Luonnon monet kasvot: teknologinen ja fokaalinen luonto Ylä-Lapissa Sanna Hast Jyväskylän yliopisto sanna.t.hast@jyu.fi
Pro Gradu: Releasing Upper Lapland Martin Heidegger and the question concerning nature Modernia aikaa luonnehtivan luontosuhteen kriittinen tarkastelu Pyrkimys ymmärtää uudenlaisella tavalla Ylä-Lapin metsäkiistaa ja sen kaltaisia luonnonvarapohjaisia kiistoja Tilan luominen toisenlaisille luontosuhteille ja tätä kautta avoimemmalle keskusteluyhteydelle
Hermeneuttis-fenomenologinen menetelmä luontokäsitysten tarkastelussa keskustelu intresseistä, resursseista ja oikeuksista taustalla lepäävät arvot ja luontokäsitykset arvot muodostuvat kulttuurissa, sosiaalisissa suhteissa, historiallisessa kontekstissa inhimillinen oleminen on maailmassa-olemista, muiden ihmisten kanssa (sosiaalisuus), tietyssä ympäristössä (luontosuhde)
Teknologisen ja ei-teknologisen maailman(kuvien) törmääminen luonnon käyttömuotojen ja luonnossa olemisen tapojen ristiriitaisuus voidaan puhua eri maailmankuvista, tavoista, joilla maailma meille ihmisille näyttäytyy luonnon käsittäminen valittavina osina: hyödynnettävinä, elämyksiä tai varallisuutta tuottavina resursseina luonnon käsittäminen kotina: inhimillisen olemisen ja toiminnan mahdollisuutena ja perustana
Teknologinen paradigma: oliot/asiat vs. laitteet/kojeet teknologinen paradigma: vallitsevassa asemassa oleva kulttuurinen asenne vaikuttaa luontosuhteen rakentumiseen Albert Borgmann: takka keskuslämmitys fokaaliset asiat teknologisen paradigman sisällä: yhteiskunnan marginaalissa
Fokaalinen vs. teknologinen asia Fokaalinen sitoo toiminnan kautta ihmisen kulttuuriseen, sosiaaliseen ja historialliseen kontekstiinsa suhde tällaiseen asiaan menee pelkän kuluttamisasenteen yli hajanaisia merkkejä tai jälkiä elämismaailman (kokemuksen) kautta paljastuvat Teknologinen tuottaa jonkin hyödykkeen, mutta irrotettuna kontekstistaan vapauttaa ja vieraannuttaa kuluttaminen, managerointi luontosuhde muuttuu valinnaksi
Poronhoito: fokaalinen jäänne? kytkee porot ja niitä paimentavat ihmiset käytännön (vuosisataisen) perinteeseen, kulttuuriin, historiaan ja luonnon kiertokulkuun voimakkaasti kontekstisidonnaista luonto/metsä tällaisessa kontekstissa on eri metsä kuin metsätalouden alainen metsä jos tällainen fokaalinen käytäntö irrotetaan kontekstistaan, sen merkitysverkostoon tulee repeämä, ja aiemmin vallinnut merkitysmaailma katoaa fokaalisten asioiden ja käytäntöjen olemassaolo tekee Ylä- Lapin metsäkiistasta fenomenologisen kysymyksen
Päätelmiä teknologisen paradigman sisällä ei päästä käsiksi kiistan taustalla vaikuttaviin ristiriitaisiin luontosuhteisiin (elämäntapoihin) tarkastelemalla kiistan pintaa (ekologisia ja/tai ekonomisia osasia) jää syvemmällä makaava ristiriitaisuus käsittelemättä, eikä puheyhteyttä pääse syntymään hierarkkinen erottelu luontosuhteiden välillä on mahdotonta (toinen käsitys ei ole sen todenmukaisempi kuin toinen) herkkyys ja avoimuus (niin asenteissa kuin tutkimuksessakin) eri osapuolien merkitysmaailmoille on se pohja, jolle syntyy tila kompromissille