Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä Tasanteella on myös avointa varhaiskasvatusta. Tavoitteemme liittyvät leikkiin, luovuuteen, lasten osallisuuteen ja luonnossa liikkumiseen. Lähimetsä on meidän aarreaittamme sekä mielikuvituksen ja satujen että metsäretkeilyn kannalta. Päiväkoti on täynnä energisiä ja tiedonhaluisia lapsia. Lapsiryhmien arkeen kuuluvat myös monenlaiset haasteet. Harjoittelemme yhdessä vuorovaikutustaitoja toiminnassa ja leikissä. Leikki on muutakin. Se on mielikuvituksen, tarinoiden ja ihmettelyn paikka. Mää pelkään mörköjä! Tuutko leikkiin mun kaa? Miten kalat voi elää jään alla? Tällaisia huomioita tulee vastaan joka päivä. Lasten osallisuus näkyy toiminnan suunnittelussa. Otamme paljon valokuvia yhdessä lasten kanssa ja kerromme kuvin ja sanoin lasten kokemuksista.

2 Millaiset arvot suuntaavat tulevaisuuteen? 2000-luvulla syntyneet lapset kasvavat aivan erilaiseen maailmaan kuin me. Media, kuvat, liikkuva kuva ja osallistava ilmapiiri ovat tämän päivän arkea. Haluamme kasvattaa ajattelevia, uteliaita, osallistuvia, suvaitsevaisia ja vastuuntuntoisia tulevia aikuisia. Se vaatii keskustelua ja yhteistyötä ja pysähtymistä lasten ja aikuisten kesken monessa eri tilanteessa. Kotona ja päiväkodissa käydään läpi samoja asioita. Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä on toisista välittämistä, huolehtimista, kuuntelemista ja luottamusta. Se on vastuuta päiväkotiyhteisössä kaikista pienistä ja isoista ihmisistä. Se tarkoittaa mahdollisuutta aktiiviseen osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Anna, kun mää yritän! Itsetunto kohoaa, kun uskallan ja saan positiivista palautetta. Lapsen osallisuus tarkoittaa lapsen näkökulman huomioimista. Se tarkoittaa lapsen kuulemista hänelle tärkeissä asioissa ja valinnoissa.

3 Yhteistyössä! Kutsumme kaikki syksyllä aloittavien lasten vanhemmat kesäkuussa tutustumaan päiväkotiin. Lähetämme aloittaville perheille myös päiväkodin esitteen, josta löytyy lapsen tulevan ryhmän tietoja ja ajatuksia päivähoidon aloittamisesta. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, alkaa myös kodin ja päiväkodin aikuisten välinen yhteistyö. Miltä tuntuu lähteä töihin ja tuoda lapsi päiväkotiin? Tämä kysymys pyörii varmasti monen mielessä. Kerro meille lapsestasi paljon kaikenlaista, niin opimme tuntemaan hänet paremmin. Pehmeä lasku yhdessä lapsen kanssa auttaa luottamuksen löytymisessä ja päivittäiset keskustelut lapsen tullessa ja lähtiessä ovat tärkeä yhteistyömuoto. Luottamus kasvaa vähitellen.lapsi kulkee kahden maailman välillä ja tuo niistä palasia mukanaan. Näin kodin ja päiväkodin maailmat lomittuvat ja rikastuttavat molempia. Jaetaan arkea yhdessä. Kaikkien perheiden kanssa tehdään hoitosopimus hoidon alkaessa. Siihen kirjataan päivähoitoon liittyvät sopimusasiat. Teemme yhdessä vanhempien kanssa vuosittain varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista.

4 Mitä meillä tehdään? Suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Päiväkodissa hoito, kasvu ja oppiminen kulkevat käsi kädessä ja ne painottuvat eri ikäisillä lapsilla eri tavalla. Teemme jokaiseen ryhmään ryhmävasun. Siinä huomioidaan, mitä kunkin ryhmän lapset ovat oppimassa, mikä lapsia kiinnostaa, mikä on ikätasolle ominaista ja millainen oppimisympäristö rakennetaan. Arjessa kohtaamme myös haastavia tilanteita, joita pohdimme työyhteisössä ja yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen tuen tarvetta pohditaan yhdessä. Jokaisen perheen kanssa käyty varhaiskasvatuskeskustelu tuo ryhmävasuun omia painotuksia. Puhumme päiväkodissa paljon oppimisympäristön merkityksestä. Mitä se meillä tarkoittaa? Se tarkoittaa turvallista ja luottavaista ilmapiiriä, jossa ei kiusata. Se tarkoittaa kiinnostavia leikkiympäristöjä, houkuttelevia oppimistilanteita, haasteita ja mahdollisuuksia liikkua, leikkiä, tutkia ja oppia. Se tarkoittaa myös erilaisia tukimuotoja. Perushoitotilanteet ovat myös tärkeitä oppimis- ja kasvatustilanteita.

5 Mitä meillä tehdään? Ryhmäytyminen Toimintakauden alussa kokoontuu aina jollain tavalla uusi ryhmä, siinä voi olla yksi tai useampia uusia lapsia ja aikuisia. Lasten tutustuminen toisiinsa ja yhteishengen muodostuminen vaatii aikaa, suunnittelua ja ennakointia. Ryhmään luodaan yhdessä turvallinen ja välittävä ilmapiiri, ja tunne siitä että saa olla sellainen kuin on. Tavoitteena on: Meidän ryhmässä ollaan kavereita ja autetaan toisia. Ja leikitään yhdessä. Pienryhmätoimintaa leikissä, liikunnassa, tutkimisessa, taiteilussa ja musiikissa Toimintaa toteutetaan pääasiassa pienryhmissä. Pienissä ryhmissä toimitaan sekä perushoitotilanteissa että muussa toiminnassa. Aikuisen tehtävä on huomioida ryhmän kehitystarpeet ja tuoda siihen ikätasolle sopivia haasteita. Pienryhmä mahdollistaa paremmin lapsen kuulemisen ja lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden kehittymisen. Leikkiminen Leikki on painopistealueista ykkönen. Leikki kehittää aivoja, kirjoittaa tutkija. Leikki on lapselle totta ja mielekästä. Se kehittää vuorovaikutustaitoja ja siinä näkyy minkälaiset asiat lasta kiinnostavat. Tuutko leikkiin mun kanssa?, pitää sisällään paljon. Leikille raivataan aikaa ja tilaa ja luodaan edellytykset. Leikki tarvitsee aikuisen, joka on aidosti läsnä ja rikastuttaa leikkiä tarvittaessa. Leikki muuttuu päiväkotiaikana. Alle kolmivuotiaat tarvitsevat leikkiinsä aikuisen. Viisi- kuusivuotiaat suunnittelevat leikkiä jo itse ja pitkäkestoiset leikit saavat monia muotoja.

6 Mitä meillä tehdään? Liikkuminen Miksi lapset eivät liiku tarpeeksi, kirjoitetaan lehdissä? Tavoitteena on kaksi tuntia päivässä. Kierii, konttaa, kiipeilee, hyppii, pomppii, juoksee, pelaa, luistelee ja hiihtää. Tämä on päiväkotiliikuntaa sisä- ja ulkotiloissa, omatoimisesti ja ohjattuna. Liikuntahetket saavat hien pintaan niin lapsilta kuin aikuisiltakin ja ne ovat lapsille mieluisia hetkiä. Lähimetsät, kentät ja hiihtoladut ovat ihan vieressä ja niitä käytetään ahkerasti. Tutkiminen Mitä se tutkiminen oikein on? Lasten tutkimukset ja ihmettelyn aiheet lähtevät lasten omasta arjesta ja lähiympäristöstä. Onko meillä lapsiryhmässä sellainen kulttuuri, jossa lapset ja aikuiset ihmettelevät yhdessä? Miksi toukasta tulee perhonen? Mikä toi on? Kenen jäljet noi on? Tutkimuksessa lähtökohtana voi olla kysymys, uteliaisuus tai vaikkapa halu tietää lisää asiasta. Pienet lapset tutkivat kaikilla aisteilla, isommat vertailevat, tunnustelevat, tutkivat ja testaavat. Kun lapsi tutkii hän kehittelee omia ideoitaan ja ajatuksiaan ja oppii niiden kautta. Tämä on tärkeämpää kuin oikean vastauksen antaminen. Taiteileminen on ilmaisua Taiteileminen on piirtämistä, maalaamista, käden töitä, tanssia, musiikkia, nukketeatteria, draamaa. Uskallanko esittää pelleä, karhua, kummitusta? Roolihahmon takana se on helpompaa kuin muuten. Ujokin lapsi uskaltaa esittää nukketeatterisermin takaa. Kiitos kasvattaa siivet. Ilmaisukyvyn kasvaessa lapsi pystyy tunnistamaan tunteitaan paremmin ja ilmaisemaan itseään ja tunteitaan eri keinoin.

7 Palaute ja arviointi Kerromme päiväkodin toiminnasta kuvin ja sanoin, jotta vanhemmat tietäisivät mitä päivän aikana tapahtuu. Palaute toiminnasta on meille tärkeää päivittäisissä kohtaamisissa ja kevään arvioinneissa. Käsittelemme kaikki palautteet yhdessä. Arvioimme tiimissä ja koko työyhteisössä tavoitteiden toteutumista. Arvioimme, missä olemme onnistuneet ja mitä pitää kehittää. toteutuuko lapsen osallisuus ja kuuleminen miten oppimisympäristö rikastuttaa ja tukee lapsen kehitystä onko leikille tilaa ja aikaa päiväjärjestyksessä sujuuko yhteistyö ja miten sitä pitäisi kehittää