Suomalaisen työpolitiikan linja



Samankaltaiset tiedostot
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Työelämän kehittämisstrategia

Hallituksen työllisyydenhoidon toimenpiteet - nuorten yhteiskuntatakuu

Lähivuosien keskeinen haaste

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamisessa

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto Jaakko Kiander

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Työmarkkinoiden toiminta, hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset. Hallituksen strategiaistunto

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO Valtioneuvoston periaatepäätös työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi Suomi vertailussa

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

Akava ry. Yleisesitys

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Suomalainen Työelämä Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Hallituksen talouspolitiikasta

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma PK-yritysvaltuuskunta

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

VETO vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. ESR hanke, hankijana Pohjanmaa Liikunta ja Urheilu ry

Työelämä Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Aikuiskoulutuksen haasteet

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Miksi Saksa menestyy?

Työttömät aktivointipolitiikan kohteena

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Maahanmuuttajien työllistäminen

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Uudistumiskykyisen elinkeinoelämän ja korkean työllisyyden Suomi. virkamiesnäkemyksiä hallituskauden kestävän kasvun tavoitteista ja keinoista

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Työurien pidentäminen

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Transkriptio:

Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri Lauri Ihalainen Työtä ja työvoimaa Pohjolassa 29.10.2012

Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän muutokset: tarve kokonaisvaltaiselle työpolitiikalle Jatkuva elinkeinorakenteen muutos Työmarkkinat ja työelämä jatkuvassa voimakkaassa muutoksessa. Lähtökohtana Suomen kaksi päähaastetta Työmarkkinoiden hyvä toimivuus, työvoiman tarjonnan turvaaminen ja työn tuottavuus keskeisiä Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työikäisen väestön väheneminen Monet muut maat samassa tilanteessa. Niissä toteutettu kokonaisvaltaisia työmarkkinareformeja, joista saatu pääosin hyviä kokemuksia. 2

Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 100 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Tanska Norja 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70-74 Lähde: OECD 19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls

Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Palkansaajien työsuhteen tyyppi 2000-2011 5

Työurat Suomessa 22 27v Keskim. töihintuloikä Keskim. 52v 220 000 jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle 60,4v Keskim. töistälähtöikä 63 68v Joustava eläkeikä Työssäoloaikaiset toimenpiteet (työhyvinvointi) 1. Työllisyysaste 69 % (55-59 72%) 2. Työttömyysaste ~8 % (2013) 3. Keskimääräinen työhistoria 35,4v 4. Työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pätkätyön suhde on 75/25 Tavoite keskim. lähdölle v. 2025 62,2v 6

Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus Jatkuva tuotantorakenteiden muutos ilmenee samanaikaisesti sekä työmarkkinoiden että työelämän muutoksena Työpolitiikalla tuetaan tämän muutoksen hallintaa niin työelämässä kuin työmarkkinoillakin Työpolitiikassa on kaksi toisiaan tukevaa päätavoitetta: 1. Työn tuottavuuden nostaminen ja työelämän laatu (työssä syntyy tulosta) 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen (työ ja tekijät kohtaavat) Työpolitiikka edistää tuottavuutta työelämässä ja kehittää työmarkkinoita, joilta löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä 7

Työpolitiikan tavoitteet 1. Työpolitiikan tavoitteena yhdessä talous- ja elinkeinopolitiikkalohkojen kanssa on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden aleneminen viiteen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Pidemmällä aikavälillä on 75-80 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen, joka olisi maailman korkeimpia. 2. Suomen työpolitiikka muodostaa rakennepoliittisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on: A. Nopeasti työstä työhön periaatteen tukeminen. Tähän tarvitaan toimenpidekokonaisuus, johon kuuluu tuloksellinen ja vaikuttava aktiivinen työvoimapolitiikka, kannustava sosiaaliturva sekä jouston ja turvan kannalta tasapainoinen työlainsäädäntö. B. Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen. Tässä keskiössä on elinkeino- ja työpoliittinen toisiaan tukeva instrumenttivalikoima. C. Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Tässä keskiössä on työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen ja työurien pidentämiseen liittyvät koulutus-, työvoima- ja sosiaalipoliittiset toimet. 8

Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia (Alatalo-Räisänen: kansainvälisen vertailun Ruotsi-Tanska-Saksa-Suomi tuloksia 5.3.2012) Käsittelee kaikkia keskeisiä työpolitiikan alueita: Etuuksien kesto ja saantikriteerit Työttömyysturva ja mahd. muut etuudet Julkisen työvoimapalvelut rooli ja organisointi Mitä tekee ja miten, mitä jätetään muille toimijoille Keskeiset kohderyhmät Nuoret Pitkäaikaistyöttömät Ikääntyneet Osatyökykyiset Maahanmuuttajat Naiset Työnantajat Aktivointipolitiikka Työvoimapolitiikassa saavutetaan parhaita tuloksia toimilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä normaalia työtä Reformin on oltava sisällöltään laaja-alainen, johdonmukainen eri osien suhteen sekä uudistumispolitiikan on oltava uskottava ja pitkäjänteistä. Vuorovaikutus palkanmuodostuksen ja muun talouspolitiikan kanssa tärkeää. Perustuu tutkimuksiin ja kansainvälisiin vertailuihin 9

Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia Reformin on oltava sisällöltään laaja-alainen ja johdonmukainen eri osien suhteen, uudistumispolitiikan oltava pitkäjänteistä Vuorovaikutus talouspolitiikan ja muiden politiikkalohkojen kanssa tärkeää Perustuu tutkimuksiin ja kansainvälisiin vertailuihin, politiikka-arviointi tärkeässä roolissa Suomen työpolitiikan erityispiirteenä rakennemuutoksen ennakointi ja hallinta, esimerkiksi muutosturvamalli Kansainvälisen vertailun perusteella otetaan huomioon kokemuksia muista maista, joissa tehty työmarkkinareformeja (tutkimuksessa mukana Saksa, Ruotsi ja Tanska). Myös Norjan työpoliittinen reformi tarkastellaan 10

Kokemuksia muista maista Norja: työvoimapalveluiden uudistus, työvoiman saatavuus, työelämän kehittäminen Tanska: nuorten mukaan saaminen työmarkkinoille, ja tasapainoisen politiikkaregiimin kokonaisuus (etuudet, aktivointi, sääntely) Saksa: johdonmukainen, laajaalainen ja yli hallituskausien jatkuva uudistamisen tekotapa, jolla myös teoreettiset perusteet Ruotsi: inklusiiviset työmarkkinat (jokaista tarvitaan ja jokaisella on mahdollisuus työhön) ja ikääntyneiden parempi työllisyys (Alatalo-Räisänen) 11

Suomen hallitus on Kokemuksia tehnyt työpoliittisen muista maista periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi keväällä 2012. Työmarkkinareformia/ työpolitiikan kokonaisuudistusta jatketaan sen mukaisesti. 12

Periaatepäätöksen elementit Koko työvoimapotentiaali käyttöön Työpoliittisen palvelurakenteen kehittäminen Alueellinen liikkuvuus Nuoret työmarkkinoille Työurien pidentäminen Työvoimapotentiaali: maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat, osatyökykyiset Työpolitiikka Nopeasti työstä työhön Työvoimapolitiikan vaikuttavuus Sosiaaliturvan kannustavuus Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden jatkuvan uusiutumisen ylläpito Rakennemuutoksen hallinnan tukeminen: muutosten ennakointi Työelämän laadun ja yritysten liiketoiminnan integroitu kehittäminen Jouston ja turvan tasapainottava työlainsäädäntö 13

Lisätietoja Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus Työelämän kehittämisstrategia Puhe 29.10.2012: Suomalaisen työpolitiikan linja www.tem.fi 14