AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA
Taustaa Peruskoulun osa aikaisen erityisopetuksen oppilaista yli puolella ensisijainen eo peruste puhe, tai lukivaikeudet (Tilastokeskus 2010) Peruskoulussa lukemisvaikeus ohjaa ammatinvalintaa niin, että kyseiset nuoret valitsevat käytännönläheisiä ammatteja muita useammin (Ingelsson 2007; Savolainen ym. 2008; Taylor & Walter 2003) Lukemisvaikeus vaikuttaa minäkuvaan sekä käsitykseen itsestään oppijana (Ingelsson 2007; Vanninen 2012) Erotuksena laajaan lukemisvaikeuden käsitteeseen, dysleksialla tarkoitetaan aina diagnosoitua lukemisvaikeuden muotoa 2
Yleistä opiskelijoiden lukemisvaikeuksista Vuonna 2009 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista erityisopiskelijoiden osuus oli 6,5 % ja nuorten koulutuksissa 13,4 % Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista ilmenee vakavia puutteita lukemisen perustekniikassa (Pelkonen, Matilainen 1997; Vanninen 2012) Kuntoutujan omalla motivaatiolla keskeinen merkitys kuntoutuksen onnistumisessa (Fuente Fernández ym. 2001; Bakker 2006)
Sukupuolten väliset erot Miehillä ongelmia esiintyy 2 5 kertaisesti naisiin verrattuna (Snow, Burns & Griffin 1998) Sukupuolten väliset erot eivät ole kulttuurisidonnaisia Opintiellä pysyminen tutkimushankkeessa heikon lukutaidon perusteella seulotuista 585 9.luokkalaisesta kolme neljästä oli poikia (Holopainen &Savolainen 2005) Omassa aineistossani (n=98) mekaanisen lukemisen vaikeus todettiin yli puolella (54,2 %), miehistä ja vajaalla viidenneksellä (18 %) naisista (Vanninen 2012) 4
Lukemisvaikeuden taustatekijät Lukemisvaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä ja niillä on neurobiologinen tausta (Huemer ym. 2012; Knight & Hynd 2002; Shaywitz & Shaywitz 2005) Lukutaidon variaatioista noin 60 % on perintötekijöistä johtuvaa (Korhonen 2005) Suvussa esiintyvät lukemisvaikeudet nelinkertaistavat lapsen lukemisvaikeusriskin (Torppa 2007) Geneettiset tekijät vaikuttavat varhaiseen neuraaliseen kehitykseen poikkeamina, jotka aikaansaavat ongelmia kielellisissä osataidoissa (Grigorenko 2001) 5
Tutkimustehtävä ja tulokset Tutkimustehtävänä oli uuden tiedon tuottaminen aikuisten lukemisvaikeudesta ja sen kuntoutuksesta Suomessa 1) Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoille suunnatun harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta kahdessa kuntoutuskokeilussa 2) Tutkimuksen kohteina Aivojen tasapainomalliteoria, Kuntoutusjyviäharjoituskansiot sekä Luokittelujärjestelmä dyslektikkojen tunnistamiseen 3) Mekaanisen lukemisen tutkimus, jossa opiskelijoiden lukemisnopeutta tarkasteltiin suhteessa tehtyihin lukemisvirheisiin 4) Tuloksia arvioitiin tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden omien kokemusten kautta
Teoriaperusta Hollantilainen neuropsykologian professori Dirk Bakker on kehittänyt lukemisprosessin kehittymisestä ja häiriöstä tasapainomallin (balancemodel of the brain activity) taustalla Lurian lateralisaatioteoria: eläimillä molemmat aivopuoliskot samanarvoisia; ihmisellä yleensä vasen dominoiva ihmisen aivopuoliskojen erilaisuus on mahdollistanut kielen kehittymisen Aloitteleva lukija keskittyy kirjainten avaruudelliseen asentoon ja niiden mieleenpainamiseen (oikea aivopuolisko), kun taas kehittynyt lukija tarvitsee kielen rakenteen ja sisällön prosessointia (vasen aivopuolisko) Bakkerin mukaan lukemaanoppimisen alkuvaiheessa korostuvat oikean aivopuoliskon prosessit ja lukemisen edistyessä vasen aivopuolisko ottaa lukemistapahtumasta enemmän vastuuta häiriö tässä tasapainossa aiheuttaa spesifin dysleksian (3 5 % ikäluokasta)
Teoriaperusta Bakker erottaa kaksi eri dyslektikko tyyppiä: P (perceptual) ja L (linguistic) tyyppi P tyypin lukijat juuttuvat oikean aivopuoliskon lukemisstrategiaan johtuen oikean puoliskon ylikehittyneisyydestä tai vasemman puolen alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista L tyypin lukijat siirtyvät liian varhain käyttämään vasemman aivopuoliskon strategioita johtuen vasemman puoliskon ylikehittyneisyydestä tai oikean puolen alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista väärän strategian käyttö aiheuttaa ongelmia lukemissuorituksessa P tyypin lukijat lukevat hitaasti ja kangerrellen, L tyypin lukijat lukevat nopeasti ja suhteellisen virheellisesti Lukijatyypeille ominaiset virheet jaoteltu aikaavieviin virheisiin (P) ja suoriin virheisiin (L)
Harjoitusmateriaali KUNTOUTUSJYVIÄ HARJOITUSKANSIOT Liperin ammattioppilaitoksessa kehitettiin 20 tunnin interventio ohjelma P ja L tyypin dyslektikkojen kuntouttamiseen vuonna 1999 taustalla tutkimustieto toisen asteen opiskelijoiden vakavista luku ja kirjoitustaidon puutteista (Pelkonen & Matilainen 1997; Ryynänen 1997) aikuisdyslektikoille kuntouttavaa harjoitusmateriaalia vain vähän tarjolla tunnin aluksi luetaan teksti, jonka jälkeen keskustelussa varmistetaan että sisältö on ymmärretty lukemisen jälkeen tehdään tehtävät, joista ensimmäinen on luetun ymmärtämisen tehtävä loput 2 3 tehtävää vahvistavat heikompaa aivopuoliskoa
Kuntoutuskokeilut Kaksi kuntoutuskokeilua: Helsingin tekniikan alan oppilaitos ja Saamelaisalueen koulutuskeskus (n = 98) Luokittelujärjestelmä: Liperin ammattioppilaitos ja Joensuun oppimiskeskus (n = 37) Klassinen koeasetelma: koe ja vertailuryhmä, alkumittaus interventio loppumittaus Alku ja loppumittauksen tuloksia vertaamalla selvitettiin lukemisvirheiden määrän ja lukemisnopeuden muutoksia opiskelijoiden lukemissuorituksissa
Koe ja vertailuryhmän tulokset koeryhmä 6 opiskelijaa (3 P, 3 L tyyppiä) koeryhmän kokonaisvirhemäärä vähentyi 58 virhettä eli 22.9 % (p<.05) lukemisnopeus parani 9 % (p<.05) vertailuryhmä 3 opiskelijaa (1 P, 2 L tyyppiä) vertailuryhmän kokonaisvirhemäärä vähentyi kahdeksan virhettä eli 7.1 % lukemisnopeus heikkeni 3,6 %
Lukemisvirheiden kokonaismäärän muutos
Mitä pitäisi tehdä? Tutkittuun tietoon perustuvia aikuisdyslektikkojen harjoitusohjelmia on vain vähän tarjolla Ongelmista huolimatta kaikki tutkijat eivät näe aikuisten lukemisvaikeuksia merkityksellisinä Ammattioppilaitosten opiskelijoiden opiskelun perusvalmiudet heikentyneet viimeisten vuosien aikana selvästi Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998) velvoittaa ylläpitäjän tukipalvelujen tarjoamiseen Palvelujen suuntaaminen vaihtelee, sillä se perustuu koulutuksen järjestäjän resurssi ja tarvepohjaiseen harkintaan
Tulevaisuuden näkymiä Mekaanisen lukemisen ja ymmärtävän lukutaidon välisen korrelaation selvittäminen Viitteitä korrelaation olemassaolosta löytyy: toistavan luetun ymmärtämisen tasolle (n = 352) jääneistä opiskelijoista 38, 4 % ilmeni myös mekaanisen lukemisen vaikeus (Ryynänen 1997) Säännönmukaisissa kielissä nopean nimeämisen taito keskeinen taustatekijä lukusujuvuuden kehityksessä Miten nopean nimeämisen taito suhteutuu P ja L tyypin dyslektikkoihin? Tavoitteena eri tutkimuslinjojen tulosten yhdistäminen uudeksi dysleksian kokonaisteoriaksi Tutkimukseen perustuvan aikuisille suunnatun lukemisvaikeuden harjoitusmateriaalin tuottaminen on tärkeää
Kiitos huomiostanne!