Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010
Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Toiminnan käynnistymiseen vaikutti havainto siitä, ettei alle 3-vuotiaille ollut tarjolla vastaavaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Ensimmäisten pajojen käytänteistä samoin kuin nimestä vastasi kuvataiteilija Johanna Uusitalo. Värikylpy-ohjaajien täydennyskoulutukset käynnistyivät vuonna 2006. Nimen ja metodin rekisteröintiprosessi vuoden 2008 lopussa. Rekisteri pätevistä ohjaajista ja lista toimintaa tarjoavista paikkakunnista ja kaupungeista. Metodin kehittämisestä, koulutuksesta ja toiminnasta vastaa Eija Mettovaara. Ohjaajilla työn kehitysmahdollisuudet. Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007 ja 2009.
Toiminnan lähtökohdat Vauvojen värikylpy -metodi Varhainen taidekasvatus Aistinen työskentely Varhainen vuorovaikutus Turvallisuus Vauvantahtisuus Lapsimyönteinen ilmapiiri Kiireettömyys Toimijalähtöisyys www.varikylpy.fi Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007 ja 2008.
Vauvojen värikylpy -metodi (Värikylpy.fi) Lähtökohdat Taidekasvatuksellinen työpajatoiminta, joka järjestetään metodin pääperiaatteiden mukaisesti ohjaajan ammattitaustan ja kiinnostuksen kohteiden ohjaamana. Perheiden taide- ja kulttuuriharrastusten tukeminen. Vauvaperheiden yhteistyöverkoston laajentaminen ja uusien toimintamuotojen tarjoaminen. Värien moniaistinen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Työskentely Vuorovaikutuksellinen työskentely. Hetkessä oleminen, kiireettömyys. Toimijalähtöisyys. Ei maailman esittämistä, vaan maailmassa olemisen ihailua. Kokeilua, tutkimista, kohtaamista. Museopedagoginen näkökulma. Monimuotoinen prosessi.
Mitä toiminta tarkoittaa käytännössä? Työpajat on suunnattu 3kk 1- vuotiaille vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Koko perheen osallistumismahdollisuus. Laaja taidekäsitys. Työskentely koostuu useista eri vaiheista ja yleensä maalaaminen/maalissa oleskelu päättää työpajan. Materiaalien kirjo. Monimenetelmällinen työskentely, aiheeseen johdattelu. Suunnitelmallisuus ja työskentelyn vapaus. Materiaalitietouden jakaminen Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2008. Kuva: Heikki Sarviaho. 2008.
Vastavärit: vihreä ja punainen -työpaja 4 kk 1-vuotta Lähtökohta: Pyöreiden muotojen ja pehmeä-kova kontrastin tunnustelu. Liike ja helinä. Työskentely: Punaisten lakanoiden alla on piilossa pyöreitä palloja. Palloja kieritellään ja pyöritellään ja niitä tunnustellaan. Pallojen jälkeen vanhemmille annetaan suuret kulkuset narussa. Kulkusia kilisytellään. Tämän jälkeen pohditaan, mikä muu voisi olla pyöreää. Vanhemmille annetaan pehmeät pumpulin palat, joilla voidaan silitellä ja hellitellä vauvaa. Maalausalustalle satelee punaisia ja vihreitä silkkipaperin palasia. Niiden päälle lorautetaan punaista akvarellivettä. Tämän jälkeen tutkitaan vihreää pinaatinpalaa, joka sulahtaa teokseen. Lisätään kirkkaan vihreää maalia ja signeerataan teos lyijykynällä. Yli 1-vuotiaat lapset Työskentely: Muutoin samoin, mutta silkkipaperit liimataan teokseen sienillä. Palloleikki. Palloja yritetään saada vierimään koko lattian pituudelta mahdollisimman kauas. Voidaan yrittää osua esimerkiksi johonkin kohteeseen. Kulkusilla voidaan leikkiä siten, että ne yritetään saada heitettyä narussa astiaan. Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2010.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2010.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2010.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2010.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2010. Koko perheen toimintaa, persoonan ohjaamaa työskentelyä.
Miksi vauvataidetoimintaa? Taiteellinen aistinen työskentely kehittää lapsen aistiherkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja sekä tukee motorista kehitystä. Kuvallisen työskentelyn avulla vauva ja lapsi ilmaisevat sen hetkistä olotilaansa ja ajatuksiaan. Aistinen tutkiminen on vauvalle ja lapselle tyypillinen tapa jäsentää maailmaa. Jokainen lapsi toteuttaa sitä omalla tavallaan. Kuvataiteellinen työskentely on lapsen identiteettiä rakentavaa toimintaa, josta jää lapsen persoonallista maailmaa heijasteleva jälki. Iloa vauvalle, iloa vanhemmille! Taiteellinen työskentely on mukavaa yhdessäoloa, johon voi osallistua koko perhe. Se myös muuttuu ajassa, kun taidot karttuvat ja toiminta tulee tutuksi. Vanhemman osallistuminen työskentelyyn kertoo lapselle, että hän on tärkeä ja se, mitä hän tekee on tärkeää. Vauvan ja lapsen kokemusten sanallistaminen tekee kokemuksista yhteisiä.
Luova työskentely vaikuttaa mielikuvituksen ja ajattelun kehittymiseen. Kuvallinen työskentely myös valmentaa lasta ympärillä olevaan kuvalliseen maailmaan. Säännöllisessä työskentelyssä tulevat konkreettisesti esille lapsen kehittyvät taidot. Valittujen teosten kerääminen ja säilyttäminen tekevät näkyväksi lapsen kuvataidepolun kulkua ja kehitystä. Aistiset kokemukset lisäävät lapsen ymmärrystä itsestään ja työskentely yhdessä vanhemman tai toisen lapsen kanssa lisää ymmärrystä myös toisista ihmisistä ja maailmasta. Taiteellinen työskentely on lapsen maailmaan ja persoonaan tutustumista ja siinä tulee esille lapselle mieluisia ja toisaalta epäkiinnostavia työmuotoja ja materiaaleja. Kuvataiteellinen työskentely valmentaa mahdollisesti myös tekemään esteettisiä ja koskettavia havaintoja omasta elinympäristöstään. Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2008.
Sovellusmahdollisuuksia Visuaalisten taiteiden integraatiot. Eri taiteen alojen integraatiot. Tieteiden välinen yhteistyö. Ohjaajan oma henkilökohtainen taidekasvatus- ja opetuskäsitys. Voidaan huomioida ryhmän fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset lähtökohdat. Toimintaa voi järjestää eri konteksteissa eri tahojen toimesta. Kuva: Heikki Sarviaho. 2008.
Tulevaisuuden mahdollisuudet Metodin kehittäminen päiväkoteihin sopivaksi työmuodoksi. Sosiaalityön yhdistäminen Värikylpyyn. Aistinen työskentely myös aikuisille. Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2008.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Värikylpy tarjoaa
yhdessä ihmettelyä ja tutkimisen mahdollisuuksia Vauva ja vanhempi Vauvat ja vanhemmat ryhmässä Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007 ja 2008.
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007 ja 2008. aistielämyksiä
Kuvat: Anu-Maarit Moilanen. 2007 ja 2008. havaintoja
yhdessä tekemisen ja kokemisen iloa Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007.
vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2010.