1. 2. vuosiluokat vuosiluokat vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
|
|
- Mauno Aaltonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota oppilaille aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen ja tukea heidän katsomuksellisesti laaja-alaista kehitystään. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa näkemys siitä, että oppilas ohjaa itse omaa elämäänsä ja rakentaa omaa elämänkatsomustaan. Elämänkatsomusta ei voi tuottaa yksilön ulkopuolelta vaan katsomuksellinen kehitys pohjautuu ihmisen omaan pohdintaan, ymmärrykseen ja oivallukseen. Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Opetussuunnitelmassa tulee lähteä opetusryhmän tarpeista saada tukea eettiselle kasvulleen ja oppia eettisen ajattelun taitoja. Opetusryhmissä saattaa olla yhtä aikaa eri-ikäisiä oppilaita, jolloin vuosiluokittain tehtyä opetussuunnitelmaa joudutaan mukailemaan kullekin opetusryhmälle mielekkääksi. VUOSILUOKAT 1 6 TAVOITTEET oppii etsimään identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kehittämään itseilmaisua. oppii erottamaan oikean ja väärän ja harjaantuu vastuullisiin valintoihin. tutustuu ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta, tutustuu katsomuksiin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT vuosiluokat vuosiluokat vuosiluokat Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Minä ja muut - Kuka olen ja mitä osaan? - Miten tutustun toisiin ja toimin heidän kanssaan? - Toisen asemaan asettautuminen ja auttaminen Hyvä, oikea ja väärä - Miten erottaa oikea ja väärä, hyvä ja paha? - Mitä on ihmisen hyvyys? Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Ystävyys - Minä ystävänä - Erilaiset ystävyyssuhteet - Ystävyyden merkitys - Ystävyys, ystävällisyys ja rakkaus Oikeudenmukaisuus - Oikea ja väärä - Oikeudenmukaisuus omassa arjessa - Oikeudenmukaisuus maailmassa Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Ajattelun vapaus - Mielipiteet ja perusteleminen - Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla? - Uskonnonvapaus - Suvaitsevaisuus ja rasismi Hyvä elämä - Onni ja onnellisuus - Arvot ja normit - Vastuu ja vapaus - Millainen ihminen haluan olla?
2 Itsetuntemus ja Kuka olen ja mitä osaan? - Miltä näytän ja millainen olen? - Omat vahvuuteni ja heikkouteni - Erilaiset tunteet Kasvan ja kehityn - Miten huolehdin terveydestä? - Lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus - Sairaus, kuolema Itsetuntemus ja Erilaisuus ja suvaitsevaisuus - Erilaiset ihmiset, vammaiset - Miten suhtaudun erilaisuuteen? - Mitä on suvaitsevaisuus? Erilaisia elämäntapoja - Lasten elämää eri maissa - Monikulttuurisuus - Suvaitsevaisuus Itsetuntemus ja Kulttuuri - Kulttuurin käsite - Suomalainen kulttuuri - Suomalaiset kulttuurivähemmistöt - Maailman kulttuuriperintö, UNESCO:n maailmanperintö-kohteet Elämänkatsomus - Uskomus, luulo, tieto, ymmärrys - Maailmakuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus - Maailmanuskonnot Koti - Minun perheeni ja kotini - Erilaisia perheitä ja koteja - Perheeni juhlat Koulu - Miksi käyn koulua? - Millainen on hyvä luokka/koulu? - Käyvätkö kaikki lapset koulua? Yhdessä eläminen - Säännöt, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys, totuus, valehteleminen, petos jne. - Kultainen sääntö Lasten oikeudet - Oikeus, laki ja velvollisuus - Lasten oikeudet Suomessa ja muualla Tasa-arvo ja rauha - Väkivalta - Tasa-arvo ja demokratia - Miten voin edistää rauhaa? - Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Etiikka - Moraali - Miten voin arvioida teon moraalista oikeutusta? (teon tarkoitus ja seuraus) - Etiikka omassa elämässäni Ympäristö ja luonto - Erilaisia ympäristöjä - Eloton ja elävä luonto - Eläimet ja kasvit - Vuodenajat - Kauneus luonnossa - Kierrättäminen ja kestävä kehitys (Vihreä lippuperiaatteet) Elämän synty ja kehitys - Kertomukset maailman synnystä - Maapallo ja maailmankaikkeus Minä ja luonto - Jokamiehen oikeudet - Miten voin suojella luontoa? Luonnon tulevaisuus - Erilaiset aikakäsitykset - Luontoa uhkaavat tekijät - Mihin voin vaikuttaa ja miten? - Mihin en voi vaikuttaa ja miksi? - Kierrättäminen ja kestävä kehitys (Vihreä lippuperiaatteet) Kestävä kehitys - Kierrättäminen ja kestävä kehitys (Vihreä lippuperiaatteet) - Maailmanperintö ja ympäristö Ihminen ja luonto - Humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen - Ympäristöjärjestöt
3 - Luonnon kiertokulku KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja Itsetuntemus ja tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET
4 Oppilaan ajattelutaitojen kehittäminen ja syventäminen luokkien 1 6 opetussisältöjen (ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja, yhteisö ja ihmisoikeudet, ihminen ja maailma) pohjalta. oppii hahmottamaan kokonaisuuksia ja kehittää itseilmaisullisia taitojaan omaan itseensä sekä elämänkatsomukseensa liittyen aiempaa syvällisemmin kehittää arvostelukykyään ja perustelutaitojaan ja oppii huomaamaan arkipäivän tilanteiden eettisiä ulottuvuuksia oppii laajentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään tunnistamalla ja luokittelemalla erilaisia uskomusjärjestelmiä ja maailmankatsomuksia KESKEISET SISÄLLÖT 1. KANSALAISUUS JA HYVÄ YHTEISKUNTA yhteiskuntateorioihin tutustuminen demokratia, politiikka, kansalaisena toimiminen (yhteiskuntasuhde ja kansalaisetiikka) vähemmistö ja enemmistö, ihmisoikeudet (maailmankatsomukselliset-, kansalliset-, kulttuuriset- ja seksuaalivähemmistöt, naisten asema, lasten oikeudet) kestävä kehitys ja eettinen kuluttaminen 2. KATSOMUSTEN MAAILMA uskonnot maailmassa (uskonnot ilmiöinä, niiden merkitys yksilö/yhteisötasolla ja eri kulttuurialueilla) uskonnoton ajattelu maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus luonnollinen ja yliluonnollinen luonto: uskontojen luontosuhde, eri aikakausien luontokäsitykset 3. KULTTUURI kulttuurin käsitteen syventäminen, kulttuurin tutkimus kulttuuri ja luonto kulttuuriin kasvaminen 4. ETIIKKA JA HYVÄ ELÄMÄ keskeisimmät etiikan teoriat
5 nuoren moraalinen kasvu, moraalitajun kehittyminen ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikokset (holokausti) erilaiset ihmiskuvat, vapaus ja vastuu monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä onnellisuuden ja hyvän elämän määrittely 5. TULEVAISUUS tulevaisuudentutkimus (skenaariot), käsitys ajasta luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö (ilmastonmuutos, rakennemuutos, lajien suojelu) luonnon arvot kehitys ja edistys, teknologia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu kykenee havaitsemaan yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä ja tunnistaa arkipäivän tilanteiden eettisiä ulottuvuuksia tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen perustellun eettisen ratkaisun Itsetuntemus ja kykenee tunnistamaan, nimeään ja luokittelemaan keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja tunnistaa uskonnon ilmiönä (uskonto/sekulaari) tunnistaa eri kulttuurien keskeisiä käsitteitä ja symboleja ymmärtää kulttuuriin kasvamisen merkityksen omassa elinympäristössään () tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön ja vähemmistön suhteessa enemmistöön (ihmis- ja kansalaisoikeudet, tasa-arvo) osaa nimetä erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja tuntee niiden sisällön pääpiirteissään pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tiedostaa ja osaa nimetä yhteiskunnallisia ongelmakohtia ja osaa soveltaa tulevaisuudentutkimuksen skenaarioajattelua
6 ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa yhteisöön ja ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia tiedostaa yksilön vaikutusmahdollisuuksia
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus
7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto
9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 185 Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedossa ihmiset
Tavoitteet. Keskeiset sisällöt. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista
Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on oppiaine, jota opetetaan koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille. Tunnustuksettomana katsomusaineena elämänkatsomustieto toteuttaa eettistä ja katsomuksellista
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
7.3.10 Elämänkatsomustieto
150 7.3.10 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on oppiaineena perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu niin filosofiaa kuin yhteiskuntaja kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9
2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman
Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset nähdään kulttuurisina toimijoina, jotka itse
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
USKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
oppia erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina
Liite 6. Katsomusaineiden opetus. Katsomusaineiden opetus. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
245 Liite 6. Katsomusaineiden opetus Katsomusaineiden opetus Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Luostarivuoren yhtenäiskoulun Martin yksikössä järjestetään uskontosidonnaisten ryhmien ja elämänkatsomustiedon
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia
(Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai
Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen
Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
Miina, Ville ja vintiöt
Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi
Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto
IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS
Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista
Schulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät
Evankelisluterilainen uskonto 61 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät U skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 )P Q ROEXWSQYWXMIXS 99 Opetus vuosiluokilla 1-2 147 opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaan oman
Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto
9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto 9.12.1. KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Kaikkien uskontosidonnaisten ryhmien, että elämänkatsomustiedon opetuksen
arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Pakolliset kurssit. 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01)
Pakolliset kurssit 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01) ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi
T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön S2 L2, L4
Perusopetus, ops-perusteet 2014 13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Lyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
EV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä
EV. LUT. USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys on uskontoon, katsomuksiin
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Maailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6
YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9
2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman
MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
USKONTO. Opetuksen tavoitteet
USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.
5.16 Elämänkatsomustieto
5.16 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma
1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.
Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,
toteutumista seurataan ja kehitetään mitkä ovat laaja alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 (perusteiden tavoitekuvauksia
13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (1 2 lk) Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa miten tuetaan oppilaiden siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen sekä toiselta kolmannelle vuosiluokalle
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?
MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII? Alakoulu: Äidinkieli, ympäristöoppi, elämänkatsomustieto, kuvaamataito Yläkoulu: Äidinkieli, maantieto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
Osittain integroidun katsomusopetuksen opetussuunnitelmat
Osittain integroidun katsomusopetuksen opetussuunnitelmat T1 1. Vuosiluokka Herättää oppilaassa mielenkiinto katsomusaineiden opiskelua kohtaan - Minä, pohditaan kysymystä Kuka minä olen? - tutustutaan
BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä
1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä
YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä
14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta
MIKÄ TUOTOS SYNTYY? Kuinka arvioidaan? Yhteiskuntaoppi S1, S2 T1, T2, T3 L1, L2 Oppimispäiväkirja T7, T11 T4, T5 T5, T7
MONIALAISEN OPPIMISKOKONAISUUDEN SUUNNITELULOMAKE, 4lk 2017-2018 Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi: Erilaisuus ympärillämme ILMIÖ/TEEMA: Erilaisuus Kesto ja ajankohta: 24h TOIMINNAN KUVAAMINEN: Oppilaat
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9
Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
Lyhyet kurssikuvaukset
Filosofia Pakolliset 1-2, syventävät 3-4, soveltavat 5- Kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä. Sen jälkeen muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa. FI7-kurssin pohjaksi edellytetään kurssin 4 suoritusta.
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9
2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun maantiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden maantiedon
5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin