Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Transkriptio

1 Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa Jyväskylä

2 Sisältö 1. Suomen työmarkkinoiden strategisia kehityspiirteitä 2. Keski-Suomea koskevia huomioita 3. Johtopäätöksiä ja reflektioita ohjelmatyöhön

3 1 Suomen työmarkkinoiden strategisia 1. Suomen työmarkkinoiden strategisia kehityspiirteitä

4 henkeä Työvoima ja työlliset v työvoima työlliset '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08

5 Työllisyysasteen kehitys % työllisyysaste Työllisten osuus vuotiaasta väestöstä noussut jo yli 70 %:n tason Pitemmän aikavälin tavoitteena on 75 %:n taso '89 '90'91 1 '92 '93'94 4 '95 '96'97 7 '98 '99' '01 '02'03 3 '04 '05'06 6 '07 '088

6 Työllisyysasteet iän ja sukupuolen mukaan v % ,9 60,4 82,8 73,5 89,9 90,2 79,0 75,0 88,0 85,0 85,9 85,9 83,3 79,9 65,6 70,4 71,3 68, ,5 37, ,9 28, miehet naiset Source: Statistics Finland, Labour Force Survey

7 Kohorttinäkökulma ikääntyneiden työllisyyteen Suurten ikäluokkien ( syntyneet) ja kahden edeltävän ikäluokan ( ja ) sekä sitä seuraavan ikäluokan ( ) työllisyysasteiden vertailu saman ikäisinä 95 % vv vv * syntyneet syntyneet vv syntyneet * vv syntyneet ikääntyneet jatkuvasti enemmän työllisiä kuin vanhemmat kohortit samanikäi- sinä näyttää systemaatti- selta trendiltä antaa pohjaa ennustaa ikääntyneiden työhönosal- listumisen jatkavan kasvuaan Ikä * Arvioitu kahden neljänneksen perusteella

8 henkeä Työlliset palvelusektorilla v '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey

9 700 Thousand persons Työlliset teollisuudessa v '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey

10 70 65 Avoimet työpaikat julkisessa työnvälityksessä kuukausittain ja kausitasoitettuna v työpaikkaa '81'82 '83'84'85'86 '87'88'89'90 '91'92'93'94 '95'96'97'98 '99'00'01'02 '03'04'05'06 '07'08 Source: Ministry of Employment and The Economy, Employment service statistics

11 40 % Työttömien aktivointiaste, % v '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Ministry of Employment and The Economy, Employment service statistics

12 Työttömyyden kestosta Viimeisellä vuoden jaksolla on alkanut noin työttömyysjaksoa. Siten yhden viikon muutos kestossa = 1/52 * = n henkilöä keskimääräisessä tasossa -tasasuuruista työttömyysturvaa saavien osalta tämä merkitsee noin 100 miljoonaa vuodessa valtion taloudessa -yksi päivä kestossa merkitsee 20 M valtion taloudessa -jos kaikki nämä henkilöt työskentelisivät yhden viikon pitempään, kasvaisi tuotannon arvo n. 600 milj. vuodessa keskimääräisen työvoimakustannuksen perusteella V päättyneiden työttömyysjaksojen kesto oli 14 viikkoa. Työttömyyden aleneminen on tapahtunut pääasiassa keston lyhenemisen kautta, mutta työttömyyden insidenssi on edelleen korkealla tasolla luvulla työttömyysjaksoja oli vuodessa noin kpl, 1990-luvun alussa yli , mutta työttömyyden laskusta huolimatta niitä on yhä vuodessa.

13 Avointen työpaikkojen täyttyminen Työpaikat täyttyvät keskimäärin melko tehokkaasti, 25 päivässä Julkinen työnvälitys on kilpailutilanteessa useiden muiden rekrytointikanavien kanssa Suomalaiset työnantajat t t käyttävät ät keskimäärin ki i yli kahta rekrytointikanavaa yhtä avointa työpaikkaa kohden Julkinen työnvälitys y tarjoaa merkittävää markkinainformaatiota Internet pohjainen vakanssipankki, joka päivittyy jatkuvasti Työnantaja voi myös itse lisätä, muuttaa ja poistaa avoimia paikkoja julkisen työnvälityksen vakanssitietokantaan Työnhakijoiden olennaista seurata oman alansa vakansseja jopa päivittäin, esim. työntekijäammateissa työpaikkojen avoinna oloajat ovat usein vain muutamia päiviä iä

14 Nuorisotyöttömyys työvoimatutkimuksen ja työnhakijarekisterin perusteella v nuorisotyöttömyys on 1000 hlöä alentunut voimakkaasti Työvoimatutkimuksen perusteella työttömyys on kuitenkin melko korkea Sisältää myös päätoimisia opiskelijoita Työnvälitysrekisteri antaa luotettavamman kuvan tilanteesta (myös ikääntyneiden osalta, jossa ero toisinpäin) i Nuorilla ollut paljon työmahdollisuuksia, tilanne muuttumassa '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 muuttumassa JSR LFS

15 Mistä rekrytointien määrä johtuu? 1. työpaikkojen määrän muutoksesta 2. työelämästä poistumisesta 1+2 = nettorekrytointi 3 vaihtuvuudesta 3. vaihtuvuudesta 1+2+3=bruttorekrytointi Huomaa, että kaikki ovat virtakäsitteitä

16 Rekrytointiketjun ja avointen työpaikkojen dynamiikka Jos avoimet paikat aina täytetään, jatkuu rekrytointiketju niin kauan, kunnes paikka täytetään työttömällä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevalla henkilöllä. Ketjun jatkuminen lisää dynamiikkaa. Mikä olisi i rekrytointiyrityksen ti it k intressi paikantäytössä? Entä työvoimatoimiston? Miten rekrytointiketjun idea voisi liittyä kiinteistövälitykseen? avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella uusi avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella

17 Työllisyysvirtojen tasapaino lähteittäin v Työn aloittaneiden ja päätäneiden erotus syittäin vuosina havaitaan työttömäksi jäämisen syklisyys lamavuosina ja sen jälkeen, tasoittunut viime vuosina työttömyyden laskun myötä opiskelusta työhön siirtyminen ollut v lähtien keskeinen uuden työvoiman lähde muut ryhmään Opiskelijat siirrytään työstä hieman tuloa enemmän Työttömät Muut '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05* * Ennakkotieto

18 Kohtaantotilanne, 5/2007 (lähde: Hämäläinen Tuomaala 2007)

19 Maahanmuuttajien työvoiman tarjonta Nettomaahanmuutto on noussut yli hengen tasolle vuodessa eli jatkuessaan 10 vuodessa yli henkeä. Tätä aliarvioitu väestöennusteissa. Nyt jopa / vuosi. Maahanmuuttajat painottuvat vahvasti nuoriin aikuisiin, ikärakenne erittäin edullinen työmarkkinoiden kannalta Maahanmuuttajien työllisyys nousee voimakkaasti ensimmäisten Suomessa olovuosien kuluessa, sitten hidastuen Maahanmuutto ei kuitenkaan ole nettona tarjonnan lisäystä, koska he myös kysyvät palveluja ja tuotantoa, joten myös työvoiman kysyntä lisääntyy, eikä koko o tarjonta a paranna a a työmarkkinoiden tasapainoa

20 2. Keski-Suomea koskevia huomioita

21 KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/ /2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/ /2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli Keskim. varanto kk:n lopussa: 5200 työtöntä (-458 henk.) (-8,1%) 2700 (-80 henk.) (-2,9%) 2200 (-95 henk.) (-4,2%) 1700 (-290 henk.) (-14,3%) 1700 (-249 henk.) (-12,7%) 25,1% +2,1/% 12,5% +0,8/% 5,5% +0,2/% 1,9% -0,5/% (-5851) -10,1% 75,6% +1,5% 12,5% +0,4% 7,2% +0,3% 3,7% -0,1% 2,5% -0,1% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,6% +2,1% 14,0% +0,0% 19,0% +2,7% 26,1% -1,6% 38,3% +0,4% 34,1% -1,6% 38,2% +1,9% 38,5% -6,1% 47,2% +5,0% 23,3% -7,7% 71,7% +7,2% 67,0% -2,7% 35,6% +1,2% 27,7% -0,4% 14,3% +1,1% 5,0% +0,5% Aktiivi toimenpide id Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin i toimenpiteisiin, it i ii avoimille ill työmarkkinoille ill ja muihin syihin

22 KOKO JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/ /2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/ /2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli Keskim. varanto kk:n lopussa: 3300 työtöntä (-93 henk.) (-2,7%) 1700 (30 henk.) (+1,8%) 1400 (-10 henk.) (-0,8%) 1100 (-136 henk.) (-11,1%) 1100 (-30 henk.) (-2,6%) 23,9% +0,5/% 11,8% 52% 5,2% 20% 2,0% -0,4/% -0,6/% -0,5/% (-2908) -7,9% 76,7% +4,4% 12,0% +0,5% 6,9% +0,6% 3,8% +0,3% 2,4% +0,2% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,8% +6,0% 13,4% -0,3% 19,0% +2,1% 24,9% -1,9% 40,6% -0,6% 33,8% -0,5% 38,5% -0,8% 38,5% -5,8% 47,0% +5,3% 25,2% -6,6% 70,0% +7,2% 67,6% -1,7% 34,5% +2,6% 27,6% +1,3% 14,5% +0,5% 4,8% -0,6% Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin toimenpiteisiin, avoimille työmarkkinoille ja muihin syihin

23 KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/ /2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto kk:n lopussa: 510 paikkaa Täyttyneet työpaikat yht: Peruutetut työpaikat yht: 1100

24 JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/ /2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto kk:n lopussa: 410 paikkaa Täyttyneet työpaikat yht: Peruutetut työpaikat yht: 720

25 3. Johtopäätöksiä ja reflektioita ohjelmatyöhön työmarkkinoita koskevia johtopäätöksiä Reflektioita KS:n ohjelmatyöhön työmarkkinoilla voimakasta liikettä työllisyyden, opiskelun, työttömyyden ja ulkopuolella olon välillä työttömyyden kokonaisdynamiikka voimakasta, jääty liki laman jälkeiselle tasolle. Todennäköisesti kokonaisdynamiikka ei voi tästä kasvaa. ikääntyneiden osallistuminen edelleen kasvussa. Tämä on keskeinen keskipitkän aikavälin työvoimapotentiaali. työllisyyspotentiaalin käyttöön ottoa haittaavat rekrytointiongelmat ja työvoimapula sekä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino Tunnistettu keskeisiä asioita laajassa toimintaympäristössä ja omassa aluerakenteessa ja sen toiminnassa Siirtolaisuuden käsittely hyvä ja realistinen avaus. Voisi kysyä, missä KS paras Euroopassa, miksi tänne kannattaa tulla Kohtaannon ongelmat tunnistettu, tärkeää Työllisyysastetta tt KS:ssa pyrittävä ä yhä nostamaan reippaasti: alityöllisyysryhmät Osaaminen hyvin esillä pitäisikö ottaa esille paremmin myös jokamiehen ja naisen työt ja työvoiman saatavuus niihin Työvoiman puute laskelma on vain laskelma, työmarkkinat sopeutuvat jollain viiveellä tilanteeseen: tuottavuus, tuotannon sijoittuminen Mitä insentiivejä nuorelle, joka valmistuu nopeasti ja voisi työskennellä Keski- Suomessa?