Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö, Leevi- hanke, omat kokemukset Lapsen kehityksen tarkkailu ja testaaminen päivähoidossa
Varhaisesta puuttumisesta lyhyesti Tiedon lisääntymisen ja menetelmien kehittymisen myötä varhaisen puuttumisen merkitys korostunut Päivähoito ja neuvola keskeisessä asemassa Yhteistyö kodin kanssa, kasvatuskumppanuus Moniammatillinen yhteistyö Tavoitellaan lapsen parasta Kun lapsesta on huoli ja halutaan ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista
Päivähoidon keskeinen rooli varhaisessa puuttumisessa Ammattitaito Läheinen suhde lapseen ja tieto lapsen arjesta Mahdollisuus seurata lapsen kehitystä ja kasvua Kontakti myös vanhempiin Vertailukohtana muut lapset
Huolen vyöhykkeet (STAKES) EI HUOLTA PIENI HUOLI Jotkin tekijät lapsen tilanteessa herättävät ihmetystä Huoli voi olla toistuvaa Luottamus omiin toimintamahdollisuuksiin HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Huoli on jo tuntuvaa ja kasvaa edelleen luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä SUURI HUOLI Huolta paljon ja jatkuvasti, lapsi on vaarassa Omat keinot loppumassa Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti
Huolen tunnistaminen Oma intuitio, subjektiivinen huoli Muiden työntekijöiden ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa keskusteleminen, kokemusten jakaminen Lapsen tarkempi seuraaminen: mistä on huolta, millaista huolta, missä tilanteissa, miten vaikuttaa lapseen ja ympäristöön, mistä huolet johtuvat jne. Huolen suuruuden arviointi Omien toimintamahdollisuuksien arviointi
Huolen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa Luottamukseen perustuva suhde pohjana Pienistäkin asioista voi kertoa, sekä myönteisistä että kielteisistä Kunnioitus ja vanhemman näkemyksen kuuleminen, perheen voimavarojen huomioiminen Vanhempien käsitys huolesta voi olla erilainen kuin päivähoidon käsitys Tuen tarpeen havaitsemista vai vikojen etsimistä?
Huoleen puuttuminen Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisevästi Päiväkodin arjessa vaikuttaminen Tietoisesti kiinnitetään huomiota huolenaiheeseen Pohditaan työyhteisössä millä keinoilla lapsen kehitystä ja hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla
Ohjaus eteenpäin Kun huoli kasvaa eivätkä työyhteisön voimavarat yksin riitä Työntekijä kaipaa tukea ja uusia keinoja puuttumiseen Millä yhteistyötaholla parhaat mahdollisuudet tukea lasta?
Kasperin rooli päivähoidon tukena varhaisessa puuttumisessa Konsultaatiot Puhelinaika Yhteistyöpalaverit Koulutukset Lasten ja vanhempien ryhmät
Leevi-hanke Tavoite I: mahdollisimman helposti tavoitettavia kasvatukseen ja arjessa lapsen kanssa olemiseen liittyviä ohjaus- ja neuvonta- palveluita vauva- ja leikki-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen Tavoite II: nopeuttaa avun saamista ja madaltaa palveluiden käytön kynnystä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä
Mitä Leevi on käytännössä? Konsultaatiot ja työnohjaukset päiväkodeille ja perhepäivähoitajille Kehitysneuvolakokoontumiset Erilaiset ryhmät lapsille ja vanhemmille yhteistyössä päiväkotien kanssa Paikan päällä tapahtuva ohjaus ja neuvonta (esim. keskustelupiirit perhepuistoissa, päiväkotipalaverit) Työntekijöiden koulutukset
Millaisia huolia konsultaatioissa tullut esiin? Yhteistyö vanhempien kanssa ei suju, huolista puhuminen vanhemmille on vaikeaa, vanhemmat eivät kuule päivähoidon huolta tai ovat eri mieltä Lapsen kehityksessä on havaittu viivettä Lapsella on käyttäytymisen hallinnan vaikeutta (aggressio, sääntöjen noudattaminen, ylivilkkaus, keskittymisen vaikeus, uhmakkuus, kiroilu, kiukkukohtaukset)
jatkuu Sosiaaliset hankaluudet, lapsella on vaikeuksia tulla toimeen ikätovereiden kanssa Nukkumisen ja syömisen hankaluudet, siirtymätilanteet ovat vaikeita Lapsi oireilee vanhempien eron tai vanhemman kuoleman vuoksi Pitkäaikaissairaiden lasten tukeminen Vieraat kulttuurit ja kaksikielisyys mietityttävät Miten ohjata Kasperiin?
Omat kokemukset: millaisia näkemyksiä vanhemmilla on päivähoidosta? Luottamus päivähoidon henkilöstön ammattitaitoon on vahva Huoli tulee usein yllätyksenä Osa vanhemmista toivoo, että lapsen arjesta päivähoidossa kerrottaisi enemmän vanhemmille Osa vanhemmista ajattelee, että lapset kehittyvät eri tahtiin, eikä heillä ole samaa huolta kuin päivähoidolla Jotkut myös ajattelevat, että lapsen hankaluudet ovat alkaneet päivähoidossa, kotona ei ole vaikeuksia
Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin seuraaminen päivähoidossa Ei vikojen etsimistä vaan tuen tarpeen varhaista havaitsemista Vahvuudet esiin: hyödynnetään kehityksen tukemisessa Kehitystarpeet esiin: voidaan kohdentaa tuki sinne missä sitä tarvitaan
Normitettujen tutkimusmenetelmien edut Luotettavuus: paljon tutkimustyötä taustalla Vertailukelpoisuus: voidaan verrata muihin samanikäisiin lapsiin Usein nopeasti tietoa vaikeuksien luonteesta Vahvistusta omille havainnoille Vanhemmille helpompi perustella omia näkemyksiä
Vielä normitetuista tutkimusmenetelmistä Tilannetekijöiden huomiointi, esim. lapsen väsymys, levottomuus, pelleileminen, häiriötekijät Pistemäärät vain osa todellisuutta verrataan muuhun suoriutumiseen Omat havainnot ja käsitykset tärkeä tiedonlähde
Päiväkodin testejä Kielelliset taidot: esim. Breuer-Weuffen, Kettutesti, Lumiukko-testi Matemaattiset taidot: esim. Kultainen kuutio, Opperi, Lukukäsitetesti, Malaty Motoriikka ja hahmotus: esim. Hyppää pois!, Kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT), ihmispiirros (Goodenough), MoSuTe Sosiaalinen kehitys ja tunnetaidot: Askeleittain, TAK-puntari
Erityisyys ja yksilöllisyys Kehityksessä on suuria eroja Mikä on erityistä ja mikä ei? Erityisyys ja yksilöllisyys >< poikkeavuus ja epänormaalius? Kaikki lapset jollain tavalla erityisiä ja yksilöllisiä, jokaisella omat vahvuudet ja heikkoudet