Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit"

Pekka Väänänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit lukuisat metsäkiistat, kuten Inarin metsäkiista, ovat opettaneet, että hyvän metsäpolitiikan tueksi tarvitsemme lisää tietoa metsien käytön sosiokulttuurisesta ulottuvuudesta ja paikallisten ihmisten tarpeista Ylä-Lapissa, saamelaisten kotiseutualueella, valtiolla on lisäksi oma erityishaaste hallinnoida luonnonvaroja siten, etteivät ne heikennä saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan (taustalla YK:n kp-sopimus 1976 ja Suomen perustuslaki 1999)

3 Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit näitä tiedollisia tarpeita pyrkii tyydyttämään väitöskirjani Lapin luonnonkäytön kulttuuriset tekijät, jota eri vaiheessa ovat rahoittaneet:

4 Tutkimusongelma millaisia kulttuurisia merkityksiä ja niille rakentuvia odotuksia ja tarpeita Ylä-Lapin paikallinen väestö asettaa luonnolle ja sen käytölle? kuinka luonnon- ja ympäristönsuojelun hankkeita on järkevää toteuttaa? mitä kulttuurisia tekijöitä tulee ottaa huomioon kestävän luonnonkäytön ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisen kannalta?

5 Aineisto tutkimusaineisto on kerätty eri vaiheissa vuosina , ja se on sekä laadullista: henkilökohtaiset teemahaastattelut, otos 87 henkilöä kirjoituskilpailu Lapin luonnonkäytöstä, 51 kirjoitusta vapaat kommentit postikyselyaineistoissa että määrällistä: postikysely 1999, ositettu otos 500 saamelaista, 500 suomalaista, vastausprosentti 38.1% postikysely 2005 (Hallikainen et alii 2006), otos 2200 henkilöä, vastausprosentti 36.0 %

6 Menetelmät aineistonkeruussa ja tulosten tulkinnassa osallistuva havainnointi tärkeää toteutui mm. asiantuntijaroolissa Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnittelussa sekä parin kuukauden mittaisissa kenttätöissä Gova-Labban siidan (Käsivarren paliskunta) parissa Analyysit laadullisen aineiston osalta tekstianalyysit määrällisen aineiston osalta relevantit tilastolliset testit

7 Teoreettinen lähtökohta

8 Mitä on kulttuuri?

9 Mitä on kulttuuri? Kulttuurille on olemassa yli 200 määritelmää. (Kroeber & Kluckhohn 1952)

10 Mitä on kulttuuri? Klassinen tieteellinen määritelmä: Kulttuuri [...] tarkoittaa sitä monimutkaista kokonaisuutta johon kuuluvat tieto, uskomukset, taide, moraali, laki, tavat ja ne muut kyvyt ja tottumukset, jotka ihminen oppii yhteisön jäsenenä. Yleisiin periaatteisiin nojaava kulttuurintutkimus on ajattelun ja toiminnan lainomaisuuksien tutkimusta." (Edward Tylor 1871)

11 Mitä on kulttuuri? Kognitiivinen antropologia: Kulttuuri on kaikkea sitä, mitä ihmisen tulee tietää voidakseen käyttäytyä hyväksyttävästi yhteisönsä kannalta (Ward H. Goodenough 1957)

12 Mitä on kulttuuri? Kulttuuri on viime kädessä maailmaa koskevaa jaettua tietoa. Kulttuurinen tieto yhdessä biologisen perustan kanssa ohjaa tekemisiämme ja valintojamme. Jaettu tieto rakentuu kulttuurisille merkityksille joilla me lataamme konkreettiset (esim. puu tai poro) ja abstraktit (kestävä metsä- ja porotalous) asiat. Kulttuuri ilmenee puheissa, teoissa, esineissä jne.

13 Kulttuurinen kestävyys? palautuu jossain yhteisössä vahvasti jaettuihin ja vakiintuneisiin arvoihin ja käytäntöihin (esim. jokamiehenoikeus) laaja, kattava käsite, jota on vaikea mitata; pikemminkin kuvailtavissa ja selitettävissä kestävyyden arviointi perustuu huolelliseen argumentointiin, joka rakentuu tieteelliselle tiedolle mutta myös yhteiskunnallisille (kulttuurisille) arvoille keskeinen kysymys: kenen näkökulmasta jotkin toimet/muutokset ovat kulttuurisesti kestäviä?

14 Ylä-Lapin luonnonkäytön kulttuurinen kestävyys tuloksia ja tulkintoja / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

15 Kuinka tärkeinä pidät seuraavia hoidon ja käytön tavoitteita valtionmailla? Jaa luku 100 eri toimintojen kesken. keskiarvot, n=

16 Kuinka tarpeellisina pidät seuraavia asioita valtionmailla? Anna arvosana 0-10 välillä keskiarvot. N=

17 Kuinka tarpeellisina pidät seuraavia asioita valtionmailla? saamelaisten ja suomalaisten väliset erot, n= / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

18 Luonnonsuojelualueiden tehtävät n=

19 Luonnonsuojelualueiden tehtävät n=

20 Paljonko eri toimijoilla tulisi päätösvaltaa Ylä-Lapin luonnonkäytössä? Kysely Lisäykset ±0-100%, n=357

21 Kenellä tulisi olla päätösvalta luonnonkäytöstä? kysely 2005

22 Paikalliset rules ok! Ylä-Lapissa on voimakas kysyntä metsiä ja luonnonvaroja koskevan päätösvallan tuomisesta paikalliselle tasolle toisaalta ei ole selvää kuvaa siitä, mitä paikallinen päätöksenteko käytännössä olisi ja ketkä olisivat siinä läsnä kuka on oikea paikallinen? / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

23 Meidän maat Mii eatnamat! kiistojen ja oikeuskäsitysten taustalla vanha ja vakiintunut käsitys meidän maista ja alueista, joka on ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön ja institutionaalisen tulkinnan kanssa esimerkiksi valtion maita hallinnoiva Metsähallitus ja valtiovarainministeriö eivät tunne Ylä-Lappia omana alueenaan, vaan se on omaisuutena mitä tahansa valtion maata / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

24 Älkää tulko meitä neuvomaan! lappilainen ihminen on hyvin allerginen muualta tulevaa ohjausta, määräystä ja mielipiteenilmaisua kohtaan erityisesti lappilaisten luontosuhteen kritisointi on tulenarka aihe, sillä luonto, siellä toimiminen ja pärjääminen on lappilaisen identiteetin peruskivi ja ylpeyden aihe / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

25 Luonnonsuojelusta met emmä piä, Ylä-Lapin maista ja vesistä on eriasteisen suojelun piirissä 70% kuntakohtaiset erot suuria, suojeluaste suurin Utsjoen ja Enontekiön tunturi- ja suoalueilla luonnonsuojelulla, ja varsinkin luonnonsuojelijalla, on usein kielteinen kaiku alueella / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

26 mutta: nykyisiä maankäyttöratkaisuja ei haluta purkaa paradoksi: kysyttäessä ihmiset karsastavat suojelua, mutta useimmat ovat kuitenkin tyytyväisiä poikkeuksellisen korkeaan suojeluasteeseen syy: suojeluratkaisut tukevat monia vanhoja elinkeinoja ja toimintoja, eivätkä ainakaan merkittävästi kavenna paikkakuntalaisten oikeuksia ulkopaikkakuntalaisten kylläkin / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

27 Ajalliset maisemat Ylä-Lapissa 1960-luvulta käynnistynyt rakennemuutos on ollut Euroopan nopein ja rajuin yhden sukupolven aikana on siirrytty liki esimodernista yhteiskunnasta globaalitalouden maailmaan vanhat elinkeinot eivät enää elätä kuin harvoja, ja toisaalta ihmisten elintasovaatimukset ovat muuttuneet radikaalisti / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

28 Nykyinen aika, entinen mieli kulttuurin mentaalinen muutos on kuitenkin aina hitaampi kuin ulkoinen ja tekninen moni ylälappilainen elääkin ikään kuin kahta aikaa menneen ja nykyisen välimaastossa tämä näkyy perinteisten elinkeinojen, toimintojen ja elämäntapaan liittyvien asioiden arvostamisessa suhteessa uusiin ja vähemmän aitoihin elinkeinoihin ja käyttömuotoihin, kuten matkailuun tai luonnonsuojeluun / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

29 Ajat muuttuvat modernisaatio ja globalisaatio ovat tulleet jäädäkseen Ylä-Lappiinkin, mutta niihin totuttautuminen ottaa aikansa asioita haluttaisiin hoitaa paikallisesti ja mielellään esiinnytään omavaraisina ja itsellisinä riippuvuus muusta maailmasta on kuitenkin selviö, ja globalisaation myötä tämä riippuvuus vahvistuu edelleen muutos on aina väistämätöntä, mutta kestävyyden kannalta ratkaisevaa on muutosvauhti / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

30 Yhteensovittamisen haasteita uusien ja vanhojen elinkeinojen ja toimintojen yhteensovittaminen on ongelmallista, sillä ne tukevat samanaikaisia, mutta eri ajasta kumpuavia kulttuurisia tarpeita Ylä-Lapin asukkailla on monia vahvoja identiteettejä, jotka tuottavat ja ylläpitävät kilpailevia privilegioita maihin ja vesiin etniset ja sosiaaliset jännitteet asettavat haasteita kun mietitään kuinka tuoda lisää päätösvaltaa paikalliselle tasolle / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

31 Yhteensovittamisen keinoja suojeluhankkeissa ei kannata voimakkaasti korostaa kulttuurisesti etäisten lajien tai biologisten entiteettien (esim. käävät, sienet, hyönteiset) tärkeyttä viesti menee ohi tai ymmärretään väärin kannattaa pohtia yhdessä, mitä eri ratkaisut tarkoittavat ihmisten arjelle jos tämä sivuutetaan, on seurauksena hylkimisreaktio yhteiseen kieleen ja kommunikaatioon kannattaa satsata, muuten viesti ei mene perille suuntaan jos toiseenkaan terve huumorintaju auttaa aina! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

32 Kiitos. Giitu.

Samankaltaiset tiedostot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research