämä oli -0,3 miljoonaa euroa (-2,6 miljoonaa euroa vuonna 2012). Liikelaitokset tulouttivat kaupungille peruspääoman korkoa edellisvuoden tavoin 5 prosenttia, mikä oli yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Poistot taas kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa ne, kunnan ei tarvitse velkaantua tai realisoida omaisuuttaan pitääkseen olemassa olevat palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Vuonna 2013 vuosikate oli 95,6 prosenttia poistoista, kun vielä vuonna 2012 luku oli 64,9 prosenttia. Vuosikate on käyttötaloudesta ylijäävä rahamäärä, joka voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Yleisesti kunnan tulorahoitus katsotaan riittäväksi, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelman mukaisten poistojen suuruinen. 3.3 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvio vuodelle 2013 vahvistettiin Porin kaupunginvaltuustossa 3.12.2012. Poistot ja arvonalentumiset ovat kahtena peräkkäisenä vuonna kasvaneet pääasiassa kertaluontoisten erien johdosta. Vuonna 2013 tehtiin poistosuunnitelman muutos, jossa hallinto- ja laitosrakennusten poistoaika muutettiin 40 vuodesta 25 vuoteen. Tämä aiheutti yli 25 vuotta vanhojen rakennusten osalta 11,5 miljoonan euron kertaluotoisen poiston. Muilta osin poistosuunnitelmaan ei tehty muutoksia. Myös vuonna 2012 suunnitelman mukaiset poistot sisälsivät kertaluonteisia poistoja 3,5 miljoonaa euroa ja lisäksi arvonalentumisia 10,1 miljoonaa euroa (Kiinteistö Oy SAMK:n ja Kiinteistö Oy Porin ammattiopiston osakkeista, joiden arvo muodostui perustamisen yhteydessä luovutetuista rakennuksista Porin kaupungin nettoinvestoinnit, vuosikate, poistot ja lainakannan lisäys 1000 euroa 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0-10 000-20 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Lainakannan muutos 14 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

(apporteista), joista kirjattiin myös satunnaisia tuottoja vuonna 2012 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa). Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksen liitetietojen mukaan keskimäärin 17 prosenttia pienemmät kuin poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaan olennaisena poikkeamana voidaan pitää jo 10 prosentin erotusta. Suhde on parantunut edellisestä vuodesta ja vuonna 2013 suunnitelman mukaiset poistot olivat yhtä suuret kuin investointimenot (43,2 miljoonaa euroa). Tunnusluvun paraneminen johtuu kuitenkin pääosin investointien vähentymisestä. Investointien rahavirran pienentyminen on linjattu valtuustosopimuksessa. Vuonna 2013 nettoinvestoinnit olivat 24,6 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisvuonna. Porin kaupungin tilikauden tulos oli satunnaisten erien jälkeen -4,3 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,6 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion mukainen tilikauden tulos satunnaisten erien jälkeen oli -14 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 7,6 miljoonaa euroa. Porin kaupungin toimintakate oli -398,7 miljoonaa euroa ja toteutui 17,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienempänä. Henkilöstökulut olivat yhteensä 279,8 miljoonaa euroa ja niissä säästettiin talousarvioon verrattuna 12,4 miljoonaa euroa. Tästä 1 miljoonaa euroa aiheutui lomapalkkavelan sivukulujen osalta tehdystä laskentatapamuutoksessa. Perusturvassa henkilöstömenot alenivat 4,3 miljoonaa euroa. Perusturvan yhteistoiminta-alueesta irtautui vuoden 2013 alusta lukien Pomarkku ja Luvia, minkä johdosta vuoden 2012 ja 2013 eivät ole menoja tulolajeittain täysin vertailukelpoisia keskenään. Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 5 279 henkilöä eli 72 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Ulkoisten palvelujen ostot 216,0 miljoonaa euroa kääntyivät nyt laskuun ja vähenivät 6,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Ne olivat 77,2 prosenttia kaupungin henkilöstökuluista (77,8 prosenttia vuonna 2012) ja 34,9 prosenttia kaupungin toimintakuluista (35,4 prosenttia vuonna 2012). Porin kunnallisverotuottoa kertyi vuonna 2013 yhteensä 261,0 miljoonaa euroa. Tämä oli 12,9 miljoonaa euroa edellisvuotta ja 5,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Ennakoitua parempi kertymä aiheutui kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksesta (noin 3 miljoonaa euroa) ja kuntien jako-osuuksien nostamisesta (noin 2,5 miljoonaa euroa). Valtionosuudet vuonna 2013 olivat yhteensä 136,0 miljoonaa euroa (140,0 miljoonaa euroa vuonna 2012). Valtionosuuksien pienentyminen johtui oppisopimustoiminnan ja Palmgren konservatorion osalta musiikkialan perusopetuksen siirrosta Länsirannikon Koulutus Oy:lle. Oppisopimustoimintaan saadut valtionosuudet olivat 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja musiikkialan perusopetukseen 1,0 miljoonaa euroa. Näin ollen vertailukelpoiset valtionosuudet kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia. Toimintakate on toimintakulujen ja -tuottojen erotus, joka on kunnallistaloudessa aina negatiivinen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen valtionosuudet ja verotulot sekä rahoitustuotot ja -kulut. Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 236,1 miljoonaa euroa eli 2 829 euroa/asukas, kun se 31.12.2012 oli 2 601 euroa/asukas. Tilastokeskuksen laatiman kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -raportin mukaan koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2013 oli 2 553 euroa/asukas. Vuoden 2013 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksia tytäryhteisöjen ja muiden velasta oli yhteensä 127,4 miljoonaa euroa, mikä oli 9,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 (vuoden 2012 lopussa 140,1 miljoonaa euroa). Näistä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annettuja sitoumuksia oli 113,5 miljoonaa euroa eli 89,0 prosenttia. Budjettikuri hallintokunnissa piti hyvin. Päivähoito ja varhaiskasvatus (T28) ylitti alkuperäisen talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Merkittävin ylitys alkuperäiseen talousarvioon tehtiin edelleen perusturvan ostopalveluissa, mutta ylitys oli edellisiä vuosia huomattavasti pienempi, 2,6 miljoonaa euroa. Perusturva onnistui myös säästämään omassa toiminnassaan ja alitti siellä alkuperäisen talousarvion jopa 5,1 miljoonalla eurolla. Perusturva yhteensä vastaa 62,6 prosenttia koko kaupungin käyttötalouden nettomenoista (61,5 prosenttia vuonna 2012). Yhdessä perus- ja lukiokoulutuksen (T25) sekä päivähoito- ja varhaiskasvatuksen (T28) kanssa ne vastaavat 87,5 prosenttia kaikista käyttötalouden menoista. Porin kaupungin valtionosuudet, verotulot ja toimintakate vuosina 2008 2013 1000 euroa 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0-100 000-200 000-300 000-400 000-500 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Valtionosuudet Verotulot Toimintakate SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 15

Perusturvan nettomenojen kehitys 2010 2012 on kuvattu alla olevassa kuviossa. Perusturvan käyttötalouden nettomenojen kehitys Me 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0 151,1 154,7 156,8 85.6 92.0 96.1 2011 2012 2013 Perusturvan talousarvio, perusturva yhteensä Perusturva oma toiminta (T20) Perusturva ostopalvelut (T22) Vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu Porin kaupunki Tilinpäätös 2012 milj. euroa Talousarvio 2013 milj. euroa Tilinpäätös 2013 milj. euroa Poikkeama-% talousarvioon Käyttötalous -399,6-412,8-403,8 4,3 % Investoinnit -57,9-36,1-33,3-7,9 % Rahoitus 437,0 434.7 449,8 3,5 % Suurimmat valtuuston hyväksymät nettomenolisäykset käyttötalousosaan olivat: rahastosta, 2,4 miljoonaa euroa, siirrettiin Satakunnan koulutuskuntayhtymälle, ja se näkyy tuloslaskelman satunnaisissa kuluissa. Perusturvan ostopalvelut (T22) 3,7 miljoonaa euroa Päivähoito ja varhaiskasvatus (T28) 0,9 miljoonaa euroa Tekninen palvelukeskus (T72) 1,0 miljoonaa euroa Alkuperäiseen valtuuston hyväksymään investointiosaan ei tehty merkittäviä muutoksia tilikauden aikana. Suurimmat investoinnit vuonna 2013 olivat pääterveysaseman saneeraus 6,3 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja Veturitallin päiväkodin uudisrakennus 3,6 miljoonaa euroa. Kuninkaanhaan yläasteen, Väinölän ja Kyläsaaren koulun sekä Porin Suomalaisen Yhteislyseon peruskorjauksiin käytettiin yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Liikenneväyliin investoitiin 4,7 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen ylläpito- ja hätätöihin 2,4 miljoonaa euroa. Oppisopimusrahaston siirto Länsirannikon Koulutus Oy:lle tapahtui kaupungin sijoituksena yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon 2,5 miljoonaa euroa. Toinen puoli Liikelaitosten investoinnit jatkoivat vähenemistään ja olivat yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Tämä oli edelleen 13 prosenttia koko kaupungin nettoinvestoinneista. Vuonna 2012 liikelaitokset investoivat 7,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 21,8 miljoonaa euroa. Porin kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit vähenivät 42,5 prosenttia edellisvuodesta 33,3 miljoonaan euroon. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 89,0 miljoonaa euroa (63,8 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja tilikauden ylijäämä oli 11,0 miljoonaa euroa (4,7 miljoonaa euroa vuonna 2012). Konserniyhtiöistä Pori Energia -konsernin tulos oli merkittävin ja se parani edellisvuoden 4,7 miljoonasta eurosta 11,0 miljoonaan euroon. Tulos ylitti myös konsernin budjetoidun tuloksen, joka oli 9,4 miljoonaa euroa. 16 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

Konsernin lainat lisääntyivät 8,3 prosenttia ja olivat yhteensä 418,7 miljoonaa euroa eli 5 016 euroa/asukas (4 643 euroa/asukas vuonna 2012). varauksiin jäi yhteensä 0,7 miljoonaa euroa, mikä kohdistuu Hangassuon nykyisen, vuodesta 2007 käytössä olleen loppukäsittelyalueen jälkihoitotöihin. Pakollista varausta kasvatetaan vuosittain. LIIKELAITOSTEN TALOUS Porin Satama tuloutti kaupungille talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa. Peruspääoman korkovaatimus pysyi kaikilla liikelaitoksilla 5 prosentissa vuonna 2013. Porin Sataman liikevaihto oli 12,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi tilikauden aikana yhteensä 1,7 miljoonaa euroa ja ylitti talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Tilikauden alijäämä oli -1,1 miljoonaa euroa ja oli samoin 0,2 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Investointien määrä oli talousarviossa ainoastaan miljoona euroa. Investointeja toteutui 0,9 miljoonan euron arvosta, kun joitakin investointeja jouduttiin lykkäämään tulevalle vuodelle mm. rahavarojen puutteessa. Investointitaso on huomattavan alhainen ja vaarana on kunnossapitovelan kasvu edelleen. Porin Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 19,9 miljoonaa euroa, mikä oli 0,9 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Tilikauden ylijäämä oli 0,8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Myyty vesimäärä ja laskutettu jätevesimäärä Porin kaupungin alueelle väheni edelleen edellisvuodesta. Veden myynti ylitti kuitenkin tavoitteen voimalaitosten lisääntyneen vedenkäytön ansiosta. Liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia edellisvuodesta. Tilikauden investoinnit olivat 3,2 miljoonaa euroa ja jäivät talousarviosta 1,2 miljoonaa euroa. Tähän vaikutti se, että Luotsinmäen puhdistamon investoinnista saatava teollisuuden vuosittainen maksuosuus 0,3 miljoonaa euroa siirrettiin investoinneista käyttötalouden menoksi. Lisäksi tehtiin joitain työkohdemuutoksia. Investoinnit toteutettiin omarahoitteisesti. Liikelaitoksen henkilöstömäärä aleni 73:stä 70:een ja henkilöstökulut pienentyivät 3,2 prosenttia. Porin Veden talousasioita on käsitelty lähemmin luvussa 5.4.1. Porin Jätehuolto tuloutti kaupungille 0,05 miljoonaa euroa talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 1,9 miljoonaa euroa jääden talousarviosta 43 prosenttia. Vielä vuonna 2012 liikevaihto oli 3,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Liikevaihdon vähentymiseen vaikuttava merkittävin seikka on, että asumisen yhdyskuntajätteet kulkeutuivat ohi Hangassuon jätekeskuksen. Satakunnan Työterveyspalvelut tuloutti talousarvion mukaisesti Porin kaupungille 5 prosenttia korkoa peruspääomalle eli 0,02 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 3,9 miljoonaa euroa, mikä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi talousarviosta 0,4 miljoonaa euroa. Palveluiden ostot kasvoivat mm. ostopalvelulääkäreiden käytön vuoksi, ja henkilöstökuluissa säästettiin mm. lääkärivajeen johdosta. Tilikauden alijäämä oli -17 000 euroa, mikä alitti talousarvion 33 000 eurolla. Porin Palveluliikelaitos tuloutti kaupungille 0,3 miljoonaa euroa korvauksena omasta pääomasta talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 35,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto jäi edellisvuodesta noin 1,7 prosenttia, mutta ylitti talousarvion noin 0,4 prosentilla. Tilikauden ylijäämä oli 0,5 miljoonaa euroa (talousarviossa 34 000 euroa). Henkilöstökulut olivat 26,2 miljoonaa euroa. Ne laskivat 1,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 74 prosenttia kaikista toimintamenoista. Lasku johtui sekä henkilöstömäärän vähenemisestä että 0,3 miljoonan euron oikaisusta lomapalkkajaksotuksen sosiaalikuluihin. Henkilöstön määrä oli yhteensä 748. Määrän oli arvioitu pienentyvän edellisvuodesta kolmella henkilöllä, mutta toteuma oli 42 henkilöä vähemmän kuin talousarviossa. Tilinpäätöstietojen mukaan henkilöstömäärän vähentymiseen on vaikuttanut toiminnan tehostuminen ja asiakkaiden toiminnan supistuminen. Investoinnit olivat 0,35 miljoonaa euroa, mitkä kohdistuivat pääosin ateriapalveluiden koneisiin ja laitteisiin Maantiekadun ravintokeskuksessa. Investointeihin myönnettiin 55 000 euron lisämääräraha tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä sitä, että budjettikuri on pitänyt hallintokunnissa hyvin. Koska kunnallistalouden näkymät ovat lähivuosina heikkenemässä muun muassa valtionosuusjärjestelmän muutosten kautta, on paine rakenteellisiin muutoksiin edelleen lisääntymässä. Kuten aiemminkin on todettu, tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana palveluinfrastruktuurin ylläpidon rahoittamiskykyä. Alhainen investointitaso ei ilman rakenteellisia uudelleenarviointeja pitkän päälle ole toimiva ratkaisu. Porin Jätehuollon tilikauden alijäämä oli noin -0,6 miljoonaa euroa ja noin 0,7 miljoonaa euroa arvioitua huonompi. Hangassuon vanhan alueen jälkihoito saatiin valmiiksi. Siihen käytettiin vuonna 2013 yhteensä 0,98 miljoonaa euroa, joka purettiin taseen pakollisista varauksista. Taseen pakollisiin SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 17

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien toimiala kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä Kiinteistö Oy Keskusmarkku KONSERNIHALLINTO Porin kaupunkikonsernin tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Luotsinmäen puhdistamo Kiinteistö Oy Otavankatu 3 Kiinteistö Oy Porin Poliisitalo Kiinteistö Oy Porin satamatalot Kiinteistö Oy Porin Uimahalli Kiinteistö Oy Pormestarinluodon keskus Kiinteistö Oy Satek Kiinteistö Oy Ulvilanpuisto Kirrin lastentalo Oy Länsirannikon koulutus Oy Noormarkun Teollisuuskiinteistöt Oy Meri-Porin Palvelukeskus Oy Pori Jazz Oy Porin Kaupungin Vuokratalo Oy Porin Linjat Oy Porin Linja-autoasemakiinteistö Oy Pori Energia -konserni Porin YH-Asunnot Oy Hakalanpellon Talo Oy Asunto Oy Porin Polkkapuisto Asunto Oy Porin Säveltäjänlinna Kiinteistö Oy Koivulan vanhustentalo Kiinteistö Oy Tynkäkuja Pihlavan Lämpö Oy Porin Erityiskiinteistöt Oy Pormestarinluodon lastentalo Oy Väinölän Palvelutalo OY Noorlämpö ja Huolto Oy Kiinteistö Oy Porin Annankatu 8 Kiinteistö Oy Porin Päiväkodit Kiinteistö Oy Porin Risteys Porin Palvelukiinteistöt Oy Porin Haka Oy Sampolan Palvelukeskus Oy Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy Satakunnan Yrityshautomo Oy Loma-Yyteri Oy Prizztech Oy Kiinteistö Oy Porin ammattiopisto Prizzpoint Oy Prizzway Oy Porin seudun matkailu Oy Maisa Prizztech asiantuntijapalvelut Oy Kiinteistö Oy Samk Pori Vääntiö Oy Satakunnan tietotekniikka Oy Anders Bustorffin säätiö Maire Gullichsenin taidesäätiö Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö Porin teatterisäätiö Porin teatteritalo Oy Porin aikuiskoulutussäätiö Porin tennishalliyhdistys Ry Kiinteistö Oy PAKK = Kaupunginjohtaja = Tekninen apulaiskaupunginjohtaja = Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja 18 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON

4 KAUPUNKIKONSERNI Kaupunkikonserni poikkeaa yritysmaailman konsernirakenteista. Emoyhteisönä on kaupunkiorganisaatio hallintokuntineen ja suhteellisen itsenäisesti toimivine liikelaitoksineen. Kaupunkikonserniin voi kuulua yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhteisöjä sekä kuntayhtymiä. Porin kaupunkikonsernin vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen sisältyi 49 tytäryhtiötä, 1 yhdistys, 5 säätiötä ja 3 osakkuusyhteisöä. Kuntayhtymiä konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaksi kappaletta. Yhdistelemättä on yksi yhtiö ja yhdeksän osakkuusyhteisöä. Uutena konserniyhteisönä toimintansa on aloittanut Prizztech Oy:n tytäryhtiö Prizztech Asiantuntijapalvelut Oy. Taloustuki Kuntapalvelut Oy on 1.3.2013 fuusioitu KuntaPro Oy:n kanssa. KuntaPro Oy on kaupungin osakkuusyhtiö. Tytäryhteisöjen kokonaislukumäärä on pienentynyt yhdellä vuoteen 2012 verrattuna. Tytäryhteisöjen lukumäärän kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävää. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2007 tilinpäätöksessä Porin kaupunkikonserniin kuului 38 tytäryhtiötä, 1 yhdistys, 4 säätiötä, 3 kuntayhtymää ja 12 osakkuusyhteisöä. Tarkastuslautakunta on jo aikaisemmissa arviointikertomuksissaan kiinnittänyt huomiota tytäryhteisöiden korkeaan lukumäärään. Vielä osin auki olevat lainsäädännön uudistukset tulevat mahdollisesti lisäämään paineita yhtiöittää liikelaitoksia ja siten kasvattamaan tytäryhtiöiden määrää. Myös mahdolliset tulevat kuntauudistukset tuovat kaupunkikonserniin uusia yhtiöitä. Tytäryhtiöiden korkea lukumäärä rasittaa sekä yhtiöiden että kaupungin hallintoa: Jokaisella yhtiöllä on oltava vähintään oma hallituksensa ja muu lakisääteinen organisaationsa. Lisäksi jokainen yhtiö on erikseen vastuussa oman hallintonsa hoitamisesta. Kun yhtiöiden hallitukset ja muiden organisaatioiden johtokunnat ja lautakunnat koostuvat pääosin poliittisin perustein valituista henkilöistä, ja toimitusjohtajat ja muiden organisaatioiden johtajat ovat etupäässä omien erikoisalojensa asiantuntijoita, konsernijohdon tulisi pystyä tukemaan yhtiöitä yleisissä liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tarve selkeyttää konsernirakennetta on ilmeinen. Kaupunkikonsernin rakenteen tiivistäminen ja konserniyhtiöiden järjestäminen liiketoiminnan lajin mukaisiin alakonserneihin voisi tukea liiketoimintojen kehittämistä ja terävöittää konserniohjausta. Porin kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä suurin osa on kiinteistöyhtiöitä. Osa kiinteistöyhtiöistä on perustettu yksittäisen hankkeen toteuttamiseksi. Perustamiseen ovat saattaneet vaikuttaa esimerkiksi erilaiset tuki- ja avustusjärjestelmät. Monien kiinteistöyhtiöiden osalta alkuperäiset perustamisen syyt ovat jo poistuneet. Monet kaupunkikonserniin kuuluvista yhtiöistä, etenkin kiinteistöyhtiöistä, toimivat riskeihin nähden suhteellisen pienillä omilla pääomilla ja ohuilla voittomarginaaleilla, mikä tekee yhtiöistä haavoittuvia. Pienikin yllättävä vahinko tai kulujen kasvu saattaa vaarantaa yhtiön omat pääomat ja johtaa selvitystilasäännösten realisoitumiseen. Osakeyhtiön pääomarakennetta voidaan parantaa esimerkiksi sallimalla vapaan oman pääoman muodostuminen yhtiöön, pääomittamalla yhtiötä ja fuusioimalla pieniä yhtiöitä isommiksi kokonaisuuksiksi. Koska joillakin mahdollisista toimenpiteistä voi olla huomattavia veroseuraamuksia, etenkin jos ne tehdään viime hetkellä selvitystilan välttämiseksi, tulisi yhtiöiden pääomarakenteen vahvistaminen ja iskunkestävyyden sekä iskukyvyn parantaminen ottaa jatkuvaksi pitkän tähtäimen ohjelmaksi, jonka keinovalikoimaa laadittaessa otetaan huomioon myös verotukselliset näkökohdat. Pelkkä pääomarakenteen uudistaminen ei aina riitä. Tuloksentekokyky ja -halu, ketteryys, yrittäjähenkisyys ja riskinsietokyky ovat sitä tärkeämpiä menestystekijöitä, mitä kilpaillummilla markkinoilla yritys toimii. Ennen mahdollisia yhtiöittämisiä tulisi varmistaa uusien yritysten realistiset mahdollisuudet kilpailla avoimilla markkinoilla. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupunkikonsernin rakenteeseen, hallintoarkkitehtuuriin ja yhtiöiden taseasemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen moninaisuudesta johtuen yhtiöillä ja yhteisöillä voi olla keskenään ristiriitaisia intressejä kolmanteen osapuoleen nähden. Vaikka osakeyhtiölainkin mukaan yhtiöillä on tietty lojaalisuusvelvoite omistajiaan kohtaan, on yleisesti katsottu, että yhteisön johtajan ja toimitusjohtajan on ajettava ensisijaisesti oman yhtiönsä tai yhteisönsä etua. Tämä saattaa johtaa siihen, että kukaan ei katso tilannetta kaupunkikonsernin ja kaupungin intressien kannalta. Suositeltavaa olisi, että tällaisissa tilanteissa kaupunkikonsernia asian käsittelyssä edustaisi yksi taho, jolla olisi kyky ja valtuudet katsoa asiaa kokonaisuuden kannalta. Tarkastuslautakunta on vuoden 2012 arviointikertomuksessa kiinnittänyt huomiota siihen, että kaupungin omistajapoliittinen ohjelma on ollut vuodelta 2008, eikä sitä ollut päivitetty, vaikka konsernissa SISÄLLYSLUETTELOON 4 KAUPUNKIKONSERNI 19

on kuluneiden vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Kaupunginhallituksella ja sen konsernijaostolla on tärkeä rooli strategisten tavoitteiden ja omistajapolitiikan tulkitsemisessa ja muuntamisessa taktiseksi ohjaukseksi, ja konsernihallinnolla taktiikan jalkauttamisessa operatiivisiksi toimenpiteiksi kaupunkikonsernin eri yhteisöihin. Konserniohjauksen osalta kaupunkikonserni poikkeaa pelkästään yksityisoikeudellisia yhteisöjä sisältävästä konsernista siinä, että kaupunkikonsernissa on toimijoina sekä kunnallis- ja hallinto-oikeuden piiriin kuuluvia hallinnollisia yksiköitä, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä että osakeyhtiö- ja muun yksityisoikeudellisen yhteisölainsäädännön piiriin kuuluvia yhteisöjä. Konsernihallinnon tärkeimmät osakeyhtiölain mukaiset työkalut niin strategioiden toteuttamisessa kuin muussakin konserniohjauksessa ovat osallistuminen yhtiökokouksiin, osallistuminen hallitustyöskentelyyn ja vaikuttaminen erilaisten konsernia tai sen osaa koskevien yleis- ja erityisohjeiden kautta. Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi yhtiökokouksen päätöksellä hyväksyä erilaisia sopimuksia ja muita asiakirjoja itseään sitoviksi, mikäli sopimukset tai asiakirjat ovat muutoin lakien mukaisia, eikä niiden noudattaminen riko muita lakeja. Porin kaupungin Corporate Governance -ohje toteaa, että Kaupungin konserniohje on yhtiöoikeudellisesti sitova, kun se on hyväksytty osakeyhtiön yhtiökokouksessa yhtiötä sitovaksi. Konsernihallinnon tulisi varmistaa, että kaikki kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt ja yhteisöt ovat käsitelleet Konserniohjeen ja Corporate Governance -ohjeen ylimmässä päättävässä elimessään ja hyväksyneet ohjeet itseään sitoviksi sekä ymmärtäneet tämän velvoitteen merkityksen. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteen hiileen puhaltamista tulisi ohjata ja tukea. Kaupungin- ja toimialajohtajien rooli tässä on merkittävä. Kaupunkikonsernissa on eri lainsäädäntöjen alle kuuluvia osia. Puhtaiden virastojen toimintaa ja toimintaan puuttumista ohjaavat omat lakinsa, liikelaitoksia omat lakinsa ja yksityisoikeudellisia yhteisöjä omat lakinsa. Myös ansaintalogiikat ovat moninaisia. Virastot ja terveydenhoitolain alaiset organisaatiot pystyvät perimään vain laeissa erikseen määrättyjä maksuja, joiden suuruuskin on useimmiten säädetty joko lailla tai asetuksella. Usein myös resursseja, kuten henkilöstön määrää tai käytettävissä olevaa rahasummaa, säädellään joko valtion toimesta tai viime kädessä kunnan talousarvioprosessin yhteydessä. Liikelaitoksilla ja yhteisöillä saattaa olla suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaansa ja tulokseensa, paitsi kustannusten ja tehokkuuden tarkkailun, myös hinnoittelun ja markkinoinnin kautta. Erot toiminnan puitteissa johtavat myös eroihin toimintakulttuureissa. Nämä toiminnan ja kulttuurien erot tulisi huomioida sekä konserniohjausta että raportointia suunniteltaessa. Samat mittauksen, seurannan ja johtamisen menetelmät ja välineet eivät välttämättä sovellu kaikille kaupunkikonsernin jäsenille samalla tavoin. Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymää omistajapoliittista ohjelmaa ei ole päivitetty hyväksymisensä jälkeen. Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2012 arviointikertomuksessaan muun muassa, että omistajapoliittista ohjelmaa laadittaessa sen linjausten ulkopuolelle jätettiin osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Perusteluna oli tuolloin se, että Porin kaupunki voi käyttää niissä vain osuutensa mukaista äänivaltaa. Tapahtuneiden ja mahdollisten tulevien muutosten vuoksi omistajapoliittisille linjanvedoille on lisääntyvää tarvetta. Valtuustosopimus antaa varsin haasteellisen tavoitetason mm. investointimenojen osalta. Lisäksi valtuustosopimus antaa melko suuret velvoitteet toimialajohtajille sekä hallintokuntien ja liikelaitosten johtajille etsiä keinoja valtuustosopimuksen toteuttamiseen tarvittavien toimintamuutosten aikaansaamiseksi. Palveluinfrastruktuurin omistajuusmallit tulisikin tässä tilanteessa punnita uudelleen, jos valtuustosopimus aiotaan täyttää. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin omistajapoliittista näkemystä tulee terävöittää. Länsirannikon Koulutus Oy saavutti pääosin tavoitteensa. Tilikauden voitto oli 2,9 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Kustannusrakenteen sopeuttamistoimiin vuosille 2014 2016 on ryhdytty. Satakunnan oppisopimuskeskuksen toiminnan ja musiikin ammatillisen koulutuksen integrointi muuhun toimintaan on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteen mukaisesti yhtiö osallistui Opetusja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailuun ja eteni arviointivaiheeseen. Tavoitteeksi asetettua laatupalkintoa ei saavutettu. Hallituksen kaavailema toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen vuosien 2014 2016 aikana ja ikäluokkien pieneneminen noin 10 prosentilla samalla ajanjaksolla muodostavat riskin yhtiön toiminnalle. Pori Energia Oy -konserni saavutti asetetut tavoitteet pääosin. Konsernin liikevaihto oli 190,1 miljoonaa euroa budjetoidun liikevaihdon ollessa 194,6 miljoonaa euroa. Tulos oli 11 miljoonaa euroa budjetoidun tuloksen ollessa 9,4 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,8 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 7 prosenttia. Liikevoitto oli 10 prosenttia tavoitteen ollessa 8 prosenttia. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hiilidioksidivapaan tuotannon osalta. Yhtiöllä on tavoitteena hiilidioksidivapaan 20 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELOON