Tekniikan yhteistyöryhmä: profiilikartta yksiköistä, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma INSSI-seminaari 27.10.2008 Kati Korhonen-Yrjänheikki TkL, yksikönjohtaja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
Tekniikan yhteistyöryhmä www.tek.fi/yhteistyoryhma OPM antanut tehtäväksi yhteistyöryhmälle 1. luoda teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia Kannanotto kesun valmisteluun lokakuu 2007 Tekniikan alan kansallisen strategian päälinjat opetusministerille 15.1.08 Työ jatkuu: profiilikartta, opetuksen laatutyö ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma 2. seurata strategian toteutumista 3. ottaa tarvittaessa kantaa Osallistava työskentelytapa olennaista yhteistyöryhmän työssä. Ainutlaatuinen esimerkki tiiviin sidosryhmäyhteistyön hyödyistä alan koulutuksen kehittämiseksi. Taustalla pitkäaikainen työ sidosryhmäyhteistyön tiivistämiseksi (DIA2000 1996-98, FuturEng 2000-04, TEKSTRA 2006-09). TEK yhteistyön fasilitaattorina. OPM jo hyödyntänyt laajasti yhteistyöryhmän työn tuloksia. KKY / TEK 28.10.2008 2
Teknillisen korkeakoulutuksen toiminta-ajatus Kansainvälisesti arvostettu suomalainen teknillinen korkeakoulutus tuottaa kehittyvän ja kilpailukykyisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäristön hyväksi. KKY / TEK 28.10.2008 3
Tekniikan alaan liittyviä erityispiirteitä Tekniikka hyvinvoinnin juuret: - suora yhteys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen - mahdollisuudet ja toisaalta riskit suuri eettinen vastuu Korkea teknologinen osaaminen on Suomen kansallisen strategian perusta. Valtava koulutussvolyymi Suomessa: joka neljäs korkeakoulutettu on tekniikan alalta KKY/PP TEK 28.10.2008 4
Strategian avaimet Tekniikan opiskelijakohtainen rahoitus kaksinkertaiseksi useilla toimilla 1 + 1 = 3 Profiloituminen, rakenteellinen kehittyminen Laatu rahoitusjärjestelmän ja ennakoinnin perustaksi Vähemmän aloituspaikkoja parempi läpäisyaste Voimakas, tavoitteellinen kansainvälistyminen Korkeakoulutettujen osaamisen kehittäminen avainasemassa KKY / TEK
Profiilikartta
Profiilikarttatyön taustaa Yhteistyöryhmä linjasi laatimassaan strategiassa rakenteellisesta kehittämisestä mm. seuraavaa: Teknillistä korkeakoulutusta tulee koota suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin työelämän tarpeet huomioiden ja yksiköiden on profiloiduttava: Tutkinnonanto-oikeuksia (DI) jatkossa 5-7 yliopistolla ja 15 ammattikorkeakoululla (ins. AMK) Nuorisokoulutusta pääsääntöisesti vain päätoimipisteessä (ns. toimiva kampus) Koulutusohjelmien 40 aloittajan keskikoko Profiloituminen erittäin tärkeää. Profiilit voivat olla hyvin erilaisia: profiloituminen voi tarkoittaa paitsi koulutusalakohtaista keskittymistä myös painotuseroja opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Korkeakoulujen tehtävä profiilinsa näkyväksi muille toimijoille ja keskeisille sidosryhmille profiilikarttatyö SA / TEK 28.10.2008 7
Huomio koulutuksen laatuun Yhteistyöryhmä ehdotti strategiassa rakenteellisen kehittämisen kriteereiksi kokonaisuutta, joka tukisi koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä: Heti käyttöön soveltuvia kriteerejä: Ensisijaisia kriteerejä määrällinen ja laadullinen työllistyminen sekä koulutusohjelmien 40 aloittajan keskikoko yliopistoille ensisijainen ja ammattikorkeakouluille tärkeä kriteeri on yksikön merkitys kansallisesti elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle Ammattikorkeakouluille ensisijainen ja yliopistoille tärkeä on yksikön merkitys alueen elinkeinoelämälle yliopistoille tutkimus (joiltakin osin vielä kehitettävä kriteeri) Tärkeitä ja heti käyttöön soveltuvia ensisijaisten hakijoiden määrä, verkottuminen ja läpäisyaste Amk:ille täydentävä ja osin heti käyttöön soveltuva T&K-toiminta Opetuksen laatu tärkeä, mutta vielä kehittämistä vaativa kriteeri Täydentäviä työnantajapalaute sekä nykyinen henkilöstö ja opettajisto SA / TEK 28.10.2008 8
Mihin mittarit ohjaavat? OPM käyttää tulos- ja tavoiteneuvotteluissa kriteereinä mm. vetovoimaisuutta, läpäisyä, tutkintoaikoja, tieteellistä julkaisutoimintaa, resurssien tehokasta käyttöä, työllistymistä ja elinikäistä oppimista. Miten ohjaaminen näillä kriteereillä vaikuttaa teknillisen korkeakoulutuksen laatuun ja kilpailukykyyn? Esimerkkinä vetovoimaisuus ja tutkintoajat vs. alarelevantti työkokemus SA / TEK 28.10.2008 9
Vetovoimaisuus Jos esimerkiksi kaikki alle 1,5 ensisijaista hakijaa per aloituspaikka saaneet koulutusohjelmat lopetettaisiin, montako suomenkielistä koulutusohjelmaa jäisi Pohjois-Suomeen? (Kajaanin AMK, Kemi-Tornion AMK, Oulun AMK, Oulun yliopisto, Rovaniemen AMK) a) 0 4 b) 5 9 c) 10 14 d) 15 19 SA / TEK 28.10.2008 10
Vetovoimaisuus Jos esimerkiksi kaikki alle 1,5 ensisijaista hakijaa per aloituspaikka saaneet koulutusohjelmat lopetettaisiin, jäisi Pohjois-Suomeen seuraavat suomenkieliset koulutusohjelmat: Kajaanin AMK: tietotekniikka Kemi-Tornion AMK: - Oulun AMK: rakennus-, kone- ja tuotanto-, talo- sekä automaatiotekniikka Oulun yliopisto: tuotantotalous Rovaniemen AMK: maanmittaus- ja rakennustekniikka Alueen työelämän ja koko suomalaisen innovaatiojärjestelmän näkökulmasta vähintäänkin ongelmallista Ilmeinen tarve monipuolisemmalle tarkastelulle (työmarkkinakysyntä, huoltovarmuus jne.), mutta on selvää että myös rekrytointipohjalla on merkitystä. SA / TEK 28.10.2008 11
Opintoaikojen voimakas lyhentäminen olisi vaarallista koulutuksen laadun ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta
Profiilikarttatyön tavoitteet Tavoitteena profiilikarttatyöllä on parantaa teknillisen korkeakoulutuksen laatua ja kilpailukykyä: tehdä teknillistä korkeakoulutusta antavien yksiköiden strategiat näkyviksi sidosryhmille ja muille alan toimijoille tarjota opetusministeriölle tietoa päätöksenteon tueksi tuoda esille alan keskeistä merkitystä yhteiskunnalle ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamiselle parantaa yksiköiden työnjakoa ja lisätä yhteistyötä tuoda esille alan tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia ja houkutella alalle jatkossakin motivoituneita opiskelijoita ja opettajia sekä tiivistää teknillisen korkeakoulutuksen hyvää työelämäyhteistyötä edelleen SA / TEK 28.10.2008 13
Profiilikartan rakenne Johdanto: mitä ja miksi Toimenpide-ehdotukset Toimiva kampus Huoltovarmuus Nykytila: perustiedot ja tunnusluvut Yksiköiden kuvaukset profiilistaan SA / TEK 28.10.2008 14
Profiilikarttatyön aikataulu Keväällä yhteistyöryhmä työstänyt toimivan kampuksen ja huoltovarmuuden määritelmiä Kesän aikana kerätty profiilikuvaukset yksiköistä ja koostettu tilastoja Pidetty yksiköiden yhteinen työseminaari 22.9. Yhteistyöryhmässä 17.11. profiilikartan työstöä 11/08 1/09: sihteeristö työstää profiilikartan luonnosta ja yhteistyöryhmä työskentelee sähköisesti Profiilikartan hyväksyminen yhteistyöryhmässä 9.2. (kuitenkin viimeistään 9.3. kokouksessa) SA / TEK 28.10.2008 15
Profiilikarttatyön mahdollisuudet parantaa yksiköiden työnjakoa ja lisätä yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja kilpailukyky lisätä alan vetovoimaisuutta opiskelijoiden ja opettajien silmissä: merkitys yhteiskunnalle ja alan tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet selvemmin esille Viestittää alan koulutuksen merkityksestä päättäjille ja veronmaksajille tiivistää teknillisen korkeakoulutuksen hyvää työelämäyhteistyötä edelleen, jotta koulutus vastaisi työelämän tarpeisiin myös tulevaisuudessa vaikuttaa rakenteellisen kehittämisen päätöksiin siten, että tekniikan aloituspaikkamäärien vähentäminen ja muut rakenteellisen kehittämisen toimet kohdentuisivat järkevästi (huoltovarmuus ja toimiva kampus) SA / TEK 28.10.2008 16
Opetuksen laatutyö
Miksi opetuksen laatutyö? Strategian lähtökohta: maailman parhaan innovaatioympäristön edellytyksenä on erittäin korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Ryhmä esittää mm. korkeakoulutuksen rahoituksen uudistamista siten, että voimakas laatukriteeripainotus (40 %) Ennakointijärjestelmän uudistamista painottaen laadullista osaamistarve-ennakointia nykyisen liiallisesti määrällisesti orientoituneen sijaan. Opetuksen sisältöjen ja pedagogiikan sekä arvioinnin kehittämistä tavoitellen parempaa koulutuksen laatua ja läpäisyastetta. Ja edellytyksenä kaikille edellä listatuille toimenpide-ehdotuksille on määritellä a) osaamistarpeet b) oppimistavoitteet teknillisessä korkeakoulutuksessa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. KKY/PP TEK 28.10.2008 18
Miksi näkökulmana osaamistarpeet? Osaamistarve-näkökulma on keskeinen väline koulutuksen kehittämiseen siten, että työmarkkinoiden kohtaanto ja koulutuksen laatu paranee. Koulutus aina pitkäjänteistä työtä emme töni sitä muoti-ilmiöiden perään Korkeakoulujen peruskoulutuksen tärkeää tuottaa vankka osaamispohja ja kyky elinikäiseen oppimiseen. Lyhyemmän tähtäimen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastataan täydennyskoulutuksen kautta. 28.10.2008 19
Opetuksen kehittämishankkeen tavoitteet: 1. Analysoida tekniikan alan asiantuntijoiden tulevia osaamistarpeita 2. Määritellä näihin osaamistarpeisiin perustuvat oppimistavoitteet 3. Eritellä opetuksen sisällöllisiä ja pedagogisia menetelmiä, joilla tähdätään edellä mainittujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen 4. Testata menetelmiä muutamilla esimerkeillä, kuten kestävän kehityksen huomioiminen koulutuksessa ja läpäisyasteen parantaminen 28.10.2008 20
Moninaiset osaamistarpeet Määriteltävä tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet elinikäisen oppimisen kaaressa Priorisoitava opiskeltava aines sekä aihealoittain että aineiden sisällä syvyyssuunnassa (must to know/nice to know) Oppimisessa opetuksen menetelmät ja sisältö yhtä tärkeitä Uudet osaamistarveyhdistelmät ja tieteiden rajapinnat (genetiikka, robotiikka, informaatioteknologia, nanoteknologia) Verkosto- ja liikkuva työ, sosiaalinen oppiminen Inhimillinen teknologia Osaamistarveparadoksit SA / TEK 28.10.2008 21
Osaamistarveparadoksit Glokaalisuus Erikoistuminen vs. laaja-alaisuus Formaalikoulutus vs. elinikäinen oppiminen Kestävä kehitys vs. BKT:n kasvu hyvinvoinnin luojana Individualismi vs. verkosto-osaaminen 28.10.2008 22
Ammattiin oppiminen Ammatissa oppiminen LUONNOS Soveltava osaaminen YDIN TUKEVA META Tekninen osaaminen Ihmissuhteet ja vuorovaikutus Arvot ja asenteet Oppilaitos Rajapinnan kuvaus; Yritys Yhteensopivuus
Kestävän kehityksen toimenpideohjelma teknilliseen korkeakoulutukseen
Taustaa Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia: Teknillisellä korkeakoulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämisessä. Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen) asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Tutkimusprojekti huhtikuu 2008 toukokuu 2009. Poikkitieteellisyyden vahvistaminen ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma teknilliseen korkeakoulutukseen Toimenpideohjelma valmis toukokuu 2009. 28.10.2008 25
Kestävä kehitys kansainväliselle koulutuspolitiikan agendalle YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005-2014 Kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytettynä kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. Baltic 21E Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Tavoitteena, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Korkeakouluissa tavoitteena on kestävää kehitystä edistävän tiedon ja toimintavalmiuksien lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä aktiivinen toimiminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa. 28.10.2008 26
Kestävä kehitys ja korkeakoulutus Suomessa OPM:n asettama työryhmä sai vuonna 2006 valmiiksi asiakirjan: Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa, Baltic 21 E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten Vuoteen 2009 mennessä kaikissa yliopistojen laitoksissa on selvitetty kestävän kehityksen kysymysten liittyminen läpäisyperiaatteella opetukseen ja tutkimukseen sekä aloitettu näiden asioiden sisällyttäminen tutkintosisältöihin ja tutkimusprojekteihin. Seuraavan tavoitesopimuksen aikana, vuoden 2009 loppuun mennessä tulee kaikissa ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki erilaiset toiminnot kestävän kehityksen perusteille siten, että sekä opiskelijat että henkilöstö pystyvät tietoisesti toteuttamaan yhdessä sovittuja periaatteita omissa töissään ja toimissaan. 28.10.2008 27
Tutkimus kestävästä kehityksestä teknillisessä korkeakoulutuksessa Kestävä kehitys ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma Brundtlandin komission määritelmä (1987): Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Maailmanpankki: Tuleville sukupolville jätetään vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut. Mahdollisuuksia hahmotetaan pääomien (inhimillinen, fyysinen, sosiaalinen, luontopääoma) kautta. Tutkimusongelma: Mikä on teknillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rooli mahdollisuuksien luomisessa ja turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville? 28.10.2008 28
Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuskysymykset Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle? Miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Minkälaisia suunnitelmia teknillistä korkeakoulutusta tarjoavilla yksiköillä on kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin yhteiskunnassa teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa? Tutkimusmenetelmät Kirjallisuusselvitys Tekniikan yksiköiden ja sidosryhmien haastattelut SA / TEK 28.10.2008 29
Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuskysymykset: -Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? -- Miten osaamistarpeet kehittyvät tulevaisuudessa? -- Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa? Kirjallisuusselvitys: tausta, nykytilanne, haasteet kesä-elokuu 2008 Aineiston analyysi: Tutkimusraportti helmikuu 2009 Haastattelut: Kestävän kehityksen haasteet teknilliselle korkeakoulutukselle, miten ala vastaa haasteeseen - Yliopistot ja AMK:t tekniikan alalla - Ministeriöt, poliittiset päättäjät - Elinkeinoelämä - Tutkimus- ja rahoitusorganisaatiot - Työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt Yhteensä 70-90 haastattelua, loka-tammikuu Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä: Toimenpideohjelma Maaliskuu 2009 28.10.2008 30
Tekniikan yhteistyöryhmän strategiatyön päätösseminaari 12.5.2009. Ilmoittautumiset tiina.lankelin@tek.fi. Kiitos! katiky@tek.fi KKY / TEK 28.10.2008 31