VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO Valtioneuvoston periaatepäätös työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi
|
|
- Katariina Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO ASIA: MINISTERI: ESITTELIJÄ: Valtioneuvoston periaatepäätös työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi Työministeri Lauri Ihalainen Työmarkkinaneuvos Jussi Toppila
2 2 ESIPUHE Hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Linjausten toimeenpano hajautuu laajalti, hallituksen osalta ainakin neljälle hallinnonalalle (työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö), työmarkkinajärjestöille ja kunnille. Hallitusohjelman pohjalta asetettiin johdollani työskentelevä toimiva eri tahot yhteen kokoava Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma. Se on yksi hallituksen kärkihankkeista. Ohjelma on valmistellut tämän valtioneuvoston työpoliittisen periaatepäätöksen, joka määrittää hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen kannanoton linjausten pohjalta yhteisen toimenpidekokonaisuuden ja tarvittavat rakenteelliset uudistukset, joilla työmarkkinoiden toimivuus ja työvoiman tarjonta turvataan Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma toimii tämän periaatepäätöksen toteuttamisen yhteensovittavana elimenä hallituskauden loppuun. Se raportoi toimeenpanon etenemisestä säännönmukaisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelman puitteissa voidaan myös valmistella uusia työpoliittisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaan hallituskauden puolivälissä arvioidaan hallituksen asettamien työllisyystavoitteden toteutumista ja tehdään tarvittavat toimet. Ohjelma jatkovalmistelee tämän periaatepäätöksen pohjalta toimia hallituksen vuoden 2013 väliarviointiin. Hallitus käsittelee toimeenpanoa myös vuosittain budjettiriihen yhteydessä. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti periaatepäätöksen toimeenpanossa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla ja työelämässä. Helsingissä Työministeri Lauri Ihalainen
3 3 Valtioneuvoston periaatepäätös työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi I Perusteet ja lähtökohdat periaatepäätökselle Suomen talouden kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttaa keskeisesti kaksi työvoiman kysyntään ja tarjontaan kohdistuvaa rakennemuutosta: talouden globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä johtuvat elinkeinoelämän voimakkaat muutokset sekä väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan niukkeneminen. Elinkeinorakenteen muutos on välttämätöntä ja toivottavaa Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Parhaillaan käynnissä oleva elinkeinoelämän ns. kolmas muutosaalto heijastuu työpaikkojen syntymisenä ja katoamisena sekä työn sisällön suurina muutoksina työelämässä. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa, että työuran aikana työn sisältö muuttuu ja työpaikkaa on vaihdettava. Työnantajalle osaavan työvoiman saatavuus ja korkea työn tuottavuus ovat vuorostaan tärkeitä kriteerejä yrityksen harkitessa tuotantonsa sijoittumista tai laajentamista. Työvoiman ikääntymisestä johtuen työvoimaa tullaan jatkossa tarvitsemaan kaikilla, myös supistuvilla toimialoilla. Supistuvia toimialoja ovat monet suurten rakennemuutosten kohteena olevat miesvaltaiset teollisuusalat. Tämän seurauksena miesten työllisyysasteen nostaminen on haasteellisempaa kuin naisten. Suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaan sukupuolisegregaation purkaminen on välttämätöntä paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Työikäisen väestön määrän on ennustettu vähenevän. Työuria on pidennettävä niin alku-, keski- kuin loppupäästäkin. Suomessa on runsas hyödyntämätön työvoimapotentiaali, jonka käyttöön saaminen on välttämätöntä työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Rakennetyöttömyyttä on alennettava ja syrjäytymistä ehkäistävä, työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja vähennettävä sekä maahanmuuttajien sijoittumista työmarkkinoille on lisättävä. Työelämän vetovoimaa on lisättävä parantamalla työn tekemisen mielekkyyttä, työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta, työoloja ja työhyvinvointia. Mitä houkuttelevampaa työ on ja mitä terveempiä työntekijät ovat, sitä pidempiä ovat työurat ja sitä parempi on tuottavuus. Vahva osaamispohja ja sen jatkuva uudistaminen on monessa toimenpiteessä keskeistä. Tässä murrostilanteessa työmarkkinoiden hyvä toimivuus ja työvoiman tarjonnan turvaaminen on keskeisessä asemassa talouden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Linjausten toimeenpano hajautuu laajalti, hallituksen osalta lähinnä neljälle hallinnonalalle (työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö), työmarkkinajärjestöille ja kunnille.
4 4 Hallitusohjelman pohjalta asetettiin em. tahot yhteen kokoava Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma luomaan hallitusohjelman linjausten pohjalta yhteistä työmarkkinoiden toimivuuteen ja siihen liittyvistä työvoiman tarjontaan vaikuttavista tekijöistä toimenpidekokonaisuutta, Suomen mallia. Hallitusohjelman jälkeen on tehty työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus , työmarkkinajärjestöjen työurasopimus sekä valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto Nämä kaikki sisältävät työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa koskevia linjauksia. Rakennepoliittisen kannanoton mukaan hallitus laatii kesäkuun loppuun mennessä työpoliittisen periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Periaatepäätöksessä täsmennetään tämän kannanoton linjauksia laajemmaksi toimintaohjelmaksi. Tämän periaatepäätöksen numeroiduissa linjauksissa on määritelty uudet työpoliittiset avaukset tai kehittämiskohteet. Ne ovat luonteeltaan joko uusia toimenpiteitä, palveluita tai uudentyyppisiä toimintamalleja. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi niiden keskeisenä lähtökohtana on toimien poikkihallinnollisuuden ja horisontaalisuuden lisääminen. Periaatepäätöksen kattokäsitteenä on työpolitiikka. Työpolitiikalla edistetään tuottavuutta työelämässä ja kehitetään työmarkkinoita, joilta löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä. Työpolitiikan keinoin on tuettava työntekijän siirtymistä uuteen entistä tuottavampaan työpaikkaan sekä työuralla pysymistä ja etenemistä. Työ-, talous-, elinkeino-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan keskeinen yhteensopivuus on tärkeää. Julkisen talouden niukka liikkumavara haastaa osaltaan eri politiikkalohkot uusiutumaan. Työpoliittisten toimenpiteiden on oltava tuloksellisia ja vaikuttavia. II Työpoliittiset linjaukset ja toimenpideohjelma Valtioneuvosto on päättänyt talouden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa. Hallituksen työpolitiikan tavoitteena yhdessä talous- ja elinkeinopolitiikkalohkojen kanssa on, että vuotiaiden työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Tällöin Suomen työllisyysaste olisi maailman korkeimpia. Suomen työpolitiikka muodostaa rakennepoliittisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on: A Nopeasti työstä työhön periaatteen tukeminen. Tähän tarvitaan toimenpidekokonaisuus, johon kuuluu tehokas työnvälitys, vaikuttavat aktiivitoimet ja kannustava sosiaaliturva.
5 5 B C Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen. Rakennemuutoksen hallinta, työelämän kehittäminen sekä jouston ja turvan kannalta tasapainoinen työlainsäädäntö ovat tämän osalta tärkeässä asemassa. Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Tässä keskiössä on työvoiman tarjonnan pitkäkestoinen lisääminen. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen sekä työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä toimintalohkoja. Periaatepäätöksen toteuttaminen on johdonmukaista ja pitkäkestoista rakennepolitiikkaa, jonka on jatkuttava myös seuraavilla hallituskausilla hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tiiviinä yhteistyönä. Toimenpiteistä muodostuu työpoliittinen kokonaisuus, jonka yhdessä osiossa eteneminen on otettava huomioon muiden osioiden kehittämisessä. Valtiovalta huolehtii tämän periaatepäätöksen toimeenpanosta omalta osaltaan niukkevien taloudellisten resurssiensa puitteissa. Periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää valtiovallan toimien ohella, että työnantajat ottavat kasvavasti vastuuta työllistämisestä ja työelämän kehittämisestä sekä kansalaiset työllistävyytensä parantamisesta. Tämä otetaan huomioon periaatepäätöksen eri toimien toteuttamisessa. A Nopeasti työstä työhön tehokkaalla työnvälityksellä, vaikuttavilla aktiivitoimilla sekä kannustavalla sosiaaliturvalla. Keskimääräisen työttömyysjakson tulisi lyhetä nykyisestä 14 viikosta ainakin 12 viikkoon vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen toteuttamisessa työvoimapolitiikan perustehtävän, työnvälityksen tehokkuuden merkitys korostuu. Hallitusohjelmassa asetetun korkean, vähintään 30 %:n aktivointiasteen saavuttamisen ohella aktiivitoimien vaikuttavuutta on parannattava. Työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi on parhaillaan käynnissä työvoima- ja yrityspalvelujen rakenneuudistus, joka sisältää näiden palvelujen rakenteen (toimistoverkko), palvelukanavien, asiakkuuksien hallinnan (palvelulinjat) ja palveluvalikoiman uudistamisen. Työnvälitys keskitetään omaan työnvälitys- ja yrityspalvelut linjaan, jolla on päävastuu myös yritys- ja työnantajapalveluista. Rakenneuudistus rajautuu nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen tarkasteluun. 1. Työpoliittista palvelujärjestelmää on uudistettava hallinnonalarajat ylittäväksi nykyistä asiakaslähtöisemmäksi ja tuloksellisemmaksi kokonaisuudeksi. Tämä tukee myös valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman linjauksia. Tuleva kuntarakenneuudistus tuo uusia tarpeita ja edellytyksiä työpoliittisten palvelujen kehittämiseen. Näiden lähtökohtien pohjalta laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palveluiden toteuttamistapojen kehittämiseksi. Tarkastelun kohteeksi arvoinnissa otetaan työpoliittiseen näkökulmaan rajautuen työvoima-, yritys-, työttömyysturva-, osaamisen kehittämisen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan
6 liittyvät palvelut. Työ sisältää nykytilanteen arvioinnin sekä strategiset kehittämisehdotukset työpoliittisten palvelujen järjestämisestä asiakkaiden tarpeiden, oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Työssä määritetään vaihtoehtoja em. palveluiden työnjaon kehittämiseksi valtion, kuntien ja muiden palveluntuottajien välillä ja tähän mahdollisesti liittyvät lainsäädännön ja budjettitalouden muutostarpeet. Sähköisten palvelujen sisältämä suuri kehittämispotentiaali palvelujen kehittämiselle on keskeinen näkökulma. Työssä otetaan huomioon muut hallitusohjelman mukaisesti käynnistetyt hallinnon ja palveluiden kehittämistä koskevat hankkeet, joihin kuuluvat mm. Asiakaspalvelu 2014, kuntakokeilu ja työpankkikokeilu sekä SADE-ohjelma. Työssä tarkastellaan ja määritetään myös, miten kolmikantayhteistyö työpolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa järjestetään. Tässä otetaan huomioon kansainväliset kokemukset kolmikantayhteistyön järjestämisestä. Käynnistettävä arvointi on osa valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmaa. (TEM, STM, OKM, Kuntaliitto, KELA, työmarkkinajärjestöt). Kannustava sosiaaliturva on tärkeä osa työpolitiikan kokonaisuutta, ja valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto sisältää useita asiaan liittyviä toimia. Suomen työttömyysturva on kansainvälisesti ottaen pitkäkestoinen, työmarkkinatuen osalta jopa rajaton. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimus sisältää työttömyysturvan kannustavuuden lisäämiseksi turvan tasoon sekä ansiopäivärahan kestoon muutoksia, jotka riippuvat työhistorian pituudesta ja työnhakijan osallistumisesta aktiivitoimiin. Työttömyysturvan kokonaisuudistus astuu voimaan vuonna Työvoimapolitiikan resurssointi varmistetaan, jotta TE-toimistot pystyvät huolehtimaan osaltaan työurasopimuksen työttömyysturvauudistuksiin liittyvien laadukkaiden työllistämissuunnitelmien ja aktiivitoimien toimeenpanosta. (TEM) 3. Tehtyjen työuraa pidentävien päätösten toteutuksen yhteydessä selvitetään etuusjärjestelmissä ja niihin liittyvien palveluiden toteuttamisessa mahdollisesti olevia työllistymisen esteitä. Tulonsiirtoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään siten, että ne tukevat työhön hakeutumista, työssä pysymistä ja työhön paluuta. Työuria pidennetään työsuojelun, sosiaalivakuutuksen, työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinohallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Tavoitteena on, että sosiaalivakuutus muodostaa yhdessä palveluiden kanssa kokonaisuuden, joka tukee työhön osallistumista sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämistä. ( STM, TEM, KELA, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto) 6 B Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen rakennemuutoksen hallinnalla, työelämän kehittämisellä ja työlainsäädännön uudistamisella. Työn tuottavuuden on noustava ja suomalaisen elinkeinorakenteen on uudistuttava ollakseen kilpailukykyistä. Rakennemuutos koskee elinkeinoelämän lisäksi myös julkista sektoria (valtio ja kunnat). Työpolitiikalla tuetaan rakennemuutoksen hallintaa niin työmarkkinoilla kuin työelämässäkin. Keskeisiä toimintalohkoja ovat ennakoinnin
7 kehittäminen, työ- ja elinkeinopoliittiset yhteiset toimet rakennemuutoksen hallinnassa sekä työelämän ja työlainsäädännön kehittäminen. Äkillisten rakennemuutosten hoitoon on kehitetty toimintamalli, jossa yhdistyvät työvoiman kysyntään vaikuttavat elinkeinopoliittiset sekä työvoiman tarjontaan vaikuttavat työvoimapoliittiset (muutosturva) toimet. Kokemukset ovat hyviä. Hallitusohjelma painottaa tämän toimintamallin edelleenkehittämistä, ennakoinnin kehittämistä sekä alueellisten ja paikallisten valmiussuunnitelmien laadintaa. 4. Rakennemuutostilanteiden hoitamisen malli kehitetään valtakunnallisesti yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka kuitenkin mahdollistaa alue- ja toimialakohtaisen yksilöllisen räätälöinnin tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että toimintamallilla pystytään tehokkaasti vastaamaan erityyppisiin rakennemuutoksiin eri toimialoilla (ml. perinteiset toimialat, t&k -intensiiviset alat) ja että se kyetään tehokkaasti integroimaan osaksi uudistuvaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä työpolitiikkaa. Malli sisältää kolme kokonaisuutta: menettelytavat jatkuvan uusiutumisen ja tähän liittyvän hitaan rakennemuutoksen ennakoimiseksi ja hoitamiseksi sekä menettelytavat äkillisten rakennemuutos- ja irtisanomistilanteiden hoitamiseksi. Lisäksi luodaan yhtenäiset menettelytavat valtioneuvostotasolle julkisen sektorin rakennemuutostilanteiden ennakointiin ja hoitamiseen, sisältäen kuntarakenneuudistuksesta aiheutuvat kehittämistarpeet. Muutosturvamallin, työorganisaatioiden sekä alueellisen ennakointijärjestelmän kehittäminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.toimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön hallinnonalojen, työmarkkinajärjestöjen ja yritysten kesken. Rakennemuutostilanteiden hoitaminen ja siihen liittyvä valtakunnallinen kehittäminen hoidetaan ministeriötasolla. Aluetasolla laaditaan tähän liittyvät varautumissuunnitelmat. (TEM, VM, OKM, PM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt). Työelämän kehittäminen on välttämätöntä, jotta työn tuottamistapojen muutoksiin pystytään vastaamaan, työuria pidentämään ja työn tuottavuutta nostamaan. Työelämäasiat ovat myös keskeisiä työhyvinvoinnin, tasa-arvon edistämisen sekä perheen ja työn yhtensovittamisen kannalta. Hallitusohjelman mukainen työelämästrategia on valmistunut toukokuussa Työelämän laadun ja yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisen palvelut integroidaan tiiviimmin toisiinsa. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta ja hyvä johtamisosaaminen sekä työyhteisöjen hyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeinen osa työorganisaatioiden strategista johtamista. Työelämän kehittämistoimenpiteet määritetään konkreettisesti työelämän kehittämistrategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa. Työelämän kehittämiseen liittyvien eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden työnjako ja vastuut selkiinnytetään samassa yhteydessä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. (TEM, STM, OKM, työmarkkinajärjestöt) Työlainsäädännössä määritellyillä työelämän pelisäännöillä ja niiden tehokkaalla valvonnalla on suuri merkitys työurien pidentymiselle, työmarkkinoiden toimivuudelle, yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle ja työntekijöiden turvallisuudelle. Niillä vaikutetaan työnantajan mahdollisuuksiin työllistää sekä varmistetaan yhtäältä yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset mm. torjumalla epäterveen toiminnan muotoja sekä 7
8 toisaalta turvataan työntekijöiden yhdenvertaisuus sekä vähimmäistyöehdot käytettävästä työteon muodosta riippumatta. Lainsäädännöllä luodaan riittävät mahdollisuudet sellaisille työ- ja työaikajärjestelyille, jotka ottavat tasapainoisella tavalla huomioon sekä työntekijä- että työnantajalähtöiset jousto- ja turvatarpeet. Työnteon muutoksia arvioiva kolmikantainen työryhmä työskentelee koko hallituskauden ajan tehden tätä koskevia politiikkajohtopäätöksiä. 6. Työlainsäädäntöä kehitetään vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Työtä tehdään kolmikantaisesti työelämän ja sen osapuolten aidoista tarpeista lähtien. Varmistetaan, että jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä muodostaa tärkeän osan työehtojen määräytymisessä. Huolehditaan siitä, että työ- ja virkaehtosopimuksin voidaan sopia keinoista, joilla työpaikkojen erilaisia työaika- ja muita tarpeita voidaan tasapainoisella tavalla toteuttaa myös paikallisin järjestelyin. Työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaamiseksi ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina (TEM, STM, työmarkkinajärjestöt) 8 C Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen syrjäytymisen ehkäisyllä sekä työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämisellä. Tarvitaan pitkäkestoista ja määrätietoista politiikkaa työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Erityisesti työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy sekä työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen on välttämätöntä. Eri hallinonalojen ja työmarkkinajärjestöjen vastuulla olevista työvoiman tarjontaan vaikuttavista toimista muodostetaan johdonmukainen kokonaisuus. Tarkastelun kohteena tällöin on vero-, koulutus-, työvoima-, työelämä-, maahanmuutto-, sosiaali-, terveys-, asunto- ja liikennepolitiikka. Suomen työmarkkinoiden vahva eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin on ongelmallista paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Niin nuoriin, aikuisväestöön kuin erityisryhmiin kohdistuvissa toimissa on kiinnitettävä huomiota sukupuolisegregaation purkamiseen. Nuoret Työvoimapotentiaalin lisäämisessä nuorten työmarkkinoille sijoittuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen asia. Vuonna 2013 toteuttava nuorten yhteiskuntatakuu sisältää useita toimia, joilla nuorille turvataan joko työpaikka, koulutus- tai muu aktiivitoimi. Nuorten koulutustason ja työllisyyden edistämiseksi toimeenpannaan nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on mahdollistaa alle 30-vuotiaiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien kouluttautuminen joko oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa.
9 Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi nuorten kokonaisopintoaikoja lyhennetään mm. nopeuttamalla perusasteen jälkeistä siirtymistä toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle sekä vähentämällä keskeyttämistä koko koulutusjärjestelmässä. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan. Valtioneuvosto sitoutui rakennepoliittisessa kannanotossa siihen, että yleisimpiin opintojen edistymistä hidastaviin ja työkykyä heikentäviin terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. 7. Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden. Tarvittaessa kehitetään kokonaan uudentyyppisiä hallinnonalarajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia näille ryhmille. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisriskisten nuorten miesten palvelutarpeisiin. (TEM, STM, OKM, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto) 9 Aikuisväestö Aikuisväestön työllisyysasteen nostamisessa keskeistä on osaamisen ylläpito ja uusiminen, hyvän työkyvyn ylläpito, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy, hyvä työelämä ml. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä toimiva eläkejärjestelmä. Aikuisväestön työurien pidentämiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi työurasopimus sisältää useita toimia. Kokonaisuuteen kuuluu laaja toimenpidepaketti mm. työterveyshuoltoon, kuntoutuksen kehittämiseen ja työpaikkojen ikäohjelmiin liittyen. Lisäksi nostetaan työttömyysturvaputken ikärajaa vuodella ja työttömyysturvan kannustavuutta lisätään. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että korkean tason selvitys työeläkejärjestelmän kehittämisestä tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallitus tukee rakennepoliittisessa kannanotossa työelämän ja perheen yhteensovittamista, isien lisääntyvää perhevapaiden käyttöä sekä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Perhevapaiden aiheuttamien työuran katkosten vähentämiseksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä toimenpidekokonaisuus, joka edesauttaa mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen ja lisää hoitojärjestelmien joustavuutta. 8. Koko aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan siten, että 60 prosenttia vuotiaista osallistuu vuoden aikana koulutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi aikuiskoulutuksen osaamispohjaa on laajennettava koulutuksellisesti aliedustettuihin ryhmiin. Tavoitetta tuetaan mm. näyttötutkintojärjestelmää ja sen rahoitusta sekä korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehittämällä. (OKM, TEM, työmarkkinajärjestöt). Heikossa työmarkkina-asemassa olevat Heikossa työmarkina-asemassa olevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat, muodostavat merkittävän työvoimapotentiaalin.
10 Hallitusohjelma sisältää useita toimia näiden aseman parantamiseksi (mm. vaikeasti työllistettävien osalta kuntakokeilun käynnistäminen ja työpankkikokeilun vakinaistaminen, osatyökykyisten työllistämisen toimintaohjelma, kuntoutuksen kehittäminen, maahanmuuttajien kotouttamisohjelman laatiminen, työvoiman palvelukeskusten toimintamallin ulottaminen koko maahan). Osatyökykyisten työllistämisen toimintaohjelman laatiminen on käynnistynyt. Välityömarkkinoiden kehittämiseksi on nimetty selvityshenkilö arvioimaan nykyisen järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä laatimaan ehdotuksia välityömarkkinoiden edelleen kehittämiseksi. 9. Työn ensisijaisuus asetetaan lähtökohdaksi siten, että TE-toimiston kaikkia asiakkaita, ml. heikossa työmarkkina-asemassa olevia kohdellaan ensisijaisesti työnhakijana, jonka työllistymistä tuetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Eri toimijoiden vastuita heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen järjestämisessä selkiinnytetään. Tavoitteena on työnhakijan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjen polkujen luominen työelämään, siten että henkilöt saavat omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan tuen. Sosiaalisten tulonsiirtojen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee tukea tätä tavoitetta. (TEM, STM, Kuntaliitto). 10. Työnhakijoiden palvelujen kohdentaminen edellyttää oikea-aikaista ja ammattimaista palvelutarpeen arviointia. Työttömien työkyvyn arviointiin ja tarvittavien palvelujen piiriin ohjaamiseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen varataan riittävät resurssit. Ammatillista, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta arvioidaan ja kehitetään työhakijoiden työllistymisen näkökulmasta kytkemällä kuntoutus osaksi saumatonta palveluketjua. Terveyspalveluja kehitetään niin, että ne ottavat paremmin huomioon työttömien henkilöiden tarpeet ja tunnistavat työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Myös kuntoutuspalveluita tulee kehittää vastaamaan paremmin työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeita. (TEM,STM, Kuntaliitto) 11. Kehitetään heikoimmassa asemassa oleville tukitoimia, joilla parannetaan valmiuksia osallistua palveluihin. Kyseeseen saattavat tulla esimerkiksi kuntouttavat palvelut. Selvitetään tähän mennessä ESR-hankkeissa toteutetut toimivat käytännöt ja laajennetaan niitä valtakunnallisesti. (STM, TEM, OKM, Kuntaliitto) 12. Vaikeasti työllistyviä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi välityömarkkinoiden selvityshenkilön työn tulokset käsitellään ja niistä laaditaan johtopäätökset Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus ohjelman neuvottelukunnassa. (TEM, STM, OKM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 10 Ulkomainen työvoima Ensisijaista on saada maassa jo olevat maahanmuuttajat integroitua suomalaisille työmarkkinoille. Tätä koskevat toimet määritellään kotouttamisohjelmassa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan toimialakohtaisen työvoimapulan lieventämiseen sekä erityisammattitehtäviin. Hallitusohjelman mukaan nykyinen työvoiman saatavuusharkinta säilytetään. Valtioneuvoston harmaan talouden vastainen toimintaohjelma käsittelee myös ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä.
11 13. Maahanmuuttajien työttömyysaste puolitetaan. Tehostetaan kotouttamisohjelman toimeenpanoa siten, että jo maassa olevat maahanmuuttajat saadaan integroitua suomalaisille työmarkkinoille. (TEM, OKM, STM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 14. TE-hallinto toimii jatkossa vahvemmin työnantajien kanssa yhteistyökumppanina sekä tiedon tuottajana ja välittäjänä rekrytoitaessa työvoimaa EU:n ulkopuolista maista. Työntekijän työlupa-asiat sekä elinkeinoharjoittajan oleskelulupa-asiat kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi työvoima- ja yrityspalveluja. (TEM, SM) 15. Luodaan tehokas ulkomaisen työvoiman seuranta- ja tilastointijärjestelmä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Ulkomaalaisten työntekoa koskeva lupajärjestelmä yksinkertaistetaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Selvitetään Ruotsin kokemukset työlupaharkinnasta luopumisesta. Lisätään työsuhdevalvontaa ja ehkäistään laittomien rekrytointimaksujen käyttöä (SM, TEM, STM) Alueellinen liikkuvuus Muuttuneessa alueellisessa työmarkkinatilanteessa uusia työpaikkoja syntyy nettomääräisesti lähinnä joihinkin kasvukeskuksiin, mutta uutta työvoimaa tarvitaan myös väestöpohjaltaan voimakkaasti ikääntyville syrjäalueille. 16. Alueellisen liikkuvuuden edistäminen on tärkeä osa työmarkkinoiden toimivuutta, ja sen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Laaditaan eri hallinnonalojen yhteistyönä toimenpideohjelma työvoiman alueellisen liikuvuuden edistämiseksi. (VM, TEM, YM, LVM,STM, työmarkkinajärjestöt) 11 III Periaatepäätöksen toimeenpano 17. Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma sovittaa yhteen periaatepäätöksen toimeenpanon hallituskauden loppuun laatien toimeenpanosuunnitelman mittareineen, vastuutuksineen ja aikatauluineen. Periaatepäätöksen sisältämien toimien vaikutukset työmarkkinoiden toimivuuteen ja työvoiman tarjontaan arvioidaan. Ohjelma raportoi työn etenemisestä säännönmukaisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelma ei kuitenkaan raportoi sellaisten toimenpiteiden etenemisestä, joista muut hallituksen kärkihankkeet vastaavat osana hallitusohjelman seurantaa. Ohjelma valmistelee työn edetessä tarvittavat ehdotukset uusiksi työpoliittisiksi toimiksi, seuraavaksi hallituksen vuoden 2013 väliarvointiin, jossa hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan asetettujen työllisyystavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittavista toimista. Hallitus käsittelee toimeenpanoa myös vuosittain budjettiriihen yhteydessä. (TEM, OKM, STM, VM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 18. Tulevan rakennerahastokauden valmisteluun sisällytetään tämän periaatepäätöksen linjaukset siinä määrin kuin mahdollista ottaen huomioon yhteistyömekanismi Euroopan unionin toimielinten kanssa. Tämän mukaisesti näitä linjauksia toteutetaan soveltuvin osin tulevassa Manner-Suomen rakennerahastoohjelmassa. (TEM, STM, OKM)
12 Työpolitiikan haasteet ja tarvittavat toimenpidekokonaisuudet eivät noudata hallinnonalarajoja. Työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerit ja kansliapäälliköt toimeenpanevat työpolitiikkaa yhteisvastuullisesti koordinoidulla ja vahvalla yhteisellä johtamisella. (TEM, VM, OKM, STM) 20. Ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kuntien välistä yhteistyötä vahvistetaan työpolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa niin valtakunnan kuin aluetasollakin. Työpolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia synergioita, kumppanuuksia ja palvelujen tuottamismalleja eri politiikkalohkojen ja toimijoiden välillä. (TEM, VM, OKM, STM, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto)
Suomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotAJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM
AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotVälityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous
Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta
Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotVaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011
Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria
LisätiedotTyövoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.
Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotTyöelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotTyöhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen
Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta
ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset
LisätiedotAikuiskoulutuksen haasteet
Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotAjankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotTyöelämän kehittämisstrategia
Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013 Hallituksen työpolitiikka Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka
LisätiedotKuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotRakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus
Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotMonialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija
Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto Janne Savolainen Erityisasiantuntija Ajankohtaista Hallitusohjelman toimeenpano on käynnistynyt Uraohjauksen merkitys
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214
LisätiedotAikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010
Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla
LisätiedotROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä
ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Synergiaseminaari 26.9.2012 Turku Tuija Oivo Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta,
LisätiedotValintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa
Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa
Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotTyösuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö
Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotNuorisotakuu 2013. Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012. Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö
Nuorisotakuu 2013 Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta,
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotAmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa
AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotOsatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet 21.2.2019 Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa Kansalaisinfo Työttömyydestä on muodostunut välitila Työuralta Työn ulkopuolelta
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen
Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
Lisätiedot